Haverit.netVaasan Valassaarten läheisyydessä upposi norjalainen priki Ask (378t, kapt. Karl Kristian Christensen) 30.9.1877. Aluksesta pelastettua irtaimistoa huutokaupattiin myöhemmin. Priki oli viemässä puutavaralastia Piteåsta Lontooseen. Helsingfors Dagblad 9.10.1877 no 275 Vasabladet 24.10.1877 no 83 Vasabladet 11.9.1878 no 73
Ahvenanmaan Lemlandin Rönnskagiin tiedetään haaksirikkoutuneen kovassa merenkäynnissä 19.11.1876 Klami-niminen sumppuvene sen ollessa matkalla Tukholmasta Föglöön. Sumpun kotisatama oli Föglön Sonbodassa, jossa se oli alkujaankin rakennettu. Miehistö ja matkustajat – kahdeksan henkeä – saatiin kokonaisuudessa pelastettua. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 97
Lemlandin Bergskärin luona ranskalaista viiniä kuljettaneen aluksen haaksirikkohuutokaupasta julkaistiin ilmoitus lehdessä. Morgonbladet 10.10.1876 no 235
Ahvenanmaan Rödhamnin eteläpuolella tiedetään haaksirikkoutuneen erään skuutin 16.10.1675. Skuutti oli kotoisin Saltvikin Lagmansbystä ja kuului Erik Olssonille. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 109
Huhtikuussa 1903 raivosi Ahvenanmaalla paha pohjoismyrsky, joka aiheutti paljon tuhoja. Saltvikistä kotoisin ollut jahti oli lastaamassa puutavaralastia Lemlandin Norrbyn Kyrkvikenissä kun jahti sai myrskyssä niin pahoja vaurioita, että siitä tuli hylky 19.4.1903. Åland 22.4.1903 no 32
Kumlingesta kotoisin ollut jahti Alkaja (kapt. Anders Georg Karlsson) joutui 23.9.1900 Bore II:n yliajamaksi Tukholman edustalla Söderarmin majakan pohjoispuolella. Hufvudstadsblad 7.6.1903 no 148A
Kaljaasi Norden (kapt. K.A.Nordström, 68,79 rek.t) [kapt. Jansson?] oli paluumatkalla Tukholmasta kotikyläänsä Wårdän Simsbälaniin kun kovassa pohjoismyrskyssä alus haaksirikkoutui 26.11.1866 Lägskärin majakkasaaren luo. Aluksen riki, lasti sekä miehisö saatiin pelastettua Lågskäriin. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 102 Folkwännen 14.12.1886 no 296 Åbo Underrättelser 17.12.1886 no 343
Ahvenanmaan Lemlandissa tapahtui Irene-nimisen kuunarin haaksirikko vuonna 1907. Kyseisen vuoden lokakuussa järjestettiin Hellestorpin kylässä huutokauppa, jossa haaksirikosta pelastettua tavaraa myytiin. Åland 5.10.1907 no 80
Kökars Örenin lounasipuoella tapahtui 30.9.1875 tanskalaiskuunarin haaksirikko. Alus saattoi olla nimeltään Thurö, koska sellainen laivan nimikyltti ajelehti maihin Klovskärissä. Miehistön kohtalosta ei ole tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 113
Kökarin itäisessä saaristossa Bässhärunin WSW-puolella tiedetään olevan 1970-luvun lopulla uponneen moottorikaljaasi Sigurdin hylky. Sigurd oli rakennettu huvialukseksi. Miehistö pelastui. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996
Koivistosaaren Saarenpää kylästä kotoisin ollut kaljaasi Selma (65,85 rek.t) oli lastannut Riikasta 9.000 paunaa jauhettua kipsiä kun se joutui myrskyn kouriin ja upposi lähellä Verkkomatala-majakkalaivaa 19.8.1904. Wasa-Posten 28.8.1904 no 43
Elokuussa 1904 turkulainen kaljaasi oli matkalla Tössenkustenista Wärmlandsläniin kun se haaksirikkoutui Trolleholmenissa, ½ nm Åmålin kunnan eteläpuolella Vänernillä. Kapteeni pelastui luodolle. Vasabladet 30.8.1904 no 104
Tallinnalaisen Rafael kuunarin tiedetään haaksirikkoutuneen vuoden 1859 keväällä Ahvenanmaan Föglössä, Mjöskärin luona. Hylystä pelastettua irtaimistoa huutokaupattiin 24.10.1859 järjestetyssä huutokaupassa Degerbyn meritullikamarilla. Miehistön kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 104
Lontoosta kotoisin ollut kuunarilaiva Princess Royall (kapt. G. Wathens) ajoi karille 21.9.1878 muutaman minuutin päässä Sälskärin majakasta länteen (till Södra Rönnskär syd om Finbo). Alus oli tulossa Gävlestä, josta hankitun puutavaralastin ansiosta alus jäi kellumaan ja saatiin hinattua Finbohon Ahvenanmaalla. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 104 Åbo Posten 5.10.1878 no 232
Ahvenanmaan Brändöseen Gråskärin seudulle haaksirikkoutui norjalainen Arendalista kotoisin ollut parkki Victor 14.10.1879. Parkki oli matkalla Lillesandista Nordmalingiin pelkässä painolastissa. Myöhemmin hylkyä ja siitä pelastettua irtaimistoa huutokaupattiin. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 108 Björneborgs Tidning 6.12.1879 no 97
25.10.1890 tapahtui Bogskärin majakkasaaren luona kohtalokas haaksirikko. Ruotsin Strömstadista kotoisin ollut parkki Kristina Sofia oli ollut matkalla Hullista hakemaan Ruotsin Sundsvallista puutavaralastia kun se tuhoutui majakkasaaren lähistöllä (par hundra famnar från fyrtornet). Parkki havaittiin Bogskärin luona 25.11.1890, jonka jälkeen aluksen nähtiin uppoavan. Utöstä lähtenyt luotsialus Falken havaitsi eräällä Kökarin luodolla tulen, ja arvelin sen liittyvän […]
Haminalaisen Ahlqvistin omistama priki Saima kärsi haaksirikon vuonna 1865 Jyllannin rannikolla, jolloin kapteeni M. Mutreich ja koko miehistö hukkuivat. Haminan Historia II. Venäjän vallan alusta 1900-luvun alkuun. Sigurd Nordenstreng. Länsi-Savon Kirjapaino 1975, s. 384
Haminalaiset alukset pyrkivät Itämaisen Sodan jaloista turvaan ulkomaisiin satamiin. Monet haminalaiset alukset ennättivät lähteä keväällä 1854 paitsi Haminan kauppalaivaston ylpeys parkki Ystävät, jonka osakkaina oli useita paikkakunnan liikemiehiä. Ystävät lähti kohti Cadizia, mutta ei päässyt koskaan perille. Vikollinen ei sitä kaapannut, joten on arventu, että alus oli tuhoutunut myrskyssä avomerellä miehistöineen päivineen. Haminan Historia II. […]
Haminalaiset alukset pyrkivät Itämaisen Sodan jaloista turvaan ulkomaisiin satamiin. Monet haminalaiset alukset ennättivät lähteä keväällä 1854 paitsi Siparien Eva, joka tuhoutui kuljettaessaan kruunun lastia. Haminan Historia II. Venäjän vallan alusta 1900-luvun alkuun. Sigurd Nordenstreng. Länsi-Savon Kirjapaino 1975, s. 378
Haminalaiset alukset pyrkivät Itämaisen Sodan jaloista turvaan ulkomaisiin satamiin. Monet haminalaiset alukset ennättivät lähteä keväällä 1854 paitsi J. Joselinin kuunari Weljet, joka haaksirikkoutui Loviisan saaristossa. Haminan Historia II. Venäjän vallan alusta 1900-luvun alkuun. Sigurd Nordenstreng. Länsi-Savon Kirjapaino 1975, s. 378
Kristiinankaupungissa vuonna 1855 rakennettu 75 lästinen kuunari (kapt. Broberg) tuhoutui Tukholman saaristossa 22/23 11.1867 ollessaan palaamassa Malmöstä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, 619
Kristiinankaupunkilainen sluuppi thoutui täysin Siipyyn vesillä lokakuussa 1832. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 619 Finlands Allmänna Tidning 22.12.1832 no 301
35 lästinen Kristiinankaupunkilainen kuunari ajoi karille vuonna 1857 Ruotsin (?) rannikolla. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 619
Solide oli rakennettu vuonna 1827 Koivulahdella ja oli vetoisuudeltaan 34 lästiä. Solide tuhoutui 1840 Itämeren-matkallaan. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 617
Kuunari Rauha rakennettiin vuonn a1859 Siipyyssä ja sen vetoisuus oli 28 lästiä. Erään tiedon mukaan kuunari olisi tuhoutunut marraskuussa 1863 miehistöineen. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s617
Siipyyssä vuonna 1856 rakennettu 18 lästinen karavelli, joka hankittiin sittemmin Kristiinankaupunkiin. Kapteeni E.H. Sjöholmin komennossa alus haaksirikkoutui 7.9.1858 Ahvenanmaan Getassa Sälskärin vesillä. Alus makaa kolmen jalan syvyydessä rantavedessä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 617 Helsingfors Tidningar 28.10.1858 no 84 Wasabladet 30.10.1858 no 44
Kristiinankaupungissa vuonna 1846 rakennettu 85 lästinen priki. Tuhoutui Colbergin [Kołobrzeg Puolassa?] luona 10.6.1853. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 617
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Oden (kapt. Lind) haaksirikkoutui myrkyssä 19-20 lokakuuta välisenä yönä 1858 Gotlannissa Fidenin luona. Oden oli matkalla viemään Lyypekkiin tervalastia. Miehistö saatiin turvaan ja lastin pelastamiseen ryhdyttiin. Oden oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1842 ja oli vetoisuudeltaan 71 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut 110 lästinen priki Neptunus (kapt. Fagerström) tuhoutui 4.8.1856 Norjan rannikolla.Neptunus oli viemässä terva- ja lankkulastia Liverpooliin kun se vesilastissa ajoi rantaan paikassa, jota kutsutaan Skadderuddniksi. Lastia aloitettiin purkamaan. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 616 Åbo Underrättelser 19.8.1856 no 63 Åbo Underrättelser 26.8.1856 no 65
Gotlannin Visbyssä ajelehti rantaan suomalaisen purjelaivan vasemmanpuoleinen laita, jossa oli keulaan maalattu nimi ”Kyrö”. Hylyn jätteet olivat osin hiiltyneet, mikä viittaa laivapaloon. Iltalehti 3.11.1921 no 255 Pohjan Kansa 4.11.1921 no 165
Kristiinankaupungissa vuonna 1833 rakennettu 34 lästinen kuunari. Tuhoutui Länsi-Jyllannin vesillä 24.8.1848 sen ollessa matkalla Hulliin, kapteeni toimi hra Wilkas.. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615 Åbo Underrättelser 29.8.1848 no 68
Kristiinankaupunkilainen sluuppi Nagu oli rakennettu vuonna 1853 ja oli vetoisuudeltaan vaatimattomat 8 lästiä. Sluuppi (kapt. A.J. Åkersten) haaksirikkoutui 30.5.1856 Vormsin (Ormsö) luona Viron rannikolla ollessaan viemässä tervalastia Riikaan. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615 Wiborg 17.6.1856 no 46 Helsingfors Tidningar 9.7.1856 no 55
Kristiinankaupungin varvilla vuonna 1841 180 lästinen parkki. Ajoi karille jo ensimmäisenä vuotenaan Gotlannin vesillä lokakuun 24. päivänä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615
Siipyyssä vuonna 1852 rakennettu 31 lästinen kuunari. Alus oli varsin huono-onninen, sillä se tuhoutui täydellisesti vesillelaskuvuotenaan jo ensimmäisellä menomatkallaan. Kuunari (kapt. J.H. Nordström) oli aikeissa viedä tervaa Hulliin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615 Ilmarinen 7.7.1852 no 54
Kristiinankaupungissa vuonna 1846 rakennettu 216 lästinen parkki. Ajanut karille Södra Nissundin [ ?? ] luona 1.12.1861. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615
Kristiinankaupungissa vuonna 1840 rakennettu 178 lästinen parkki. Tuhoutui 24.10.1845 Malmön seudulla Bredgrundetin luona Skanarön edustalla. Parkki (kapt. Hult) oli viemässä puutavaralastia kotikaupungistaan Lontooseen kun se joutui vaikeuksissa kaatamaan mastonsa. Kapteeni yritti paikanpäällä pelastaa mahdollisimman paljon lastista ja haaksirikkoisesta aluksestaan. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615 Åbo Underrättelser […]
Kuunari Magdalena oli rakennettu vuonna 1840 ja oli vetoisuudeltaan 57 lästiä. Kristiinankaupunkilaiskuunari (kapt. Boström) oli lähtenyt viemään tervalastia Rotterdamiin kun se ajoi rantaan Skagenissa 25.9.1853. Miehistö ja lasti pelastettiin, mutta aluksesta tuli hylky. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 614 Åbo Underrättelser 4.10.1853 no 77 Åbo Underrättelser 7.10.1853 […]
Kaljaasi Lyran oli rakennettu Porissa vuonna 1823 ja oli vetoisuudeltaan 38 lästiä. Lyran ajoi karille 9.12.1843 Hudiksvallin luona. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 614
Vuonna 1847 Skaftungissa rakennettu 50 lästinen kuunari, joka hankittiin jossain vaiheesa Kristiinankaupunkiin. Kosto (kapt. Lundblad) tuhoutui Tanskan Thistedissä (strandad på Rön) 12.10.1850 matkalla Lontooseen, jonne se oli viemässä tervalastia. Kahdeksanhenkinen miehistö pelastui onnettomuudesta. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 614 Åbo Underrättelser 29.10.1850 no 87 Ilmarinen 6.11.1850 no […]
Kristiinankaupungissa vuonna 1848 rakennettu 223 lästinen parkki tuhoutui Kiinanmerellä 23.12.1854. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 613
88 lästinen priki Ingeborg oli rakennettu Kristiinankaupungin telakalla vuonna 1842. Priki (kapt. Häll) haaksirikkoutui Odessa luona joulukuussa 1847. Osa sokerijuurikaslastista ja takilasta purjeineen saatiin pelastettua. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 613 Ilmarinen 26.1.1848 no 7 Åbo Underrättelser 26.1.1848 no 7 Åbo Tidningar 9.2.1848 no 11
Priki Ilia oli rakennettu vuonna 1834 Oulussa ja oli vetoisuudeltaan 123 lästiä. Ilian (kapt. Röösgren) tarkoitus oli viedä tervalasti Lontooseen, mutta matka päättyi haaksirikkoon Skagenin etelä rannalla 11.11.1849. Miehistö pelastettiin, mutta vuotava alus jäänee hylyksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 613 Ilmarinen 8.12.1849 no 97
Vuonna 1840 Kristiinankaupungissa rakennettu 184 lästinen parkki. Haaksirikkoutui (kapt. Holmudd) 13.10.1846 Hirtshalin luona (vid Lillehed i socken Horne). Hoppet oli tulossa kotikaupungistaan puu- ja tervalastissa määränpäänään Livorno. 15 henkinen miehistö pelastui, mutta alus jäi hylyksi. Osaa lastista yritettiin pelastaa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, 613 Åbo Underrättelser 4.11.1846 […]
Kristiinankaupungissa vuonna 1834 rakennettu 85 lästinen kuunari tuhoutui syskyllä 1836 Gotlannin vesillä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 613
Vuonna 1843 tuhoutui Kristiinankaupungin tonnistosta kolme laivaa; yksi näistä oli kauppias G.W. Lindqvistin kuunari Fäderneslandet (kapt. Lundblad). Kuunari sai vuodon Gotlannin Sandhammarin luona kun se oli viemässä terva-, potaska- ja puutavaralastia Hollantiin. Alus jäi hylyksi, mutta suuri osa lastista saatiin pelastettua. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 612 […]
Jahti Frithsov oli rakennettu vuonna 1845 Vöyrillä ja oli vetoisuudeltaan 28 lästiä. Jahti koki haaksirikon 15.8.1848 Läckön pookin luona. [Läckö on niemi Vänernin etelärannalla. Sen läpi kulkee venereitti Sjötorpista (Götan kanava) Vänersborgiin] Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 612
Kristiinankaupunkilainen 11 lästinen kaljaasi Friheten jäi hylyksi Pietarissa vuonna 1841. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 612
Kristiinankaupunkilainen parkki Ulrica (kapt. Bergström) ajoi karille Skagenin luona 29.9.1862. Alus oli palaamassa painolastissa Lontoosta. Parkki oli rakennettu 1855 Kristiinankaupungissa ja oli vetoisuudeltaan 355 lästiä. Osa lastista saatiin pelastettua. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 221-222, 619 Åbo Underrättelser 9.10.1862 no 116 Åbo Underrättelser 16.10.1862 no 119 Åbo […]
Parkki Fortuna oli rakennettu vuonna 1855 Siipyyssä. Tämän jälkeen Fortuna siirtyi kristiinankaupunkilaisomistukseen. Fortuna ajoi karille 22.12.1862 Tendrassa Mustallamerellä Odessa ulkopuolella. Fortunan täystuhosta maksettiin 14.402 ruplan vakuutuskorvaukset. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 611 Åbo Underrättelser 3.3.1863 no 25
Kuunari Fortuna oli rakennettu Kristiinankaupungissa vuonna 1827 ja oli vetoisuudeltaan 66 lästiä. Fortuna (kapt. S.E. Kjellberg) tuhoutui 8.11.1841 Gotlannin vesillä (Gustäde fiskaläge i Hungvahr) ollessaan palaamassa Amsterdamista. Aluksessa oli painolastin lisäksi vain vähäinen määrä kappaletavaraa lastina Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 611 Åbo Underrättelser 11.12.1841 no 98