Haverit.netVuonna 1874 rakennettu kuunari, vetoisuus 244 tonnia, yhdentoista hengen miehistö. Poistettiin Tenholan alusrekisteristä lokakuussa 1875 sattuneen haaksirikon jälkeen. Hulda (kapt. G.W. Nybergh) ajoi rantaan Tanskan Lemvikissä Jutlannissa ja jäi hylyksi. Hulda oli lankkulastissa matkalla Porvoosta Wisbeachiin. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 207 Morgonbladet 18.10.1875 no 241 Åbo Posten 19.10.1875 no 122 […]
Kuunari Hangö oli rakennettu vuonna 1855 Hollannissa ja oli vetoisuudeltaan 117 tonnia. Aluksella oli seitsemän hengen miehistö. Hangö poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1879 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 199
Kuunari Frithjof oli rakennettu vuonna 1832 ja oli vetoisuudeltaan 94 tonnia. Sillä oli viiden hengen miehistö. Alus poistettiin Tammisaaren laivarekisteristä vuonna 1847 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 195
Kaljaasi Frisaren oli rakennettu vuonna 1851 ja oli vetoisuudeltaan 63 tonnia. Kaljaasilla oli kolmen hengen miehistä. Frisaren tuhoutui jo ensimmäisenä vuotenaan, jolloin se poistettiin Tenholan laivarekisteristä. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 195
30 tonninen jahti Enock oli rakennettu Pohjalaisella varvilla. Alus poistettiin Tammisaaren rekisteristä vuonna 1841 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 187
Kuunari Emelia poistettiin Tammisaaren laivarekisteristä vuonna 1841 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 186
Priki Ekenäs oli rakennettu vuonna 1872 Spakanäsin varvilla. Sen vetoisuus oli 480 tonnia ja sillä oli neljän hengen miehistö. Priki poistettiin Tammisaaren rekisteristä marraskuussa vuonna 1880 sattuneen haaksirikon jälkeen. Priki (kapt. Berglöf) oli tuomassa lankkulastia Chathamistä kun se haaksirikkoutui Galwayssä Cockle Pointin luona. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 183 Åbo Underrättelser […]
Vuonna 1876 rakennettu priki, vetoisuus 327 tonnia, kahden hengen miehistö. Poistettiin Inkoon laivarekisteristä vuonna 1881 sattuneen haverin jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 178
Vuonna 1820 rakennettu kaljaasi, vetoisuus 100 tonnia, kolmen hengen miehistö. Poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1878 Viron rannikolla sattuneen haaksirikon johdosta. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 177 Hufvudstadsbladet 2.8.1878 no 177
Vuonna 1819 rakennettu kaljaasi, vetoisuus 15 tonnia, yhden hengen miehistö. Poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1842 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 176
Vuonna 1841 rakennettu jahti, vetoisuus 35 tonnia, yhden hengen miehistö. Poistettiin Tammisaaren rekisteristä vuonna 1849 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 175
Vuonna 1831 rakennettu kuunari, vetoisuus 37 tonnia, kuuden hengen miehistö. Rekisteröity Tammisaareen, jonka rekisteristä se poistettiin vuonna 1852 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 174
Tenholassa kotipaikkaansa pitänyt kaljaasi Backus rakennettiin vuonna 1840 ja oli vetoisuudeltaan 78 tonnia. Kaljaasissa oli kolmen hengen miehistö. Alus poistettiin rekisteristä vuonna 1853 sen kärsittyä haaksirikon. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 172
Tammisaaresta kotoisin ollut parkkilaiva Condor haaksirikkoutui syksyllä 1882 Englannin etelärannikolla kun se oli tuomassa sokerilastia Manilasta. Miehistö pelastui. Condor oli rakennettu vuonna 1874 ja sen vetoisuus oli 590 t. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 35, 107, 178 Tampereen Sanomat 23.11.1882 no 141 Suomalainen Wirallinen Lehti 23.11.1882 no 141
Raahelainen parkki Arion, rakennettu 1864. Vetoisuus 236 lästiä / 491 rek.t., mitat 129′ x 32’4 x 15’5/17’8. Ajautui 15.7.1880 Little Riverin rannikolle Mainessa, jonne jätetty hylyksi. Kapteenina toimi Nyman. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 20-21 Helsingfors 24.7.1880 no 168 Hufvudstadsblad 3.8.1880 no […]
Vuonna 1832 Raahessa rakennettu 160/143 lästinen fregatti. Mitat: 104′ x 28’30 x 14’80/17’7. Omistajina Z. Franzén / Lang. Ajoi karille Irlannin rannikolla 1852. Alusta ei oltu vakuutettu. Merenkävijöitä ja kauppaporvareita, Martti Levón; WSOY:n kirjapaino Porvoo 1964, s. 178 Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, […]
Vuonna 1840 Raahessa rakennettu 55 lästinen kuunari, omistajina Franzén & Durchman / Lang. Haaksirikkoutui Vaasassa 1846, alus ei ollut vakuutettu. Vaasassa järjestettiin loppuvuodesta huutokauppa, jossa kaupattiin haaksirikosta pelastettua puuvillalastia. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 69-70 Merenkävijöitä ja kauppaporvareita, Martti Levón; WSOY:n kirjapaino […]
Vaasalainen moottorilaiva oli palaamassa kotisatamaansa Englantiin suuntautuneelta matkaltaan. Loppusyksystä oli merelle annettu myrskyvaroitus. Brändön lähestyessä Utötä ajoi se Trutgrundetille murskautuen täysin. Luotseilla oli täysi työ saada pelastettua laivan kymmenhenkinen miehistö. Västra Finland 13.11.1926 no 130 Kaskö Tidning 13.11.1926 no 89 Åland 13.11.1926 no 91A Åbo Underrättelser 14.11.1926 no 311 Västra Finland 16.11.1926 no 131
7.10.1875 havaittiin Utöltä saaren ja Jurmon välillä suuri kaadetuin mastoin hiekkamatalaan juuttunut suuri purjealus neljän mailin päässä suunnassa ESE. Kun Utön ja Jurmon asukkaat kiirehtivät paikalle havaittiin sen olevan puutavaralastissa ja vailla miehistöä. Selvisi, että laiva oli Norjan Sarpsborgista ja nimeltään Normand Sapsborg. Miehistö oli poistunut alukselta puuttuneella laivaveneellä. Lastin purkaminen aloitettiin, mutta laivan pohja […]
Suomalainen kuunari Sophia haaksirikkoutui Latvian Bolderaan [Bolderāja] sataman aallonmurtajan luona siten, että aluksesta tuli hylky. Sophia (kapt. Erickson) oli tuomassa rautaa Taalintehtaalta. Åbo Underrättelser 15.9.1864 no 109
Saltvikistä kotoisin ollut jahti kaatui ja upposi Kumlingenissä touko- kesäkuun vaihteessa 1890. Aluksen lastina oli suolaa. Miehistö pelastui. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 113
Pohjois-Ahvenanmaalta löydettiin nk. Saggögrundenilta 4.10.1887 kuunari vailla rikiä ja miehistöä. Paikka oli 3/4 mailia pohjoiseen Saggön luotsipaikasta. Aluksen nimestä kyettiin erottamaan vain ”A-S Suomesta”. Aluksella oli jonkin verran vielä koivupuulastia. Myöhemmin hylky upposi. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 113 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 375 Hufvudstadsblad 21.10.1887 […]
Ahvenanmaan pohjoispuolella Rannöstä pohjoiseen Norrskärin pohjoispuolella haaksirikkoutui tuntematon kuunari syksyllä 1878. Norrskäristä löytynyt luuranko saattaa liittyä tähän onnettomuuteen. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 113
Suomalainen kuunari Toivo (kapt. Söderlund) haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Understenin luona lokakuussa 1875. Norjalainen alus pelasti perämiehen ja kolme muuta miehistön jäsentä. Toivo oli ollut viemässä puutavaralastia Kööpenhaminaan. Helsingfors Dagblad 24.10.1875 no 290 Åbo Underrättelser 28.10.1875 no 250 Morgonbladet 29.10.1875 no 251
Kökarilaiset kalastajat tapasivat vedestä esiin pistävät parkkitakiloidun tuntemattoman aluksen mastonhuiput 25.9.1875 Luckuskärin [Lukuskären] saaristossa. Miehistön kohtalosta ei ole selkoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112
Taivassalosta (Töfsala) kotoisin ollut kuunari haaksirikkoutui Pyhäinpäivänä vuonna 1864 Utön länsipuolella Stor Gråharun luona, mutta ajelehti sittemmin kohti Östra Mörskäriä Kökarin puolelle, jossa lopulta upposi. Miehistö pelastui Utöseen. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 371
Erään kuunarin tiedetään haaksirikkoutuneen Helluntaina vuonna 1862 Kökarin Mörskärissä. Miehistö pelastui soutamalla Utöseen. [Gunnar Lundberg, Maarianhamina: karttamerkintä Julnabban / Gadden lounasipuoli: ”kuunari 1862”] Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112
Oolannin Sodan aikaan Brittilaivasto poltti kaksi jahtia Kumlingessa, Ängholmin länsipuolella. Jahdit kuljettivat ruista ja suolaa. Miehistö vapautettiin kuulustelujen jälkeen. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112
Porilaisen kauppiaan Gustaf Reinhold Rindellin omistama kaljaasi ajoi rantaan ja jäi hylyksi lokakuussa 1824 todennäköisesti Föglön ulkosaaristossa. Miehistön kohtalosta ei ole tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 367
Isosta Britaniasta kotoisin ollut priki haaksirikkoutui 10.11.1819 ajettuaan karille Mörskärin saaristossa Kökarissa. Miehistön kohtalosta ei tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112
Ruotsin armeijan vetäytyessä Suomen Sodassa Ahvenanmaalta poltettiin Marsundissa syksyllä 1808 joitain aluksia estääkseen niiden joutumisen venäläisten käsiin. Yksi näistä aluksista löydettiin vuonna 1967. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112 Marinearkeologiska Sällskapet
Huhtikuun 1. päivänä vuonna 1806 haaksirikkoutui Sottungassa Porista Tukholmaan matkalla ollut skuutti, jonka lastina oli halkoja ja mastopuita. Ainoastaan osa lastista saatiin pelastettua, sitä vastoin ei ole tiedossa mitä miehistölle tapahtui. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 366
Nauvolainen kaljaasi haaksirikkoutui Ahvenamaan saaristossa 16.10.1805 ollessaan puutavaralastissa matkalla Nauvosta Tukholmaan. Kipparina toimi Michael Westerlund. Hänen ja hänen miehistön kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 366
6.10.1805 haaksirikkoutui Ahvenanmaalla ainakin kaksi alusta. Toinen näistä oli kapteeni P. Abrahamssonin kaljaasi, joka haaksirikkoutui Björkskärsholmenissa (?). Miehistön kohtaloa tässä onnettomuudessa ei tunneta. [Björkskär-niminen saari on Rödhamnin luoteispuolella] Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112
Skuutti haaksirikkoutui 6.10.1805 (6.9.1805?) Husön lähistöllä Sottungassa. Aluksen omistajaksi tiedetään Hans Mattsson, miehistön kohtaloa sitä vastoin ei tiedetä. Osa lastista kyettiin pelastamaan. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 366
Förbyläisen maanviljelijä Erik Johanssonin omistama skuutti haaksirikkoutui syksyllä 1804 Sottungan lähellä. Miehistön onnistui päästä turvaan. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 366
Oulusta kotoisin ollut kaljaasi (däckad galeas), jonka miehistö hylkäsi merelle ja joka rantautui 28.9.1802 Ahvenanmaan luoteiskulmalle. Aluksen lastina oli tervaa, lohta, voita ja talkkia. Alus oli ollut matkalla etelään. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 366
Tuntematon jahti, jonka masto oli poikki ja ilman peräsintä rantautui Signilskärin rantaan 30.8.1801. Alus oli haaksirikkoutunut merellä ja miehistö oli jättänyt aluksen. Aluksen lastina graniittia ja viljaa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 366
Härnesösandista (?) kotoisin ollut jahti (kapt. Olof Nylander) ajoi rantaan ja jäi hylyksi luoteis-Ahvenanmaalla Finbon ja Äppelön välillä syksyllä 1791 ollessaan matkalla Härnösandista Tukholmaan. Miehistön kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111
Wehmosta (?) kotoisin ollut skuutti kaatui Lågskärin ja Nyhamnin välillä 13.3.1769 (”kaatui Röda hamnin ja Svenska Sjöarnan (Svenska Högarna) välillä”). Koko miehistö hukkui. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 365
Nauvolainen halkopursi ajoi rantaan 31.8.1762 jääden hylyksi Jomalan Hammaruddanissa. Skuutti oli tulossa Nauvosta ja matkalla puutavaralastissa Tukholmaan. Miehistön kohtalosta ei tiedetä. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 365
Kapteeni Nils Bergmanin jahti oli tuomassa kalkkia Gotlannista Turkuun vietäväksi kun se sai vuodon ja upposi Föglössä (i Bråttö strömmarna) syksyllä 1754. Miehistö pelastui turmasta. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110
Venäläiset upottivat tukholmalaisen sumppiveneen syksyllä 1743 Söderudetissa Föglön Hastesbodassa ja tappiovat miehistön. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 365
Jomalan Ytterbystä kotoisin ollut skuutti, jonka omisti tilallinen Nils Mattson haaksirikkoutui Hästskärin rantaa, Rödhamnista luoteeseen 19.10.1742 vallinneessa myrskyssä. Miehistö pelastui. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 364
Hattujen Sodan aikaan Ahvenanmaan Jomalan Hammaruddassa haaksirikkoitui muutama ruotsalaisalus. Yksi niistä oli niemellä haaksirikkoutunut kreijari marraskuussa 1742. Lasti ja aluksen peräosa saatiin pelastettua, miehistön kohtalosta ei ole tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110
Hattujen Sodan aikaan Ahvenanmaan Gottbyn Hammaruddin luona haaksirikkoutui ruotsalainen irtolastialus Hercules lokakuussa 1742. Miehistö ja lasti saatiin pelastettua. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110
Ruotsin Vätössä asuneiden herrojen Ohlssonin, Marumin ja Perssonin skuutti ajoi karille ja upposi Eckerön länsipuolella marraskuussa 1716. Skuutti oli palaamassa kotisatamaansa pohjoisempaa Ruotsin Hargista. Omistajista Persson hukkui erään piiaan kanssa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 364
Ahvenanmaan Saltvikin Nääsissä asunut talonpoika Matts Klemetssonin skuutti haaksirikkoutui Tukholman matkallaan syksyllä 1713. Aluksen lastina oli kuusipuuta, hevonen, hieho ja sika. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 364
Kemiön saarelta Norrlångvikistä kotoisin olleen rälssitalonpoika Matts Anderssonin skuutti haaksirikkoutui ankarassa myrskyssä Ahvenanmaan länsipuolella 30.9.1708. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 364
Kemiönsaaren Ölmössä asuvan talonpoika Anders Eriksonin skuutti tuhoutui miehineen päivineen syksyllä 1707 Lågskärin ja Nyhamnin välillä. Aluksella oli neljän hengen miehistö. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110