Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Tekijä: Jukka Sulku
Kategoriat
Oktjaber (1941) – jäänmurtaja
Venäläisten jouduttua luopumaan elokuussa -41 Tallinnasta joutui Hangon tukikohta eristyksiin eikä sillä enää ollut merkitystä Suomenlahden suun sulkemisessa. Hangon tukikohtaa ei katsottu enää pystyttävän huoltamaan ja toisaalta Leningradin taisteluihin piti saada kaikki irrotettavissa olevat miehet. Tajuttiin myös, että meren jäädyttyä tukikohdan puolustaminen olisi entistä vaikeampaa. 25.10.1941 annettiin ohje tukikohdan evakuoinnista ja varsinainen evakuointi pääsi alkamaan […]
Suuri saksalainen 1400dwt:n rahtilaiva oli poikkeuksellisen vaikeana jäätalvena pyrkimässä jäänmurtajien avustamana rannikkoväylää Hangosta Helsinkiin. Tilly Ross pääsi lopulta vapaaseen veteen, mutta ajoi saman tien väylän vieressä olevaan kallioon saaden keulaansa vakavan vuodon. Jäänsärkijä Murtaja siirsi rahtilaivaa matalampaan veteen, mutta alus kaatui ja upposi 10-20 metrin syvyyteen Barösundin salmessa Hyckelsundin kohdalla. Miehistö oli ennen kaatumista siirtynyt […]
Suomalainen höyrylaiva Vasa oli Englannissa vuonna 1882 rakennettu 800 dwt:n alus. Se oli lähtenyt helmikuussa 1923 saattueessa Helsingistä jäänmurtajan avustamana. Saattueen ehdittyä 7NM Kallbådanin majakan lounaspuolelle jäi Vasa jäiden puristuksiin niin pahasti, että sen kyljet murtuivat ja laiva upposi. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 299) Uusi Suomi 16.2.1923 […]
Saksalainen höyrylaiva ajoi karille 6.1.1914 lumipyryn aiheuttamassa huonossa näkyväisyydessä Lökhallin luodon vieressä Espoon ja Porkkalan välissä. Alus sai vuodon ja alkoi upota. Miehistö ei uskaltautunut pelastusveneisiin vaan sinnitteli veden päälle jääneen komentosillan katolla siihen saakka kunnes ohi ajanut toinen alus huomasi haaksirikkoiset. Alus selvisi paikallaan talven yli ja se saatiin seuraavana keväänä tyhjennettyä ja hinattua […]
Kategoriat
Baltic (1906) – höyrylaiva
Baltic (1100 dwt) oli yksi Suomen suurimmista tuon ajan höyrylaivoista. Se oli tulossa huhtikuussa 1906 Hangon suunnasta Helsinkiin kun se ajoi karille Porkkalassa Sommarön saaresta lounaaseen. Alus oli niin tukevasti karilla, että se saatiin irrotettua vasta muutaman viikon päästä ja se hinattiin Helsinkiin korjattavaksi. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, […]
Kategoriat
Neito (1900) – kaljaasi
Suomalaiskaljaasi oli tuomassa ruisjauholastia Tallinnasta myöhään syksyllä vuonna1900 kun se joutui karikolle Porkkalan edustalla. Lopulta alus onnistuttiin saattamaan Porkkalan tullisatamaan. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 298) (Uusi Suometar 12.10.1900)
Kategoriat
Elsa (1898) – sumppu
Hangosta kotoisin ollut sumppuvene oli ruisjauholastissa matkalla Tallinnasta Porkkalaan kun se joutui lumimyrskyssä merihätään myöhään syksyllä 1898. Osa lastista jouduttiin heittämään yli laidan. Paikallinen kalastaja avusti haaksirikkoisen takaisin Hankoon. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 298) (HBl 24.10.1898) (Nya Pressen 26.10.1898)
Virolainen pelastusalus ajoi karille 15.10.1898 lähellä Porkkalan tullisatamaa ja sai vuodon. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 298) (Nya Pressen 19.10.1898)
Höyrylaiva Porkkala oli matkalla Helsingistä Porkkalaan kun se ajoi Linholmin luona karille. Aluksen potkurit rikkoutuivat. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 298) (ÅU 11.8.1898)
Kategoriat
Silmä (1892) – luotsialus
Luotsialus ajoi kivelle Porkkalan eteläpuolella 4.6.1892. Karilleajossa vaurioitui niin pahoin, että se jouduttiin myymään myöhemmin samana vuonna. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297) (Nya Pressen 9.6.1892 ja 1.11.1893)
Kategoriat
Karden (1880) – parkki
Vaasasta puutavaralastissa kotoisin ollut parkki ajoi karille Porkkalassa Mäkiluodon lähellä 10.9.1880. Parkki saatiin irrotettua pelastusalusten voimin karilta ja hinattua Helsinkiin. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297) (Hbl 12.9.1880) (ÅU 15.9.1880)
Kategoriat
Henrike (1845) – ?
Riikasta Pietariin matkalla ollut venäläinen alus tuhoutui vuonna 1845 Porkkalan lähellä. Miehistö pääsi turvaan, mutta alus menetettiin. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297) (Åbo Underrättelser 29.10.1845)
Syksyllä 1840 kaljaasi upposi Upinniemen selällä. Miehistönä ollut pariskunta onnistuivat pelastautumaan lähiluodolle, mutta kylmässä säässä paleltuivat sinne. Hylystä saatiin pelastettua talteen irtainta, jotka seuraavana keväänä huutokaupattiin. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297)
Ranskasta kotoisin ollut alus koki haaksirikon 26.5.1840 Porkkalan Mäkiluodon luona. Laivasta saatiin pelastettua ainakin purjeita, keittiöastioita, ketjuja ja laivan jolla. Haaksirikosta on löydetty rungon osa. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297)
Kategoriat
Castle Eden (1834) – priki
Englantilaispriki haaksirikkoutui Porkkalassa syksyllä 1834. Ainakin lastia tiedetään pelastetun haaksirikosta. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 297)
Kategoriat
Spring (1830) – ?
Englantilainen alus oli matkalla Kronstadtista Korppoon Lohmiin kun se ajoi karille Porkkalassa 30.10.1830. Alusta yritettiin pelastaa karilta, mutta sillä syttyi tulipalo ja se tuhoutui haaksirikkopaikalle. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Kategoriat
Rising Star (1829) – ?
Englantilaisalus ajoi karille Porkkalassa 7.11.1829. Miehistö pelastui turmasta. Samoin ainakin osa lastista saatiin myöhemmin pelastettua. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Kategoriat
Macfic (1829) – ?
Englantilaisalus oli viemässä puutavaralastissa Viipurista Hulliin kun se koki haaksirikon Porkkalassa kesäkuussa 1829. Alus ajoi karille ja ajautui luodolle, josta ainakin osa lankkulastista saatiin pelastettua. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Kategoriat
Catania (1824) – kaljaasi
Porkkalassa upposi kaljaasi Catania myöhäissyksyllä 1824. Jälleen osa lastista saatiin pelastettua. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Kategoriat
St.Maria (1821) – kaljaasi
Vuonna 1821 kaljaasi oli matkalla Pietarista Hulliin, Englantiin kun sen matka katkesi Porkkalassa karilleajoon. Ainakin osa lastista saatiin pelastettua. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Vuonna 1812 upposi kaljaasi sydäntalvella Porkkalassa ajettuaan karille. Lasti saatiin haverista pelastettua, mutta kaljaasi jäi hylyksi. (Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296)
Kategoriat
Paul I (1801) – kaljaasi
Virosta kotoisin ollut kaljaasi (47 lästiä, kapt. Henrik Westphal) ajoi samassa myrskyssä kuin samalla merialueella uponnut Fortuna karille Räfsön (Rappsö, Porkala) saaren luona 13-14.11.1801. Kaljaasi oli tuomassa talia, kynttilöitä, saippuaa ja potaskaa Pietarista, tarkoituksenaan viedä lasti Tallinnaan. Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296 Handels-Tidningen 4, 8.12.1801
Kategoriat
Fortuna (1801) – jahti
Porkkalasta 2nm itään sijaitsee Breddskäretin karit. Näille kiville ajoi jahti Fortuna (8 ½ lästiä, kapt. Gabriel Nyman) myöhään syksyllä (13-14.11.1801) sen seurauksena, että alus upposi. Fortuna oli painolastissa matkalla Helsingistä Tallinnaan. Turmasta saatiin pelastettua takila ja purjeet. Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296 Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo […]
Kategoriat
Centaurian (1801) – priki
Englannista kotoisin ja Skotlannista tulossa oleva priki ajoi karille Porkkalan läheisyydessä 6.10.1801. Majakoiden ja luotsien Porkkala. Suomen Majakkaseura ry, Livonia Print Latvia 2020, s. 296 Handels-Tidningen 37, 6.11.1801
Englantilainen parkkilaiva lähti Haartpoolista kesän alussa 1857 määränpäänään Helsinki. Muutaman viikon kestäneen purjehduksen jälkeen saavutettiin Suomen rannikko ja saatiin näkyviin Rönnskärin majakka. Alus ei jäänyt syystä tai toisesta odottamaan luotsia vaan jatkoi matkaa kohtalokkain seurauksin. Parkki ajoi kivelle, joka turma nähtiin myös läheiseltä Mickelskärin luotsiasemalta. Kivelleajosta laiva sai vuodon ja pelkona oli, että alus valuu […]
Kategoriat
S-2 (1940) – sukellusvene
Talvisodan puhjettua asetettiin Punalipun Itämeren laivaston yhdeksi tehtäväksi Suomen meriyhteyksien katkaiseminen. Kolmestakymmenestä palveluksessa olleesta sukellusveneestä sotaan osallistui noin tusina. Näiden saalis jäi 105 sotapäivän aikana perin laihaksi; sukellusveneet upottivat Talvisodassa vain viisi höyrylaivaa, joista näistäkin kaksi kuului puolueettomille maille ja kaksi silloiselle liittolaiselle, Saksalle. Talvisotavaiheen meriliikenteemme kykeni turvaamaan kansan elämälle välttämättömän materiaalin samoin kuin sotamateriaalin […]
Kategoriat
M-97 (1942) – sukellusvene
M-tyypin (pituus 37,8/44,5m) sukellusveneet olivat pieniä rannikkosukellusveneitä. Ne olivat yksirunkoisia, joiden aseistukseen kuului vain kaksi torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 152 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1933. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista pieni M-97 oli yksi. M-97 aloitti neljännen sotaretkensä ennen kesän NL:n varsinaisia vastaiskuja lähtemällä tiedusteluretkelle. Seuraavalle järjestyksessä viidennelle […]
Kategoriat
SC-406 (1943) -sukellusvene
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi X-bis = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Sotakesän -43 alettua oli NL:n Itämeren-laivaston vahvuus supistunut 32 sukellusveneeseen, joista kesän aikana menetettiin viisi. Jälleen oli tarkoitus lähettää useita sukellusveneitä matkaan […]
Kategoriat
SC-405 (1942) – sukellusvene
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi X-bis = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-405 oli yksi. Kronstadtista sukellusvene lähti komentajakapteeni I.V. Grutsevin komennossa toiselle sotaretkelleen 11.6.1942. […]
Kategoriat
SC-317 (1942) – sukellusvene
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi X = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-317 oli yksi. SC-317 lähti Kronstadtista sotakesän ensimmäisessä ryhmässä seitsemän muun sukellusveneen kanssa. […]
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi V-bis-2 = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-311 oli yksi. Järjestyksessä neljännelle retkelleen sukellusvene lähti sotakesän kolmannessa ryhmässä lokakuussa -42. […]
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi V-bis-2 = pituus 58,8m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-306 oli yksi. Sukellusvene osallistui sotakesänä -42 vasta kolmanteen ryhmään, joka lähti Kronstadtista […]
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi III = pituus 57,0m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä, joista SC-304 oli yksi. Alus oli lähtenyt ensimmäiselle retkelleen kyseisenä vuonna kesäkuussa. Tuolloin se […]
Kategoriat
SC-305 (1942) – sukellusvene
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi V-bis = pituus 58,5m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä. Järjestyksessä kolmannelle retkelleen SC-305 lähti Kronstadtista lokakuussa -42. Aluksi sen oli määrätty hakeutumaan Gotlannin […]
Kategoriat
SC-302 (1942) -sukellusvene
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi III = pituus 57,0m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä. SC-302 osallistui kolmanteen ryhmään, joka lähti Kronstadtista 10.1.01942. Navakassa tuulessa saattue pääsi Lavansaaren luo, […]
Kategoriat
S-12 (1943) – sukellusvene
S-tyypin (pituus 77,7m, uppouma pinnalla 840tn) sukellusveneet olivat kaksirunkoisia, keskikokoisia sukellusveneitä. Ne oli kehitetty ennen sotaa yhteistyössä Saksan laivaston kanssa. Niiden aseistukseen kuului kuusi torpedoputkea ja 12 torpedoa. Ensimmäiset sukellusveneet vesille vuonna 1935. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 41 kappaletta. Sotakesän -43 alettua oli NL:n Itämeren-laivaston vahvuus supistunut 32 sukellusveneeseen, joista kesän aikana menetettiin viisi. Jälleen […]
Kategoriat
S-9 (1943) – sukellusvene
S-tyypin (pituus 77,7m, uppouma pinnalla 840tn) sukellusveneet olivat kaksirunkoisia, keskikokoisia sukellusveneitä. Ne oli kehitetty ennen sotaa yhteistyössä Saksan laivaston kanssa. Niiden aseistukseen kuului kuusi torpedoputkea ja 12 torpedoa. Ensimmäiset sukellusveneet vesille vuonna 1935. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 41 kappaletta. Sotakesän -43 alettua oli NL:n Itämeren-laivaston vahvuus supistunut 32 sukellusveneeseen, joista kesän aikana menetettiin viisi. Jälleen […]
Kategoriat
S-7 (1942) – sukellusvene
S-tyypin (pituus 77,7m, uppouma pinnalla 840tn) sukellusveneet olivat kaksirunkoisia, keskikokoisia sukellusveneitä. Ne oli kehitetty ennen sotaa yhteistyössä Saksan laivaston kanssa. Niiden aseistukseen kuului kuusi torpedoputkea ja 12 torpedoa. Ensimmäiset sukellusveneet vesille vuonna 1935. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 41 kappaletta. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä. S-7 osallistui ensimmäiseen ja kolmanteen ryhmään, jotka lähtivät […]
Kategoriat
S-5 (1941) – sukellusvene
S-tyypin (pituus 77,7m, uppouma pinnalla 840tn) sukellusveneet olivat kaksirunkoisia, keskikokoisia sukellusveneitä. Ne oli kehitetty ennen sotaa yhteistyössä Saksan laivaston kanssa. Niiden aseistukseen kuului kuusi torpedoputkea ja 12 torpedoa. Ensimmäiset sukellusveneet vesille vuonna 1935. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 41 kappaletta. Sukellusvene teki vuoden 1941 aikana kaksi sotaretkeä. Ensimmäisen kesäkuisen sotaretken aikana sukellusvene joutui saksalaisen lentokoneen hyökkäyksen […]
Kategoriat
(nimetön) (1918) – ?
Tammholmenin rannassa Paraistenportilla myyty 1.9.1918 33m pitkä 6m leveä rautarunkoinen hylky. (15.08.1918 Västra Finland no 62)
Kategoriat
Ely (1915) – höyrylaiva
Vuosi 1915. Venäläisen miinanlaskija Ilmen Pohjanlahden suojaksi laskemiin miinoihin tuhoutui Lågskärin luona kaksi ruotsalaista ja yksi tanskalainen (=Ely) höyrylaiva. Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 185
Kategoriat
(nimetön) (1907) – proomu
Suomalainen proomu katkaisi hinausköyden ja ajautui Långörnin matalikolle 5.12.1907 Täcktomin edustalla, Hangossa. Suomen Virallinen Tilasto – Merenkulku 1907
Kategoriat
(nimetön) (1900) – ?
1.12.1900 Hiittisten ulkosaarilta olivat rosalalaiset löytäneet kolme rikkoutunutta laivavenettä ja rungon osia. Lisää tavaraa ajelehti seuraavalla viikolla Hangon rannoille. (1900.15.XII åu).
Kategoriat
(nimetön) (1900) – kaljaasi
Suomalainen kaljaasi haaksirikkoutui halkolastissa Kotkasta Helsinkiin 23.9.1900 Boistössä. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/117287/xtavu_190000_1901_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kategoriat
(nimetön) (1899) – ?
Kaksi puutavaralastissa ollutta hylkyä havaittiin 5.10.1899 Pohjanlahdella Lat 61 38’ N ja Long 20 8’ E. (Finlands Allmänna Tidning 11.10.1899 no 236)
Kategoriat
(nimetön) (1866) – purjelaiva
Gråskärin pookin luona nähtiin rantaan ajautuneen purjealuksen hylky 9.11.1866. Höyrylaiva Neptunut lähti paikalle tutkimaan tilannetta, mutta ei löytänyt mereltä mitään jälkiä haaksirikosta. Kapteeni arveli aluksen uponneen ja miehistön toivon mukaan päässeen jonkun aluksen kyyttin. Åbo Underrättelser 15.11.1866 no 134 [Gråskär: luultavasti Ahvenanmaa, myös Paraisiltä löytyy saman niminen saari]
Kategoriat
Sandvik (1876) – höyrylaiva
Ruotsalainen rahtilaiva Sandviken upposi syyskuussa 1876 Suomenlahdella vallinneesa kovassa myrskyssä. Alus oli matkalla Pietariin viemässä sinne ruislastia. Turmasta pelastui vain kapteeni muiden 11 miehistön jäsenen menehtyessä. Rönnskärin luotsit Porkkalasta löysivät kapteenin ajelehtimassa laivan lankongin varassa. (Majakoiden ja luotisen Porkkala. Suomen majakkaseura 2020, s.51) Geflestä kotoisin ollut Sandvikens Jernwerks AB:n höyrylaiva Sandviken, kapt. I.J.Schutt, upposi kotimatkalla […]
Kategoriat
Bedford (1865) – fregatti
Englantilainen viljafregatti Beford lähti Pietarista lokakuussa 1865 oli syyskeleissä päätynyt Söderskärs Gaddarille Porkkalan edustalla, kaakkoon Rönnskäristä. Bedford oli viemämässä uuden sadon ruisjauhoa Siperiaan, mutta matka katkesi ensimmäisen purjehdusvuorokauden aikana. Rönnskärin luotsipaikalta luotsit lähtivät haveristin avuksi ja pelastivat laivan koko 18 hengen miehistön. Alus sai luodoilla vuodon ja oli suunnannut avomerelle syvempään veteen, mutta kaatunut etelälounaaseen […]
Kategoriat
Spica (1939) – höyrylaiva
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Paltenin luodolla, Märketistä 1,5 NM koilliseen vuonna 1939. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. Lastista jouduttiin heittämään mereen 1400 tonnia paperimassaa. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)