Ven\u00e4l\u00e4isten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eik\u00e4 sill\u00e4 en\u00e4\u00e4 ollut merkityst\u00e4 Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu en\u00e4\u00e4 pystytt\u00e4v\u00e4n huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin my\u00f6s, ett\u00e4 meren j\u00e4\u00e4dytty\u00e4 tukikohdan puolustaminen olisi entist\u00e4 vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi p\u00e4\u00e4si alkamaan 2.11. Kuun loppuun menness\u00e4 yhdeks\u00e4n saattuetta oli kuljettanut suurin tappioin noin 15.000 miest\u00e4 ja runsaasti materiaali pois Hangosta. Niemelle j\u00e4i viel\u00e4 12.000 miest\u00e4, jotka oli tarkoitus evakuoida yhdell\u00e4 kertaa.<\/p>\n\n\n\n
Viimeist\u00e4 evakuointier\u00e4\u00e4 varten l\u00e4hti Kalingradtista saattue, johon kuului j\u00e4\u00e4nmurtaja Oktjaber, matkustaja-alus BT-521 (alkuper\u00e4iselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Josif Stalin), kaksi h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4\u00e4, kuusi raivaajaa, seitsem\u00e4n sukellusvenetorjunta-alusta ja nelj\u00e4 torpedoalusta. S\u00e4hk\u00f6turbiinilaiva Josif Stalin oli NL:n suurin evakuointiin It\u00e4merell\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva laiva. Se oli rakennettu Stalinin k\u00e4skyst\u00e4 Hollannissa vuonna 1939 linjalle Pietari-Lontoo. Laivan kantavuus oli 7 500 tonnia ja se oli 135 metri\u00e4 pitk\u00e4. Se oli alkujaan tarkoitettu 512 matkustajalle, mutta Hangossa sen kannella ja hyteiss\u00e4 oli 5 589 ihmist\u00e4. Kolmen hengen hytteihin ahdettiin 40 ihmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hankoon p\u00e4\u00e4sty\u00e4 oli lastaus tarkoitus suorittaa ripe\u00e4sti kahdessa ja puolessa vuorokaudessa. Sen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 alukset olivat viimeist\u00e4 sijaa my\u00f6ten t\u00e4ydet. Josif Stalin ei p\u00e4\u00e4ssyt suuren syv\u00e4yksens\u00e4 vuoksi Hangon laituriin vaan j\u00e4i redille R\u00e5gsk\u00e4r ja Russar\u00f6n linjan it\u00e4puolelle, jossa sen lastaus suoritettiin. Matkustajalaivan kyydiss\u00e4 oli sotavankitietojen mukaan 7.050 miest\u00e4 sen l\u00e4hdetty kotimatkalle. Miinat r\u00e4j\u00e4hteliv\u00e4t heti matkan alussa p\u00e4\u00e4joukon raivaimissa. Kello yhden aikoihin y\u00f6ll\u00e4 7.500 tonnin vetoinen Josif Stalin ajoi miinaan ja pian sen j\u00e4lkeen toiseen. Alus tuli ohjauskyvytt\u00f6m\u00e4ksi, jolloin apuun kiirehti useita aluksia. Kolmas miina r\u00e4j\u00e4hti kymmenen minuutin kuluttua. Aluetta alettiin raivata, jolloin yksi raivaajakin osui miinaan. Katastrofin siemenet oli kylvetty.<\/p>\n\n\n\n
Nelj\u00e4s miina r\u00e4j\u00e4hti Josif Stalinin alla puoli nelj\u00e4n aikaan ja vaurioitti suurta matkustajalaivaa pahiten. Ruumassa alkoivat ampumatarvikkeet r\u00e4j\u00e4hdell\u00e4. Lis\u00e4ksi M\u00e4kiluodon linnake avasi tulen 305 millin tykeill\u00e4\u00e4n ampuen 40 kranaattia alusta kohden, joista mahdollisesti yksi kranaatti olisi osunut. Alus oli pahasti vajonnut ja alkoi ajelehti kohti etel\u00e4\u00e4. Matkustajalaivalla syntyi t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 paniikki ja upseerien oli k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 aseita sen hillitsemiseksi. Alus ajelehti kohti Tallinnan l\u00e4nsipuolta. Laivalla ep\u00e4toivon valtaan joutuneet miehet nousivat kapinaan ja hirttiv\u00e4t tai ampuivat j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neet upseerinsa. Laiva ei lopulta uponnut ajauduttuaan kiinni hiekkas\u00e4rkille Suurupin edustalle Viron rannikolla suurin piirtein Naissaaren ja Padinskin puolessa v\u00e4liss\u00e4 ja josta saksalaiset joukot kylm\u00e4st\u00e4 v\u00e4rj\u00f6ttelev\u00e4t miehet l\u00f6ysiv\u00e4t 5.12.1941. Merimatkan piina oli siin\u00e4 vaiheessa kest\u00e4nyt kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Saksalaiset eiv\u00e4t pit\u00e4neet kiirett\u00e4 vankien pois kuljettamisessa ja heid\u00e4t j\u00e4tettiin \u201domaan vankilaansa\u201d viel\u00e4 kahdeksi y\u00f6ksi. Vangiksi otettu kapteeni Stepanov p\u00e4\u00e4tyi vankileirille. Kolme vuotta my\u00f6hemmin puna-armeijan valloitettua Tallinnan Stepanov ammuttiin ilman oikeudenk\u00e4ynti is\u00e4nmaan pett\u00e4misest\u00e4. 748 sotavankia palautettiin Suomen pyynn\u00f6st\u00e4 takaisin l\u00e4ht\u00f6satamaansa Hankoon.<\/p>\n\n\n\n
Sodan j\u00e4lkeen vuonna 1945 aluksen keskiosa nostettiin, vietiin Tallinnan ja polttoleikattiin siell\u00e4. Josif Stalinin turmassa NL menetti 3 849 henke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hankoniemi Toisessa Maailmansodassa, Niilo Lappalainen, Porvoo 1987, s 188) (Per-Olof Ekman, Meririntama \u2013 Merisotatoimet pohjoisella It\u00e4meren alueella 1941-44. Porvoo 1981, s. 149-151<\/p>\n\n\n\n
Hangon motti, Ischchenko-Linnakko-Silvast-Silvonen, Hanko maailmankartalle ry 2017, s. 116-130<\/p>\n\n\n\n
Hanko toisessa maailmansodassa, toim. Antero Uitto ja Carl-Fredrik Guest, Maanpuolustuskorkeakoulu 2011, s. 209-213<\/p>\n\n\n\n