Haverit.net4.9.1843 haaksirikkoutui Gotlannin vesillä Kristiinankaupunkilainen kuunari Ugglan (kapt. A.H. Nordström). Kuunari oli rakennettu vuonna 1831 kotikaupunkinsa telakalla ja oli vetoisuudeltaan 34 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 82, 618 Wasa Tidning 30.9.1843 no 39
Kristiinankaupunkilaisen Carl Johan Parmanin 125 lästinen priki Apparence (kapt. A. Widström) haaksirikkoutui Skagenin lähistöllä 24.11.1842. Apparence oli viemässä terva- ja lankkulastia Lontooseen. Apparence oli rakennettu vuonna 1838 Kristiinankaupungissa ja oli vetoisuudeltaan 125 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 609 Wasa Tidning 17.12.1842 no 50 Åbo Underrättelser […]
Kristiinankaupunkilainen 177 lästinen parkki Preciosa (kapt. Brunberg) tuhoutui marraskuussa 1842 Göteborgin luona. Aluksen lastina oli tervaa ja lankkuja. Miehistö saatiin turvaan, mutta alus jäi hylyksi. Alus oli rakennettu kotikaupungissaan kaksi vuotta aiemmin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 617 Åbo Underrättelser 30.11.1842 no 94 Wasa Tidning 3.12.1842 […]
180 lästinen Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Frithiof (kapt. J.H. Ekman) haaksirikkoutui 3.10.1842 Gotlnannin rannikolla. Aluksen hylky makaa Rönöhamnissa. Parkki oli rakennettu vuonna 1841 kotikaupungin varvilla ja oli vetoisuudeltaan 180 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 612 Wasa Tidning 3.12.1842 no 48 Åbo Underrättelser 3.12.1842 no 95
Kristiinankaupunkilainen 145 lästinen parkki Favoriten (kapt. H. Sjöberg) haaksirikkoutui 4.10.1842 Gotlannin etelärannikolle. Aluksen hylky on Grötingbouddenissa. Parkki oli rakennettu kotikaupungissaan vasta edellisenä vuonna. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 611 Åbo Underrättelser 30.11.1842 no 94 Wasa Tidning 3.12.1842 no 48 Åbo Underrättelser 3.12.1842 no 95
Kristiinankaupunkilaisen G.R.Ugglan omistama 35 lästinen kuunari Fröjä haaksirikkoutui syyskuussa 1842 Reposaren luona. Kuunari näköjään kunnostettiin, koska se kastettiin uudestaan Ugglaniksi. Kuunari oli rakennettu 1831 Kokkolassa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 612 Wasa Tidning 29.10.1842 no 43
Kristiinankaupunkilaisen Lindqvistin omistama 32 lästinen kuunari Schernikoff haaksirikkoutui Öölannin luona syyskuussa 1842. Kuunari oli alkujaan rakennettu vuonna 1839 Närpiössä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 617 Wasa Tidning 29.10.1842 no 43 Helsingfors Dagbladet 14.11.1842 no 87
Kristiinankaupunkilaisen J.W. Fremdelingin omistuksessa ollut 38 lästinen kuunari Elise haaksirikkoutui 25.9.1842 Ruotsin Öregrundissa (Gräsön). Kuunari oli tervalastissa matkalla Lyypekkiin. Lasti saatiin pelastettua, mutta alus jäi hylyksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78 Åno Underrättelser 8.10.1842 no 79 Wasa Tidning 29.10.1842 no 43 Helsingfors Dagblad 14.11.1842 no 87
3.10.1842 vallitsi Itämerellä ankara syysmyrsky, joka koitui monen merellä olijan kohtaloksi. Raahelainen 16 lästinen sluuppi Svanen (kapt. J. Antell) kaatui merellä ja koko sen miehistö todennäköisesti menehtyi. Hylky ajelehti Norra Björköseen. Sluupin lastina oli talkkia, voita ja pikeä. Sluuppi oli rakennettu 1842, sen mitat olivat 49’50 x 17′ ja sillä oli neljän hengen miehistö. Raahen […]
35 lästinen kuunari Nyby oli rakennettu 1835 ja sen omisti Raahessa Fr. Sovelius & Franzén. 3.10.1842 vallitsi Itämerellä ankara myrsky, joka koitui useiden laivojen, mm Nybyb kohtaloksi. Kuunari haaksirikkoutui Uusikaarlepyyn edustalla kun se oli matkalla Pietariin viemään sinne voilastia. Lasti ja miehistö saatiin pelastettua. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut J.F. Hållfastin omistama kuunari Sophia (kapt. E.H. Nordström) haaksirikkoutui 13.9.1842 Tanskan rannikolla (Gjedesby). Kuunari oli terva-, potaska- ja hartsilastissa. Alus jäi hylyksi, mutta lasti saatiin pelastettua. Sophia oli rakennettu vuonna 1841 Skaftungissa ja oli vetoisuudeltaan 31 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 618 […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Boreas haaksirikkoutui Kattegatissa kesäkuussa 1842. Boreas oli rakennettu vuonna 1821 Raahessa ja oli vetoisuudeltaan 93 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 609
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkkilaiva Wikingen (kapt. Häll) lähti marraskuussa 1840 matkalle Välimerelle kun se tuhoutui Domesnesin (Kolkasrags) luona Latvian rannikolla. Parkki oli rakennettu kotikaupungissaan vuonna 1839 ja oli vetoisuudeltaan 227 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 76, 619
Uuskaupunkilainen laiva Carl Johan (kapt. J. Silke) haaksirikkoutui Ystadissa Ruotsin rannikolla 16.9.1841 sen ollessa viemeässä puutavaralastia Kööpenhaminaan. Alus jäi hylyksi. Åbo Underrättelser 2.10.1841 no 78
Kristiinankaupungista kotoisin ollut vanhahko fregatti Bolivar (kapt. J. Lüchov) ajoi karille Ystadin lähistöllä 16.9.1841 n 2½ mailia Breddingen kaupungista. Fregatti oli viemässä lankku- ja tervalastia Lontooseen. Alus jäi hylyksi. Bolivar oli rakennettu vuonna 1829 Oulussa ja oli vetoisuultaan 204 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 76, 609 […]
Upouusi Kristiinankaupunkilainen parkki Nadeschda (kapt. C.H. Sjöholm) koki haaksirikon Tanskan Bornholmin luona 27.10.1841 sen ollessa viemässä lankku- ja tervaalastia Marseillesiin. 15 henkinen miehistö selvisi turvaan, mutta aluksesta tuli hylky. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 76 Åbo Underrättelser 20.11.1841 no 92
Kristiinankaupungista lähtenyt kuunari Ceres (kapt. M. Ekman) oli viemässä 846 tonnin terva- ja 14 tonnin potaskalastia Lyypekkiin kun se karahti kivelle 19-20.11.1841 vastaisena yönä Gotlannin edustalla Gröttlingboholmissa. Lehtitietojen mukaan aluksen lopullisesta kohtalosta ei ollut vielä tietoa. Ceres oli rakennettu vuonna 1831 Lapväärtin pitäjässä ja oli vetoisuudeltaan 56 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, […]
Kristiinankaupungissa oli juuri laskettu veteen parkki Alexandra, vetoisuudeltaan 168 lästiä. Parkki (kapt. Johan Henrik Åhman) tuhoutui syksyllä 1840 Jyllannin rannikolla. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 73, 608
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Försöket (kapt. Ekman) ajatui karille Gotlannin vesillä (på Killingholmen utanför Wanlingbo) 19.9.1840 ollessaan matkalla Lyypekkiin. Försöket oli rakennettu vuonna 1833 Nornäsissä ja oli vetoisuudeltaan 30 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 73, 612 Åbo Underrättelser 17.10.1840 no 81
Parkkilaiva Fyra Söner on kristiinankaupunkilaisen S.A. Wendelinin omistuksessa. Parkki oli rakennettu kaupungin telakalla vuonna 1837 ja oli vetoisuudeltaan 251 lästiä. Alus (kapt. Lüchou) tuhoutui tammikuussa 1847 Kreikan saaristossa ollessaan kuljettamassa Odessasta ottamaansa viljalastia. Koko miehistö pelastui turmasta, mutta kapteeni kuoli keuhkotautiin Konstantinopolissa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. […]
Kristiinankaupunkiin hankittu uusi parkki Christinestad (kapt. Anders Häll) tuhoutui Englannin rannikolla vuonna 1838. Christinestad oli rakennettu vielä samana vuonna kotikaupungissaan ja oli vetoisuudelta 229 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 67, 610
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kaljaasi Freden (kapt. Johan Reinhold Corell) hävisi vuonna 1836 yhdeksänhenkisine miehistöineen Pohjanmerellä jäljettömiin. Freden oli rakennettu vuonna 1829 ja oli vetoisuudeltaan 58 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 63, 611
Pienehkö 14 lästin Eric Sundmanin sluuppi Mina oli peruskorjattu Kristiinankaupungissa. Sluuppi (kapt. Josef Elias Häggqvist) tuhoutui koko miehistöineen matkalla Pietariin todennäköisesti Ahvenanmaan vesillä lokakuussa 1836. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 63, 615
Kristiinankaupunkilaisen kauppias Adolf Zveigbergin omistama vastarakennettu sluuppi Apparence (kapt. Johan Henrik Strandman) ei koskaan palannut Lyypekkiin suuntautuneelta matkaltaan vaan katosi Itämerellä miehistöineen päivineen. Strandman oli lähtenyt viimeiseksi jääneelle matkalleen syys- tai lokakuussa 1835. Apparence oli rakennettu vuonna 1835 Kruunupyyssä ja oli vetoisuudeltaan 21 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki […]
Syyskuussa 1835 kapteeni Eric Nils Bergström mönstrasi viisi miestä, joiden oli tarkoitus lähteä Itämerelle kauppias Hanneliuksen omistamalla pienellä Margaretha-nimisellä kuunarilla. Margarethan määräsatama oli luultavasti Lyypekki. Aallot heiitivät aluksen kuitenkin ennen määränpäätä rannalle Bornholmin Rönnen kaupungin lähellä. Miehistö pelastui turmasta samoin kun lastia saatiin myös pelastettua. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Fredrica (kapt. J.F. Holmström) haaksirikkoutui matkalla Hulliin. Koko miehistö selvisi onnettomuudesta hengissä. Prikin kantavuus oli 45 lästiä ja se oli rakennettu 1815 Kokkolassa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 59, 612
Kapteeni J.H. Åhmanin kuljettama kristiinalainen kaljaasi Trofast haaksirikkoutui vuonna 1835 Pohjanmerellä. Alus oli korjattu edellisenä talvena perusteellisesti Närpiössä. Trofastin omistivat kauppiaat Gabriel Holmudd ja C.M. Parman. Kaljaasi oli rakennettu Knåpnäsissä ja oli vetoisuudeltaan 50 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 59, 618
Kristiinalainen kuunari Mercurius (kapt. C.A. Häll) haaksirikkoutui kun se oli matkalla Amsterdamiin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 59
Kristiinalainen upouusi kaljaasi Alerte (kapt. J.H. Tallgren) haaksirikkoutui vuonna 1834. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 58
Kristiinankaupunkilainen kapteeni Nils Henrik Åkervall tilasi Närpiöstä 1834 kuunarilaivan, jolle Åkervall antoi puolisonsa nimen Elisabeth (92 lästiä). Elisabeth tuhoutui Ruotsin Varbergin luona 13.3.1843. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 57, 82, 611
Kristiinankaupungista kotoisin ollut sluuppi Apparence (kapt. Erik Nils Bergström) tuhoutui loka- tai marraskuussa 1833. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 57
Kristiinankaupunkilaisen kapteeni J.H. Lundgrenin komennossa ollut vanha priki Wänskapen tuhoutui vuonna 1833 matkalla Bremeniin. Priki oli mahdollisesti rakennettu kotikaupungissaan 1829 (?) ja oli vetoisuudeltaan 61 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 57, 619
Kristiinankaupunkilaisen E. Kjellbergin omistama kaljaasi Hoppets Ankare lähti kotisatamastaan toukokuussa 1833, jolla matkalla se tuhoutui haaksirikossa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s 57
Kristiinankaupunkilaisen Holmströmin kaljaasi Neptunus (kapt. Benjamin Salin) haaksirikkoutui keväällä 1833 sen ollessa matkalla Amsterdamiin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 57
Kristiinalainen kaljaasi Urbanus (kapt. Josef Elias Häggqvist) haaksirikkoutui lokakuussa 1832 palatessaan Lyypekkiin suuntautuneelta matkallaan. Urbanus oli rakennettu Närpiössä ja ostettiin Kristiinankaupunkiin vuonna 1827. 34 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 52, 618
Kristiinalainen pieni kaljaasi Annette (kapt. Fremdeling) haaksirikkoutui lokakuussa 1832 Lyypekin matkallaan. Annette (22 lästiä) oli rakennettu Norrnäsissä ja mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1828. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 52, 609
Kristiinalainen kaljaasi Hoppet (kapt. Reinhold Lind, 32 lästiä) lähti sen vuoden kolmannelle ulkomaan matkalle syyskuussa 1829, jolloin se haaksirikkoutui kotimatkalla Gotlannin luona. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s 48, 613
Porvoolainen priki Faman haaksirikkoutui marraskuussa 1825 Tanskan Jyllannin länsirannikolla. Onnettomuudessa hukkui kolme sen miehistön jäsentä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 46
Kristiinalainen kapteeni Hällä oli kuljettamassa myöhään syksyllä priki Christinaa Ranskan Le Havreen lastina lautoja ja tervaa. 30.11.1825 oltiin kovassa myrskyssä Jyllannin Fredrikshavnin lähistöllä. Alus joutui hiekkasärkkien väliin, jonne paikalliset riensivät haaksirikkoista auttamaan. Aluksesta saatiin suurella vaivalla pelastettua kapteeni Häll ja seitsemän matruusia. Viimeinen matruusi jouduttiin tajuttomana jättämään. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik […]
Kapteeni Joh. Forsbergin kutteri haaksirikkoutui Leksvallissa Tammisaaren saaristossa ja se huutokaupattiin 26.4.1781. Nautica Fennica, Annual Report 1981
Norjan Bergenistä kotoisin ollut laiva Concordia (kapt. Peter Mommeson) haaksirikkoutui syksyllä 1753 Porkkalassa.. Concordia oli uusia ja hyväkuntoinen kolmimastoinen laiva, joka oli tulossa joko Loviisasta tai Venäjän puolelta joko Haminasta tai Viipurista. Alus pystyttiin pelastamaan. Nautica Fennica 2020: Mikä laivoissa maksoi? Hylkytavaran huutokaupat 1700-luvun puolivälin Helsingissä, Mikko Huhtamies, s. 35
Hollantilainen alus Casper et Georg (kapt. Johan Paulus) ajoi karille Helsingin edustalla myöhään syksyllä 1743. Huutokauppa onnettomuudesta pelastetusta laivairtaimistosta järjestettiin 17.4.1744. Nautica Fennica 2020: Mikä laivoissa maksoi? Hylkytavaran huutokaupat 1700-luvun puolivälin Helsingissä, Mikko Huhtamies, s. 34
Kokkolalainen 102 lästinen priki Flora ajoi marraskuussa 1816 karille Gottlannin pohjoiskärjessä. Miehistö saatiin pelastettua tästä onnettomuudesta. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, s. 229, 489
Vuonna 1815 Englantiin matkalla ollut kokkolalainen priki Alexander vajosi alltoihin, jolloin myös sen omistaja nMartin Wenman hukkui. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, s. 229
Kokkolalaisen Anders Kyntzellin omistama laiva Hercules teki pitkän uran omistajalleen; laiva olikin sinkillä vuorattu. Laiva rakennettiin 1814 ja koki loppunsa vasta vuonna 1850 haaksirikkoon Afrikan rannikolla. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, 222
Kokkolalaisten Fr. Borgin ja J. Forsénin yhteisomistuksessa ollut pieni priki Neptunus (kapt. Hedman) tuhoutui 21.11.1836 Alankomaiden rannikolla Goeveen luona. Priki oli matkalla Kokkolasta Ranskan Marseilleen. Miehistö saatiin turvaan. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, s. 202 Åbo Underrättelser 17.12.1836 no 100 Helsingfors Tidningar 21.12.1836 no 101
Kokkolalainen raatimies J.G. Linthén menetti haaksirikossa 18.7.1836 172 lästisen fregatti Amphion. Fregatti oli tulossa Englannista kapteeni Bergendahlin komennossa määränpäänä Viipuri kun se ajoi karille Severnin lahdessa luoteis-Britaniassa. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, 202 Åbo Underrättelser 10.8.1836 no 63
Kokkolalainen tunnettu laivanvarustaja Anders Roos menetti vuonna 1836 haaksirikossa 114 lästisen prikinsä Sophian Uudenkaarlepyyn edustalla. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, 202, 229
Ahvenanmaalaisen G.Eriksonin nelimastoinen teräsparkki Hougemont (2.074 nrt) kuului aikanaan Suomen kymmenen suurimman purjealuksen joukkoon. Alus (kapt. Lidholm) menetti mastonsa 20.4.1932 myrskyssä Austraalian eteläpuolella , kieltäytyi tarjotusta hinausavusta ja seilasi fokkapurjeensa avulla Adelainen satamaan. Täällä korjauskelvoton alus upotettiin aallonmurtajaksi. 4-Mastbarken Pommern. Jordruntresan 1933-34. Sven-Erik Bjerking. Gummerus Kirjapaino ISBN952-90-9431-0, s. 93 Östra Nyland 11.5.1932 no 36 Hufvudstadsbladet […]
Kapteeni Johan Rennerin alus tiedetään haaksirikkoutuneen Ahvenanmaalla (uti Bråttoström). [Risto Sajaniemi: Föglön länsipäässä on kylä Bråttö ja tie Bråttovägen. Merta on kummallakin puolella.]