{"id":20572,"date":"2022-06-03T13:29:49","date_gmt":"2022-06-03T10:29:49","guid":{"rendered":"https:\/\/haverit.hylyt.net\/?p=20572"},"modified":"2022-06-03T13:32:23","modified_gmt":"2022-06-03T10:32:23","slug":"styrbjorn-1808-fregatti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/2022\/06\/03\/styrbjorn-1808-fregatti\/","title":{"rendered":"Styrbj\u00f6rn (1808) &#8211; fregatti"},"content":{"rendered":"\n<p>Styrbj\u00f6rn rakennettiin vuosina 1789-90 ruotsalaisesta puutavarasta Tukholmassa. Se osallistui k\u00e4rkialuksena Viipurinlahden l\u00e4pimurtoon ja pian sen j\u00e4lkeen komentoaluksena ratkaisevaan Ruotsinsalmen II taisteluun. Voittoisa laiva palveli seuraavat vuotensa Viaporin eskaaderissa kotivesill\u00e4mme ja katosi ep\u00e4selviss\u00e4 olosuhteissa vuonna 1808.<br><em>Syntyhistoria<\/em><br>Laivan taustoja on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vuodesta 1762, jolloin Fredrik Henrik af Chapman oli saanut valmiiksi kaksikantisen turunmaa Nordenin. Se oli Ruotsi-Suomen saaristolaivaston siihen asti suurin alus ja se tuli olemaan ensimm\u00e4inen mittavan turunmaa-laivaston sarjassa. Turunmaat oli suunniteltu V\u00e4limerell\u00e4 purjehtivien malliensa mukaan, mutta niiden teknisi\u00e4 ja taktisia ratkaisuja oli paranneltu paremmin Suomenlahden olosuhteita vastaaviksi. Sen rinnalle oli jo suunnitteilla l\u00e4hes samanlainen h\u00e4meenmaa-sarja. Turunmaat vaativat miehist\u00f6kseen 266 miest\u00e4. Tyyppi pysyi pitk\u00e4\u00e4n saaristolaivaston runkona vaikka se saikin rinnalleen Odenilla aloitetut h\u00e4meenmaat.<br>H\u00e4meenmaa-tyyppi oli turunmaita pienempi, mutta rakennettaessa saaristolaivastoa sotakuntoon talvella 1789-90, sovittiin, ett\u00e4 silloin rakenteilla olleista kolmesta h\u00e4meenmaasta teht\u00e4isiin kaikkia aikaisempia turunmaita suurempia. Alkuper\u00e4inen ajatus turunmaasta suurimpana luokkana ja h\u00e4meenmaasta sen kumppanina sai k\u00e4\u00e4nty\u00e4 p\u00e4\u00e4laelleen. Uudet alukset olivat Hjalmar, Starkotter ja Styrbj\u00f6rn. N\u00e4m\u00e4 kaikki poikkesivat olennaisesti muista suurista saaristofregateista kokonsa, tykkikapasiteettinsa, ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ja takilansa erikoisratkaisujen takia. Ne rakennettiin vastukseksi ven\u00e4l\u00e4isten suurille, yhtaikaa valmistuneille saaristofregateille. Uudet h\u00e4meenmaat sitoivat kaikkiaan 310 tykki- ja merimiest\u00e4.<br><em>Etulinjaan<\/em><br>Huhtikuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1790 vesillelasketusta Styrbj\u00f6rnist\u00e4 tuli Turun eskaaderin p\u00e4\u00e4llik\u00f6n, everstiluutnantti Viktor von Stedinkin komentoalus. Se ei ollut ehtinyt onnettomasti p\u00e4\u00e4ttyneeseen Ruotsinsalmen ensimm\u00e4iseen taisteluun, mutta nyt se sai purjehtia suorinta tiet\u00e4 mukaan massiiviseen Viipurin maihinnousuyritykseen. Ruotsi-Suomen avomeri- ja saaristolaivastot j\u00e4iv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 operaatiossa saarroksiin Viipurinlahdelle ja antautumisvaihtoehtoa jouduttiin harkitsemaan vakavasti. Saartajana olivat Ven\u00e4j\u00e4n avomeri- ja saaristolaivastot amiraali Tshitsjakoffin ja amiraali Nassau-Siegenin johtamina. Kylm\u00e4verinen kuningas Kustaa III komensi kuitenkin laivastonsa purjehtimaan suoraan p\u00e4in saartorengasta ja yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n siit\u00e4 l\u00e4pi. 349 alusta k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n saaristolaivaston jonon k\u00e4rkeen h\u00e4n asetti h\u00e4meenmaa Styrbj\u00f6rnin. L\u00e4pimurto onnistui.<br>Laivastot vet\u00e4ytyiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4n vesilt\u00e4 omalle maaper\u00e4lle ja kokoontuivat j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4kseen puolustukseen. Saaristolaivasto j\u00e4i rajalle Ruotsinsalmeen, koska Nassau-Siegenin tiedettiin seuraavan kintereill\u00e4. Vain muutama vuorokausi erotti Viipurinlahden tapahtumat Ruotsinsalmessa k\u00e4yntiin py\u00f6r\u00e4ht\u00e4v\u00e4st\u00e4 taistelusta. Paljon on kirjoitettu Nassaun komentamista suurista saaristofregateista ja niist\u00e4 eniten palstatilaa on aina saanut Sviatoj Nikolai-niminen. Totuushan on kuitenkin, ett\u00e4 pelottava Nassaun laivasto k\u00e4rsi murskatappion ja Nikolai upposi merenpohjaan. Mik\u00e4 sen sai aikaan ? Ketk\u00e4 olivat ven\u00e4l\u00e4isfregatteja vastassa ? Ven\u00e4l\u00e4isen linjan keskustan muodostivat tutut, uudenkarheat Nassaun fregatit. Ruotsi-Suomen linjan keskustan taisteluj\u00e4rjestys oli oikealta lukien seuraava: uudenmaafregatti Torborg, kaleeri, uudenmaafregatti Ingeborg, kaleeri, h\u00e4meenmaafregatti Starkotter, kaleeri, h\u00e4meenmaafregatti Styrbj\u00f6rn ja kaksi kaleeria. Keskustaa johti von Stedink Styrbj\u00f6rnilt\u00e4 ja samalla se toimi kuningas Kustaa III:n lippulaivana. Tuuli painoi ven\u00e4l\u00e4isten suuria fregatteja Kustaan suppilomaiseen puolustuslinjaan ja sen keskustassa odottavien saaristofregattien tuleen. J\u00e4lki on ollut karmeaa katseltavaa. Kunigas oli laivalla koko taistelup\u00e4iv\u00e4n ja vasta illansuussa, tuloksen jo ratkettua, h\u00e4n siirtyi mantereelle seuraamaan taistelun loppuvaiheita. Amiraali Carl Olov Cronstedtin osuudesta kamppailun kiivaimman vaiheen aikana ollaankin montaa mielt\u00e4.<br><em>V\u00e4livuodet ja Suomen sota<\/em><br>Rauhansopimus ratifioitiin V\u00e4r\u00e4l\u00e4ss\u00e4 19. elokuuta 1790, jonka j\u00e4lkeen saaristolaivaston oli poistuttava Ruotsinsalmesta. L\u00e4ht\u00f6\u00e4 juhlistettiin loistavalla ilotulituksella. Kaleerit purjehtivat voitonparaatiin Tukholmaan, fregatit j\u00e4iv\u00e4t vartioimaan Suomea Viaporiin. Styrbj\u00f6rnin vaiheista Suomen viimeisin\u00e4 ruotsalaisvuosina on vain v\u00e4h\u00e4n tietoa. Suomen Sodan vuonna 1808 se oli kuitenkin edelleen Viaporissa, jota komensi C. O. Cronstedt. Siell\u00e4 oli silloin yli 200 alusta, joukossa kolme h\u00e4meenmaafregattia ja seitsem\u00e4n turunmaata. Kaikki j\u00e4iv\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isarmeijan saaliiksi huhtikuussa 1808. Sen j\u00e4lkeen Styrbj\u00f6rn palveli ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 komennossa Suomen etel\u00e4rannikolla per\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 ruotsalaisarmeijaa vastaan.<br>Saman vuoden elokuun 16. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 taisteltiin Saaristomerell\u00e4 Jungfrusundissa. Siell\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten saaliikseen saama Styrbj\u00f6rn entrattiin ja vallattiin takaisin. Alus oli menett\u00e4nyt tykkitulessa takilansa ja sit\u00e4 jouduttiin hinaamaan selustaan haavoittuneet ja ruumiit mukanaan. Hinauksessa Styrbj\u00f6rn joutui karille ja kaikessa kiireess\u00e4 se jouduttiinkin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen kerran ven\u00e4l\u00e4isille. He totesivat laivan hajonneen karikossa k\u00e4ytt\u00f6kelvottomaksi, mutta sen j\u00e4lkeen aluksesta ei ole ruotsinkielisi\u00e4 merkint\u00f6j\u00e4. J\u00e4ik\u00f6 laiva jonnekin Jungfrusundin liepeille vai hinasivatko ven\u00e4l\u00e4iset sen muualle ?<br><em>Merenpohjan kansallisaarre<\/em><br>Avoimet kysymykset tuottavat mysteerej\u00e4 ja legendoja ja Styrbj\u00f6rnist\u00e4kin on v\u00e4hitellen muotoutunut sellainen. Jotkut toivovat laivan m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4v\u00e4n arvoitukseksi. Toiset etsiv\u00e4t uupumatta todisteita sen olemassaolosta. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Styrbj\u00f6rnin kohtalon lopullinen vastaus on kirjoitettuna kyrillisin kirjaimin jossakin ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 arkistoissa. Tiedon on vain osuttava oikeisiin k\u00e4siin. Saaristomerell\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4n huhun mukaan hylyn kerrotaan l\u00f6ytyneen 1960-luvulla ja kadonneen uudelleen tarkkojen paikannusmuistiinpanojen puuttuessa. Er\u00e4\u00e4t sukeltajat uskovat, ett\u00e4 juuri Styrbj\u00f6rnist\u00e4 per\u00e4isin olevaa tammipuuta on l\u00f6ytynyt Falk\u00f6n pohjoispuolisen v\u00e4yl\u00e4n kohdalta viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4. My\u00f6s 40-metrinen hylky, jonka ty\u00f6nimi on Haminansalmi II, saattaa mittasuhteistaan p\u00e4\u00e4tellen olla h\u00e4meenmaa. N\u00e4in ollen sen olisivat upottaneet ven\u00e4l\u00e4iset v\u00e4yl\u00e4esteeksi sen j\u00e4lkeen, kun sen kunnostaminen on katsottu kannattamattomaksi. Haminansalmi II on t\u00e4ytetty kivill\u00e4 ja riisuttu sit\u00e4 ennen tyhj\u00e4ksi kaikesta k\u00e4ytt\u00f6kelpoisesta irtaimistosta. Tyhj\u00e4 tai ei, vanhan h\u00e4meenmaan rungon ei soisi unohtuvan aivan kokonaan.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Styrbj%C3%B6rn_(fregatti)\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Wikipedia<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Sukeltajan Maailma, Jari Hyv\u00e4rinen<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1003\" height=\"689\" src=\"\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Styrbjorn.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-20750\" srcset=\"https:\/\/haverit.net\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Styrbjorn.jpg 1003w, https:\/\/haverit.net\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Styrbjorn-300x206.jpg 300w, https:\/\/haverit.net\/wp-content\/uploads\/2022\/06\/Styrbjorn-768x528.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1003px) 100vw, 1003px\" \/><figcaption><strong>Kuva: Finna.fi<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Styrbj\u00f6rn rakennettiin vuosina 1789-90 ruotsalaisesta puutavarasta Tukholmassa. Se osallistui k\u00e4rkialuksena Viipurinlahden l\u00e4pimurtoon ja pian sen j\u00e4lkeen komentoaluksena ratkaisevaan Ruotsinsalmen II taisteluun. Voittoisa laiva palveli seuraavat vuotensa Viaporin eskaaderissa kotivesill\u00e4mme ja katosi ep\u00e4selviss\u00e4 olosuhteissa vuonna 1808.SyntyhistoriaLaivan taustoja on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vuodesta 1762, jolloin Fredrik Henrik af Chapman oli saanut valmiiksi kaksikantisen turunmaa Nordenin. Se oli Ruotsi-Suomen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":4,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[1275],"haverit_maa":[886],"class_list":["post-20572","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-b-helsinki-parainen","tag-lovo","haverit_maa-se"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20572","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20572"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20572\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20751,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20572\/revisions\/20751"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20572"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20572"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20572"},{"taxonomy":"haverit_maa","embeddable":true,"href":"https:\/\/haverit.net\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/haverit_maa?post=20572"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}