Haverit.netTanskalainen moottorialus selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1960. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan merivartioaluksen avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Hollantilainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla vuonna 1957. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Inre Borgenin luona luona vuonna 1957. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Liettuasta kotoisin ollut höyrylaiva Nida ajoi karilla Märketshällarnilla 10.11.1939. Alukselta pelastettiin yli 50 henkeä Märketille. Alusta yritettiin pitkään irrottaa pelastusalusten avulla karilta siinä onnistumatta. Hylky oli karilla kaksi vuotta kunnes jää irroittivat aluksen ja se upposi syvempään veteen. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 102 Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan […]
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1939. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ahvenanmaalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla vuonna 1938. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. Suurin osa lastina olleesta puulastista jouduttiin heittämään yli laidan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Norjalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1937. Alus saatiin myöhemmin pelastusalusten avittamana irtoamaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin majakan luona vuonna 1937. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura, s. 300) Aamulehti 4.11.1937 no 298
Suomalainen moottorilaiva ajoi karille Heligmanin satamassa 5.12.1936 kun se oli alkanut laahata ankkuriaan kovassa tullessa). (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300) [Legendan mukaan Signilskär on saanut nimensä englantilaisen prinsessan tai kuningattaren mukaan, jonka tuuli ajoi rantaan. Mukanaan hänellä oli tarun mukaan pyhä mies, eli kyseessä on ollut ristiretki. […]
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märkkallornalla luoteeseen Högstenistä marraskuussa 1936. Kun suuri osa kansilastista oli heitetty yli laidan saivat pelastusaluksen hinattu haveristin irti ja hinattua Turkuun. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Saksalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Höggrundin luona vuonna 1935. Kun osa kansilastista oli heitetty yli laidan saatiin laiva irtaantumaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla heinäkuussa 1934. Alus pääsi irti omin voimin. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen höyrylaiva ajoi karille Gisslanin Södra Grynnanilla. Osa hiililastista heitettiin mereen, jonka jälkeen pelastusalukset saivat hinattua aluksen takasin vesille. Kivelleajo sattui vuonna 1934. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Virolainen kuunarilaiva ajoi karille Yttre Borgenin lähellä vuonna 1933. Miehistö pelastettiin. Myrsky irrotti aluksen myöhemmin ja se saatiin hinattua Maarianhaminaan. Vauriot olivat kuitenkin niin pahat, että alus tuomittiin hylyksi. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Saksalainen kolmimastoinen moottolilaiva selvisi karillea Yttre ja Inre Borgenin välillä. Alus pääsi irti omin voimin. Kivelleajo sattui vuonna 1931. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanilla pelastusalusten avuttamana. Kivelleajo sattui vuonna 1929. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Norjalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketillä pelastusalusten avuttamana. Kivelleajo sattui vuonna 1926. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Yhdysvaltalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Inre Borgenin luoteispuolella ruotsalaisen pelastusaluksen avuttamana. Kivelleajo sattui vuonna 1926. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Englantilainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Norra Sankanilla päästyä kahden päivän yrittämisen jälkeen itse irti karilta. Kivelleajo sattui vuonna 1926. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen Göteborgistä kotoisin ollut moottoorikaljaasi oli yksi niistä lukemattomista aluksista, jotka ovat ajaneet karille Märketkallanin luodoilla. Svenin lastina oli sammuttamatonta kalkkia. Alus ei selvinnyt 11.10.1925 sattuneesta haverista, myös kuusihenkinen miehistö menehtyi. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 138 Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 106 Åland […]
Englantilainen höyrylaiva pääsi lopulta irti omin konein ajettuaan kivelle Norrgrynnanilla vuonna 1925. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Norjalainen höyrylaiva saatiin lopulta pelastettu karilleajon jälkeen Märketin kaakkoisella niemellä vuonna 1924. Pelastuksessa apua antoivat pelastusalukset Freja ja Protektor. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ruotsista kotoisin ollut moottorikuunari ajautui maihin Signilskärissä syyskuussa 1923. Alus oli niin pahasti vaurioitunut, että miehistö jätti sen. Alus kuitenkin pelastettiin paikallisten toimesta ja viimeiset vuotensa se seilasi Linda-nimisenä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Kaksimastoinen venäläinen kaljaasi saatiin pelastettu sen ensin ajettua karille Märketillä lokakuussa 1913. Kansilastia jouduttiin keventämään ennen kuin alus saatiin irti ja hinattua Svartklubbenille. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ruotsalainen höyrylaiva saatiin lopulta pelastettu sen ensin ajettua karille Norrgrynnanilla toukokuussa 1913.Aluksesta piti heittää mereen 80 tonnia hiiltä ennen kuin pelastusalukset saivat haveristin irti karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Koko miehistö menehtyi kun puutavaralastissa Porista englantiin matkalla ollut höyrylaiva Belliver upposi Norra Sankanilla 10.9.1911. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015) Suuri englantilainen höyrylaiva Belliver, kapt. F.E.Maysey, katosi lähdettyään Reposaaresta 8.9.1911 puutavaralastissa matkalle Plymouthiin. Laiva väkeen kuului kapteeni, hänen vaimonsa ja kaksi poikaa sekä 13 miehistönjäsentä. Ruotsalainen höyrylaiva löysi 12.9. […]
Myös ruotsalainen Arthur höyrylaiva oli yksi niistä monesta aluksesta, joka ajoi karille Märketskallanin vaarallisilla vesillä. Kun ensin oli heitetty 200 standardia lastina ollutta puutavaraa yli laidan saivat pelastusalukset haveristin irrotettua ja se voitiin hinata Tukholmaan. Tapahtumavuosi oli 1909. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Myös saksalainen höyrylaiva oli yksi niistä monesta aluksesta, joka ajoi karille Märketskallanin vaarallisilla vesillä. Kun osa kansilastista oli majakkamestari J.V.Eriksonin johdolla heivattu yli laidan saatiin alus taas syvään veteen. Tapahtumavuosi oli 1909. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ahvenanmaalainen kuunarilaiva Evelina saatiin pelastettu sen ajettu ensin karille Märketskallanilla vuona 1906. Pelastusalus hinasi haveristin Maarianhaminaan, mutta siellä todettiin, että alusta ei voi korjata ja se julistettiin hylyksi. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Suomalaisparkki selvisi karilleajosta Märketskallanilla toukokuussa 1906 pelastusalus Beloksen saatua vedettyä alauksen pois karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ahvenanmaalainen kaljaasi Rurik selvisi lopulta vuonna 1903 sattuneesta toukokuisesta karilleajosta Storbrottenilla. Haveristi irtosi jossain vaiheessa karilta ja lähti ajelehtimaan, mutta Märketin majakanvartijat saivat hinattua aluksen Hellmanin satamaan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Hollantilainen höyrylaiva ajoi karille Mjölskärskallanilla Märketin koillispuolella syksyllä 1901 (19.10.1901). Aluksi alusta pyrittiin pelastaa Neptun-yhtiön pelastusaluksella, mutta vallinnut myrsky oli kuitenkin liikaa ja alus upposi. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015) Belgialainen höyrylaiva l’Esperance (389 t) haaksirikkoutui painolastissa matkalla Kööpenhaminasta Poriin 19.10.1901 Mjölskärissä. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; […]
Ruotsalaisparkki saatiin irrotettua karilta Märketshällarilla syyskuisen haverin jälkeen vuonna 1900. Osa kansilastista jouduttiin heittämään yli laidan ennen kuin hinaaminen Tukholmaan kyettiin aloittamaan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Pelastusalus Poseidon auttoi karilta ranskalaisen höyrylaivan Märketin luona kesäkuussa 1900. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Englantilashöyry ajoi karille Gisslanilla vuonna 1899, mutta saatiin irrotettua pelastusalus Neptunin avustuksella. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Suomalainen parkki pääsi irti omin voimin irti kiveltä ajettuaan karille Södra Sankanilla vuonna 1899. Kansilasti jouduttiin tosin heivaamaan yli laidan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ruotsalainen pelastusalus Eol saatiin irrotettu karilta Södra Sankanilla vuonna 1898 tapahtuneen karilleajon jälkeen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Englantilainen höyrylaiva Eldorado saatiin irrotettu karilta Stora Sankanilla vuonna 1898 tapahtuneen karilleajon jälkeen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Norjalainen kuunarilaiva Elise saatiin pelastettua hinaamalla se Maarianhaminaan. Alus oli ajanut karille Märkets Hällangrundilla 11.8.1896. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Englantilaishöyryn Norwayn lopullista kohtaloa ei varmuudella tiedetä. Laiva ajoi karille Märketshällarilla 24.11.1896 sadesumussa ja merivirrassa. Tiedetään, että pelastusalukset Telegraf ja Hera saivat haveristin irrotettua karilta, mutta se oli täyttynyt vedellä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015) Uusi Suometar 7.5.1896 no 105
Ruotsalaispriki Celina pääsi omin voimin jatkamaan matkaansa Långbådanin luona vuonna 1896 sattuneen karilleajon jälkeen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Ruotsalaiskuunari ajoi karille koillisella Sankanilla 17.6.1894, mutta saatiin irrotettua. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Norjalainen höyrylava pystyi jatkamaan matkaansa Gisslanin itäpuolella tapahtuneen karilleajon jälkeen 25.9.1894 sen jälkeen kun hiililastia oli kevennetty 25 tn laidan yli heittämällä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Pelastusalus Belos sai irrotettua Märketshällarilla karilta englantilaisen höyrylaiva Robert Thormanin (10.5.1894). (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Norjalaisparkki ajoi säkkipimeässä yössä karille 12.10.1893 Enskärin länsipuolella. Tuolloin vallitsi lisäksi sankka sumu ja merivirtaus. Aluksen veti irti karilta seuraavan päivänä pelastusalus Hermes. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Signilskärin luotsit joutuivat vaativissa olosuhteissa pelastamaan karille ajaneen kuunariparkin miehistöä 3.10.1893. Luotsit saivat kuusi miehistön jäsentä pelastettua. Laiva oli ajanut karille kovassa lounaistuulessa Gisslanin läheisyydessä. Alus jäi hylyksi ja suuri osa puutavaralastista ajelehti pois. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015) Ruotsalainen Landskronasta kotoisin ollut kuunarilaiva Ivar (97 t), kapt. Otto […]
Dramenista kotoisin ollut norjalaispriki (301 t, kapt. G.P. Hertzberg) ajoi yöaikaan karille 13.9.1893 Emskäristä länteen, Beckmans Hällarnalla Signilskärin pohjoispuolella. Priki oli painolastissa matkalla Kings Lynn – Söderhamn. Tuolloin vallitsi kova lounainen tuuli ja oli pohjavirtausta. Karilleajo oli niin paha, että aluksesta tuli hylky. Miehistö pelastui. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura […]
Ruotsalaiskuunari Richard ajoi 23.6.1891 sumussa ja merivirran painamana karille Märketillä, sen lounaispuolella. Seuraavana päivänä varppaamalla ja vastatuuleen ahdettujen purjeiden avulla alus saatiin irti ja se pystyi jatkamaan matkaansa. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015
Finbon luotsit havaitsivat tunnistamattoman prikin taistelevan aaltoja vastaan syyskuun 18.päivänä 1891 vallinneessa luoteismyrskyssä Malgrundetin luona. Alus pyrki länteen, mutta sen nähtiin nopeasti uppoavan. Rantaan ajelehti vielä samana päivänä haaksirikkotavaraa. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015) Priki Rotterdam haaksirikkoutui 18.9.1891 Marskärin edustalla, Eckerössä. Finbon luotsit näkivät kun alus ajoi karille ja […]
Norjalaisen parkki Solafiden päällikkö erehtyi luulemaan Märketin majakkaa Understenin majakaksi, jonka seurauksena sen ajoi saaren eteläpuolella karille vuonna 1888. Alus oli puulastissa, jonka varassa se kellui Söderarmiin saakka lopulta irrottuaan kiveltä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)