Haverit.netNelimastoinen rautaparkki rakennettiin Southamptonissa 1883. Aluksen vetoisuudet olivat 2154 brutto- ja 2095 nettorekisteritonnia, pituus oli 96,5 m. Uuteenkaupunkiin laiva hankittiin vuonna 1907. Newport Newsissä Albyn otti 3384 tonnin hiililastin ja lähti 2.10.1920 viemään sitä Göteborgiin. Tänne se ei koskaan selvinnyt sillä se katosi Atlantilla miehineen päivineen. Turmassa menehtyi 20 (25?) merimiestä. On oletettu, että parkki […]
Rautaparkki rakennettiin Newcastlessa vuonna 1875. Sen vetoisuudet olivat 1057 brutto- ja 1015 nettorekisteritonnia, pituus oli 62,5 m. Alus ostettiin ensin Norjaan ja sieltä Uuteenkaupunkiin vuonna 1903. Alus katosi miehistöineen 1.12.1907 ollessaan matkalla Pensacolasta Buenos Airesiin. Erään huhun mukaan vierasmaalainen miehistö on saattanut kaapata laivan. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. […]
Teräsparkki oli rakennettu Englannissa vuonna 1892. Aluksen vetoisuudet olivat 2122 brutto- ja 1995 nettorekisteritonnia. Pituus oli 85,25 m. Laiva ostettiin Uuteenkapunkiin vuonna 1910. Alus haaksirikkoutui 10.5.1918 Balin salmessa lähellä Jaavaa salpietarilastissa. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 49) Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisuuden Seuran Säätö 1987, s. 17 Kaiku […]
Teräsparkki oli rakennnettu Glasgow’ssa vuonna 1893. Sen vetoisuudet olivat 1481 brutto- ja 1359 nettorekisteritonnia. Pituus oli 79 m. Uuteenkapupunkiin alus ostettiin vuonna 1905. Koska sähkön yleistyminen oli aiheuttanut voimakkaan kuparin kysynnän nousun lastasi Glenbankin kuparimalmia Länsi-Australiasta Yhdistyneisiin Kuningaskuntaan vietäväksi. Lastia ei ennätetty sitoa kunnolla paikalleen myrskytuulen iskiessä ja Glenbank upposi hirmumyrskyssä lähellä Balla-Ballaa Länsi-Australian luoteispuolella […]
Rakennettu Glasgowssa vuonna 1891. Laivan vetoisuus oli 1734 brutto- ja 1657 nettorekekisteritonnia. Pituus 79,5 metriä. Rautafregatti ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1910. Viimeiselle matkalleen fregatti otti puutavaralastin Meksikon Sabine Passista ja suuntasi 22.8.1915 määräsatama Buenos Airesia kohti. Sinne se ei koskaan saapunut vaan katosi miehistöineen päivineen. Eräs laivaveneistä ajautui maihin Mobilen lähettyvillä 12.9.1915, mutta muuta ei laivasta […]
Alus oli rakennettu Skotlannissa v 1867 ja sen vetoisuus oli 1534 brt ja 1461 nrt, pituus 74m. Laiva ostettiin sittemmin Uuteenkaupunkiin. Viimeiselle matkalleen fregatti lähti Sundsvallista puutavaralastissa Etelä-Afrikkaan Delagos Bayhin. Lokakuussa 5.päivänä vuonna 1905 alus ajoi karille Bornholmin rannikolla Vang’in tienoilla lähellä Haslea. Miehistö saatiin turvaan laivaan ammuttua pelastusköyttä myöden. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. […]
Skotlannin Glasgow’issa 1882 rakennettu rautafregatti. Pituus 79m, vetoisuus 1652 brutto- ja 1499 nettorekisteritonnia. Uuteenkaupunkiin fregatti ostettiin tammikuussa 1900. Laivan viimeisellä matkalla se haaksirikkoutui Westkapellen lähettyvillä Walcherenin matalikolla 30.9.1911. 21 miehistön jäsenestä 11 menehtyi. (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 22) Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisuuden Seuran Säätö 1987, s. […]
Magnus Stenbock, ex. Haakon Adalsten, kapt. Schreil, haaksirikkoutui puutavaralastissa 9.10.1891 myrskyssä ajettuaan karille Märketshällarnalla. Yhdeksänhenkinen miehistö pelastautui Understenin majakalle. Hylky ajelehti Svenska Grundetille, Gräsön edustalle. Åland 31.10.1891 no 61 Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 100 Dyk & Hav (Fyris 1891-10-26) [hylky Ruotsin puolella, Gräsössä]
Landskronasta kotoisin ollut priki Otto haaksirikkoutui painolastissa matkalla Sundvalliin 23.4.1885 karille Töllingarnan kaakkoispuolella, Eckerössä. Miehistö pelastui. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 102 [Toinen lähde kertoo samalla merialueella haaksirikkoutuneesta toisesta samannimisestä aluksesta. Saattaa olla kyse samasta haaksirikosta: ”Otto (1883) – kuunari”]
Rakennettu Oulun Pateniemessä 1873. Uppouma 468 lästiä (867 rek.tonnia), pituus 170 jalkaa. Joulukuun alussa Leonard lähti kappaletavaralastissa Englannista kaukaiseen Bataviaan, mutta ei päässyt kuin Pohjois-Hollannin rannikolle, jossa se Terschellingin luona tuhoutui 6.12.1882. Miehistö pelastui. Oulun Lehti 13.12.1882 no 50 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 36, 137 Skepp och skeppare i Uleåborg […]
Oululainen iso kuparipeitteellä ja -pulteilla varustettu fregatti, rakennettu 1865. Uppouma 420 (myöhemmin 364) lästiä (743 rek.tonnia). Rakennettu rautatammesta Amerikassa 1865 ja ostettu 1867 Ouluun. Huhtikuussa 1887 Dagmar lähti viimeiseksi jääneelle retkelleen Pensacolasta puutaravaralastissa määränpäänään Lissabon. Atlantilla hirmumyrsky yllätti laivan ja se alkoi vuotamaan. Aluksen eteen ei voinut enää tehdä mitään ja eräs saksalainen purjealus otti […]
Oululainen v 1857 rakennettu parkkilaiva, jonka pohja oli varustettu sinkkipeitteellä Vetomäärä 250 lästiä ja pituus 134 jalkaa. Parkki lähti ensimmäiselle matkalleen Oulusta, joka kesti 39 kuukautta. Retken päätteeksi joulukuussa 1860 alus haaksirikkoutui Antwerpenin edustalla ja jäi hylyksi. Miehistä pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 36, 109 Skepp och skeppare […]
Oulun Korkeasaaressa vuonna 1857 rakennettu 311 lästinen fregatti. Pituus 147 jalkaa. Amalia ehti kymmenen vuoden aikana tehdä useita monivuotisia matkoja, jotka etupäässä suuntautuivat Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Länsi-Intian satamiin. Yhdellä tällaisella matkalla alus haaksirikkoutui Länsi-Intiassa kovassa myrskyssä 30.1.1867 ollessaan matkalla Englantiin. Amalia tuomittiin hylyksi St Thomas nimisessä satamassa.(Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva […]
Oulussa 1856-57 rakennettu parkkilaiva, jonka kantokyky oli 244 lästiä, pituus 126 jalkaa, 17-henkinen miehistö. Ahti oli eräs ensimmäisistä suurista paikkakunnalla rakennetuista laivoista Krimin sodan jälkeen. Näiden suurten kuunareiden tavoin Ahti teki pääasiassa kaukomatkoja. Yhdellä tällaisesta se tuhoutui 20.4.1862 Meksikon lahden etelärannikolla Lagona de Santa Anassa. Onnettomuushetkellä Ahti oli ankkurissa kun hirmumyrsky yllätti sen. Myrsky heitti […]
Krimin sodan jälkeen Oulun lähes koko kauppalaivasto oli hävinnyt ja ennen kuin uudet isommat laivat valmistuivat oli pakko turvautua myös Iistä, Kemistä ja Torniosta vuokrattuihin pienempiin aluksiin, joita oululaiset laivurit kuljettivat. Yksi tällainen oli Iistä vuokrattu 31 lästinen kuunari Napoleon. Alus haaksirikkoutui 17.10.1860. Oulun Wiikko-Sanomia 27.10.1860 no 43 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino […]
Oulun Pikisaaressa 1848 rakennettu kuunari, vetomäärältään 84 lästiä. Venus teki tavallisesti kesämatkoja Lyypekkiin, mutta teki joitakin kaukomatkojakin. Venus (kapt. Stenman) tuhoutui viidentenä purjehduskautenaan Sandhammarenin luona Skoonen rannikolla vuonna 1852. Aluksen lastina oli tervaa ja puuta. Lastin saatiin pelastettua, mutta alus jäi hylyksi. Åbo Underrättelser 8.10.1852 no 79 Finlands Allmänna Tidning 11.10.1852 no 236 Oulun laivoja […]
Oulussa 1840 rakennettu 224 lästinen fregatti. Pituus 118 jalkaa. Constantin tuhoutui jo ensimmäisellä matkallaan. Kapteeni Fellman lähti Oulusta Kööpenhaminaan ja sieltä Välimerelle vuonna 1840. Paluumatkalla Algeriasta Constantin tuhoutui Pohjanmerellä 4.6.1841. 12 henkisen miehistön pelasti kokkolalainen priki Charlotta. Åbo Underrättelser 7.7.1841 no 53 Åbo Underrättelser 21.7.1841 no 57 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva […]
Rakennettu 1840, 69 lästiä. Lähti 15.10.1844 Oulusta Pohjanmerelle ja lienee haaksirikkoutunut tällä matkalla vuonna 1844 tai 1845. Kapteenina toimi Sjögren. Åbo Underrättelser 2.11.1844 no 87 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 75 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 75
Oulussa 1839 rakennettu 97 lästinen parkki. Pituus 89 jalkaa, 11-henkinen miehistö. Augusta ennätti tehdä 14 vuoden ajan. Viimeiselle matkalle alus lähti kapteeni Högmanin komennuksessa 1852 kööpenhaminasta, josta jatkettiin Lontooseen, Newcastleen, Cagliariin ja viimein Dardanneille, jossa parkki tuhoutui vuonna 1853. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 74 Skepp och skeppare […]
Oulussa 1838 rakennettu 234 lästinen fregatti. Pituus 118 jalkaa, 15-16 henkinen miehistö. Laiva haaksirikkoutui 1848, jolloin se oli merimatkalla kotona käymättä 32 kuukauteen. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 73
Oulussa 1837 rakennettu 185 lästinen parkki. Pituus 101 jalkaa, miehistö 14-miehinen. Pandora (kapt. Nordin) tuhoutui Afrikan pohjoisrannikolla 2.1.1853. Åbo Underrättelser 1.2.1853 no 9 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 68 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 68
Kantavuus 215 lästiä, rakennettu Oulussa 1837. 16-henkinen miehistö. Nikolai kuului Oulun isompien laivojen luokkaan, ja joiden tapana oli purjehtia enimmäkseen Englannin sataman kautta Välimerelle. Vuonna 1847 lähti viimeiseksi jääneelleen matkalle määränpäänään Pohjanmeri. Tällä matkalla Nikolai I haaksirikkoutui; miehistö pelastui.(Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 66) Åbo Underrättelser 1.12.1847 no 95 […]
Rakennettu 1835, kantavuus 160 lästiä. 15-henkinen miehistö. Kapteeni Olsonin päällikkönä ollessa laiva tuhoutui tammikuussa Helgolandin luona. Miehistö pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 64 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 64
Uppouma 133 lästiä, rakennettu Oulussa 1834. Vuoden 1838 heinäkuussa laiva lähti Oulusta viimeiselle matkalleen Pohjanmerelle, jolla se tuhoutui marraskuussa Englannin rannikolla. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 33, 62 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 62
Oulussa 1833 rakennettu 119 lästinen fregatti. Enintään 13-henkinen miehistö. Pieni fregatti ennätti purjehtia Oulusta kahdeksan vuotta käyden Englannissa ja Portugalisa sekä Välimeren satamissa. Vuonna 1841 laiva tuhoutui Välimerellä Algerian rannikolla. Miehistö lienee pelastunut. Oulun Wiikko-Sanomia 4.12.1841 no 49 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 58 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. […]
Kantavuus 156 lästiä, rakennettu Oulussa 1832. Korkeintaan 14-henkinen miehistö. Kapteeni Hedman oli komennossa vuonna 1840 kun fregatti oli käymässä Setubalissa ja Kööpenhaminassa. Laiva haaksirikkoutui sinä vuonna. Kapteeni Hedmanin ilmoitettiin jääneen haaksirikon jälkeen Visbyn kaupunkiin. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 33, 56 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 56
Vuonna 1826 rakennettu 178 lästinen oululaisfregatti. Miehistö oli 14-miehinen. Engmanin ollessa päällikkönä laiva tuhoutui syksyllä 1834 tuhoisin seurauksin; onnettomuudessa hukkui viisi miestä. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 49 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 49 Perämeri. 500 vuotta meritietä pohjoiseen. Suomen Majakkaseura rt, Livonia Print 2022, s. 84
120 lästinen vuonna 1817 rakennettu oululaispriki. Miehistö oli 11 henkinen. Medea purjehti tavallisesti Englantiin poiketen matkalla Marstrandiin, Malmöhön tai Göteborgiin. Syksyllä 1826 oli tarkoitus purjehtia Liverpooliin, mutta Orkneysaarten lähellä laiva tuhoutui. Ohi kulkenut höyrylaiva tapasi puoliksi uponneen prikin ankkureitteinsa varassa, ilman mastoja ja alus kellui enää vain lastinsa varassa. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. […]
Vuonna 1816 rakennettu oululaispriki, uppouma 62 lästiä. Fortuna ennätti pujehtia 21 vuotta sen matkojen suuntautuessa pääasiassa Tukholmaan, Landskronaan, Kööpenhaminaan, Libaan, Wismariin ja Lyypekkiin. Tukholmaan laivattiin pääasiassa ruokatavaraa. Viimeisellä matkallaan se oli palaamassa Livernosta ja ollen matkalla Hampuriin kun se haaksirikkoutui Scharnhörnin lähellä Elbanjoensuussa tammikuussa 1837. Miehistö pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino […]
Oululainen vuonna 1871 rakennettu 451 lästinen parkki tuhoutui 7.2.1890 Kapkaupungin luona (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 36, 136) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 136 Sanomia Turusta 18.2.1890 no 41 https://fi.wikipedia.org/wiki/Onni_(parkki)
Oululainen kuunari Johannes haaksirikkoontunut. Wiime maanantaina laiwan omistajalle, raatimies P. W. Snellmannille Waassasta tulleiden sähkösanomien mukaan on Oulusta kotoisin olewa kuunari Johannes matkalla Lyypekistä Ouluun wiime perjantaina kärsinyt haaksirikon Rännskärin läheisyydessä Merenkurkussa. Laiwa, joka Lybeckistä oli ottanut kappaletawaralastin usealle kauppiaalle Oulussa, joutunee haaksihylyksi. Sähkösanoman mukaan arwellaan osan lastia saada pelastetuksi. Miehistö on pelastunut, sähktöittää laiwan […]
Tasasaumainen puusta rakennettu, kuparilla ja raudalla kiinnitetty, pohja peitetty yellow-metallilla. Rakennettu Pateniemessä 1874. Vetoisuus 980 brt / 870,88 nrt (490 lästiä). Pituus 52,72 m. Ensimmäiset omistajat olivat Oulusta. Fregatti joutui hirmumyrskyyn keskellä Pohjois-Atlantia vuonna 1895 ollessaan matkalla painolastissa Rotterdamista Kanadaan. Myrskyssä parkki sai vuodon ja jouduttiin jättämään hylyksi 28.8.1895. 17 hengen miehistö pelastettiin ja vietiin […]
Oululainen vuonna 1869 rakennettu 356 lästinen parkki jätettiin miehistön hylkäämänä Atlantilla 20.8.1878. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 35, 134) Oulun Wiikko-Sanomia 31.8.1878 no 35 Suomalainen Wirallinen Lehti 7.9.1878 no 107 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 134
Oululainen vuonna 1845 rakennettu 104 lästinen parkki, pituus 94 jalkaa. 11-henkinen miehistö. 1848 Thor teki matkan Liverpooliin, josta se lähti paluumatkalle Ouluun. Syyskuussa saman vuonna Thor tuhoutui Hollannin Varbergin kaupungin edustalla. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 85) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 85
Oululainen vuonna 1828 rakennettu 224 lästinen fregatti, miehistö enintään 17 henkeä. Kapteeni Sahlbom purjehti 1828 Oulusta Ruotsiin jatkaakseen sieltä matkaa määräysten mukaan. Tällä matkalla alus tuhoutui Rörvigin luona Själlannissa marraskuun alkupuolella vuonna 1829. Miehistö pelastui. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W. Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 51 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. […]
Oululainen 1847 rakennettu 222 lästinen fregatti, pituus 118 jalkaa, 15-henkinen miehistö. Prosperitas esiintyy enimmäkseen Euroopan rahtimarkkinoilla käyden tosin kauempanakin, mm Kapkaupungissa ja Havannassa. Krimin sodan puhjetessa alus oli Odessassa, josta se purjehti Englantiin Sardinian lipun turvin. Dunkerquen ulkopuolella fregatti kuitenkin tuhoutui 9.3.1854. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 34, 87) Skepp och skeppare […]
Oululainen vuonna 1836 rakennettu 157 lästinen fregatti. Laiva purjehti sekä Pohjan- että Välimerelle. Laiva tuhoutui miehineen 20.11.1850 PyhänYrjön kanaalissa matkalla Itä-Intiasta Englantiin. Alus oli tuolloin ollut pois kotoa 14 kuukautta. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32, 64 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 64
Oululainen 139 (134?) lästinen fregatti (rak. 1833). Miehistö 14 miestä. Felix purjehti Oulusta lähes 20 vuoden ajan käyden etupäässä Itä- ja Pohjanmeren rannikolla sijaitsevissa satamissa, mutta myös Välimerelle tehtiin matkoja. Krimin sodan syttyessä fregatti oli Mustallamerellä, jossa venäläiset polttivat laivan Sevastopolin luona 9.9.1854 estääksen sen joutumisen vihollisen haltuun. Vahingonkorvauksena venäläiset suorittivat 8.000 hopearuplaa. Oulun laivoja ja laivureita […]
Oululainen vuonna 1821 rakennettu 123 lästinen alus tuhoutui samana vuonna. Kapteeni Tvermanin komennuksessa lähdettiin painolastissa Lontoosta Setubaliin. 24.12.1821 alus kuitenkin haaksirikkoutui Ranskan pohjoisrannikolla jääden hylyksi. Kaikki laivassa olleet pelastuivat. Viisi päivää hylky ajelehti kovassa myrskyssä kunnes miehistö lopulta pääsi maihin Englannin rannikolla Wight-nimiseen saareen. Yksi miehistön jäsen tosin oli koettelemuksista niin uupunut, että menehtyi. Oulun […]
Oulussa vuonna 1783 rakennettu 3030 lästinen parkki tuhoutui 1787 Vingon luona. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 31) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 21 [Haveripaikkaa hakiessa: Vinko/Vingo ei löydy. Vingonlahti on pikkujärvessä Kouvolasta koilliseen. Risto Sajaniemi]
Oulussa v 1783 rakennettu 60 lästinen brigantiini tuhoutui 1787 Ostenden ulkopuolella. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s 31) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 21
Oululainen 700 rt snouvi oli rakennettu 1767. Se tuhoutui jp kahta vuotta myöhemmin Öregrundin luona. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 30) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 11
320 lästiä. Oululainen vuonna 1811 fregatti Orient tuhoutui ensimmäisenä vuotenaan Öregrundin saaristossa. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 29) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 35
Laivassa oli tavallisesti 13 miestä. Kapteenina toimi 1815-16 Johan Widbom. Oululainen Favorite myytiin 1823 tai 1824 Pietarsaareen. Se tuhoutui 1827 Englannin rannikolla (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 269) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 38
Laivan omistivat v 1825 kauppiaat Abraham Candelin, Johan Franzén ja H.J.Granberg. Alus haaksirikkoutui 5.2.1825. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 27, 268) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 37
Laura lähti Oulusta ensimmäiselle metkalleen 26.9.1813 määränpäänä Göteborg. Laiva tuhoutui kuitenkin tällä matkalla ja miehistö palasi kotiin joulukuussa. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 28, 268) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 36
321 lästiä. Ensimmäisenä kapteenina tiedetään vuonna 1813 toimineen Andes Jessberg. Didi haaksirikkoutui 1826 ja miehistö palasi kotiin Rotterdamista. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 268) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 36
Laivan omistajat olivat ainakin 1822-32 veljekset Johan ja Zacharis Franzén, edellinen Oulusta ja jälkimmäinen Raahesta. Laiva haaksirikkoutui Norjan rannikolla syksyllä 1832. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. S. 267) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 36
Johanna purjehti elokuussa 1813 Oulusta Göteborgiin, mutta haaksirikkoutui matkalla. Miehistö pääsi kotiutumaan saman vuoden joulukuussa. (Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 28, 267) Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 34
Laivan isännistöön kuuluivat kauppamiehet Isak Carlström ja J.F.Lundman. Lilla Norden korjattiin ja mitattiin uudelleen 1822. Sen kantavuus oli silloin 105 lästiä. Nimi muutettiin tuolloin joko ”Nordeniksi” tai ”Nordiksi”. Aluksella oli tavallisesti 12 miestä. Laiva teki matkoja Tukholmaan, Göteborgiin, Malmöhön, Kööpenhaminaan ja Liverpooliin, kävipä myös Välimerellä. Laiva koki haaksirikon 8.11.1824. Oulun merimieshuoneen tileihin on merkitty, että […]