Ven\u00e4l\u00e4isten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eik\u00e4 sill\u00e4 en\u00e4\u00e4 ollut merkityst\u00e4 Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu en\u00e4\u00e4 pystytt\u00e4v\u00e4n huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin my\u00f6s, ett\u00e4 meren j\u00e4\u00e4dytty\u00e4 tukikohdan puolustaminen olisi entist\u00e4 vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi p\u00e4\u00e4si alkamaan 2.11. Kuun loppuun menness\u00e4 yhdeks\u00e4n saattuetta oli kuljettanut suurin tappioin noin 15.000 miest\u00e4 ja runsaasti materiaali pois Hangosta. Niemelle j\u00e4i viel\u00e4 12.000 miest\u00e4, jotka oli tarkoitus evakuoida yhdell\u00e4 kertaa.<\/p>\n\n\n\n
Illalla 2.12 oli evakuointi saatettu l\u00e4hes valmiiksi ja punaisen laivaston vuoden 1941 viimeinen sotatoimi oli k\u00e4ynniss\u00e4. Hankoniemelt\u00e4 oli pyritty tuhoamaan kaikki se kalusto, jota ei oltu saatu otettua mukaan. Kuljetuslaivaston matka it\u00e4\u00e4n oli suunniteltu tapahtuvan kahtena osastona. Ensin oli tarkoitus l\u00e4hett\u00e4\u00e4 matkaan hitaampi osasto, s\/s Maja varmistuksena T 210 ja T 54, sitten Virsaitis, Volga ja Laine, nelj\u00e4 hinaajaa Hangosta ja kaksi MO-venett\u00e4. Osastolla oli mukanaan 2 885 matkustajaa. Nelj\u00e4n tunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4 oli tarkoitus l\u00e4hett\u00e4\u00e4 matkaan viimeinen, isompi ja nopeampi osasto, mm matkustajalaiva Josif Stalin.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4inen osasto l\u00e4hestyi keskiy\u00f6ll\u00e4 vaikeata l\u00e4pikulkupaikkaa Porkkalan kohdalla. S\u00e4\u00e4 oli pilvinen, mutta kuu tuli esille muutamina lyhyin\u00e4 hetkin\u00e4. Yht\u00e4kki\u00e4 Suomen puolelle syttyi valonheitin ja ensimm\u00e4iset kranaatit ujelsivat alas Porkkalan patterin avattua tulen. Kallb\u00e5dan t\u00e4hyst\u00e4m\u00f6st\u00e4 pystyttiin erottamaan raivaajan \u00e4\u00e4riviivat, h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 , sitten suuri laiva ja taas h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4. Isokokoisin otettiin maaliksi ja M\u00e4kiluoto avasi tulen. Ensimm\u00e4isen\u00e4 uhrina oli miinaanajon seurauksena jo ik\u00e4\u00e4ntynyt 59,3 metrinen Virsailis (ex SMS M68), joka vaipui pohjaan mukanaan p\u00e4\u00e4osa aluksella olleista 246 matkustajasta, joista paikalle pys\u00e4htynyt Maja pystyi vet\u00e4m\u00e4n merest\u00e4 96. My\u00f6hemmin suomalainen sukellusvene Vetehinen laukaisi kummatkin keulaputket kohti Majaa, k\u00e4\u00e4ntyi ymp\u00e4ri ja laukaisi viel\u00e4 molemmat per\u00e4torpedot samaan maaliin saamatta kuitenkaan osumaa.<\/p>\n\n\n\n
Virsaitisin turmassa NL menetti 150 henke\u00e4. Aluksen hylky on l\u00f6ydetty vuonna 2005 paikasta 59:52.182 N 25:08.848 E. <\/p>\n\n\n\n
Per-Olof Ekman, Meririntama \u2013 Merisotatoimet pohjoisella It\u00e4meren alueella 1941-44. Porvoo 1981, s. 147-148<\/p>\n\n\n\n
Hangon motti, Ischchenko-Linnakko-Silvast-Silvonen, Hanko maailmankartalle ry 2017, s. 114<\/p>\n\n\n\n
Hanko toisessa maailmansodassa, toim. Antero Uitto ja Carl-Fredrik Guest, Maanpuolustuskorkeakoulu 2011, s. 211<\/p>\n\n\n\n
ttps:\/\/www.tracesofwar.com\/sights\/103331\/Ship-Wreck-Virsaitis.htm<\/a><\/p>\n\n\n\n Wikipedia.org<\/a><\/p>\n\n\n\n Eestin museorekisteri<\/a><\/p>\n\n\n\n