Haverit.netHarriet (1.694 grt) oli rakennettu 1879 West Hartlepoolissa ja sen pituus oli 81,2 m. Alus ostettiin Helsinkiin varsin iäkkäänä vuonna 1957. Harriet upposi Hangon satamassa jäihin 20.3.1957. Myöhemmin Harriet nostettiin ja myytiin romutettavaksi Hampuriin. (Vanha lastilaiva upposi Hangossa. Jäät rikkoivat ruostuneen pohjan. Helsingin Sanomat 22.3.1957) Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?211601 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1311
Kubatsu on kadonneena Bengtskärin ja Västerbådan välillä. Lähde: Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s. 242.
Oilin hylky on kadoksissa jossain Saaristomerellä. Lähde: Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s.242.
Englantilainen priki Jessie oli matkalla kivihiililastissa kesäkuussa 1867 Kronstadtiin kun kun upposi Hangon itäpuolella jääden hylyksi. Mm aluksen riki ja purjeet ilmoitettiin myytävän huutokaupalla myöhemmin kesällä. Alus saattaa olla pitkään etelämpää haettu ns ”David Duncan”. Löydetystä hylystä otettiin kesällä 2021 dentronäyte, joka sopii hyvin haaksirikkoon. Helsingfors Dagbladet 17.6.1867 no 138 Finlands Allmänna Tidning 5.7.1867 no […]
Viime lauantaina joutui kaljaasi ”Oskar”, kotoisin Kökarista hirveään merionnettomuuteen Jussarön majakan ulkopuolella. Laiva joutui kokonaan hylyksi, mutta sen miehistö, laivuri Emil Erikson, matruusi OskarKarlström ja jungmanni Ferdinand Gustafsson kaikki Kökarista, pelastui viime tingassa. Heidät pelasti luotsihöyrylaiva Åland, kapt. G.Pettersson, kun laiva oli saanut mainitusta luotsipaikasta tietää merionnettomuuden, joka luotsipaikkaan oli näkynyt, vaikka sieltä käsin ei […]
Maaliskuun alussa 1922 jäänmurtaja Wäinämöinen siirtyi Hankoon, jonka edustalla jäätilanne jatkui vaikeana. Maaliskuun 22. päivänä Wäinämöinen avusti kolmen laivan saattuetta Bengtskärin kaakkoispuolella. Tuulta oli ainoastaan pari boforia, mutta merivirran aiheuttama jäänpuristus oli voimakas. Heikoin avustettavista aluksista oli saksalainen hl Germa, joka oli matkalla Bremenistä Tallinnaan. Kapteeni Eklund oli määrännyt sen jonon kärkeen heti murtajan perään, […]
Neden’in haaksirikosta kerrotaan että muutamat herrasmiehet oliwat hyyränneet laiwan huwiretkeä warten Hagalundiin. Sieltä palatessa illalla tarttui laiaa kiwelle salmessa Uunisaaren ja Harakan wälillä. Kun höyrypillillä annettu hätämerkki ei tuonut ketään auttajaa paikalle, rupesiwat laiwassa olijat koettamaan keinuttelemalla irroittaa laiwaa kiweltä, mutta sitä tehdessä laiwa yhtäkkiä pyllähti kumoon ja wajosi pohjaan. Kaikki laiwassa olijat pelastuiwat uimalla, […]
Marraskuussa 1890 vallitsi ankara talvimyrsky ja se tiesi useita haaksirikkoja. Myös Hangossa ns Ankargrundin rantaan myrsky heitti parkki Ajan. Lehdistössä uutisoitiin aluksi virheellisesti parkki ”Ajaxista”. Vauriot olivat niin suuret, että haveristi myytiin 100 markalla hankolaisille liikemiehille, jotka pystyivät hyödyntämään ainoastaan aluksen rikin. Myrskyn tuhoja Hankoniemessä. Nyhamnista ilmoitetaan myrskyn tyynnyttyä seuraamia tietoja. Kaljaasi Tähti on hakannut […]
Hukkunut. Wiime perjantaina hukkui kruununluotsi E. N, Henriksson, Hankoniemen ulkomaisessa luotsipaikassa, ollessaan paluumatkalla laiwan luotsauksesta. Luotsiwene joutui näet haaksirikkoon, waan weneessä myöskin olewa luotsioppilas Blomgren pelastui eräälle luodolle. (Aura 27.11.1891 no 95)
Haaksirikko on wiime perjantaina tai lauwantaina tapahtunut Hästö Busön edustalla. Höyrylaiwa Pehr Brahen päällikkö, kapt. Bergman, on merellä huomannut laiwanhylyn, jossa oli jälellä ainoastaan yksi masto, johonka miehistö oli laittanut eräänlaisen korin, jossa se oleskeli antaen hätämerkkejä. Myrskyn wuoksi ei Pehr Brahe woinut lähestyä hylkyä eikä antaa apua. (Uusi Suometar 25.10.1892 no 248) Åland 29.10.1892 […]
Se suuri englantilainen höyrylaiwa Benton, joka toisiltana joutui Aleksanderinsaaren ja Lågharan wälillä olewalle Östergrund nimiselle karille, lähti, Narwa määräpaikkana, k:lo 12 5 satamasta, eikä merelle tultuaan saanut luotsia, waikka useampia kertoja luotsimerkkejä annettiin. Heti kun tieto onnettomuudesta tuli kaupunkiin, riensiwät hinaajaalus Lennart ja wähän myöhemmin Jakobstad konsuli Krogius ja satamakapteeni Andstön mukana Bennin awuksi. Nämät […]
Haveri. Ahvenanmaalainen kaljaasi Onni, joka oli matkalla Turusta Viipuriin, lastinaan Venäjän kruunun erilaisia esineitä, heitti torstaina aamulla voimakas myrsky maihin Harakalle. Alus sai vuodon; vaurioiden tulisi kuitenkin olla helposti korjattavissa. Helsingfors Dagbladet 16.6.1872 no 162
Luultu haaksirikko. Wiime wiikolla lienee joku jahti uponnut Helsingin edustalla Espskärin ja Kydön wälisellä kulkuwäylällä. Tämän kulkuwäylän lähellä on nimittäin muutaman päiwän ajan weden pinnasta pistänyt esiin walkeaksi maalattu maston huippu ja heti weden pinnan alla näkyy siihen kiinnitetty wäkipyörä, jonka alapuolella on huomattu ylin osa latwapurjeesta. Mitään tietoja uponneesta aluksesta ei tähän asti kuitenkaan […]
Haaksirikko Kallbådan luona. On pelastunut miehistö antanut seuraawia seikkaperäisiä tietoja: Moss Brown, joka on 1,130 tonnin wetoinen höyrylaiwa, kotoisin Lontoosta, purjehti kapteeni W. Dawidsonin johdolla lokakuun 14 p:nä Shieldsistä kiwihiililastilla Kronstadtiin. Matka käwi onnellisesti aina Kallbådan luona sattuneesen haaksirikkoon asti. Pelastuneet merimiehet oliwat onnettomuuden sattuessa maanneet ruffeissaan, eiwätkä siis woi antaa tarkempia tietoja itse karille […]
Wiime keskiwiikkoa wasten yöllä turkul. moottorilaiwa Harjumaa ajoi karille ankarassa myrskyssä Helsingin edustalla, Harmajan majakan luona ja upposi. Lastina oli 120 tonnia perunoita Tallinnasta. Viimeisellä hetkellä, 6 tuntia karilleajon jätkeen saapui paikalle luotsilaiwa Kurs, josta lähti weneellä eräs luotsi ja oman henkensä uhalla sai ankarassa myrskyssä uppoawasta laiwasta pelastetuksi miehistön. (Etelä-Suomi 17.1.1925 no 6) Uusimaa […]
Hl. Kalevipoeg karilla. Tehnyt haaksirikon toissa yönä Hangon luona. Matkustajat ja posti pelastettu. Perjantain vastaisena yönä noin kello puoli 4 ajoi virolainen matkustaja- ja postihöyryraiva Kalevipoeg karille noin puolen tunnin matkan päässä Hangosta länteen n.s. Gäddgrundetilla Tisskärin luona. Laiva, joka oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan, oli käynyt yöllä Hangossa saamassa tulliselvityksen ja lähti Hangosta noin klo […]
Kirkkonummelta kotoisin ollut kaljaasi Edmund (65 t), kippari Sigismund Lundberg, haaksirikkoutui painolastissa matkalla Helsingistä talvehtimispaikalleen Bockfjärdenille Porkkalan edustalle 10.12.1907 myrskyssä Järvön lähellä, Porkkalan luona. Kolme henkeä menehtyi onnettomuudessa. (17.12.1907 Karjala no 292) (Hufvudstadsbladet 05.01.1908 no 5) https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/140893/mkl672.pdf?sequence=1&isAllowed=y https://www.hylyt.net/item/edmund-495/#content
Porilainen kaljaasi Anna murskautunut Hangon edustalla. Laiwawäki pelastunut. Wiime wiikon tiistaina wallinnessa ankaran myrskyn aikana tapahtui Morgonlandin Hangon edustalla waikea haaksirikko. Kauppias Werner Hacklinin, Reposaarelta. Omistama moottorikaljaasi Anna, joka oli matkalla Kotkasta Tanskaan ajoi mainittuna päiwäna wedenalaisille kareille ja murskautui aallokossa. Pelastuswene meni samaa tietä ja kaikki 7 laiwalla olijaa joutuiwat aaltojen ajeltawiksi. Uiden lastina […]
Uponnutta purjealusta Turea, joka t. k. 6 p:nä wajosi pohjaan Obbnäsin niemen edustalla Kirkkonummen saaristossa, on luotsihöyrylaiwa Eläköön sukeltajien awulla koettanut saada ylös tämän kuun 12-13 päiwinä. Alus saatiin siirretyksi 84 jalan sywyydestä 60 jalan sywyyteen. Onnettomuuden sattuessa oli laiwassa 30 puutaa eläwiä kaloja, 100 mk. rahaa, waatteita, kaksipiippuinen pyssy, kaksi kelloa y. m., joten […]
Rakennettu 1880 Saksassa, 557 GRT, pituus 51,10 m. Samana vuonna 1902 kuin Flora ostettiin Suomeen lähti laiva aivan loppuvuodesta Bremeniin takaisin Helsinkiin tuomaan jauholastia. 17 mailia Jussaröstä alus haaksirikkoutui 3.12.1908 paikassa 59.33N 23.35E. Yksi miehistön jäsen kuoli. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/2279 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?240544 Uusi Suometar 7.12.1902 no 285 Uusi Suometar 13.12.1902 no 290 Satakunta 11.12.1902 no 143
Norjalaisen höyrylaiva Oscarin kippari Hans L Bache tuntui nykymittapuun mukaan tehneen varsin karkean ja kohtalokkaan suuntimavieheen. Höyrylaiva Oscar oli tulossa myöhäissyksyllä 1891 painolastissa Honfleurista Ranskasta määränpäänään Narva. Aamulla klo 5 aikaan köli kolisi pahaa enteisesti kiville kun koneet kävivät täysillä eteen. Syy kivelle ajoon oli se, että kapteeni oli luullut suuntimaansa majakan valo Hiidenmaan majakaksi, […]
Vuonna 1892 Pyhärannan Santtiossa rakennettu 316 nrt:n kuunarilaiva, jonka pituus on 38 metriä. Alus koki kovia monien omistajiensa aikana ja viimeksi alus myytiin 1917 Hagö Rederille. Tämä teki konkurssin ja alus myytiin seuraavaksi Skokby Sawmill:lle. Nykyisin alus makaa hylkynä Lappohjassa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/pyhamaat.htm Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 543
Vuonna 1918 San Franciscossa rakennettu kolmimastoinen ja kaksirunkoinen moottoripurjelaiva. Aluksen vetoisuuus oli 638 nrt ja pituus 55 m. Alus ostettiin Helsinkiin vuonna 1920, josta se siirtyi raumalaisomistukseen 1926. Palavan loppu oli poikkeuksellisen huono-onninen, se haaksirikkoutui kolme kertaa. 14.7.1932 sen lastiruumassa syttyi tulipalo Russarön majakan lähellä. Aluksen perä paloi vesilinjaa myöten, mutta keula säilyi paremmin. Seuraavaksi […]
Vuonna 1873 Lokalahden Varanpään varvilla rakennettu 117,97 lästinen kuunari. Gefinalla oli maine hyvänä purjehtijana ja vahvana aluksena. Syksyllä 1875 tuntematon alus ajoi yön pimeydessä sen päälle Riian lahdella, jonka seurauksena mastot kaatuivat ja riki tuhoutui täysin. Alus ajautui maihin ja tuhoutui sinne hylyksi. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 374, […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Suuri saksalainen 1400dwt:n rahtilaiva oli poikkeuksellisen vaikeana jäätalvena pyrkimässä jäänmurtajien avustamana rannikkoväylää Hangosta Helsinkiin. Tilly Ross pääsi lopulta vapaaseen veteen, mutta ajoi saman tien väylän vieressä olevaan kallioon saaden keulaansa vakavan vuodon. Jäänsärkijä Murtaja siirsi rahtilaivaa matalampaan veteen, mutta alus kaatui ja upposi 10-20 metrin syvyyteen Barösundin salmessa Hyckelsundin kohdalla. Miehistö oli ennen kaatumista siirtynyt […]
Suomalainen höyrylaiva Vasa oli Englannissa vuonna 1882 rakennettu 800 dwt:n alus. Se oli lähtenyt helmikuussa 1923 saattueessa Helsingistä jäänmurtajan avustamana. Saattueen ehdittyä 7NM Kallbådanin majakan lounaspuolelle jäi Vasa jäiden puristuksiin niin pahasti, että sen kyljet murtuivat ja laiva upposi. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 299) Uusi Suomi 16.2.1923 […]
Saksalainen höyrylaiva ajoi karille 6.1.1914 lumipyryn aiheuttamassa huonossa näkyväisyydessä Lökhallin luodon vieressä Espoon ja Porkkalan välissä. Alus sai vuodon ja alkoi upota. Miehistö ei uskaltautunut pelastusveneisiin vaan sinnitteli veden päälle jääneen komentosillan katolla siihen saakka kunnes ohi ajanut toinen alus huomasi haaksirikkoiset. Alus selvisi paikallaan talven yli ja se saatiin seuraavana keväänä tyhjennettyä ja hinattua […]
Baltic (1100 dwt) oli yksi Suomen suurimmista tuon ajan höyrylaivoista. Se oli tulossa huhtikuussa 1906 Hangon suunnasta Helsinkiin kun se ajoi karille Porkkalassa Sommarön saaresta lounaaseen. Alus oli niin tukevasti karilla, että se saatiin irrotettua vasta muutaman viikon päästä ja se hinattiin Helsinkiin korjattavaksi. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, […]
Suomalaiskaljaasi oli tuomassa ruisjauholastia Tallinnasta myöhään syksyllä vuonna1900 kun se joutui karikolle Porkkalan edustalla. Lopulta alus onnistuttiin saattamaan Porkkalan tullisatamaan. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 298) (Uusi Suometar 12.10.1900)
Hangosta kotoisin ollut sumppuvene oli ruisjauholastissa matkalla Tallinnasta Porkkalaan kun se joutui lumimyrskyssä merihätään myöhään syksyllä 1898. Osa lastista jouduttiin heittämään yli laidan. Paikallinen kalastaja avusti haaksirikkoisen takaisin Hankoon. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 298) (HBl 24.10.1898) (Nya Pressen 26.10.1898)
Virolainen pelastusalus ajoi karille 15.10.1898 lähellä Porkkalan tullisatamaa ja sai vuodon. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 298) (Nya Pressen 19.10.1898)
Höyrylaiva Porkkala oli matkalla Helsingistä Porkkalaan kun se ajoi Linholmin luona karille. Aluksen potkurit rikkoutuivat. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 298) (ÅU 11.8.1898)
Luotsialus ajoi kivelle Porkkalan eteläpuolella 4.6.1892. Karilleajossa vaurioitui niin pahoin, että se jouduttiin myymään myöhemmin samana vuonna. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297) (Nya Pressen 9.6.1892 ja 1.11.1893)
Vaasasta puutavaralastissa kotoisin ollut parkki ajoi karille Porkkalassa Mäkiluodon lähellä 10.9.1880. Parkki saatiin irrotettua pelastusalusten voimin karilta ja hinattua Helsinkiin. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297) (Hbl 12.9.1880) (ÅU 15.9.1880)
Riikasta Pietariin matkalla ollut venäläinen alus tuhoutui vuonna 1845 Porkkalan lähellä. Miehistö pääsi turvaan, mutta alus menetettiin. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297) (Åbo Underrättelser 29.10.1845)
Syksyllä 1840 kaljaasi upposi Upinniemen selällä. Miehistönä ollut pariskunta onnistuivat pelastautumaan lähiluodolle, mutta kylmässä säässä paleltuivat sinne. Hylystä saatiin pelastettua talteen irtainta, jotka seuraavana keväänä huutokaupattiin. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297)
Ranskasta kotoisin ollut alus koki haaksirikon 26.5.1840 Porkkalan Mäkiluodon luona. Laivasta saatiin pelastettua ainakin purjeita, keittiöastioita, ketjuja ja laivan jolla. Haaksirikosta on löydetty rungon osa. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297)
Englantilaispriki haaksirikkoutui Porkkalassa syksyllä 1834. Ainakin lastia tiedetään pelastetun haaksirikosta. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297)
Englantilainen alus oli matkalla Kronstadtista Korppoon Lohmiin kun se ajoi karille Porkkalassa 30.10.1830. Alusta yritettiin pelastaa karilta, mutta sillä syttyi tulipalo ja se tuhoutui haaksirikkopaikalle. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Englantilaisalus ajoi karille Porkkalassa 7.11.1829. Miehistö pelastui turmasta. Samoin ainakin osa lastista saatiin myöhemmin pelastettua. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Englantilaisalus oli viemässä puutavaralastissa Viipurista Hulliin kun se koki haaksirikon Porkkalassa kesäkuussa 1829. Alus ajoi karille ja ajautui luodolle, josta ainakin osa lankkulastista saatiin pelastettua. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Porkkalassa upposi kaljaasi Catania myöhäissyksyllä 1824. Jälleen osa lastista saatiin pelastettua. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Vuonna 1821 kaljaasi oli matkalla Pietarista Hulliin, Englantiin kun sen matka katkesi Porkkalassa karilleajoon. Ainakin osa lastista saatiin pelastettua. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Vuonna 1812 upposi kaljaasi sydäntalvella Porkkalassa ajettuaan karille. Lasti saatiin haverista pelastettua, mutta kaljaasi jäi hylyksi. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Virosta kotoisin ollut kaljaasi (47 lästiä, kapt. Henrik Westphal) ajoi samassa myrskyssä kuin samalla merialueella uponnut Fortuna karille Räfsön (Rappsö, Porkala) saaren luona 13-14.11.1801. Kaljaasi oli tuomassa talia, kynttilöitä, saippuaa ja potaskaa Pietarista, tarkoituksenaan viedä lasti Tallinnaan. Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296 Handels-Tidningen 4, 8.12.1801