Haverit.netHaminalaiset alukset pyrkivät Itämaisen Sodan jaloista turvaan ulkomaisiin satamiin. Monet haminalaiset alukset ennättivät lähteä keväällä 1854 paitsi J. Joselinin kuunari Weljet, joka haaksirikkoutui Loviisan saaristossa. Haminan Historia II. Venäjän vallan alusta 1900-luvun alkuun. Sigurd Nordenstreng. Länsi-Savon Kirjapaino 1975, s. 378
Kapteeni N. Thomsenin komennossa ollut tanskalainen priki Gloriosa ajoi karille 23.9.1875 matkalla Swinemündestä Lovisaan ns. Svartholmsfjärdenissä mainitun kaupungin sisääntuloväylän ulkopuolella. Törmäyksen syynä kippari ilmoitti voimakkaan tuulenpuuskan, joka olisi ajanut laivan pois kurssilta. Koska laivan arveltiin jäävän hylyksi on takilan purkaminen aloitettu. Helsingfors Dagbladet 3.10.1875 no 269 Hufvudstadsbladet 7.10.1875 no 232 Morgonbladet 7.10.1875 no 232
Kapteeni Nestor Ivanoffin alus St Nicolaus oli pyrkimässä Pietarista Talliinnaan kun se haaksirikkoutui 28.10.1775 Loviisan paikkeilla (på Sudö). Lastina oli erlilaista venäläisiä tarvikkeita. Alus hajosi haaksirikossa, takila ja lastia saatiin pelastettua. [Risto Sajaniemi: Sudö ei löydy. Sandö saaria on useita, mm. Kejvsalön kaakkoiskulmassa.] Lotskontoret Dykerihandlingar 1773-76
12.10.1770 haaksirikkoutuneen aluksen kapteenin tiedetään olleen Wiljam Gotfreij. Hänen aluksensa oli tulossa Lontoosta ja pyrkineen Pietariin. Aluksessa oli pelkkä hiekkainen painolasti. Alus hajosi myrskyssä Tiiskerin luona Loviisan edustalla (uppå Dickskiers grund utanför Lovisa båkar 3 mil ut i öpna land). Lotskontoret Dykerihandlingar 69-70
Blenheim-laivue lähti maaliskuussa 1942 pommituslennolle Suursaareen. Huono sää yllätti koneet jo menomatkalla ja ne hajaantuivat eri tahoille. Vain kolme konetta löysi kohteen päästen pommittamaan vihollisen asemia. Paluulennolla sää huononi entisestään. BL-147 iskeytyi räjähtäen jäälle n 300 m Boistön linnakkeesta pohjoisluoteeseen. Jäähän syntyi iso avanto ja koneen pirstoutuneita jäänteitä löytyi jäältä isolta alueelta. Koneen alastulopaikka sijaitsee […]
Suursaaren katastrofiin päättyneeltä pommituslennolta palaava suomalainen Blenheim BL-149 (ohjaaja Kaarlo Salas) eksyi huonossa säässä ja syöksyi jään läpi Loviisanlahteen. Päronbottenin koillisrannalla onnettomuudesta kertova muistomerkki. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 34 Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa Oy 1982, s. 103 Sukeltajan Maailma 3/1997, s 53
Kapteeni Georg Bouursin (Burrs?) alus oli lähtenyt Pietarista kohti Dublinia vuonna 1786, mutta haaksirikkoutui Loviisan saaristossa (1/2 mil i öpna hafwet utan för Lovisa rålan) 19.8.1786. Alus hakkaantui rikki, mutta suurin osa rauta-, pellava-, hamppu- ja puulastista ja takila saatiin pelastettua. Huutokauppa järjestettiin Loviisassa. [Paikannimiä ei kyetty sijoittamaan nykyajan kartalle] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat […]
Kapteeni Alexand. Sobutin oli ohjaamassa alustaan Tukholmasta Pietariin kun se sai vuoden Loviisan edustalla (Wid Påskön utan för Lowisen) 4.8.1783. Alus todennäköisesti pelastettiin. [Hyvin epävarma päätelmä: olisiko Påsalö 60.390 N 26.101 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 86-87
Jonas Nieman komennuksessa ollut alus koki haaksirikon Loviisan saaristossa 3-4.11.1762 (på öster wachterpå?? Södra strand wid Lovisa). Alus oli lähtenyt puutavara-, tali-, voi- ja ruislastissa Loviisasta määränpäänä Göteborg. Haaksirikkoinen saatiin lopulta saatettua turvasatamaan. [Vahterpää 60.363 N 26.494 E . Paikannimi Loviisan saaristossa.] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. […]
Gregori Kirilofin komennuksessa ollut kaljuutti koki haaksirikon Loviisan saaristossa (vid Loviisa och Wårskiärs hollmen) 11-12.9.1759. Kaljuutti oli lähtenyt Pietarista määränpäänä Liepaja viemään kruunun viljalastia. Kivellä olleen aluksen pelastamiseen ryhdyttiin pelastustoimiin. [Olisiko Våtskär saari 60.302 N 26.115 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, V.4-62
Kruunun jahti koki haaksirikon Loviisan edustalla kapteeni Simon Lofmanin komennossa 22.10.1752. Onnettomuuspaikka on itäisen Kierssalon (?) luona Loviisan edustalla. Lastina oli kauraa ja kiveä. Alus saatiin sittemmin pelastettua. [Kejvsalö/Keipsalo saari 60.331 N 26.210 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kapteeni Johan Ivarnström (Qvarnström) oli aloittanut matkanteon Ruotsin Nylandista takorautalastissa määräsataman ollessa Tukholma. Tuntemattomasta syystä alus haaksirikkoutui Loviisassa 30.10.1800. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dm.99-02
Kapteeni John Coulson oli lähtenyt aluksineen matkaan Hullista määränpäänä Venäjän Pietari Suomenlahden pohjukassa. Hänen matkansa katkesi Loviisan saaristossa tapahtuneeseen haaksirikkoon. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Yhdistyneiden kuningaskuntien Whitbystä kapteeni Wm. Raynesin (Raijnes) komennossa lähtenyt ja painolastissa ollut alus pyrki Pietariin, jonne se ei koskaan päässyt, koska Loviisan luona tapahtunut haaksirikko päätti matkanteon. Vain osa takilasta saatiin pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.95-96
Peter Ifwarsonin komentama ruislastissa ollut alus koki haaksirikon 28.5.1759 kaksi mailia Loviisan ulkopuolella, josta se oli lähtenyt määränpäänä Tukholma. Lasti saatiin pelastettua ja itse aluskin myöhemmin nostettua. Aluksen omisti B. Holm Santahaminasta. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, V.49-62
Kapteeni Timofei Nereofon komennossa ollut kaljuutti koki haaksirikon Loviisan edustalla 19.7.1753. Alus oli lähtenyt Pietarista määränpäänään Tallinna. Osa lastista ja takilasta saatiin pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Suomalaisjahti Elo paloi 21.9.1904 Loviisan tullikamaripiirin alueella, Våtskärin luona Eckorhällenin ja Ormskärin välillä. 44 tonnin jahti toi bensiinilastia Pietarista Helsinkiin. Veckobladet 24.9.1904 no 56 Wasa-Posten 25.9.1904 no 51 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1904
Enigheten ajoi karille syyskuun 9.päivänä 1747 Loviisasta neljän meripeninkulman päästä. Tämä Loviisan porvareiden omistama alus oli 210 lästinen ja palaamassa Espanjan Setubalista 4180 tynnyrin suolalastissa. Kolme Loviisaa meren aalloilla, toim. Ilmari Elo, Itä-Uudenmaan Paino Oy, Loviisa 1996, s. 3 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33 HKA, MP 26.9.1747 […]
Englantilainen priki Cicerone kaatui Hamskärin luona Loviisan saaristossa. Seuraavana keväänä huutokaupattiin aluksesta pelastettua tarpeistoa. Huvudstadsbladet 5.12.1868 no 284 Suomalainen Wirallinen Lehti 20.2.01869 no 22
Heinäkuussa 1939 tapahtui Loviisan saaristossa haaksirikko. Koivistolainen kaljaasi Jalo (70 rek.t.) oli matkalla Itä-Suomesta Helsinkiin kun se puuskittaisessa tuulessa kallistui niin paljon, että vesi syöksyi kannelle ja luukuista edelleen ruumaan. Hetkessä kaljaasi sai vettä niin runsaasti, että upposi niin syvälle, että ainoastaan partaat jäivät näkyviin. Lähellä olleet moottoriveneet näkivät tilanteen ja noukkivat miehistön turvaan. Aamulehti […]
Kaksimastoinen kaljaasi rakennettiin 1915 Orslahdella Virolahdella. Uppouma 150 dwt, pituus 21,75 m. Ostettiin Raumalle 1917, yhtenä osakkaana John Nurminen. Muisto II haaksirikkoutui 29.10.1917 vallinneessa ankarassa myrskyssä Söderbyssä, kaakkoon Loviisasta. Pelastusyritykset epäonnistuivat ja laiva jouduttiin jättämään hylyksi. Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 321 Uusi Aura 8.11.1917 no 261 Pohjanlahti 6.11.1917 no 115
Höyrylaiva ajoi kivelle Kotkan edustalla ja sai vuodon. Helsingfors Dagbladet 29.5.1866 no 121 Helsingfors Dagbladet 30.5.1866 no 122 (Om ångfartyget Victorias grundstötning. Passegerare på Victoria – 1866 29.V fat n:o 121). (Ång.Victorias olycka – 1866 29.V hd n:o 121) (Ångf.Victoria på grund – 1866 28.V ht n:o 120) (Höyrylaiva Victoria törmännyt karille lähellä Loviisan kaupunkia […]
Priki Oihonna vaurioitui heinäkuussa 1862 Loviisan satamassa ja julistettiin hylyksi. Oihonnan turmasta nostettiin 674 ruplan vakuutuskorvaukset. Åbo Underrättelser 3.3.1863 no 25 Åbo Underrättelser 14.5.1863 mo 56
Säännöllisessä reittiliikenteessä ollut höyrylaiva Blixten kärsi teknisistä vaikeuksista Loviisan luona. Wiborgs Tidning 1.8.1874 no 89 (Ångf.Blixten stött på grund – 1874 25.VIII hd n:o 230) (Om ångf.Blixtens på grund stötning – 1874 27.VIII wbg.t n:o 100) (Ångb. Blixten grundstött – 1874 29.VIII vik n:o 35)
Höyryhinaaja Lennart upposi kivelle ajon seurauksena Loviisan ulkopuolella. Hufvudstadsbladet 22.6.1876 no 142 Östra Finland 23.6.1876 no 72 Morgonbladet 23.6.1876 no 143 Helsingfors Dagblad 26.6.1876 no 168 Folkwännen 28.6.1876 no 26
Höyrysluuppi ajoi kivelle Loviisan ja Porvoon välillä. Borgå Tidning 13.8.1851 no 64 Helsingfors Tidningar 13.8.1851 no 64 (Ångslupen Helsingfors förolyckats – 1851 13.VIII bt n:o 64, 16.VIII n:o 65) (Ångslupen Helsingfors stött på grund – 1851 11.VIII mbl n:o 60)
(Ångbotskollision med ångbåtarna Björneborg och Pehr Brahe – 1876 6.IX åu n:o 206) (Om kollision mellan ångb. Björneborg och Pehr Brahe – 1876 22.IX åu n:o 220) (Ångb. Björneborg grundstött I närheten af Lovisa – 1877 4.VI hd n:o 149) (Ångf. Björneborg grundstött I närheten af Lovisa – 1877 2.VI åp n:o 126) (Haveri I […]