{"id":18713,"date":"2022-02-19T15:15:54","date_gmt":"2022-02-19T13:15:54","guid":{"rendered":"https:\/\/haverit.hylyt.net\/?p=18713"},"modified":"2022-02-19T15:15:55","modified_gmt":"2022-02-19T13:15:55","slug":"lansirannikon-skampavoijat-1714-skampavoija","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/2022\/02\/19\/lansirannikon-skampavoijat-1714-skampavoija\/","title":{"rendered":"L\u00e4nsirannikon skampavoijat (1714) – skampavoija"},"content":{"rendered":"\n

Riilahden meritaistelun j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n kaleerilaivastolla oli esteet\u00f6n p\u00e4\u00e4sy Ahvenanmerelle. Riilahden ty\u00f6voitto oli merkinnyt Ven\u00e4j\u00e4n sodanjohdolle niin paljon, ett\u00e4 siitedes yksi avomerilaivaston suurimmista laivoista oli aina nimelt\u00e4\u00e4n Hanko (Gangut). Tavasta luovuttiin vasta vuoden 1917 j\u00e4lkeen. Ahvenameri ei kuitenkaan ven\u00e4l\u00e4isille ollut kylliksi vaan kauemmaksi oli p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4.
Turusta pohjoiseen<\/em>
Amiraali Fjodor Matvejevits Apraksin m\u00e4\u00e4r\u00e4si osan laivoistaan partioimaan eri puolille Ahvenanmerta, mutta osan h\u00e4n l\u00e4hetti Satakunnan rannikon kautta Etel\u00e4pohjanmaalle. Kenraalimajuri Golovinin johtama kymmentuhatp\u00e4inen merimiesjoukko l\u00e4hti tunnustelemaan haparoiden tuntemattomia rannikkov\u00e4yli\u00e4. Miehet oli sijoitettu saaristolaivaston skampavoijiin ja Suomen rannikolta takavarikoituihin talonpoikaisaluksiin. Osaston oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 polttamalla Suomen rannikkoa ja korjata talteen kaikki arvotavara, my\u00f6s lapset. Luotseja piti otettaman panttivangeiksi ja oppaiksi laivastolle, mutta myrsky ehti yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 laivaston. Pohjanlahden rannikko nieli kaleerin toisensa j\u00e4lkeen ennenkuin oli ehditty edes asemapaikaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyyn Vaasaan. Useita skampavoijia menetettiin, niist\u00e4 nelj\u00e4 lyhyell\u00e4 etapilla Varg\u00f6n luodolta Kristiinankaupunkiin.
Nelj\u00e4 kaleerityyppi\u00e4<\/em>
Ven\u00e4j\u00e4n nelijakoinen kaleerilaivasto oli rakennettu Pietari Suuren Hollanninopintomatkan tuliaisten pohjalta. Hollannista oli ostettu yksi kaleeri vuonna 1695, purettu se alkutekij\u00f6ihins\u00e4 ja laivattu kappaleina Arkangelin kautta Pietariin malliksi uusille aluksille. Mallin mukaan rakennettiin 22 kpl 30-metrisi\u00e4 kaleereita ja lis\u00e4ksi tehtiin ostetuilla piirustuksilla lukuisasti n\u00e4it\u00e4 isompia ja pienempi\u00e4 laivoja. Saaristolaivaston suurimmat kaleerit, joita voidaan nimitt\u00e4\u00e4 t\u00e4yskaleereiksi tai vain kaleereiksi, olivat 500:lla sotilaalla miehitettyj\u00e4. Niiss\u00e4 oli noin 50 airoparia ja kunkin airon varressa viisi miest\u00e4. Puolikaleerin miehist\u00f6\u00f6n kuului 250 miest\u00e4 ja nelj\u00e4nneskaleerin eli skampavoijan puolestaan 125 miest\u00e4. Pienin kaleerityyppisist\u00e4 aluksista oli brikantiini, jolla ei kuitenkaan ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 1800-luvun lopulta lukien brikantiineiksi kutsuttujen alusten kanssa. Kaikkien rakenne oli eritt\u00e4in siro – jopa niin hento, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4 paiv\u00e4n\u00e4 kummastellaan, miten niinkin isokokoiset, mutta kevytrakenteiset laivat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ovat voineet olla merikelpoisia. Venem\u00e4isen harvaan asennetut kaaret olivat poikkileikkausmitoiltaan vain noin 15×15 sentin kokoisia ja kylkilaudoituksen vahvuus saattoi olla vain kolme tai nelj\u00e4 sentti\u00e4. Kaikki tietenkin painon v\u00e4hent\u00e4miseksi ja soutajien ty\u00f6n helpottamiseksi.
Matka Merenkurkkuun<\/em>
Golovinin laivat olivat siis skampavoijia. Ne olivat kaksimastoisia, 16-18 airoparin aluksia, joiden pituus oli kolmisenkymment\u00e4 metri\u00e4. Niiden miehist\u00f6 koostui p\u00e4\u00e4osin jalkav\u00e4est\u00e4, koska kysymyksess\u00e4 oli soutualus, mutta my\u00f6s muutamia merimiehi\u00e4 oli mukana. Kapteenin lis\u00e4ksi p\u00e4\u00e4llyst\u00f6\u00f6n kuului per\u00e4mies, pappi ja apupappi. Vaasasta oli tarkoitus purjehtia yli Uumajaan ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 rannikkoa my\u00f6s siell\u00e4. Golovin ryhtyi toimeen 14.9.1714 yhdeks\u00e4n skampavoijan ja ep\u00e4lukuisen rannikkopursien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kanssa. Menomatka sujui p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n onnellisissa merkeiss\u00e4 ja perille saavuttaessa ven\u00e4l\u00e4iset onnistuivat heti anastamaan joukon ruotsalaisia talonpoikaisaluksia. Muutamia p\u00e4\u00e4tettiin ottaa mukaan, toisista vain lasti katsottiin arvokkaaksi ja se siirrettiin kaleereihin. Laivat poltettiin.
Ry\u00f6stelyn sekasorrossa Uumajan kaupunkikin syttyi tuleen ja paloi kunnes jaljell\u00e4 ei ollut en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n palvaksi kelpaavaa.
Merikatastrofi<\/em>
Paluumatkaa Ruotsista syyskuun kahdeksannen ja yhdeks\u00e4nnen p\u00e4iv\u00e4n aikana kuvataan Via Dolorosaksi. Matkalla nousi myrsky ja Merenkurkun rikkonainen saaristo ei ollut kenellek\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n tuttu. Osasto ei pysynyt koossa ja laivoja katosi tietym\u00e4tt\u00f6miin. Osa niist\u00e4 oli suomalaisia ja ruotslaisia ry\u00f6st\u00f6saalislaivoja, nelj\u00e4 skampavoijia. Golovinin raportissa yhdeksi haaksirikkopaikaksi mainitaan Maksamaan Vesterv\u00f6, joka my\u00f6hemmin on tapahtuman johdosta muuntunut saaristolaisten suussa Ryssbergetiksi. L\u00e4heisten Svarth\u00e4llanin ja Truth\u00e4llanin syv\u00e4nteisiin menetettiin my\u00f6s laivoja. My\u00f6hemmin N\u00e4rpi\u00f6n Bj\u00f6rk\u00f6 (Finnviken) on osoittautunut yhdeksi haaksirikkopaikaksi. Kaikkiaan Golovin menetti h\u00e4vitysretkens\u00e4 aikana Pohjanlahden Suomen puoleiselle rannikolle ja Merenkurkkuun 16 skampavoijaa ja 12 paikallista ry\u00f6st\u00f6saalislaivaa.
Hylyt ja irtaimisto<\/em>
Kaksi skampavoijaa on l\u00f6ytynyt, toinen Ryssbergetist\u00e4, toinen Holm\u00f6st\u00e4 Ruotsin rannikolta. Lis\u00e4ksi yksi takavarikoitu talonpoikaisalus lasteineen l\u00f6ytyi N\u00e4rpi\u00f6n edustalta, mutta se saatta liitty\u00e4 Apraksinin p\u00e4\u00e4voimien menetyksiin. Apraksin nimitt\u00e4in seilasi my\u00f6hemmin samana syksyn\u00e4 itsekin Merenkurkkuun. Syv\u00e4nteisiin ei ole toistaiseksi sukellettu ja jostain syyst\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Satakunnan rannikon kaleereita ei ole onnistuttu paikantamaan. Ryssbergetin kaleeri on kehnossa kunnossa j\u00e4iden puristeltua sit\u00e4 jo l\u00e4hes kolme vuosisataa. Irtaimisto on sen sijaan antanut enemm\u00e4nkin ilon aihetta. Pietarsaaren museon johtaja Pekka Toivanen kertoo esimerkiksi tuon ajan laivaston univormujen rekonstruoinnin onnistuneen osittain jopa paremmin kuin p\u00e4\u00e4kallonpaikalla Pietarissa. Vainajat ovat nimitt\u00e4in hautautuneet puolimetriseen pohjasedimenttiin ja n\u00e4in vaatetus ja henkil\u00f6kohtainen aseistus on s\u00e4ilynyt kiitett\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Vainajat on paikannettu metallinpaljastimen avulla. Se on ilmoittanut sotilaiden vy\u00f6ll\u00e4\u00e4n pit\u00e4mien valkopy\u00f6kist\u00e4 veistettyjen ammustaskujen ja niiss\u00e4 olevien kuulien paikat. Useilla hukkuneista on lis\u00e4ksi ollut taskuissaan pieni\u00e4 pronssisia matkaikoneita ja krusifikseja. Arvokkaimpia henkil\u00f6kohtaiseen omaisuuteen ja varustukseen kuuluvista esineist\u00e4 on genovalaisen Arnod-nimisen sep\u00e4n Lontoossa tekem\u00e4 emalikantinen taskukello. Kuoreen on maalattu tuntemattoman daamin kuva.
Ry\u00f6st\u00f6saalista ja aseita<\/em>
Uumajasta ker\u00e4tty saalis on l\u00f6ytyneist\u00e4 laivoista p\u00e4\u00e4tellen ollut mittava: kirkkohopeita, pronssikynttelikk\u00f6j\u00e4, tina- ja messinkiastioita, hopea-aterimia, koristeellisia nuuskarasioita ym. on nostettu pintaan. Tukholmalaisten tinanvalajien Mickel Gerber, Jacob Sauer ja Hans Moritz tuotanto on my\u00f6s hyvin edustettuna. Suurimman yksitt\u00e4isen nostetun esineist\u00f6n kokonaisuuden muodostavat kuitenkin erilaiset aseet. Yhteens\u00e4 28 pronssi- ja rautakanuunaa on tuotu yl\u00f6s. Osa niist\u00e4 on Uralin Nevjanissa toimipaikkaansa pit\u00e4neen Semjon Leontjevin pajan vuonna 1704 valamia 108 naulan tykkej\u00e4. Lis\u00e4ksi on l\u00f6ytynyt runsaasti hollantilaisia ratsuv\u00e4en k\u00e4siaseita, joiden puuosat ovat hyvin s\u00e4ilyneit\u00e4 sek\u00e4 miekkoja ja sotakirveit\u00e4, joilla hakattiin vihollislaivan airot poikki.
Ammukset<\/em>
Oman ryhm\u00e4ns\u00e4 muodostavat erilaiset ammukset. Paikalta on l\u00f6ydetty sek\u00e4 rautaisia ett\u00e4 lyijyst\u00e4 tehtyj\u00e4 shrapnelli-tyyppisi\u00e4 tykinammuksia tavanomaisten kuulien lis\u00e4ksi. Samalla on l\u00f6ydetty Pohjoismaiden vanhimmat k\u00e4sikranaatit, nekin rautaa. Vuonna 1984 aloitettu tutkimus jatkuu edelleenkin ja painottuu tulevaisuudessa uusien tutkimuskohteiden paikantamiseen. Ehk\u00e4 syvemm\u00e4ll\u00e4 laivatkin ovat hieman ehjempi\u00e4. Ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t Pietarsaaren museo ja sukellusseura Botnia Navalis vierailevien seurojen ja yksitt\u00e4isten sukeltajien avustuksella. Samalla pidet\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 vertailukohteiden saamiseksi Uumajan, Pite\u00e5n ja Skellefte\u00e5n museoihin sek\u00e4 Pietarin Keskusmerimuseoon.
”Ven\u00e4l\u00e4iset, verikoirat
Tappoi is\u00e4n,
Tappoi \u00e4idin
Meinasivat mutkin tappaa.
Min\u00e4 p\u00e4\u00e4sin mets\u00e4\u00e4n.”
Lasten loru kuvaa oloja Ison Vihan aikana. Lorun sepitt\u00e4j\u00e4 on onnekas – monet Pohjanlahden rannikon lapsista vietiin Ven\u00e4j\u00e4lle ja ty\u00f6kykyisist\u00e4 miehist\u00e4kin sinne kuljetettiin joiltakin paikkakunnilta jopa 70%. Kerrotaan, ett\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt naisv\u00e4est\u00f6 joutui t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ”hurjan irstailun” kohteeksi.
Larsmon talonpoikaisalus<\/em>
N\u00e4ihin tapahtumiin kytkeytyy viel\u00e4 Merenkurkun Suomenpuoleisella rannalla olevan pienen Larsmon kunnan hylkyl\u00f6yt\u00f6. Pieni kuutti on tuonut Ruotsiin paenneita suomalaisia rauhanteon j\u00e4lkeen vuonna 1721. Kaikki matkalaiset menehtyiv\u00e4t vain muutaman kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kotirannastaan. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 laiva on t\u00e4ysin tuhoutunut ja kaivaukset keskittyv\u00e4tkin irtoesineisiin. Lis\u00e4ksi mainitsen t\u00e4ss\u00e4 Kristiinankaupungin edustalla makaavan hylyn, josta nousee jatkuvasti puutavaraa kalastajien verkkoihin. Jo 1970-luvun loppupuolella olin paikan tuntevan ammattikalastajan matkassa kokemassa talviverkkoja ja kuvaamassa paikan. Samalla kun kalastaja j\u00e4lleen kerran irrotteli tottuneen rauhallisesti puolitoistametrist\u00e4 hylynkappaletta revenneist\u00e4 verkoistaan h\u00e4n kertoi verkkokulujen uhallakin pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 niit\u00e4 hylyss\u00e4 kes\u00e4t talvet suurien kalasaaliiden takia. Tekstin laatija Jaro Hyv\u00e4rinen. <\/p>\n\n\n\n

Laivan Kannella-seminaari, Pekka Toivasen esitelm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kohti Syvyyksi\u00e4, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmij\u00e4rvi 1992<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisia Aarrelaivoja, Eka Mets\u00e4vuori, SVUL-paino, Helsinki 1986<\/p>\n\n\n\n

Laiva, Bj\u00f6rn Landstr\u00f6m, Helsinki 1969<\/p>\n\n\n\n

Nils Ehrenski\u00f6lds Minne, \u00c5rsbok f\u00f6r Finlands Flotta, R. Dillstr\u00f6m, Holger Schilds F\u00f6rlag, Helsinki 1924
<\/p>\n\n\n\n

Suomen Merimuseon vuosiraportti 1991, Edgren-Sammallahti, Museovirasto, Helsinki 1991.
<\/p>\n\n\n\n



<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Riilahden meritaistelun j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n kaleerilaivastolla oli esteet\u00f6n p\u00e4\u00e4sy Ahvenanmerelle. Riilahden ty\u00f6voitto oli merkinnyt Ven\u00e4j\u00e4n sodanjohdolle niin paljon, ett\u00e4 siitedes yksi avomerilaivaston suurimmista laivoista oli aina nimelt\u00e4\u00e4n Hanko (Gangut). Tavasta luovuttiin vasta vuoden 1917 j\u00e4lkeen. Ahvenameri ei kuitenkaan ven\u00e4l\u00e4isille ollut kylliksi vaan kauemmaksi oli p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4.Turusta pohjoiseenAmiraali Fjodor Matvejevits Apraksin m\u00e4\u00e4r\u00e4si osan laivoistaan partioimaan eri puolille Ahvenanmerta, […]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"haverit_maa":[888],"class_list":["post-18713","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-f-merennkurkku","haverit_maa-ru"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18713","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18713"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18713\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19032,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18713\/revisions\/19032"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18713"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18713"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18713"},{"taxonomy":"haverit_maa","embeddable":true,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/haverit_maa?post=18713"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}