Haverit.netLokakuun 28. päivä vuonnan 1662 vallitsi Ahvenanmaalla kova myrsky, joka koitui useamman aluksen tuhoksi. Yksi näistä onnettomista aluksista oli Lemlandista kotoisin olleen Nils Tomassonin pursi. Talonpoika Olof Hansson Järsöstä menetti kaikki markkinatavaransa turmassa. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Lokakuun 28. päivä vuonnan 1662 vallitsi Ahvenanmaalla kova myrsky, joka koitui useamman aluksen tuhoksi. Yksi näistä onnettomista aluksista oli Vårdöstä kotoisin olleen Bertil Olssonin pursi, jonka pursi murskautui karia vasten. Laivuri ja neljä miestä onnistui pelastumaan turmasta. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Ahvenanmaan Vårdön Grundsundista kotoisin ollut Anders Bertilsson oli lähtenyt uudella 45 lästin purrellaan kohti Tukholmaa kun hän joutui luoteismyrskyyn lokakuun 28. päivänä vuonna 1662. Pursi upposi lopulta kovassa merenkäynnissä. Miehistö pääsi jollalla eräälle karille Föglön uloimmassa saaristossa. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Kokkolasta kotoisin ollut laivuri Matts Persson Kämner menetti purtensa lokakuussa 1661 Finbosta luoteeseen olleeseen matalikkoon. Eckeröläiset neljä miestä tuomittiin ryöstöstä kun olivat pelastaneet hylystä voita ja jauhoja ja varastoineet ne Ådskärille. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Ahvenanmaan Sundista (Måntekta) kotoisin ollut pursi oli matkalla Tukholmaan syksyllä 1641 kun se koki kohtalokkaan haaksirikon, jossa menehtyi seitsemän henkeä. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Kemiöläisen kalakauppias Erik Lökin ja päällikkö Bertil Hinderssonin pursi koki haaksirikon syksyllä 1641 Ahvenanmaalla sen olleessa matkalla Tukholmaan. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Tukholmasta kotoisin ollut skuutti Engelen haaksirikkoutui Ahvenanmaalla syyskuussa 1621 matkalla Riikasta Tukholmaan. Onnettomuuspaikka on lähellä Pikku-Sottungaa. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Ruotsin Arbogasta kotoisin ollut pursi haaksirikkoutui Ahvenanmaan Lemlandin saaristossa Rödhällanin luona syksyllä 1555. Aluksen lastina oli humalaa, jota se kuljetti armeijan lukuun. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Hevosia kuljettanut pursi ajoi syksyllä 1555 karille Ahvenanmaan rannikolla sillä seurauksella, että 11 hevosta hukkui. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Suomalainen pursi oli kuljettamassa muonaa Viipuriin armeijan lukuun kun se haaksirikkoutui Ahvenanmaan vesillä syksyllä 1555. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Kruunulle kuuluva pursi Gripen haaksirikkoutui syksyllä 1555 Ahvenanmaan vesillä. Pursi oli viemässä suolalastia Viipuriin armeijan lukuun. Osa lastista saatiin pelastettua. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Herttua Johann II Mecklenburgilainen oli laivastoineen purjehtimassa Tukholmaan kun kovassa myrskyssä yksi hänen koggeistan upposi Ahvenanmaan luona. Turmassa hukkui monta ritaria ja sotilasta. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Narvasta kotoisin ollut porvari Florekin omisti laivan, joka oli paluumatkalla Tukholmasta kun se haaksirikkoutui Ahvenanmaan vesillä heinäkuussa 1336. Osa lastista saatiin suurella vaivalla pelastettua. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 363
Myöhään syksyllä 1500-luvulla Suomen rannikolle haaksirikkoutui hampurilaisalus, joka todennäköisesti oli matkalla Tallinnaan. Lastina tiedetään olleen kultaa ja rahaa, silkkiä, flanderin kankaika ja metallia, sahramia 7.5 kg, silliä 5 tonnia. Lähde: Mikko Huhtamies
Sukellusvene M-95:n päällikkönä toimi kapteeniluutnantti L.P. Fedorov kun se lähti sotakesäna 1942 kolmannelle sotaretkelleen Kronstadtista. M-95 tiedetään saapuneen Lavansaareen 12.6, josta se jatkoi matkaansa länteen. Suursaaren luona se ampui torpedon Tallinnan evakuoinnissa haaksirikkoutuneen kauppa-alus Shauliainin kylkeen. M-95 palasi Lavansaaren edustalle 13.6 illalla, josta se taas suuntasi länteen, jonka jälkeen se katosi jäljettömiin. Sukellusveneen hylky löydettiin […]
SC-320 oli lähtenyt kolmannelle sotaretkelleen 1.10.1942, ohittanut Lavansaaren, sukeltanut Suursaaren selällä 2.10, jonka jälkeen tuhoutunut ajettuaan saksalaiseen Seeigel-miinotteeseen. Tämä hylky löydettiin vuonna 2017 pisteessä 59°52,6′ P/27°10,8′ I Tytärsaaren itäpuolelta 48 metrin syvyydestä. Suomalaiset sukellusveneet jatkosodassa, Antti Valkonen. Ketterät Kirjat Oy 2025, s. 142-143
Jatkosotaa oli ehditty käydä pari kuukautta kun kaksi venäläistä SB-3 (mahdollisesti SB-4) konetta hyökkäsi matalalla idästä Bengskärin vartioasemaa vasten. Kun IT avasi tulen nähtiin toisen koneen saaneen osuman ja se putosi loivassa kaarteessa mereen n. neljän kilometrin päähän majakan eteläpuolelle.
Vårdöläiset Matias Lundqvist ja hänen poikansa Arthur Lundqvist ostivat Porvoossa vuonna 1910 rakennetun moottorikaljaasi Alexandran (264 brt), mutta möivät sen eteenpäin uusille omistajille paikkakunnalla. Alexandra (kapt. G. Grunér) tuhoutui haaksirikossa Kalmarsundissa 10.8.1931. Åländsk Sjöfart med Maskindrivna Fartyg, Justus Harberg. Mariehamn 1995, Ålandstryckeriet, s. 131 Åland 26.8.1931 no 68 Åland 18.11.1931 no 92
Nelimastoinen moottorikuunari Signal (368 nrt) laskettiin veteen Jomalan Gottby Sundissa vuonna 1919. Koki totaalituhon pian jo 21.10.1921 vallinnessa myrskyssä Tanskan rannikolla. Kuunari haaksirikkoutui Aggerin kaupungin edustalla. Osa miehistön jäsenistä kykeni uimaan rantaan, mutta yksi hukkui. Alus oli lähtenyt koksilastissa Lontoosta. Åländsk Sjöfart med Maskindrivna Fartyg, Justus Harberg. Mariehamn 1995, Ålandstryckeriet, s. 130 Västra Finland 25.10.1921 […]
Moottorialus Marina oli rakennettu vuonna 1939. 607 brt / 780 dwt. Ostettiin Ahvenenmaalle vuonna 1960 ja tuhoutui Itämerellä kaksi vuotta myöhemmin. Åländsk Sjöfart med Maskindrivna Fartyg, Justus Harberg. Mariehamn 1995, Ålandstryckeriet, s. 103, 227, 338
Raahessa vuonna 1832 rakennettu parkki, joka sittemmin takiloitiin prikiksi. Mitat: 93′ x 26’70 x 14’25. Aluksella oli 13-14 hengen miehistö. Hukkunut miehistöineen loppuvuodesta 1852. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 80
Englannin Harbour Dockin Irvinen telakalla vuonna 1903 rakennettu höyrylaiva. 70,3 x 10,7 m, 1.375 grt. Mobilisoitiin Venjän laivastoon elokuussa 1915. Poistettiin välillä palvelukseksesta, mutta palasi palvelukseen 1923, jolloin nimettiin Metallistiksi. Upposi erään tiedon mukaan suomalaisten tai saksalaisten tykkitulessa Hangon luona jatkosodassa 26.7.1941. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 264 Wrecksite.eu
Saksan Flensburgissa vuonna 1894 rakennettu rahtilaiva, jonka alkuperäinen nimi oli Martha. Mitat 70,7 x 10,5 m, 1.261 tn. Venäläiset pidättivät Ensimmäisen Maailman sodan sytyttyä ja nimesivät aluksen uudelleen Izeksi. Saksalainen sukellusvene U-19 torpedoi Tammisaaren lähellä 12.9.1916. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 260 Uboat.net
Rakennettu 1869 Bergsunds Mekaniska Verkstadissa, Tukholmassa suomalaiseksi Ahkera-nimiseksi matkustajahöyrylaivaksi. Tekniset mitat: 31,17 x 5,52 x 2,20 m, – 80,58 nrt. Laiva takavarikoitiin Venjälle, mutta sittemmin palautettiin. Upposi Airistolla, nostettiin ja nimettiin sen jälkeen Artfagoksi. Upposi lopullisesti Hangon Tulliniemen luona vuonna 1964 Koppnäsuddenin rantaan. Sinne se jätettiin hylyksi ja se on peitetty täytemaalla satama-aluetta laajennettaessa. Itämeri […]
Pakenevat punaiset räjäyttivät Mäntyluodossa suomalaisen höyrylaiva Vestan 18.4.1918. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 188
Pakenevat punaiset räjäyttivät suomalaisen höyrylaivan Mäntyluodossa 18.4.1918. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 188
Pakenevat punaiset polttivat suomalaisen höyrylaiva Iriksen Mäntyluodossa 18.4.1918. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 188
Pakenevat punaiset upottivat hinaaja Vilppaan Porissa 13.4.1918. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 187
Ahvenanmaan eteläpuolella hollantilainen höyrylaica Ceres tuhoutui 25.6.1915 venäläiseen miinaan. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 185
Saksalainen U-vene upotti Luvian Säpillä ruotsalaisen höyrylaiva Norra Sverigen 7.12.1914. Turmassa kuoli 19 aluksella ollutta. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 185
Venäläiset upottivat saksalaisen höyrylaiva Ravensbergin Hangon sataman tukkeeksi 1.8.1914. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 185
Venäläiset upottivat hollantilaisen höyrylaiva Alcorin 1.8.1914 Hangon sataman tukkeeksi. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 185
Suomen nuori laivasto menetti raivaaja MT-3:n 27.9.1919 kun se ajoi Helsingin edustalla Ryssänkarille ja upposi. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 184, 235
Raivaaja Saturn tuhoutui 1.4.1918 Hangon väylällä miinaan. Yhdeksän merimiestä menetti henkensä. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 184 Wrecksite.eu
Sukellusvene Gepard tuhoutui 22.10.1917 partioretkellä Porkkalan eteläpuolella. Onnettomuus vaati 35 merimiehen hengen. Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 174
Vuonna 1846 rakennettu jaala, vetoisuus 33 tonnia. Aluksella oli kahden hengen miehistö. Alus poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1853 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 249
Vuonna 1857 rakennettu kuunari, vetoisuus 67 tonnia. Kuunari poistettiin Inkoon laivarekisteristä vuonna 1871 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 243
Vuonna 1820 rakennettu jahti Sophia, vetoisuus 15 tonnia. Jahdilla oli kahden hengen miehistö. Poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1843 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 242
Raaseporin Korsnäsistä kotoisin ollut kaljaasi Olga oli lähtenyt toukokuussa 1884 Kaskisista perusnalastissa kohti Ruotsin Sundsvallia mutta sen arveltiin hukkuneen miehineen päivineen vallinneessa ankarassa lumimyrskyssä. Nya Pressen 16.5.1884 no 132
Kuunari Sopia oli rakennettu Inkoon Elgsjössä vuonna 1874 ja oli vetoisuudeltaan 235 tonnia. Aluksella oli kymmenhenkinen miehistö. Sofia poistettiin Inkoon laivarekisteristä vuonna 1884 sattuneen haaksirikon jälkeen. Sofia (kapt. J.M. Wichström) oli lähtenyt St Ybesistä (?) Wingaan (?) 9.1.1884, mutta aluksesta ja sen miehistöstä ei sen jälkeen oltu kuultu mitään. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. […]
Vuonna 1853 rakennettu kuunari, vetoisuus 56 tonnia. Kolmehenkinen miehistö. Poistettiin Pohjan laivarekisteristä vuonna 1856 sattuneen haaksirikon jälkeen. Onnettomuudesta kuitattiin 1.600:- vakuutuskorvaukset. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 237
Vuonna 1865 Hiittisissä rakennettu kuunari. Vetoisuus 146 tonnia, seitsenhenkinen miehistö. Poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1876 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 234
Vuonna 1860 Oulussa rakennettu kuunari. Vetoisuus 72 tonnia, seitsenhenkinen miehistö. Poistettiin Pohjan laivarekisteristä vuonna 1880 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 231
Jahti Nordenstjernan (vetoisuus 19 tonnia) poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1859 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 228
Vuonna 1841 rakennettu 72 tonnin vetoinen kaljaasi. Poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1845 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 221
Korsundissa vuonna 1892 rakennettu 63 tonninen kaljaasi, jossa viisihenkinen miehistö. Poistettiin Bromarvin laivarekisteristä vuonna 1894 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 218
Kemiöläisvarvilla vuonna 1883 rakennettu 29 tonninen jahti, jossa kaksihenkinen miehistö. Poistettiin Inkoon laivarekisteristä vuonna 1892 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 214
Bromarvin Kägrassa vuonna 1875 rakennettu kuunari tuhoutui ensimmäisellä matkallaan. Aluksen veroisuus oli 154 tonnia ja sillä oli kymmenhenkinen miehistö. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 213
Närpiöläisellä varvilla vuonna 1835 rakennettu 57 tonninen kaljaasi, kolmihenkinen miehistö. Poistettiin Tammisaaren laivarekisteristä vuonna 1849 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 212
Ahvenanmaalaisella varvilla vuonna 1873 valmistunut 26 tonninen jahti, kaksihenkinen miehistö. Poistettiin Bromarvin laivarekisteristä vuonna 1896 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 209