Haverit.netKuunari Friedeborg (432 nrt) oli rakennettu Sunderlandissa 1866. Alus ostettiin Ahvenanmaan Kumlingeen vuonna 1926. Alus haaksirikkoutui Ruotsin Norrbottenissa Lilla Hällgrundin ulkopuolella vuonna 1937. Alus oli tulossa Lontoosta Kalixiin kun se haaksirikkoutui sen edustalla. Saadut vauriot olivat niin merkittäviä, että alusta ei enää kannattanut korjata. Friedeborg oli onnettomuushetkellä yksi vanhimpia purjealuksia maailmassa. Åland 15.9.1937 no 74 […]
Oululainen kaljaasi Frigga haaksirikkoutui Norrbottenin Kuggörensin kalastajakylän luona marraskuussa 1831. Lastina ollut puutavara sekä hopea- ja kupariruplat huutokaupattiin myöhemmin Hudiksvallissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 77
Ruotsin Norrbottenissa haaksirikkoutui 15.10.1840 ahvenanmaalainen Fädernäslandet-niminen kaljaasi (kapt. Daniel Erikson) ajetuaan rantaan Bjuröklubbin luona ollessaan matkalla Piteåsta Tukholmaan. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 39 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 33
Ruotsin Norrbottenin Storhällanissa haaksirikkoutui vuonna 1845 suomalainen Henrietta-niminen kuunari. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 50
Uppsalassa Klockarbodassa upposi rannan lähellä suomalainen yhdeksänlästinen pieni Laura-niminen sluuppi (kapt. Anders Håll) 21-22.10.1836. Aluksen lastina oli tervaa ja puutavaraa ja se oli matkalla Kristiinankaupungista, josta se oli kotoisin, Bornholmiin. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 112 Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, […]
Sementtilastissa ollut moottorialus Luikke haaksirikkoutui Blogrundissa Ruotsin Västerbottenissa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 50
Suomalainen kuunari Neptunus (kapt. A.F. Salin) haaksirikkoutui 1.11.1849 Tukholman läänissä Grisslehamnin pohjoispuolella. Neptunuksella oli Lyypekistä lastattu kappaletavaralasti ja määränpäänä Pori. Haaksirikko ei tapahtunut karilleajon johdosta vaan pohjaan poratun kolmen reiän johdosta. Kapteeni Salin on jäänyt kiinni vastaavista petoksista aiemminkin. Lasti saatiin pääosin pelastettua. Åbo Underrättelser 4.12.1849 no 96 Åbo Underrättelser 18.12.1849 no 100 Westerdahl, Christer: […]
Porista kotoisin ollut laiva Nestor haaksirikkoutui Uppsalassa vuonna 1851. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 116
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Norden oli kuljettamassa puutavaraa ja karjaa kun se koki haaksirikon Tukholman luona. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Suomalainen höyrylaiva Ottawa tuhoutui 3-4’ pohjoiseen Grundkallenin majakalta vuonna 1917. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 108
Kuunari Rauha oli ankkuroitu Brevikissä lähellä Seivitsin kestikievaria kun molemmat ankkuriketjut katkesivat ja alus tuhoutui. Rauha oli viemässä lohta ja puutavaraa Pietariin. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 26
Lankkulastissa etelään pyrkivä ruotsalainen kuunari Robert koki haaksirikon Tukholman edustalla Singössä marraskuussa 1848. Hylky ajelehti kohti Ahvenanmaata ja karahti matalaan Eckerössä (vid Storby grunden). Hylystä pelastettua laivairtaimistoa huutokaupattiin 8.2.1850 Eckerön meritullikamarilla. Miehistö pelastui turmasta. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 152 Åländska Sjökatastrofer. Marcus […]
Västerbottenin läänissä Lilla Truthällanissa on viljalastissa olevan Kristiinankaupungista kotoisin olevan kaljaasi Tarciksen hylky, joka upposi vuonna 1894. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 52
Suomalainen proomu Teppu on haaksirikkoutunut Tukholman läänin alueella Arnholamssa. Ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 126
Gräsön itäpuolelle rantautui 18.11.1834 porilainen priki Themis (kapt. G.A. Moliis, 110 lästiä) mastot katkaistuina. Miehistö oli joutunut värjöttelemään vuorokautta aluksen keulassa, koska perä oli veden alla. Lastin pelastaminen jäi riippumaan säätilan kehittymisestä. Helsingfors Tidningar 29.11.1834 no 95 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 115 […]
Tukholman läänin alueella Halislöjanissa haaksirikkoutui porilainen priki Tärnan (kapt. C.A. Malin) 15.11.1841. Onnettomuuspaikka on 1/4 mailia itään Edsvikenistä Wätön kunnassa Roslagenissa. Kaksi miehistön jäsentä selvisi onnettomuudesta, kahdeksan muun hukkuessa, Åbo Underrättelser 27.11.1841 no 94 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Priki Ulrika (kapt. G. Fredriksson) oli matkalla Pietarsaaresta Hulliin Englannissa kun se koki haaksirikon Tammisaaren edustalla Torpskatanilla 19.11.1852. Aluksen lastina oli tervaa, lankkuja ja luita. Åbo Underrättelser 23.11.1852 no 92 Åbo Tidningar 3.12.1852 no 95
Porvoosta Cadixiin matkalla ollut priki Zulima (kapt. Calonius) haaksirikkoutui Kosterin (?) luona loppusyksystä 1852. Miehistö saatiin pelastettua. [Virossa Pladiskin luoteispuolella on Köster-niminen paikka] Åbo Tidningar 3.12.1852 no 95
Aurora (kapt. Strömsten) oli viemässä puutavaralastia Porista Cetteen kun se haaksirikkoutui vuonna 1852 Tukholman edustalla Nidingenissä. Miehistö pääsi turvaan ja osa lastista onnistuttiin pelastamaan, mutta itse alus jäi hylyksi. Åbo Tidningar 3.12.1852 no 95 Finlands Allmännä Tidning 7.12.1852 no 285 Åbo Underrättelser 10.10.1852 no 97
Kristiinankaupunkilainen kuunari Carolina (kapt. A. Lagerstam, 28 lästiä) oli viemässä mm tervaa ja voita kotikaupungistaan Riikaan kun se haaksirikkoutui 27.10.1852 Gottlannin itärannalla Kräklingbon kylän luona. Alus jäi hylyksi, mutta takila ja lasti on saatu pelastettua. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 130, 610 Åbo Underrättelser 19.11.1852 no 19 […]
Jauholastissa ollut suomalainen kuunari Czar Petter (kapt. A.L. Wicktman) haaksirikkoutui 25.10.1852 Tukholman läänissä. Kuunari oli tulossa Pietarista ja matkalla Kristtinankaupunkiin. Miehistä pelastui turmasta. Kuunari oli rakennettu kotikaupunkinsa telakalla vuonna 1844 ja oli vetoisuudeltaan 36 lästiä. Finlands Allmänna Tidning 7.12.1852 no 285 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning […]
Maalahdesta kotoisin ollut jakti Åminneborg haaksirikkoutui Torniossa vuonna 1845. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 155
Raumalainen kaljaasi Anna (kapt. Sallmén) oli viedässä kotikapungistaan viljaa ja muita tuotteita Holsteiniin kun se ajoi 14.7.1831 luodolle Simpnäsin kylän luona, ½ mailia pohjoiseen Arnholmasta. Åbo Underrättelser 17.9.1831 no 74 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Vuonna 1767 rakennettu snouvi Simon Andreas (700 tr.) tuhoutui 1769 Öregrundin luona Ruotsin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974, s 30
Oululainen 320 lästinen fregatti Orient oli rakennettu 1811. Fregatti tuhoutui jo ensimmäisenä purjehdusvuotenaan Öregrundin saaristossa Ruotsin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974, s 29
Porista kotoisin ollut priki Juno (kapt. I.A. Lindberg) haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Måstenillä, itään Singönistä Öregrundin saaristossa. Miehistö pelastui. Åbo Underrättelser 3.12.1831 no 96 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 126
Tukholman läänin alueella Singön Svartklubbenilla haaksirikkoutui oululainen kuunari Toivo (kapt. Frosterus) 11.71857. Kuunari oli matkalla Flensburgiin viemään sinne lautoja. Åbo Underrättelser 21.7.1857 no 56 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 126
Porista kotoisin ollut laiva Columbus (274 lästiä) haaksirikkoutui lankkulastissa Tukholman läänissä Simpnäsissä vuonna 1840. Haaksirikkopaikka on ”en klippa vid pass 100 famnar från Arnholma”. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123 Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXV
Raahesta kotoisin ollut snaupriki Gref Brahe haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Simpnäsissä vuonna 1801. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Ahvenanmaalta kotoisin ollut parkki Harald haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Österskärissä vuonna 1919. Alus oli kuljettamasa koivuhalkoja. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 123
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kaljaasi Bonaparte haaksirikkoutui Tukholman läänin alueella Bonapartesvikenissä Sennebyn rannalla vuonna 1841. Aluksen lastina oli puutavaraa ja silakoita. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122, 125
Suomalainen priki Kevias upposi Tukholman läänin alueella Utanågrundille vuonna 1890. Aluksen nimi saattaa olla myös Kevia. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Lyypekistä kotoisin ollut priki Pauline & Emma (kapt. G.D. Erdtmann) haaksirikkoutui Viipurin läänin Koiviston maalaiskunnassa Partialankylän lähistöllä Tiurinsaaressa 22.11.1835. Seuraavana vuonna järjestettiin kaksikin huutokauppaa, jossa myytiin aluksen hylkyjäämistöä: erilaisia lankoja ja silkkiä, ankkuri ja purjeita, 126 tusinaa villasukkia, 11 tusinaa yöpaitoja, tupakkaa sekä kirjoja. Finlands Allmänna Tidning 6.2.1836 no 30 Finlands Allmänna Tidning 13.8.1836 no […]
Uudestakaarlepyystä kotoisin ollut priki Paulina haaksirikkoutui Tukholamn läänin alueella Ytterskärissä vuonna 1836. Aluksella oli suolalasti. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Tukholaman läänin alueella Sennebyn kalastajakylän lähellä on vuonna 1856 uponneen ahvenanmaalaisen halkojen kuljetukseen käytetyn Josefina-jahdin hylky. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 122
Tukholman läänin alueella Svartklubbenilla tiedetään uponneen vuonna 1855 Fröjden-niminen jahti, joka oletettavasti oli suomalainen. vuonna 1842. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 120
Tukholman läänin alueella Måsstenissa tiedetään olevan suomalaisen kaljaasi Victorian hylky, joka upposi vuonna 1830. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 120
Tukholman läänin alueella Gåsstenissa tiedetään olevan vuonna 1824 uponneen Oulusta kotoisin olleen kaljaasi Adoniksen hylky. Kyse lienee vuonna 1805 rakennetusta 86 lästisestä prikistä. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 119 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974, s. 26
Kokkolalainen kaljaasi Concordia (28,5 lästiä) oli rakennettu 1833 ja sen pituus oli 57,80 jalkaa. Kaljaasi (kapt. Richardt) haaksirikkoutui loppuvuonna 1841 Uppsalan rannikolla Ängskärissä. Concordia oli tuomassa kappaletavaraa Lyypekistä kotikaupunkiinsa. Aluksen pelastetusta irtaimistosta järjestettiin huutokauppa vuonna 1845. Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari Ojala, Jyväskylä 1996, s. 372 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av […]
Suomalainen kuunari Kämpen (kapt.Nyström) haaksirikkoutui Uppsalan rannikolla Understenillä vuonna 1862 sen ollessa tuomassa täkkirautaa ja kivihiiltä Tukholmasta Suomeen. Onnettomuushetkellä vallitsi koillinen voimakas tuuli kun se sai vuodon. Kapteeni suuntasi takaisin Ruotsin rannikolle, mutta upposi syvään veteen Understenin majakan luona. Miehistö sai itsensä turvaan. Åbo Underrättelser 4.9.1862 no 101 Finlands Allmänna Tidning 5.9.1862 no 205 Westerdahl, […]
Uppsalan rannikolla Simpnäs Klubbilla, Arnholmin lähellä, haaksirikkoutui 1.9.1860 suomalainen kaljaasi Wandringsman (kapt. Rösgren). Kaljaasi oli matkalla Kristiinankaupungista Lyypekkiin viemään mm tervaa ja potaskaa. Lähes koko lasti saatiin pelastettua. Åbo Underrättelser 15.9.1860 no 110 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 114
Uppsalan rannikolla Gräsön luona haaksirikkoutui Suomesta kotoisin ollut Elisabeth-niminen alus vuonna 1842. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 114
Porista kotoisin ollut alus Svarta Örn haaksirikkoutui vuonna 1801 Uppsalan rannikolla Gräsön luona vuonna 1801. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 114
Turkulaisparkki Delphin (kapt. H.F. Sandroos) oli viemässä lankkulastia kotisatamastaan Tarragonaan kun se mastonsa menettäneenä haaksirikkoutui Shipwash-Bankillä. Merivahingosta koitui 40.482,50 markan vahingot. Onnettomuusuutisointi oli ristiriitaista; joidenkin tietojen mukaan alus saatiin hinattua satamaan, joiden mukaan alus jäi hylyksi. Delphin (511,83 rt) oli rakennettu vuonna 1864 Vaasassa ja oli mitaltaan 145,8 jalkaa. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. […]
Uudestakaupungista kotoisin ollut kuunari Enigheten (kapt. Evert Erholm) haaksirikkoutui Uppasalan rannikolla Gräsön itäpuolella Gåsgrundilla 4.9.1850. Alus oli kuljettamassa puutavaralastia Uudestakaupungista Rostockiin. Miehistö saatiin turvaan; samoin lastin arveltiin voitavan pelastaa, mutta itse alus jäi hylyksi. Jo yhdeksän päivän päästä Finlands Allmänna Tining-lehdessä ilmoitettiin myöhemmin samassa kuussa pidettävästä huutokaupasta Föglössä, jossa huutokaupattiin samannimisen kuunarin vaurioitunut runko ja […]
Uppalassa Gräsön itäpuolella olevan hylyn arvellaan olevan turkulaisen kuunari Imatran hylky. Uppoamisvuosi on ollut 1887. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 111
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Meri haaksirikkoutui ½ mailia Uppsalan Örskäristä kaakkoon paluumatkallaan Pietarista vuonna 1852. Alus tavattiin kaatuneena eikä sen miehistöstä näkynyt jälkeäkään. Meri oli rakennettu kotikaupunkinsa telakalla vuonna 1852 ja oli vetoisuudeltaan 31 lästiä. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 111 Purjeiden kaupunki. […]
Korppoosta (Turusta?) kotoisin ollut kuunariparkki Imatra (kapt. Hamberg) ajoi karille Ruotsin Öregrundissa ja tuli kokonaan hylyksi. Laiva oli lähtenyt 20.9.1849 Porista Lontooseen puutavaralastissa. Åbo Tidning 9.10.1847 no 274 Sanomia Turusta 10.10.1847 no 234 Nya Pressen 10.10.1847 no 275
Priki Herkules (kapt. Henelius) oli tuomassa kivihiililastia New Castlesta kun se haaksirikkoutui Turun saaristossa 8-10. lokakuuta 1849 vallinneessa myrskyssä. Miehistö pääsi turvaan ja osa lastista pystyttiin pelastamaan, mutta itse alus jäi hylyksi. Åbo Underrättelser 18.12.1849 no 100 Åbo Underrättelser 28.12.1849 no 102
Pietarsaarelainen laiva Sylphide (kapt. C.E. Idman) oli lähtenyt viemään kotikaupungistaan lankku- ja tervalastia Marseilleen kun se haaksirikkoutui Uppsalan rannikolla Gräsössä nk Grundkalle Grundetille 25.11.1849. Aluksesta tuli hylky, mutta miehistö pääsi turvaan. Åbo Underrättelser 18.12.1849 no 100 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 108