L\u00e4hell\u00e4 Relandersgrundin majakkalaivaa Rauman ulkopuolella saksalainen sukellusvene UB 36 pys\u00e4ytti suomalaisen h\u00f6yrylaiva Pehr Brahen (500 brt) 2.8.1916. Luutnantti Kurt Albrecht m\u00e4\u00e4r\u00e4si miehist\u00f6n (16) pelastusveneisiin ja upotti hyvin t\u00e4hd\u00e4tyill\u00e4 laukauksilla aluksen vesilinjaan. Miehist\u00f6n pelasti ruotsalainen h\u00f6yrylaiva \u00d6land , joka v\u00e4h\u00e4n aiemmin tarkastettiin sukellusveneen toimesta. (Per-Olaf Ekman, Havs vargar).<\/p>\n\n\n\n
Tukholmassa Bergsunds Mekaniska Verkstad oli 1864 rakentanut raudasta matkustajalaivan, joka sai nimekseen Haparanda. Sen p\u00e4\u00e4mitat olivat: pituus 48,11 m, leveys 7,54 m ja syvyys 4,37 m sek\u00e4 vetoisuus 499,97 brt. Konevoima oli 444 ind.hv. Laiva ostettiin Haaparannasta 100 000 kruunulla Turkuun 1876, jolloin siell\u00e4 alettiin suunnitella Lyypekin laivaliikenteen laajentamista. Kuuluisan kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin mukaan se sai nimen Pehr Brahe, samoin kuin varustamokin, jonka toimitusjohtajana oli G.A. Petrelius. Sodan puhjettua syksyll\u00e4 1914 Pehr Brahekin osallistui Pohjanlahden liikenteeseen. Talvikautena 1915 se kulki Turun-Tukholman linjalla ja seuraavana vuonna Rauman-G\u00e4vlen linjalla. Ha. Pehr Brahe oli t\u00e4n\u00e4 purjehduskautena ehtinyt tehd\u00e4 kahdeksan matkaa Ruotsiin ja nyt se Raumalla lastasi lankarullia ja postikortteja, jonka j\u00e4lkeen se elokuun 2. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 klo 11.30 l\u00e4hti matkalle Tukholmaan. Kun laiva oli sivuuttanut Relanderin matalan majakkalaivan ja ehtinyt 15 mpk:n et\u00e4isyydelle siit\u00e4 suunnassa LLO \u00be L, sen yll\u00e4tti saksalainen sukellusvene, joka tykill\u00e4\u00e4n ampui varoitus laukauksen klo 14.30. T\u00e4ll\u00f6in laivan kone pys\u00e4ytettiin heti. Sukellusvene l\u00e4hestyi nyt per\u00e4n taakse, ja sen komentotornista huudettiin, ensin saksaksi ja sitten englanniksi, ett\u00e4 koko laivav\u00e4en piti viivyttelem\u00e4tt\u00e4 siirty\u00e4 pelastusveneisiin. Veneet olivat valmiina taaveteissa, joten ne voitiin laskea nopeasti mereen. L\u00e4ht\u00f6 oli niin \u00e4killinen, ett\u00e4 kukaan ei ehtinyt ottaa mukaansa tavaroitaan. Laivav\u00e4keen kuului kaikkiaan 16 henke\u00e4, joista nelj\u00e4 oli naisia. Ensin pelastusveneet soudettiin sukellusveneen kyljelle, jossa Pehr Brahen asiapaperit ja kansallislippu piti luovuttaa saksalaisille. Sitten sukellusvene loitoni hieman, mink\u00e4 j\u00e4lkeen se tykill\u00e4\u00e4n ampui laivan paapuurin kylkeen kuusi laukausta. Ensimm\u00e4inen kranaatti osui aluksen vesirajaan ja puhkaisi siihen ammottavan rei\u00e4n. Kaksi seuraavaa osui vesirajan alle. Laiva ei kuitenkaan uponnut, ennen kuin sen styyrpuurinkin laitaan oli ammuttu kerran. Silloin se alkoi hiljaa vajota keula edell\u00e4, kunnes seisoi miltein pystysuorassa niin, ett\u00e4 potkuri n\u00e4kyi selv\u00e4sti. Lopulta klo 15.00 Pehr Brahe \u00e4kisti katosi syvyyteen. Upotuksessa mukana olleista on mainittu kapteeni K.T. Gustafsson, meriluotsi J.H. Karlsson, ensimm\u00e4inen konemestari U.R. Jalava ja toinen konemestari R.K.V. S\u00f6derberg, molemmat Turusta. Upotetun laivan mainitaan olleen vakuutetun sotavaaran varalta 50 000 ruplasta. Paikallisessa sanomalehdess\u00e4 julkaistiin uutinen upotuksesta ja siin\u00e4 kerrottiin, ett\u00e4 sukellusveneen ampuessa tykinjyske oli kuulunut aina Raumalle asti. (Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies).<\/p>\n\n\n\n
Rakennettu Tukholmassa 1864. Pituus 48 m, leveys 7,6 m, syv\u00e4ys 4,4 m, uppouma 500 brt ja koneteho 444 hv. Relanderin majakkalaivalta 15 mpk suunnassa Llo \u00be L saksalainen sukellusvene upotti aluksen tykkitulella. (Erkki Mets\u00e4vuori : Rauhan meri).<\/p>\n\n\n\n
Sodan puhjettua 1914 kulki Per Brahe Pohjanlahden liikenteess\u00e4 mm. Turun-Tukholman ja Rauman-G\u00e4vlen linjoilla. Alus oli ehtinyt tehd\u00e4 8 matkaa Suomesta Ruotsin, kun se syyskes\u00e4ll\u00e4 ollessaan j\u00e4lleen matkalla Tukholmaan, joutui saksalaisen sukellusveneen pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ksi. Vanha kaava toistui. Ihmisten k\u00e4skettiin siirty\u00e4 pelastusveneisiin ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa sukellusvene yritti upottaa laivan tykkitulella. Vasta kahdeksan osumaa saatuaan, niist\u00e4 suurimman osan vesirajaansa, Per Brahe alkoi vajota keula edell\u00e4. Melkein pystysuorassa asennossa per\u00e4 taivasta kohti se vaipui syvyyteen (Riimala, Suomalaisia h\u00f6yrylaivoja 150 vuotta, s.219).<\/p>\n\n\n\n
Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Tr\u00fckikoda AS 2013, s. 399<\/p>\n\n\n\n
It\u00e4meri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 187<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/Pehr-Brahe.jpg\")