Haverit.netRosa oli rakennettu Lumparlandissa 1863 ja sen vetoisuus oli 135 lästiä. Myös sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Lumparland. Alus huutoutui ankkurikettinkien katkettu Helsingborgin edustalle 1879. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 790
Ruotsissa vuonna 1883 tammesta ja männystä rakennettu, raudalla ja kuparilla kiinnitetty sekä pohja päällystetty yellow-metallilla. Parkin vetoisuus oli 753,83 brt / 717,96 nrt ja pituus 53,3 m. Aluksen matkat olivat useinkin koettelemuksia täynnä ja kuolonuhreilta ei pystytty välttymään. Viimeiselle kohtalokkaalle reissulleen se lähti puutavaralastissa Norjan Drammenista Englantiin helmikuussa 1916, jolloin se haaksirikkoutui. Vallinneessa kovassa myrskyssä […]
Parkki Oliver Cromwell oli todennäköisesti rakennettu Englannissa ja sen vetoisuus oli 417 nrt. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Finströmissä. Parkki tuhoutui Lontoon ulkopuolella vuonna 1891. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788 Åbo Tidning 10.11.1891 no 306 Aura 29.11.1891 no 277
Rakennettu 1850 (?), vetoisuus 101 lästiä. Kotipaikka Hammarlund. Tuhoutui Pohjanmerellä 1860. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788
Neptun oli rakennettu Vaasassa 1862 ja sen vetoisuus oli 434 nrt. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Lemlandissa. Neptun tuhoutui Pohjanmeren Saksan rannikon edustalla olevan Spiekeroogin edustalla. Alla oleva linkki Åbo Tidningnin 16.10.1890 artikkeliin on todennäköisesti tämän Neptunin onnettomuusuutinen. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788 Åbo Tidning 16.10.1890 no 281 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?304183
Sidebyssä 1873 rakennettu parkki oli vetoisuudeltaan 165 nrt. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Lemland. Alus thoutui haaksirikossa vuonna 1885. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786
Parkki Marin oli rakennettu luultavasti Englannissa ja sen vetoisuus oli 285 nrt. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Lemlandin Lumparlandissa. Marin tuhoutui vuonna 1894. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786
Kapteeni Mattssonin komentama suomalainen kuunari Nöjet oli matkalla Skellefteåsta puutavaralastissa kun se ajoi maihin Saksan Siechenbuchtissa. Morgonbladet 25.11.1872 no 275
Suomalainen kuunari Fredrik Johannes (kapt. Sjölund) oli matkalla Söderhamnista puutavaralastissa Saksaan kun se ajoi maihin Travemunden luona. Morgonbladet 25.11.1872 no 275
Porilainen kuunari, kapteenina Nylund, oli puu- ja tervalastissa kun se ajoi rannalle Saksan Travemundessä. Helsingfors Dagbladet 24.11.1872 no 322 Morgonbladet 25.11.1872 no 275
Uudestakaupungista kotoisin ollut parkki Lilly, jota komensi kapteeni Berglund, oli matkalla lankku- ja lautalastissa Söderhamnista Lyypekkiin kun se ajoi rannalle Klein-Timmdorfin luona Saksan rannikolla. Helsingfors Dagbladet 24.11.1872 no 322 Morgonbladet 25.11.1872 no 275 Åbo Underrättelser 23.11.1872 no 181 Huvudstadsbladet 26.11.1872 no 276
Venäläinen kuunari Matuschka pelasti 13.11.1872 kapteeni Sundblomin ja muun miehistön uppoavasta parkki Ida Mariasta Stevns Klintin lähistöltä Tanskassa. Helsingfors Dagbladet 24.11.1872 no 322 Morgonbladet 25.11.1872 no 275
144 lästinen parkki oli rakennettu 1857 Jomalassa, josta se sai myös kotisatamansa. Parkki tuhoutui vuonna 1872. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Sanomia Turusta 6.12.1872 no 49
Kuunari Lyckan oli rakennettu todennäköisesti vuonna 1858 ja oli vetoisuudeltaan 169 nrt. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Sundissa. Kuunari koki haaksirikon joulukuussa 1883 sen ollessa matkalla Ruotsin Skellefteåsta Lyypekkiin. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Morgonbladet 20.12.1883 no 297
86 lästinen kuunari Lovisa oli rakennettu luultavasti vuonna 1864 ja sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Hammarland. Kuunari tuhoutui vuonna 1876. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784
Suuri raudasta Hollannin Slikkerveerissä rakennettu fregatti oli vetoisuudeltaan 1.197 nrt / 1.259 brt, pituutta fregatilla oli 62,3 m. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Finström. Lotos oli kapteeni Gustaf Arvid Lindströmin komennossa matkalla Wallaroosta (Australia) Cartagenaan kun se menetti mastonsa ja koki haaksirikon Kap Hornin luona 8.8.1902. Lastina Lotoksella oli lyijyä ja hopeamalmia. Kaikki 18 miehistön jäsentä […]
Priki Leoparden oli rakennettu 1864 ja oli vetoisuudeltaan 325 nrt. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Finströmissä. Priki tuhoutui vuonna 1881. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784 Helsingfors Dagbladet 5.11.1881 no 301 Åbo Underrättelser 23.10.1881 no 288
Kristinan kotisatama oli Föglö Ahvenanmaalla. Alus ajoi 25.11.1862 Storgrynnanan saaren rantaan Herrön luona Ahvenanmaalla ja miehistö joutui jättämään aluksen haveripaikalle. Alus oli matkalla Malmöstä Turkuun lastina mm 200 tynnyriä liitua. Kaksi luotsia tapasi aluksen ja hinasivat sen Degerön. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784 Åbo Underrättelser 8.12.1882 no 334 Östra Finland 8.12.1882 no […]
Klaes oli 196 lästinen kuunari, joka oli rakennettu 1857 Hammarlandissa, josta tuli myös sen kotisatama Ahvenanmaalla. Alus tuhoutui haaksirikossa vuonna 1862. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784
Kuunarilaiva Karl oli rakennettu Pohjanlahden rannikolla 1873 ja oli vetoisuudeltaan 231 nrt. Sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Lemland. Alus tuhoutui haaksirikossa 1981. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782
50 lästinen Josephina oli rakennettu 1847 ja sen kotisatama oli Ahvenanmaan Lemland. Alus tuhoutui miehineen päivineen englanninmatkalla 1858. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782
John oli rakennettu Kemiön Dragsfjärdissä 1870 ja se oli vetoisuudeltaan 274 nrt. Kotipaikakseen se sai Ahvenanmaalla Brändön. John ajatui rantaan myöhäissyksyllä 1904 Tanskan Dragørissä. John oli tuolloin puutavaralastissa matkalla Kielistä Pietarsaareen. Haveristi saatiin hinattua myöhemmin Kööpenhaminaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782 Sjöfart och Skeppsbyggeri. Kimito, Wästanfjärd, Dragsfjärd och Hitis uder hundra […]
Parkki John oli rakennettu 1874 Alhaisissa ja oli vetoisuudeltaan 479 nrt. Sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Hammarland. John haaksirikkoutui Dragørin edustalla lähellä Kööpenhaminaa syyskuussa 1898. Haveristi saatiin hinattua Kööpenhaminaan, mutta osa lastista menetettiin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782 Huvudstadsbladet 29.9.1898 no 263
Lemlandissa kotisatamaansa pitävä parkki Ivanhoe oli vetoisuudeltaan 898 nrt. Parkin tiedetään tuhoutuneen Jamaikan rannikolla todennäköisesti 1890. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782
Irena oli rakennettu Getassa 1874 ja oli vetoisuudeltaan 180 nrt. Sen kotisatamat Ahvenanmaalla olivat Geta ja Maarianhamina. Irena tuhoutui jo valmistumisvuotenaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
Parkki Ilos oli rakennettu Oulussa 1866 ja hankittiin myöhemmin Ahvenanmaalle ( Lemland, Jomala). Pakki ajoi rantaa Ruotsin rannikolla Ölannissa 14.12.1910. Parkki oli kapteeni Lundellin komennossa tuomassa koksilastia Bremenistä Tukholmaan. Myöhemmin alus saatiin hinattua satamaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Västra Finland 20.12.1910 no 148 Åland 28.12.1910 no 104
Kuunari Ida oli rakennettu 1865 Paraisilla ja hankittiin Ahvenanmaalle Vårdön ja sieltä Sundiin. Ida tuhoutui myöhäissyksyllä 1875. Ida oli tuomassa petrolilastia Geestemündesta Tallinnaan kun se kolaroi toisen aluksen kanssa Itämerellä ja menetti mastonsa törmäyksessä. Miehistön otti kyytiin norjalainen parkki Frein. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Åbo Underrättelser 4.12.1875 no 282
60 lästinen kaljaasi Hoppet rakennettiin vuonna 1861 ja sai kotisatamakseen Lemlandin Ahvenanmaalla. Kaljaasi menetettiin rantaan ajamisen seurauksena 1860. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
75 lästinen kuunari Hoppet oli rakennettu 1843 ja se sai kotisatamakseen Ahvenanmaalla Saltvikin ja Lemlandin. Hoppetin tiedetään haaksirikkoutuneen jo seuraavana vuonna. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
Gideon oli rakennettu 1870 Ahvenanmaan Getassa ja sen vetoisuus oli 247 nrt. Gideon haaksirikkoutui 1899. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778
131 lästinen priki oli rakennettu Ahvenanmaan Finströmissä 1859, jonka se sai myös kotisatamakseen. Fursten haaksirikkoutui Tanskan itärannikolla Anholtin saaren luona 13.12.1871. Miehistö pelastui. Priki oli tulossa kapteeni Erikssonin komennossa kivihiililastissa Newcastlesta määränpäänään Tukholma. Alusta tiettävästi koetettiin myöhemmin pelastaa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778 Helsingfors Dagbladet 24.12.1871 no 350 Helsingfors Dagbladet 29.12.1871 […]
175 lästinen priki Erland oli rakennettu vuonna 1860 Lemlandissa, jonne sen kotipakkakin tuli. Prikin tiedetään ajaneen maihin luultavasti vuonna 1885 Kjögebuktenissa etelä-Norjan rannikolla Kristiansandin edustalla. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776
Englantilainen priki Jessie oli matkalla kivihiililastissa kesäkuussa 1867 Kronstadtiin kun kun upposi Hangon itäpuolella jääden hylyksi. Mm aluksen riki ja purjeet ilmoitettiin myytävän huutokaupalla myöhemmin kesällä. Alus saattaa olla pitkään etelämpää haettu ns ”David Duncan”. Löydetystä hylystä otettiin kesällä 2021 dentronäyte, joka sopii hyvin haaksirikkoon. Helsingfors Dagbladet 17.6.1867 no 138 Finlands Allmänna Tidning 5.7.1867 no […]
Parkki Flora (619 nrt) oli rakennettu Jomalassa 1875 ja on isoin saarella rakennettu purjelaiva.. Haaksirikkoutui ajettuaan rantaan Lontoon lähellä 8.11.1888 ja tuomittiin hylyksi. Turun Lehti 20.11.1888 no 137 Uusi Suometar 20.11.1888 no 272 Helsingfors Dagbladet 19.11.1888 no 229 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s. 128, 776
123 lästinen kuunari Frans oli rakennettu Lemlandissa 1847. Ajautui kotirantaansa myöhäissyksyllä 1873 joutuen siinä hylyksi. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 249, 776
155 lästinen kuunarilaiva Fimma oli rakennettu Finströmissä 1874. Jo seuraavana vuonna sen tiedetään tuhoutuneen Arkangelissä Vienanmerellä. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 776
53 lästinen kaljaasi Dygden oli rakennettu 1857 ja se sai sittemmin kotisatamakseen Vårdön Ahvenanmaalla. Kaljaasi tuhoutui Ruotsin rannikolla 1867. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 774
Nelimastoteräsparkki Dundee (2.002 nrt) oli rakennettu 1882 Dundeessa. Se hankittiin Ahvenanmaalle Vårdön 1907. Loppuvuodesta 1919 Dundee purjehti West Hartlepoolista määränpäänään Fort Morgan Meksikonlahdella. Kurssi otettiin Skotlannin pohjoispuolitse, jossa jouduttiin ankaraan myrskyyn. Riki jouduttiin kaatamaan, jotta laiva olisi saatu pelastettua. Myrskyn laannuttua saatiin Dundee hinattua Orkneys Saarille, jossa vauriot todettiin niin suuriksi, että varustamo myi raajarikkoisen […]
Kuunari Delfin (120 lästiä) oli rakennettu 1861, jolloin sen kotisatamaksi tuli Vårdö Ahvenanmaalla. Montaa kesää Delfin ei ennättänyt purjehtia kun se haaksirikkoutui miehineen kaikkineen Pohjanmerellä ollessaan malmilastissa. Folkwännen 30.8.1865 no 35 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Parkki Dagny (602 nrt) oli rakennettu Göteborgissa 1866. Se ostettiin Maarianhaminaan 1890. Marraskuussa se haaksirikkoutui Seelandin rannikolla Gilleleiessä. Dagny oli viemässä puutavaralastia Umeåsta Lontooseen onnettomuuteen joutuessaan. Parkin kolmetoistamiehinen miehistö saatiin turvaan. Nya Pressen 8.11.1896 no 305A Åland 21.11.1896 no 93 Åland 6.2.1897 no 11 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Parkki Dagmar (260 lästiä) oli rakennettu Eckerössä 1872. Kapteeni Hamnströmin komennuksessa se haaksirikkoutui jo ensimmäisenä vuotena Pohjanmerellä sen kaaduttua vaikeassa säässä. Miehistö joutui jättämään aluksen. Åbo Underrättelser 15.3.1872 no 41 Suomalainen Wirallinen Lehti 29.12.1874 no 154 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Parkki (241 nrt) oli rakennettu Stralsundissa 1859. Sittemmin se ostettiin Ahvenanmaalle 1899, jolloin sen kotisatama oli Föglössä. Parkki tuhoutui lumimyrskyssä 4. joulukuuta 1906 Oskarhamnissa Ruotsissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 281, 772
Parkki Britannia (389 nrt) oli rakennettu 1866 Hammarlandissa. 1881 parkin ollessa matkalla Kotkasta Lontooseen se koki haaksirikon Hollannin rannikolla. Osa aluksesta ja lastista saatiin huutokaupattua. Åbo Posten 25.10.1881 no 246 Åbo Posten 6.12.1881 no 282 Åbo Underrättelser 24.10.1881 no 289 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Ruotsissa 1857 rakennettu parkki (697 nrt), kotisatama Maarianhamina. Tuli heinäkuussa 1887 vuotavana Faråsundiin, jossa vaurioiden suuruuden takia jouduttiin myymään. Åbo Tidning 30.7.1887 no 203 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 770 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 63
118 lästinen kuunari oli rakennettu 1862. Kuunari ostettiin Hammarlandiin 1863. Tuhoutui Hvidbjergissä Tanskassa Uutena vuotena 1875. Kapteeni V.A. Berdtsson, perämies ja kolme miehistön jäsentä menehtyi. Kuunari oli hiililastissa matkalla Leithistä Kööpenhaminaan. Åbo Underrättelser 13.3.1876 no 60 Helsingfors Dagbladet 3.1.1876 no 2 Morgonbladet 3.1.1879 no 1 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Suomalaisia laiwoja joutunut haaksirikkoon. Kööpenhaminasta sähköitetään: Tanskalainen höyrylaiwa Swend on pelastanut turkulaisen kuunarin Nicanorin miehistön. Nicanor on kuusi päiwää ajelehtinut wesilastissa Itämerellä; miehistö tuotu Kööpenhaminaan. (Tampereen Sanomat 16.10.1895 no 119)
Kuunari Alma (226 nrt) oli rakennettu 1869 Kristinesandissa ja ostettu samana vuonna Eckerön. Tuhoutui Viron rannikolla 1892. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Parkki Alexandrine (391 nrt) oli rakennettu 1864 Memelissä ja ostettu Lemlandiin 1898. Upposi törmättyään norjalaisen höyrylaiva Vidarin kanssa sumussa Oolannin rannikolla kesällä 1898. Parkki oli tuomassa hiililastia Grimsbystä onnettomuuden sattuessa. Åbo Tidning 22.8.1898 no 226 Åbo Tidning 12.11.1898 no 308 Vasabladet 19.11.1898 no 139 Åland 24.8.1898 no 67 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, […]
67 lästinen kaljaasi Alexandra oli hankittu 1860-luvulla Lemlandiin. Kaljaasi oli viemässä puuta Tukholmaan kun se tuhoutui myöhäissyksyllä 1868 Kappelskärissä Tukholman edustalla. Helsingfors Dagbladet 17.11.1868 no 268 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766
Kuunari Alexadra (vetoisuus 96 lästiä) oli rakennettu 1858 ja ostettiin Eckerön vuonna 1862. Samana vuonna kuunari tuhoutui vasta toisella matkallaan Pohjanmerelle. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766