1.12.1900 Hiittisten ulkosaarilta olivat rosalalaiset löytäneet kolme rikkoutunutta laivavenettä ja rungon osia. Lisää tavaraa ajelehti seuraavalla viikolla Hangon rannoille. (1900.15.XII åu).
Tekijä: Jukka Sulku
(nimetön) (1900) – kaljaasi
Suomalainen kaljaasi haaksirikkoutui halkolastissa Kotkasta Helsinkiin 23.9.1900 Boistössä. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/117287/xtavu_190000_1901_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y
(nimetön) (1899) – ?
Kaksi puutavaralastissa ollutta hylkyä havaittiin 5.10.1899 Pohjanlahdella Lat 61 38’ N ja Long 20 8’ E. (Finlands Allmänna Tidning 11.10.1899 no 236)
(nimetön) (1866) – purjelaiva
Gråskärin pookin luona nähtiin rantaan ajautuneen purjealuksen hylky 9.11.1866. Höyrylaiva Neptunut lähti paikalle tutkimaan tilannetta, mutta ei löytänyt mereltä mitään jälkiä haaksirikosta. Kapteeni arveli aluksen uponneen ja miehistön toivon mukaan päässeen jonkun aluksen kyyttin. Åbo Underrättelser 15.11.1866 no 134 [Gråskär: luultavasti Ahvenanmaa, myös Paraisiltä löytyy saman niminen saari]
Sandvik (1876) – höyrylaiva
Ruotsalainen rahtilaiva Sandviken upposi syyskuussa 1876 Suomenlahdella vallinneesa kovassa myrskyssä. Alus oli matkalla Pietariin viemässä sinne ruislastia. Turmasta pelastui vain kapteeni muiden 11 miehistön jäsenen menehtyessä. Rönnskärin luotsit Porkkalasta löysivät kapteenin ajelehtimassa laivan lankongin varassa. (Majakoiden ja luotisen Porkkala. Suomen majakkaseura 2020, s.51) Geflestä kotoisin ollut Sandvikens Jernwerks AB:n höyrylaiva Sandviken, kapt. I.J.Schutt, upposi kotimatkalla […]
Bedford (1865) – fregatti
Englantilainen viljafregatti Beford lähti Pietarista lokakuussa 1865 oli syyskeleissä päätynyt Söderskärs Gaddarille Porkkalan edustalla, kaakkoon Rönnskäristä. Bedford oli viemämässä uuden sadon ruisjauhoa Siperiaan, mutta matka katkesi ensimmäisen purjehdusvuorokauden aikana. Rönnskärin luotsipaikalta luotsit lähtivät haveristin avuksi ja pelastivat laivan koko 18 hengen miehistön. Alus sai luodoilla vuodon ja oli suunnannut avomerelle syvempään veteen, mutta kaatunut etelälounaaseen […]
Spica (1939) – höyrylaiva
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Paltenin luodolla, Märketistä 1,5 NM koilliseen vuonna 1939. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. Lastista jouduttiin heittämään mereen 1400 tonnia paperimassaa. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Sigrid (1960) – moottorialus
Tanskalainen moottorialus selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1960. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan merivartioaluksen avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Bonaire (1957) – höyrylaiva
Hollantilainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla vuonna 1957. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Bohus (1957) – höyrylaiva
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Inre Borgenin luona luona vuonna 1957. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Nida (1939) – höyrylaiva
Liettuasta kotoisin ollut höyrylaiva Nida ajoi karilla Märketshällarnilla 10.11.1939. Alukselta pelastettiin yli 50 henkeä Märketille. Alusta yritettiin pitkään irrottaa pelastusalusten avulla karilta siinä onnistumatta. Hylky oli karilla kaksi vuotta kunnes jää irroittivat aluksen ja se upposi syvempään veteen. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 102 Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan […]
Gunny (1939) – höyrylaiva
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1939. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ferrum (1938) – höyrylaiva
Ahvenanmaalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla vuonna 1938. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. Suurin osa lastina olleesta puulastista jouduttiin heittämään yli laidan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Dan (1937) – höyrylaiva
Norjalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1937. Alus saatiin myöhemmin pelastusalusten avittamana irtoamaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Imatra (1937) – höyrylaiva
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin majakan luona vuonna 1937. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura, s. 300) Aamulehti 4.11.1937 no 298
Saari (1936) – moottorilaiva
Suomalainen moottorilaiva ajoi karille Heligmanin satamassa 5.12.1936 kun se oli alkanut laahata ankkuriaan kovassa tullessa). (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300) [Legendan mukaan Signilskär on saanut nimensä englantilaisen prinsessan tai kuningattaren mukaan, jonka tuuli ajoi rantaan. Mukanaan hänellä oli tarun mukaan pyhä mies, eli kyseessä on ollut ristiretki. […]
Lapponia (1936) – höyrylaiva
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märkkallornalla luoteeseen Högstenistä marraskuussa 1936. Kun suuri osa kansilastista oli heitetty yli laidan saivat pelastusaluksen hinattu haveristin irti ja hinattua Turkuun. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Egeran (1935) – höyrylaiva
Saksalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Höggrundin luona vuonna 1935. Kun osa kansilastista oli heitetty yli laidan saatiin laiva irtaantumaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Saint Stephen (1934) – höyrylaiva
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla heinäkuussa 1934. Alus pääsi irti omin voimin. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Portos (1934) – höyrylaiva
Ruotsalainen höyrylaiva ajoi karille Gisslanin Södra Grynnanilla. Osa hiililastista heitettiin mereen, jonka jälkeen pelastusalukset saivat hinattua aluksen takasin vesille. Kivelleajo sattui vuonna 1934. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ail (1933) – kuunarilaiva
Virolainen kuunarilaiva ajoi karille Yttre Borgenin lähellä vuonna 1933 myrskysäässä sateessa ja sumussa. Miehistö pelastettiin. Myrsky irrotti aluksen myöhemmin ja se saatiin hinattua Maarianhaminaan. Vauriot olivat kuitenkin niin pahat, että alus tuomittiin hylyksi. Ail upposi myöhemmin Gottbyn satamaan. Ahvenanmaan Maakuntahallituksen hylkytietokannan mukaan alus on hinattu Lillbroskärin rantaan paikkaan 60.0979 19.80538. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari […]
Saksalainen kolmimastoinen moottolilaiva selvisi karillea Yttre ja Inre Borgenin välillä. Alus pääsi irti omin voimin. Kivelleajo sattui vuonna 1931. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ella (1929) – höyrylaiva
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanilla pelastusalusten avuttamana. Kivelleajo sattui vuonna 1929. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Skagatid (1926) – höyrylaiva
Norjalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketillä pelastusalusten avuttamana. Kivelleajo sattui vuonna 1926. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Casper (1926) – höyrylaiva
Yhdysvaltalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Inre Borgenin luoteispuolella ruotsalaisen pelastusaluksen avuttamana. Kivelleajo sattui vuonna 1926. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Orsa (1926) – höyrylaiva
Englantilainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Norra Sankanilla päästyä kahden päivän yrittämisen jälkeen itse irti karilta. Kivelleajo sattui vuonna 1926. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Sven (1925) – moottorikaljaasi
Ruotsalainen Göteborgistä kotoisin ollut moottoorikaljaasi oli yksi niistä lukemattomista aluksista, jotka ovat ajaneet karille Märketkallanin luodoilla. Svenin lastina oli sammuttamatonta kalkkia. Alus ei selvinnyt 11.10.1925 sattuneesta haverista, myös kuusihenkinen miehistö menehtyi. Ahvenanmaan Maakuntahallituksen hylkyrekisterin mukaan Sven romutettiin Bomarsundissa vuonna 1927. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 138 Sjökatastrofer i […]
Elantone (1925) – höyrylaiva
Englantilainen höyrylaiva pääsi lopulta irti omin konein ajettuaan kivelle Norrgrynnanilla vuonna 1925. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Fantorf (1924) – höyrylaiva
Norjalainen höyrylaiva saatiin lopulta pelastettu karilleajon jälkeen Märketin kaakkoisella niemellä vuonna 1924. Pelastuksessa apua antoivat pelastusalukset Freja ja Protektor. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Linor (1923) – moottorikuunari
Ruotsista kotoisin ollut moottorikuunari ajautui maihin Signilskärissä syyskuussa 1923. Alus oli niin pahasti vaurioitunut, että miehistö jätti sen. Alus kuitenkin pelastettiin paikallisten toimesta ja viimeiset vuotensa se seilasi Linda-nimisenä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Kornels (1913) – kaljaasi
Kaksimastoinen venäläinen kaljaasi saatiin pelastettu sen ensin ajettua karille Märketillä lokakuussa 1913. Kansilastia jouduttiin keventämään ennen kuin alus saatiin irti ja hinattua Svartklubbenille. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Thorvald (1913) – höyrylaiva
Ruotsalainen höyrylaiva saatiin lopulta pelastettu sen ensin ajettua karille Norrgrynnanilla toukokuussa 1913.Aluksesta piti heittää mereen 80 tonnia hiiltä ennen kuin pelastusalukset saivat haveristin irti karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Belliver (1911) – höyrylaiva
Koko miehistö menehtyi kun puutavaralastissa Porista englantiin matkalla ollut höyrylaiva Belliver upposi Norra Sankanilla 10.9.1911. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015) Suuri englantilainen höyrylaiva Belliver, kapt. F.E.Maysey, katosi lähdettyään Reposaaresta 8.9.1911 puutavaralastissa matkalle Plymouthiin. Laiva väkeen kuului kapteeni, hänen vaimonsa ja kaksi poikaa sekä 13 miehistönjäsentä. Ruotsalainen höyrylaiva löysi 12.9. […]
Arthur (1909) – höyrylaiva
Myös ruotsalainen Arthur höyrylaiva oli yksi niistä monesta aluksesta, joka ajoi karille Märketskallanin vaarallisilla vesillä. Kun ensin oli heitetty 200 standardia lastina ollutta puutavaraa yli laidan saivat pelastusalukset haveristin irrotettua ja se voitiin hinata Tukholmaan. Tapahtumavuosi oli 1909. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Kate Vick (1909) – höyrylaiva
Myös saksalainen höyrylaiva oli yksi niistä monesta aluksesta, joka ajoi karille Märketskallanin vaarallisilla vesillä. Kun osa kansilastista oli majakkamestari J.V.Eriksonin johdolla heivattu yli laidan saatiin alus taas syvään veteen. Tapahtumavuosi oli 1909. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Evelina (1906) – kuunarilaiva
Ahvenanmaalainen kuunarilaiva Evelina saatiin pelastettu sen ajettu ensin karille Märketskallanilla vuona 1906. Pelastusalus hinasi haveristin Maarianhaminaan, mutta siellä todettiin, että alusta ei voi korjata ja se julistettiin hylyksi. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Aalto (1906) – parkki
Suomalaisparkki selvisi karilleajosta Märketskallanilla toukokuussa 1906 pelastusalus Beloksen saatua vedettyä alauksen pois karilta. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299 Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna 1906. 13.. Karilleajot ja haaksirikot Suomen rannikoilla vuonna 1906 Åland 5.5.1906 no 35 Åbo […]
Rurik (1903) – kaljaasi
Ahvenanmaalainen kaljaasi Rurik selvisi lopulta vuonna 1903 sattuneesta toukokuisesta karilleajosta Storbrottenilla. Haveristi irtosi jossain vaiheessa karilta ja lähti ajelehtimaan, mutta Märketin majakanvartijat saivat hinattua aluksen Hellmanin satamaan. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299 Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna […]
Hollantilainen höyrylaiva ajoi karille Mjölskärskallanilla Märketin koillispuolella syksyllä 1901 (19.10.1901). Aluksi alusta pyrittiin pelastaa Neptun-yhtiön pelastusaluksella, mutta vallinnut myrsky oli kuitenkin liikaa ja alus upposi. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015) Belgialainen höyrylaiva l’Esperance (389 t) haaksirikkoutui painolastissa matkalla Kööpenhaminasta Poriin 19.10.1901 Mjölskärissä. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; […]
Celine (1900) – parkki
Ruotsalaisparkki saatiin irrotettua karilta Märketshällarilla syyskuisen haverin jälkeen vuonna 1900. Osa kansilastista jouduttiin heittämään yli laidan ennen kuin hinaaminen Tukholmaan kyettiin aloittamaan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Helene (1900) – höyrylaiva
Pelastusalus Poseidon auttoi karilta ranskalaisen höyrylaivan Märketin luona kesäkuussa 1900. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Linda (1899) – höyrylaiva
Englantilashöyry ajoi karille Gisslanilla vuonna 1899, mutta saatiin irrotettua pelastusalus Neptunin avustuksella. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Saarikoski (1899) – parkki
Suomalainen parkki pääsi irti omin voimin irti kiveltä ajettuaan karille Södra Sankanilla vuonna 1899. Kansilasti jouduttiin tosin heivaamaan yli laidan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Eol (1898) – pelastusalus
Ruotsalainen pelastusalus Eol saatiin irrotettu karilta Södra Sankanilla vuonna 1898 tapahtuneen karilleajon jälkeen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Eldorado (1898) – höyrylaiva
Englantilainen höyrylaiva Eldorado saatiin irrotettu karilta Stora Sankanilla vuonna 1898 tapahtuneen karilleajon jälkeen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Elise (1893) – kuunarilaiva
Norjalainen kuunarilaiva Elise saatiin pelastettua hinaamalla se Maarianhaminaan. Alus oli ajanut karille Märkets Hällangrundilla 11.8.1896. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Norway (1896) – höyrylaiva
Englantilaishöyryn Norwayn lopullista kohtaloa ei varmuudella tiedetä. Laiva ajoi karille Märketshällarilla 5.5.1896 sadesumussa ja merivirrassa. Norway oli viemässä kivihiiltä Burntislandista Ruotsin Sundsvalliin. Tiedetään, että pelastusalukset Telegraf ja Hera saivat haveristin irrotettua karilta, mutta se oli täyttynyt vedellä. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015 Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne […]
Celina (1896) – priki
Ruotsalaispriki Celina pääsi omin voimin jatkamaan matkaansa Långbådanin luona vuonna 1896 sattuneen karilleajon jälkeen. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Cimbria (1894) – kuunari
Ruotsalaiskuunari ajoi karille koillisella Sankanilla 17.6.1894, mutta saatiin irrotettua. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)
Cragg (1894) – höyrylaiva
Norjalainen höyrylava pystyi jatkamaan matkaansa Gisslanin itäpuolella tapahtuneen karilleajon jälkeen 25.9.1894 sen jälkeen kun hiililastia oli kevennetty 25 tn laidan yli heittämällä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 298)