Tekijä: Jukka Sulku

Kategoriat
ulkomaat

Bertha (1899) – parkki

Parkki Bertha (569,44 rek.t) oli rakennettu vuonna 1872 Helsingörissä. Ostettiin Kööpenhaminasta Kustaviin vuonna 1898. Parkki (kapt. Nyholm) ehti tehdä yhden matkan Alicantesta Tunisiin Afrikassa, missä laiva kovassa myrskyssä ja aallokossa ajautui maihin ja joutui hylyksi. Vahinko vähintään 20.000 markkaa. Toisen (lehti)artikkelin mukaan alus olisi päässyt Gibraltariin kansilastin menettäneenä. Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella –  […]

Kategoriat
ulkomaat

Sovinto (1875) – kuunari

Taivassalon Rouhun kylän varvilta valmistui heinäkuussa 1875 kantavuudeltaan 97,3 lästinen kuunari Sovinto, ja jonka pituus oli 18,71 metriä. Alus ehti tehdä kaksi matkaa Kotkasta Lyypekkiin, jonne vietiin lautalasti. Paluumatkalla Lyypekistä kotiin alus ajautui kovassa myrskyssä ja lumisumussa Viron rannikolle, jonne se jäi hylyksi. Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha […]

Kategoriat
Paikka tuntematon

Betreljusa (1859) – kaljaasi

Taivassalolainen kaljaasi Betreljusa oli rakennettu kantavuudeltaan 67 lästiseksi vuonna 1857. Kaljaasi oli rakennettu limisaumaiseksi. Betreljusa teki mm matkoja Tukholmaan, jonne vietiin halkoja. Aluksen tiedettiin haaksirikkoutuneen vuonna 1859 joskin haaksirikkopaikasta ei ole tarkempaa tietoa. Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha Sahi, Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry, Newprint Oy 2025, 59, 209

Kategoriat
ulkomaat

Siivo (1879) – parkki

Velkua Haukan varvilta valmistui 185 lästinen parkki Siivo vuonna 1866. Taivassalolaisen Siivon (kapt. D.Z. Jansson / Anderson?) purjehdukset päättyivät Skagenin rantaan Jyllannin pohjoiskärjessä loppuvuonna 1879. Siivo oli tulossa painolastissa Hullista ja matkalla Turkuun. Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha Sahi, Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry, Newprint Oy 2025, s. 75-76, […]

Kategoriat
ulkomaat

Emma (1879) – kaljaasi

20 lästinen ja tasasaumainen kaljaasi Emma oli rakennettu Virolahdella 1872-1873. 29.8.1879 tapahtuneessa haaksirikossa menehtyi laivuri Fredrik Fabian Hillbergin ja yhden miehistön jäsenen. Haaksirikko tapahtui 29.8.1879 Suomenlahdella Ekholmin ja Kugskärin valotornien ulkopuolella kovassa merenkäynnissä. Kaljaasi oli tuolloin kipsilastissa matkalla Riiasta Pietariin. [Kyseiset majakat tunnetaan nykyään vironkielisillä nimillään: Ekholmin majakka Mohnin saarella ja Kugskärin majakka sijaitsee Kerin […]

Kategoriat
Paikka tuntematon

Svanan (1875) – kaljaasi

Uudessakaupungissa rakennettiin vuonna 1864 15 lästinen kaljaasi. Svanan ollessa kirjoilla Taivassalon pitäjään koki se tuntemattomassa paikassa haaksirikon vuonna 1875. Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha Sahi, Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry, Newprint Oy 2025 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella –  New Print 2001, s. 590

Kategoriat
Paikka tuntematon

Totuus (1875) – priki

Priki Totuuden tiedetään rakennetun Raumalla vuonna 1861 kantavuudeltaan 82,8 lästiä. Prikin kuuluessa Uudenkaupungin laivarekisteriin koki se haaksirikon vuonna 1875. Haaksirikosta ja sen paikasta ei ole löytynyt tarkempaa tietoa. Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella –  New Print 2001, s. 559 Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha Sahi, Uudenkaupungin merihistoriallinen […]

Kategoriat
ulkomaat

Olga (1875) – kuunari

102 lästinen kuunari Olga rakennettiin Lyökin varvilla 1864-1865 laivanrakennusmestari Johan Henril Sotkan valvonnassa. Alus oli Uudenkaupungin laivarekisterissä kun se koki haaksirikon Englannin Peterheadin lähistöllä. Kuunari oli tuolloin hiililastissa matkalla Hullista Kööpenhaminaan. Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha Sahi, Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry, Newprint Oy 2025, s. 70-73, 76-77, 91, […]

Kategoriat
D (Turunmaan saaristo)

Savon Neito (1879) – kuunari

Vehmaan aluskantaan liitettiin ostojen kautta 1870-luvun toisella puoliskolla muutamia kuunareita, mm vuonna 1872 valmistunut 80-rekisteritonnin (43 lästiä) Savon Neito. Kuunarin hankki laivuri Johan Ulrik Lundmanin johtama isännistö Taivassalosta. Syyskuun alkupuolella 1879 kuunari ajautui kovassa myrskyssä ankkuripaikaltaan Lemun pitäjän alueelle Livon saaren rantaan [å Liwo ö i Lemu socken belägna Mikais bys strand], johon se jäi […]

Kategoriat
ulkomaat

General von Döbeln (1882) – parkki

Vehmaan aluskantaan liitettiin oston kautta mm. 360-rekisteritonnin parkki General von Döbeln. Parkki oli rakennettu mestari Hans Henril Kjäldströmin johdolla Uudessakaupungissa vuonna 1861. Parkki purjehti pääasiassa Englantiin ja sieltä takaisin Itämerelle. Nämä purjehdukset saivat lopun kun parkki haaksirikkoutui painolastissa Gotlannin rannikolla 19.11.1882. Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha Sahi, Uudenkaupungin […]

Kategoriat
E (Selkämeri)

Prins (1875) – kuunari

Laivanrakennusmstari Jonathan Mickelsson Palmroosin johdolla rakennettiin Pyhämaalla vuonna 1875 kuunari Prins. Aluksen taru jäi varsin lyhyeksi sillä sen ankkuroidessa saman vuoden marraskuun 8. päivä kotiseutunsa Pyhämaan edustalle Kajakulamn luokse. Ankkuri antoi periksi ja Prins ajautui vedenalaiselle karikolle. Alusta yritettiin irroittaa monen päivän ajan, mutta alati jatkunut myrsky teki kaikki pelastusyritykset turhiksi. Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren […]

Kategoriat
ulkomaat

Gefina (1877) – kuunari

Kalannin pitäjän laivanrakennusmestari Johan Henrik Sotka rakennutti uransa aikana useita laivoja, mm kuunari Gefinan vuonna 1873. Sen purjehdukset alkoivat heti kun se oli mitattu Uudessakaupungissa. David Mattson toimi aluksen päällikkönä sen jokaisella purjehduksella. Näistä viimeinen oli 9.9.1877 purjehdus Loviisasta Englannin Hartlepooliin kun Gefine törmäsi Hiidenmaan Dagön edustalla tuntemattoman parkkilaivan kanssa. Kuunari menetettiin pelastustöistä huolimatta. Talonpoikaislaivaston […]

Kategoriat
D (Turunmaan saaristo)

Ystävä (1864) – kuunari

Vuosi 1864 koetteli raskaasti Taivassalon laivanvarustajia. Aikaisemmin oli haaksirikkoutunut jo kaksi pitäjän parkit Arpa ja Adrian. Näiden menetykset täydentyivät vielä kuunari Ystävän haaksirikolla, joka tapahtui ilmeisesti Utön edustalle Korppoossa. Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha Sahi, Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry, Newprint Oy 2025, s. 67

Kategoriat
E (Selkämeri)

Primus (1854) – kaljaasi

Pyhämaan pitäjästä 38 lästinen kaljaasi Primus oli onnistunut säilymään turvassa Krimin Sodan aikaan rannikolla tuhoja aiheuttaneiden englantilaisista, mutta sotatoimien loputtua onni loppui. Kaljaasi (kapt. I. Ekman) vei onnistuneesti puutavaralastin Raumalta Gävleen, mutta paluumatkalla sieltä se koki haaksirikon Hullbyn (?) edustalla 23.10.1854, kaksi mailia Enskärin pookista etelään. Tuolloin aluksen lastina oli ollut suolaa, kahvia ja sokeria. […]

Kategoriat
E (Selkämeri)

Toivo (1842) – kaljaasi

Taivassalon pitäjästä tilallisten Mårten Södermanin ja Matts Mickaelsson Håkansin yhteisomistama limisaumaunan ja kantavuudeltaan15,4 lästinen kaljaasi Toivo teki haaksirikon Siipyyn lähellä vuoden 1842 syyskuussa. Kaljaasin lisäksi onnettomuudessa menetettiin halkolasti. Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha Sahi, Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry, Newprint Oy 2025, s. 34, 205

Kategoriat
A (Viipuri-Helsinki)

Kaiku (1926) – moottorikuunari

26.11.1926 nähtiin majakkalaiva Kallbådagrundetilta palava laiva koillisen suunnassa. Haveristi oli apukoneella varustettu kaksimastoinen kuunari Kaiku, kotoisin Björköstä. Alus oli ollut puutavaralastissa matkalla Trångsundista Ruotsiin. Miehistö oli pelastautunut palavasta aluksesta pelastusveneeseen. Paikalle saapui paikalle s/s Kompassi, joka sammutti palon paloletkuillaan. Seuraavana päivänä nähtävästi ankkuriketjujen katkettua Kaiku lähti ajelehtimaan kohti pohjoista. Söderskär, Jack Mikander ja Christian Westerbacka. […]

Kategoriat
A (Viipuri-Helsinki)

Fortuna (1833) – parkki

16.6.1833 odotteli Uudestakaarlepyystä kotoisin ollut parkki Fortuna (kapt. Olof Olson) luotsia Söderskärin pookin luona. Fortuna oli vetoisuudeltaan 140 lästiä. Parkki oli matkalla Porvooseen viemään sinne 3.000 tynnyriä suolaa. Odotellessa luotsia karahti parkki tuntemattomalle kivelle (luultavasti Yttergrundet). Aluks jäi hylkyksi Kalkskärille, jossa on kalliokaiverrus parkin tuhon muistoksi. Myöhemmin järjestettiin Porvoossa huutokauppa, jossa myytiin laivairtaimistoa ja itse […]

Kategoriat
ulkomaat

Krona (1880) – kaljaasi

Kapteeni A.E. Janssonin komennossa ollut kaljaasi Krona oli painolastissa matkalla Lyypekistä Piteåån kun sen sankassa sumussa haaksirikkoutui Saksan Insel Hiddenseen rannalla 13.6.1880. Åbo Underrättelser 26.6.1880 no 170 Åbo Underrättelser 11.3.1881 no 68

Kategoriat
C (Ahvenanmaa)

(nimetön) (18xx) – ?

Talven 1884 aikana lehdistössä huomiota herättänyt palkki oli peräisin joitain kymmeniä vuosia sitten luoteeseen luodosta ajaneesta laivasta, jonka runko oli maannut mastot kallellaan maihin päin. Bogskärin majakkapäiväkirjan mukaan hylky oli nyt liukunut alas kiviltä ja uponnut kallioiden alapuolelle. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 84

Kategoriat
E (Selkämeri)

Familjen (1913) – kuunari

Ruotsalainen kuunari Familjen (kapt. Olson) oli tuomassa Aalborgissa lastattua sementtilastia Raumalle kun se haaksirikkoutui 14.10.1913 Rauman edustalle. Myrskyn takia kuunari ei jäänyt odottamaan luotsia vaan ryhtyi omin päin pyrkimään satamaan tuhoisin seurauksin. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna 1913 Länsi-Suomi 16.10.1913 no 118 Kaiku 18.10.1913 no […]

Kategoriat
B (Helsinki-Parainen)

Elida (1913) – sumppu

Suomalainen sumppu Elida (kapt. Uno Söderholm) upposi Baröfjärdillä Porkkalassa 26.9.1913. Ns sortokausien aikaan 1899-1905 ja 1908-1917 Venäjä pyrki lisäämään valvontaa strategisilla aloilla, mm merenkulussa ja korvaamaan suomalaisia luotseja venäläisillä. Tässäkin haverissa katsottiin onnettomuuden johtuneen luotseista. Uusi Suometar 1.10.1913 no 228 Västra Finland 6.11.1913 no 128

Kategoriat
F (Merenkurkku)

Passepartout (1913) – parkki

13.9.1913 aamun varhaisina tunteina ajoi norjalainen parkkilaiva Passepartout karille Storsandenin luona lähellä Rönnskäriä Merenkurkussa. Karilleajon syynä oli vallitsewa myrsky ja pimeys. Parkki oli painolastissa matkalla Krageröstä Skellefteån. Miehistö pelastui läheiseen kalastajamajaan. Pelastuslaiva Merkur yritti pelastaa laivan lastia. Passepartaut oli 514 rek. tonnin vetoinen ja sen päällikkönä kapteeni G. Olsen. Laiva jäi hylyksi. Myöhemmin järjestettiin huutokauppa, […]

Kategoriat
C (Ahvenanmaa)

(nimetön) (1890) – ?

Lokakuussa 1890 haaksirikkoutui Bogskärin majakkaluodon luokse ainakin kaksi laivaa. 2. lokakuuta alkoi myrsky, joka voimistui seuraavana päivänä hirmumyrskyksi. Majakalta seurattiin pohjoisessa haaksirikkoutunut laiva, jonka mastossa oli valkoinen hätälippu. Laiva näytti ajautuneen Bogskärin karikoille. Myrskyn takia majakalta ei voitu lähteä hädänalaisten avuksi. Aamulla laivasta näkyi enää masto. [20.10.1890 haaksirikkoutui Bogskäriin myös Kristina Sophia parkki. Jos tämän […]

Kategoriat
C (Ahvenanmaa)

Florina (18xx) – kaljaasi

Suomen Sodan aikana Jomalan Kungsöstä pakkolunastettiin Ruotsin kruunun käyttöön kaljaasi Florina. Armeijaa se palveli muonavarustelaivana. Florinan hylky makaa Bockholmenilla Kappelön vieressä Marsundissa. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 40

Kategoriat
ulkomaat

Vilpas / Wilpas (1912) – kaljaasi

Suomalainen kolmimastoinen kaljaasi Vilpas (kapt. Grunström) oli palaamassa Ruotsista rautamalmilastissa kun se haaksirikkoutui 8.11.1912 Ahvenanmerellä. Laiva oli saanut aiemmin vuodon myrskyssä. Viisihenkisen miehistön pelasti ohi ajanut höyrylaiva. Kaljaasi upposi lopulta Söderarmin lähistölle. Kaljaasi oli kotoisin Skurusta, Pohjanpitäjästä. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna 1912 Åland 13.11.1912 […]

Kategoriat
A (Viipuri-Helsinki)

Margareta (1911) – kaljaasi

Kesäkuussa 1911 noin 10 km päässä Kotkan Haapasaaresta pohjoiseen Kirkonmaan ja Haapasaaren väliltä löydettiin osa purjealuksen kantta ja ehjänä säilynyt kajuutta. Kajuutasta löydetyistä laivan papereista selvisi, että laiva oli lähtenyt Pietarista 17.6 lastinaan 21 181 puutaa rautaa. Margareta-niminen laiva oli kotoisin Pärnusta ja sen miehistöön kuului kapteeni Petrow Antonowin lisäksi miehistön neljä miestä ja yksi […]

Kategoriat
A (Viipuri-Helsinki)

Hilda (1911) – jahti

30.4.1911 koetti virolainan jahti Hilda (kapt. I. Lambot) päästä Helsinkiin. Hilda takertui kuitenkin ahtojäihin Gråharan [Harmaja] ja Mjölön [Isosaari] välille, joutui puristuksiin ja upposi. Hätään joutuneen laiwaväen täytyi etsiä turvaa ajelehtivalta jäältä, josta sen pelasti luotsihallituksen höyrylaiva Kurs. Jahti oli kuljettamassa sianlihaa ja perunoita. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa […]

Kategoriat
Paikka tuntematon

Oskar (1911) – sumppu

Kökarista kotoisin ollut sumppu Oskar lähti perunalastissa Helsinkiin. Alus joutui matkalla ankaran myrskyn kouriin, joka vei aluksesta maston ja koko rikin. Kun alusta ei enää voitu ohjata kovassa myrskyssä, täytyi aluksen miehistön, laiwuri E. Eriksonin, matruusi O. Karlströmin ja jungmanni F. Gustafssonin, siirtyä pieneen veneeeseen ja koettaa pyrkiä sillä maihin. Jussarön majakalta oli nähty merellä […]

Kategoriat
ulkomaat

Turso (1910) – höyrylaiva

Suomalainen höyrylaiva Turso oli lastannut Pietarista kappaletavaralastin Viipuriin vietäväksi. Matkalla venäläinen torpedovene Iskusnij ajoi Turson keskilaivan päälle ja Turso sai vuodon. Tursoa lähdettiin hinaamaan matalaan veteen, mutta kun matkalla huomattiin, että vedenvuoto oli liian suuri irrotettiin hinausköydet. Turso upposi melko pian. Paikalla oli hyvin syvää vettä. Onnettomuuspäivä oli 8.10.1910. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja […]

Kategoriat
A (Viipuri-Helsinki)

Alexandra (1910) – jahti

Jahti Alexandra upposi 20.4.1910 lähellä Rabbaslandetia olevaa Måsaholmaa matkalla Näsestä, Pernajassa, Helsinkiin. Jahti oli täydessä santalastissa ja törmännyt karille saaden suuren vuodon sekä upposi heti. Jahdin omistawat veljekset Nordström Gäddrasta. Omistajat suunnittelivat aluksen nostamista. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna 1910 Uusmaalainen 25.4.1910 no 46

Kategoriat
ulkomaat

Neptun (1910) – jahti

Jahti Neptun, omistajansa, kippari Karl Henrik Österlundin johdolla, lähti purjehtimaan Helsingistä Turkuun 600 säkin ruisjauhoja lastina. Seuraavana päivänä, 16. syyskuuta, kello 6 aamulla, Jussarön lähellä Tammisaaren saaristossa laivan takila meni yli laidan voimakkaan lounaismyrskyn aikana ja laiva ajautui tuulen mukana Porkalaan hätäpurjeen alla. Lopulta myös jahdin peräsin rikkoutui ja tuuli oli muuttunut pohjoismyrskyksi. Laiva ajautui […]

Kategoriat
ulkomaat

Varden (1910) – parkki

Marianhaminalainen parkki Varden joutui haaksirikkoon Tanskan rannikolla. Miehistö pelastettiin. Haminan Lehti 8.11.1910 no 126

Kategoriat
F (Merenkurkku)

Arla (1910) – kuunari

Ohiajavalta höyrylaivalta havaittiin vedentäyttämä kuunari, joka oli nostanut hätälipun. Kuunari osoittautui ruotsalaiseksi kuunari Arlaksi, joka oli tuomassa tiiliä ja savea Kokkolaan, mutta saanut merellä vuodon. Arlan miehistö siirrettiin turvaan jonka jälkeen Arla kellui vielä puolisen tuntia ennenkuin upposi Grundkallegrundin majakkalaivan lähistölle. Onnettomuuspäivä oli 19.10.1910. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa […]

Kategoriat
G (Perämeri)

Toivo (1910) – hinaaja

Hinaaja-alus Toivo oli kulussa Kuusiluodon ja mantereen välisessä väylässä vedenkorkeuden ollessa poikkeuksellisen matala osui alus karille saaden vuodon. Laivamiehistö huomattua, että alus alkoi vuotaa suunnattiin kohti Kuusiluotoa. Toivo sijoitettiin kahden proomun väliin uppoamisen estämiseksi, mutta alus ryöstäytyikin tuulen käsissä irti ja upposi lähelle Kuusiluodon laituria 16 jalan syvyyteen. Ainoastaan laivan ylimmät osat jäivät näkyviin. Suomen […]

Kategoriat
ulkomaat

Tähti (1908) – jaala

Kuolemanjärven Seivästöltä kotoisin olleen Paavo Hietaisen omistaman jaala Tähti joutui myrskyyn 10.9.1908 sen tullessa Pietarista halkolastissa. Nelihenkinen miehistö samoin kuin kyydissä ollut pieni poika pelastuivat laivaveneeseen, mutta meri otti itse jaalan lasteineen. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna 1908. 13. Karilleajot ja haaksirikot Suomen rannikoilla vuonna […]

Kategoriat
ulkomaat

Toimi (1908) – jaala

Lavansaaren lähistöllä sijainneen Peninsaaren rantaan ajautui Toimi-niminen kaljaasi (kapt. Tuomas Peni). Jaala oli kappaletavaralastissa matkalla Pietarista Loviisaan. Miehistön onnistui pelastautua Peninsaarelle. Suuri osa jaalan lastia ajelehti lopulta Peninsaaren ja Lavansaaren rannoille. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna 1908. 13. Karilleajot ja haaksirikot Suomen rannikoilla vuonna 1908 […]

Kategoriat
F (Merenkurkku)

Sigrid (1907) – kuunari

Ruotsalaiskuunari Sigrid (kapt. Henriksson) oli viemässä 21.8.1907 Skellefteåsta lastattua puutavaralastia Tanskaan kun se sadesumussa ja virrassa Merenkurkussa ns Snipanin karille ns Mustasaaren saaristossa. Kari sijaitsee Norrskärin majakkasaaren ja rannikon välisellä merialueella. Neptun-yhtiön pelastusalus Poseidon riensi onnettomuuspaikalle, mutta aluksen vauriot osoittautuivat niin suuriksi, että alus jouduttiin jättämään hylyksi. Miehistö vietiin Vaasaan ja osa lastista saatiin myös […]

Kategoriat
F (Merenkurkku)

Hanne (1906) – kuunari

17.10.1906 haaksirikkoutui Königsbergistä Uumajaan matkalla ollut tanskalainen kuunari Hanne Pohjanlahdella Närpiön edustalla olleen Gåshällanin luotsiaseman läheisyydessä Söndagsgrundetilla. Syynä onnettomuuteen oli pimeys ja virtaus. Luotsit keräsivät rannoilta ja merenpohjasta kaura- ja hernelastia sekä muuta käyttökelpoista laivairtaimistoa. Nämä havaittiin myöhemmin varastetuiksi. [Söndagsgrundet (tai Söndagsgrund) on entinen saari, joka sijaitsee Närpiön ja Kristiinankaupungin välisellä merialueella, lähellä nykyistä Kaskista] Suomen virallinen […]

Kategoriat
C (Ahvenanmaa)

Lydia (1905) – kuunari

Ruotsin Brantevikistä kotoisin ollut kuunari Lydia (kapt. P.I. Norén) oli viemässä puutavaralastia Sunderlandiin kun Ahvenanmaan Lågskärin majakan kohdalla havaittiin savun nousevan aluksen tuuletusaukkojen kautta. Laivalla pidettiin hätäisesti kokous ja päätettiin välittömästi etsiä paikka, jossa aluksen lastia olisi päässyt purkamaan. Suunnaksi otettiin Nyhamn. Saaren lähistölle päästyä laskettiin ankkuri. Lopulta luotsitkin tulivat alukselle, jotka kehoittivat katkaisemaan ankkuriketjun, […]

Kategoriat
G (Perämeri)

Anna (1905) – kuunari

Suomalainen kuunari Anna oli matkalla hiililastissa Englannista Pohjois-Suomen satamiin, ajoi karille ja vaipui Pohjanlahden syvyyteen 8.9.1905. Perämies ja kolme laivamiestä pääsi veneellä Kallvikiin, toisten kohtalo on tuntematon. Helsingfors-Posten 20.9.1905 no 254 Uudenkaupungin Sanomat 21.9.1905 no 108

Kategoriat
ulkomaat

Wellamo (1904) – kaljaasi

10.11.1904 kovassa myrskyssä ja lumipyryssä ajautui nisalahtelaisen kauppias Anton Toivarin omista kaljaasi Wellamo rannalle Koiviston saarella, Pitkoniemen majakan länsipuolella, jonne se jäi hylyksi saamiensa vaurioiden tähden. Kaljaasi oli 54,66 rekisteritonnin vetoinen. Laiva oli kotimatkalla Pietarista lastettuna vehnäjauhoilla, kauroilla ja ryyneillä. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna […]

Kategoriat
F (Merenkurkku)

Ahti (1904) – pelastushöyry

Pelastusyhtiö Poseidon joutui tekemään lujasti töitä useana vuonna irroittaakseen Valassaarten luona haaksirikkoutuneen norjalaisen höyrylaiva Romsdalin. Pelastustoiden yhteydessä yhtiö menetti pelastushöyry Ahdin Ebbskärin sataman suulla 17.12.1904. Myrskyt olivat repineet pohjan niin paljon, että ajatus pelastustöiden jatkamisesta oli mahdotonta. Ainoa asia, joka voitiin tehdä ennen kuin Ahti jäisi pelastuskelvottomaksi hylyksi, oli poistaa koneiden osia ja muita arvoesineitä […]

Kategoriat
F (Merenkurkku)

Romsdal (1904) – höyrylaiva

Norjalainen höyrylaiva Romsdal oli painolastissa matkalla Uudestakaarlepyystä Vaasaan kun epäselvien merikorttien ja virtausten johdosta ajoi tukevasti karille 9.11.1904 1,5 nm Valassaarilta luoteeseen. Alusta yritettiin useampaan otteeseen irroittaa karilta, joka työ osoittautui lopulta liian vaikeaksi ja alusta suunniteltiin jo jätettäväksi hylyksi. Hylyn irroittaminen onnistui lopulta kesällä 1906. Pelastustoimien yhteydessä upposi myös pelastustusyhtiö Poseidonin Ahti-alus. Suomen virallinen […]

Kategoriat
F (Merenkurkku)

Norrland (1904) – höyrylaiva

Ruotsalainen höyrylaiva Norrland (1.461 nrt, kapt. Lind) oli viemässä Luulajasta lastattua malmilastia Englantiin kun se laivapäällikkö erehtyi Norrskärin ja Snipanin loistoista sillä seurauksella, että laiva ajoi 7.8.1904 Merenkurkussa tukevasti karille [öfre Snipans grund]. Onnettomuus oli havaittu Valassaarilta, josta riennettiin haveristin avuksi. Paikalle tultaessa todettiin, että miehistö oli jo jättänyt vaurioituneen aluksen. Hylkyä yritettiin saada pelastusalusten […]

Kategoriat
ulkomaat

Salmi (1903) – lotja

Sulkavalta kotoisin oleva lotja Salmi (kapt. Pekka Laukkasen), jonka lastina oli 4.000 säkkiä ruisjajauhoja oli tulossa Pietarista ja matkalla Kuopioon höyrylaiva Koiton hinaamana. Kovassa myrskyssä ja sumussa ajoivat laivat Seivästön ja Verkkomatalan välillä Kyröniemen kohdalla matalalle, jolloin lotja sai vuodon keulaansa ja upposi. Höyrylaiva täyttyi myöskin vedellä, mutta ei kuitenkaan uponnut, joskin lasti pilaantui. Suomen […]

Kategoriat
E (Selkämeri)

Ida (1901) – kuunari

Höyrylaiva Nordeu pelasti ruotsalaisen kuunari Idan miehistön Kristiinankaupunkiin. Ida oli lähtenyt Kokkolasta puutavaralastilla määränpäänä Kööpenhamina. Myrskyn aikana laiva alkoi vuotaa ja täyttyä vedellä. Mastot jouduttiin kaatamaan. Laiva kellui lastin varassa pari päivää, kunnes se upposi 25.10.1901 Gåsgrundetin luona ja miehistön oli siirryttävä laivaveneeseen. Lopulta haaksirikkoutuneet saapuivat pienelle luodolle Kristiinankaupungin lähellä. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- […]

Kategoriat
G (Perämeri)

Thistle (1900) – höyrylaiva

Luotsin virheestä johtuen ajoi Stavangerista kotoisin ollut norjalainen höyrylaiva Thistle (kapt. Andersen) 1.9.1900 ns Pohjantähti matalalle ja joutui täydellisesti hylyksi. 307 rekisteritonnin alus oli painolastissa matkalla Pernausta Tornioon. Myöhemmin järjestettiin huutokauppa, jossa myytiin hylky ja sen irtaimistoa. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna 1900. Ilmoitus karille-ajatumisista […]

Kategoriat
B (Helsinki-Parainen)

Väinö (1899) – kaljaasi

Höyrylaiva Adlercreutz lähti hinaamaan Kivenlahden tiilitehtaalla lastattua turkulaista kaljaasi Väinöä kohti Helsinki myöhään marraskuussa 1899. Kaljaasi jätettiin ankkuriin Björkön edustalle ja itse höyrylaiva kiinnittyi yöksi Soukan laituriin. Perjantaiaamulla 24.11.1899 kun matkaa piti jatkaa ei kaljaasia eikä sille jätettyä Adoltsonin veljeksiä näkynyt missään. Myöhemmin selvisi, että myrskyn liikuttama jää oli hankautunut kaljaasi vasten aiheuttaen sille vuodon. […]

Kategoriat
F (Merenkurkku)

Aurinko (1898) – kaljaasi

Suomalainen kaljaasi Aurinko (kapt. J.A. Lessander) lastasi lautalastin myöhäissyksyllä 1898 Skellefteåsta Vaasaan vietäväksi. Matka taittui erittäin vaativissa olosuhteissa kunnes päästiin Merenkurkussa Mustasaaren kunnan Norrskärin majakan kohdalle. Tuuli ja virtaus pakatti laskemaan ankkurin. Tämä ei kuitenkaan estänyt laivaa iskeytymästä kareihin. Miehistö oli pakotettu tekemään puutavarasta lautan, jolla he soutivat maihin. Laiva oli ankkuroituna 9.11.1898 päivän yöhön […]

Kategoriat
E (Selkämeri)

Ginerva (1898) – parkki

Italialainen parkki Ginerva (kapt. Filippo Oliwari) oli palaamassa puutavaralastissa Raahesta määränpäänä Marseille kun se haaksirikkoutui 3.11.1898 kovassa aallokossa ja myrskyssä Reposaaren satamassa Katava saaren (?) rannikolla. Seuraavana keväänä haaksirikkoutunut alus myytiin huutokaupalla. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna 1898. 12. Ilmoitus karille-ajatumisista ja haaksirikoista Suomen rannikoilla […]