Venäläinen kaljuutti (kapt. Markinoff Maximoff) oli matkalla Pillausta (Baltijs) Pietariin painolastissa kun alus haaksirikkoutui 15-16.10.1760 Helsingin edustalla (”Träskholmen wid Helsingfors”). Haaksirikkoutuneesta aluksesta saatiin osa takilasta pelastettua ja irroitettua joitain rautaosia. Lotskontoret Dykerihandlingar, S.1270-71?
Tekijä: Jukka Sulku
Sneckan (1759) – jahti
Arvid Ekholmin kipparoima jahti oli kalkkilastissa pyrkimässä Gotlannista Helsinkiin. Jahti oli saanut vuodon tuntemattomassa paikassa avomerellä ja vaativissa myrskyisissä olosuhteissa selvittiin lopulta Tallinnaan, miehistö oli sairaana ja pahoin kylmettynyt. Täältä päästiin jatkamaan matkaa kohti Helsinkiä. Ennen Isosaarta tuuli muuttui vastaiseksi ja päädyttiin Pirttisaareen. Lopulta 9.12.1759 tapahtui haaksirikko Helsingin ja Pellingin välillä (”wid Portön och Wiborgs […]
Anders Classen ohjastama kaljuutti oli painolastissa palaamassa Lyypekistä Haminaan kun se sai vuodon merellä ja pyrki rantaan. Alus haaksirikkoutui avomerellä vedenaliselle kivelle 14.9.1759 Porkkalassa Mickelskär-luotojen luona. Alus upposi ja sitä ei saatu enää pelastettua, mutta turvaan saatiin suurin osa salakuljetuslastista, takila, laivairtaimistoa, jotka huutokaupattiin myöhemmin. Aluksen omistaja oli helsinkiläinen Nils Burtz. Lotskontoret Dykerihandlingar, 1749-1762 Helsingin […]
(nimetön) (1754) – jahti
Gotlannista kalkkilastissa vuonna 1754 Suomeen palaava jahti (kapt. Nils Bergman) koki haaksirikon Ahvenanmaalla (uti Bråtta skiär på Åhland). [Risto Sajaniemi: Bråttö on kylä Föglössä, 59.99 N 20.32 E.] Lotskontoret Dykerihandlingar
(nimetön) (1752) – ?
Kapteeni And. Malmbergin komennossa ollut alus kaatui 16.10.1752 ollessaan matkalla Helsingistä Porvooseen Sipoon Kaunissaaren luona. Kruunulle kuuluvaa lastia saatiin jonkin verran pelastettua. Lotskontoret Dykerihandlingar, s.960-961
(nimetön) (1746) – jahti
Porvari Illbergin jahti haaksirikkoutui 21.5.1746 matkalla Porvoosta Tukholmaan Hangon selällä (Berghamn?). Aluksen lastina oli viljaa. Osa aluksen lastista saatiin pelastettua ennen lopullista uppoamista. Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 40-41
(nimetön) (1745) – galeassi
Venäläinen galeassi (kapt. Iwan Hesero) oli matkalla Pietarista Riikaan kun se upposi 30 sylen syvyyteen Pellingin luona 10.12.1745. Alus oli tiililastissa. Alus upposi 30 sylen syvyyteen, miehistö pelastautui laivaveneellä. Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 22-23
Finska Lasten (1745) – ?
Syyskuussa 1745 Jochim Janckensin komentama alus Finska Lasten haaksirikkoutui. H:gin Kaupunginarkisto Huutokauppakamari, 1745 (Ga:1)
Englantilainen laiva (kapt. Ezehiel Hubbard) haaksirikkoutui Porkkalan Kallbådassa sen ollessa viemässä hamppulastia Pietarista Lontooseen. Kapteeni ja miehistö säilyivät hengissä. Haaksirikosta pelstattua irtaimistoa huutokaupattiin myöhemmin, joista ensimmäinen tilaisuus järjestettiin 22.10.1744, josta voidaan arvella haaksirikon tapahtuneen lokakuun alkupuolella. H:gin Kaupungisarkisto, Maistraatin pöyräkirjat 6.3.1745 (Ca:46) Nautica Fennica 2020: Mikä laivoissa maksoi? Hylkytavaran huutokaupat 1700-luvun puolivälin Helsingissä, Mikko Huhtamies, […]
Riddar St.Georg (1744) – ?
Kapteeni Teunis Fisherin alus Riddar St.Georg haaksirikkoutui vuonna 1744. Pelastusmaksusta syntyi kiistaa. H:gin kaupungin arkisto Huutokauppakamari 24.4.1744 (Ga:1) Maistraatin pöytäkirjat 25.2. ja 6.3.1745 (Ca:46)
Narvin luona haaksirikkoutui Jungfru Charlotta-niminen laiva syksyllä 1735. Hylkyä ryöstettiin paikallisten toimesta ja juttua käsiteltiin käräjillä 19-31.3.1736. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Gekrönte Morian (1729) – ?
Lyypekistä Haminaan matkalla ollut alus haaksirikkoutui Haminen sisääntuloväylän suulle 17.9.1729. Noin 80 lästisen aluksen olivat kauppamatkalla Lyypekissä ostaneet Carl Clayhills ja Johan´Scheelen. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Scmack (1723) – ?
Lyypekistä kotoisin ollut alus haaksirikkoutui Utössä vuonna 1723. Haaksirikosta ei voitu pelastaa mitään. RP 2.8.1723, p.744 (Turku?)
St Johannes (1721) – ?
Vuonna 1721 Ruotsin laivasto menetti Suomen saaristossa 95 lästisen aluksensa (brännare). Alus oli laskettu vesille Flensburgissa 1704. Forum Navale 25, Uppsala 1970
Gerechtigkeit (1721) – kuunari
Marraskuussa 1721 Ruotsin laivasto menetti Suuren Pohjansodan aikaan vetaytymisen yhteydessä lastia kuljettaneen aluksensa. Kuunari oli otettu käyttöön 6/1720. Forum Navale 25
Höken (1709) – brikantiini
Ruotsin laivasto oli laskenut brikantiini Hökenin vesille Karlskronassa 30.11.1701. Alus menetettiin lokakuussa 1709 miehineen päivineen sen ollessa paluumatkalla Ahvenanmaan Björköstä. Forum Navale 25, Uppsala 1970
Ahvenanmaan Björkössä (vid Humblejocka) Ruotsi laivasto menetti 2.11.1705 kaljuuna St Johannes Babtistan. Alus oli laskettu vesille 1704/1705. [Risto Sajaniemi: Lemlandin eteläpuolella on kolme Björköä. Humblejocka ei löydy.] Forum Navale 25, Uppsala 1970
Constantia (1700) – kreijari
Syksyllä 1700 Ruotsin laivasto menetti Constantia kreijarin Suomen vesillä (Finska skär). Forum Navale, Uppsala 1970. 25
Syksyllä 1700 upposi Ruotsin laivastoon kuuluva kreijari (brännare) Suomen vesillä (Finska skären). Forum Navale 25, Uppsala 1970
Maria (1808) – ?
Suomen Sodan aikaan menettiin kovassa myrskyssä Kaskisissa 2.10.1808 Maria-niminen alus (jagtbåt) ja sen kyydissa olleet 20 hevosta. Gefleborgs Läns Weckonblad 31.10.1812
Wälgång / Anna (1808) – kaljaasi
Avokantinen kaljaasi (hukare galeas) Wälgång haaksirikkoutui 2.10.1808 myrskyssä evakuoinnin yhteydessä Kaskisissä matkalla Gevleen. Haaksirikossa menetettiin tykistöä ja ammuksia. Toisessa lähteessä puhutaan Anna-nimisestä jahdista saman haaksirikon yhteydessä. Gefleborgs läns Wecko-Blad 21.10.1812 (31.10.1812?)
Kaljaasi Unge Wilhelm (kapt. Gulajeffs) haaksirikkoutui 29.10.1806 Tammisaaren saaristossa. Aluksen lastina oli hamppuöljyä. Lasti saatiin pelastettua ja aluksen hylystä järjestettiin huutokauppa. Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dm.05-06
(nimetön) (1806) – kaljaasi
Kokkolan edustalla (”Rinögrundet i Kellvia socken”) haaksirikkoutui 50-60 lästinen kaljaasi 26.5.1806. [Risto Sajaniemi: Kellvia on Kälviä. Renögrundet on ulkosaari Kokkolan pohjoispuolella.] Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, DM.05-06
(nimetön) (1805) – ?
24.6.1805 haaksirikkoutui Vaasassa (”vid Gula hällen”) terva- ja pikilastissa ollut alus, joka oli matkalla North Carleystä Tukholmaan. Lasti ja takila saatiin pelastettua. [Risto Sajaniemi: Vaasasta ei löydy Gula Hälleniä. On pieni luoto Ruotsin rannikolla Arkösundin eteläpuolella.] Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dm.05-06
Johanna (1804) – kaljaasi
24 lästinen kaljaasi Johanna (kapt. Jon.Lindman) oli viljalastissa matkalla Tukholmasta Loviisaan kun se koki haaksirikon 10.10.1804 Helsingin edustalla Vikkingissä. Alus kaatui ja upposi, osa lastista saatiin pelastettua. Lotskontoret Dykerihandlingar 1803-1804
Johannes (1804) – sluuppi
Luleålaisen kauppiaan omistama sluuppi Johannes oli 17 4/6 lästinen ja toimi kapteeni Nordströmin komennossa. 13.7.1804 sluupin ollessa tuhka-, hiekka ja viljalastissa matkalla Tukholmasta kotipaikkakunnalleen se haaksirikkoutui Oulun seudulla. Aluksen omisti luleålainen kauppias. Lotskontoret Dykerihandlingar 1803-1804
Johanna (1803) – jahti
Jahti Johanna (kapt. Anders Barman) rantautui Nauvossa Hummelholman kylän luona 15.10.1803. Alus oli ruis- ja voilastissa. Purjeet ja takila myytiin myöhemmin järjestetyssä huutokaupassa. Itse alus saatiin kuljetettua turvasatamaan. Lotskontoret Dykerihandlingar 1803-1804
Catharina (1803) – ?
Suolalastissa ollut Catharina (kapt. Wickberg) oli aloittanut matkanteon Ruotsin länsirannikolta Strömsandista, tarkoituksenaan viedä lasti Pietariin.Matka päättyi 6.10.1803 Porvoon saaristossa tapahtuneeseen haaksirikkoon. Alusta ei voitu pelastaa. Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dm.03-04
Vuonna 1801 Pohjan saaristossa Tammisaaressa myrskyssä haaksirikkoutui Venäjältä kotoisin ollut kaljaasi S.E.Palaheja. Osa takilasta ja lastista saatiin pelastettua. Lotskontoret Dykerihandlingar 1799-1802
(nimetön) (1800) – kaljaasi
Tammisaaren saaristossa kaatui kaljaasi 5.10.1800. Osia takilasta saatiin pelastettua. Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dm.99-02
Hoppet (1795) – kaljaasi
Kapteeni Weismanin komennossa ollut kaljaasi Hoppet koki haaksirikon Suomenlahdella vuonna 1795. Loviisassa järjestettiin hylystä pelastetun irtaimiston huutokauppa 29.2.1796. Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.99-02
(nimetön) (1794) – ?
Ahvenanmaalla haaksirikkoutui lokakuussa 1794 laiva, josta saatiin pelastettua tonni humalaa. Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.
Allmänna Bästa (1793?) – ?
Laiva Allmänna Bästa (kapt. William Wear, 340 lästiä) oli matkalla Tukholmasta Vaasaan kun se paloi Vaasan satamassa. Lastina oli mm 1.300 tynnyriä suolaa. Aluksen omisti kauppias Falander kyseisestä kaupungista. Extra Posten 1.11.1793
Brenkellen (1792) – flöitti
Hollannin Hinterloospenista kotoisin olleen Aldert Joostesin alus oli syksyllä tekemässä matkaa Suomenlahdella kun se haaksirikkoutui Porkkalassa. Aluksen omistaja oli Albert Joostes Hintersloopenista. Lotskontoret Dykerihandlingar 1797-98
(nimetön) (1792) – jahti?
Kapteeni Jac.Wilh.Ekebom oli viemässä liha- ja voilastia Porkkalasta Tukholmaan kun hänen aluksensa koki haaksirikon 8.10.1792 Nödhamnissa Lemlandissa Ahvenanmaalla Böda (?) sataman ulkopuolella. Alus, joka upposi, ei voitu pelastaa. Sitävastoin lasti(a) saatiin turvaa. Alus saattaa olla sama, jonka haaksirikko mainitaan Marcus Lindholmin teoksessa: Tukholmalaisen Axel Reuterholmin omistama skuutti ajoi rantaan Lemlandin saaristossa syksyllä 1792. Vain osa […]
Mentor (1792) – snau
Kapteeni Hasswellin komennossa ollut snau Mentor (of Neuvetbou) haaksirikkoutui vuonna 1792 Tammisaaren saaristossa. Lotskontoret Dykerihandlingar 1803-1804
(nimetön) (1792) – ?
Kapteeni Jonathan Haswellsin komennossa ollut alus oli tulossa Bristolista määränpäänään Pieteri kun se koki haaksirikon 18.9.1792 Pellingissä Loviisan saaristossa. Onnettomuuspaikaksi mainitaan Gasserön (?), jolla lienee tarkoitettu Gåsörenin riuttaa. Alus oli pelkässä painolastissa. Haaksirikosta pelastettua esineistöä huutokaupattiin myöhemmin. [Risto Sajaniemi: Olisiko Gåsören, joka on kapea luoto Pellingin kaakkoispuolella?] Lotskontoret Dykerihandlingar 1792-1793
(nimetön) (1792) – ?
Kapteeni Jan Doedesin ohjaama alus oli puutavaralastissa matkalla Narvasta Amsterdamiin kun se ajoi kivelle ja kaatui Porkkalassa 19.9.1792. Alusta ei voitu enää pelastaa, mutta takilaa saatiin pelastettua. Lotskontoret Dykerihandlingar 1792-1793
Victoria (1790) – kaljaasi
Kapteeni Ervastin komennossa ollut kaljaasi Victoria haaksirikkoutui 13.9.1790 Hankoniemellä. Stockholms Posten 5.10.1790
Kapteeni Mårten Hellmanin Filius-alus oli lähtenyt lokakuussa 1790 Helsingistä kun se haaksirikkoutui Tammisaaren saaristossa. Alusta ei voitu pelastaa, takila ja lasti sentään saatiin pelastettua. Lotskontoret Dykerihandlingar 1797-1798 Inrikes Tidningar 30.3.1791 Stockholms Post-Tidningar 7.3.1791
(nimetön) (1788) – ?
29.6.1788 (6.7.1788?) haaksirikkoutui Hangon länsipuolella alus ns Trillhällin (?) luona. Kruunun miehet pelastivat lastina olleita hevosia haaksirikosta. [Risto Sajaniemi: Tryhålskäret on keskellä Hanko läntisen selkää. Muuta ei löydy] Lotskontoret Dykerihandlingar 1788-1791
(nimetön) (1788) – jahti
Vuonna 1788 Tanskasta kotoisin ollut jahti ajelehti maihin Kemiön saaristossa. Lotskontoret Dykerihandlingar 1788-1791
Snau Lovestoff of Nordskild haaksirikkoutui 28-29.9.1787 Porkkalan ulkopuolella. Alus upposi, mutta suuri osa takilasta saatiin pelastettua ja myöhemmin huutokaupattua. Näistä järjestettiin myöhemmin huutokauppa. Miehistö hylkäsi aluksen ja meni Venäjälle. Lotskontoret Dykerihandlingar 1788-1791 Stockholms Post-Tidningar 20.3.1788
Kapteeni Semen Kirmanoff oli viemässä kipsikivilastissa ollutta kaljaasi St.Nicolausta Riikasta Pietariin kun se upposi 16.10.1787 Pellingin saaristossa ”wid Gåsören 3 mihl söder i öppna sjön af finska skärgård (utanför Velinge)”. Hylystä saatiin pelastettua takilaa. [Risto Sajaniemi: Gåsören on kapea luoto Pellingin kaakkoispuolella, 60.18 N 26.14 E.] Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.92-93 Stockholms Post-Tidningar […]
(nimetön) (1786) – brikantiini
Luutnantti Petter Montelin komentaman kruunun brikantiini oli painolastissa matkalla Helsingistä Kalmariin kun se 24.9.1786 rantautui ”½ mil utan för Wallö holme”. Mastot pelastettiin, mutta alusta ei voitu pelastaa. [Risto Sajaniemi: Kalmari on Öölannin länsipuolella mantereella. Wallö ei löydy mistään.] Lotskontoret Dykerihandlingar 86-87 Inrikes Tidning 15.6.1786
BL-180 (1944) – lentokone
Lentolaivueen BL-180 syöksyi 11.10.1944 Laukaan pitäjän Kuusan kylässä Saraaveteen kahden BL-koneen harjoitellessa ryhmälentoa. Saraajärven päällä ohjaaja ilmeisesti arvioi korkeuden väärin ja törmäsi suurella nopeudella veteen. Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa Oy 1982, s. 213
BU-74 (1942) – lentokone
Ohjaajaoppilas vänrikki Erkki Linola oli 17.7.1942 suorittamassa ilma-ammuntoja kun hän törmäsi hinausvaijeriin. Kone joutui syöksykierteeseen eikä Linolan varjo ehtinyt aueta. Onnettomuus tapahtui Kokkolan Ykspihlajan edustalla. Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa Oy 1982, s. 114-115
La-5 (1944) – lentokone
Kahden Me 109 bf koneen partio lähti Malmin lentokentältä torjuntalennolle Suomenlahdelle 20.7.1944. Porvoon Söderskärin majakan eteläpuolella partio kohtasi kaksi vihollisen Douglas Boston-pommikonetta, joilla oli suojana kaksi La-5 hävittäjää. Luutnantti Nyholm hyökkäsi hävittäjien kimppuun ampuen toisen niistä alas. La-5 syöksyi mereen Söderskärin kaakkoispuolella, n. 10 kilometrin päässä saaresta. Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa Oy 1982, […]
MT-484 (1944) – lentokone
Kahden Me 109 bf koneen partio lähti Malmin lentokentältä torjuntalennolle Suomenlahdelle 20.7.1944. Porvoon Söderskärin majakan eteläpuolella partio kohtasi kaksi vihollisen Douglas Boston-pommikonetta, joilla oli suojana kaksi La-5 hävittäjää. Partiolta jäi huomaamatta vihollisen lakipartio, joka pääsi yllättämään ja ampui molemmat MT:t tuleen. Vänrikki Toivonen syöksyi palavan koneensa mukana mereen Söderskärin majakan eteläpuolella. Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko […]
MT-407 (1944) – lentokone
Kahden Me 109 bf koneen partio lähti Malmin lentokentältä torjuntalennolle Suomenlahdelle 20.7.1944. Porvoon Söderskärin majakan eteläpuolella partio kohtasi kaksi vihollisen Douglas Boston-pommikonetta, joilla oli suojana kaksi La-5 hävittäjää. Luutnantti Nyholm hyökkäsi hävittäjien kimppuun ampuen toisen niistä alas. Partiolta jäi huomaamatta vihollisen lakipartio, joka pääsi yllättämää ja ampui molemmat MT:t tuleen. Nyholmin palava kone syöksyi mereen […]