Haverit.netKristiinankaupungista kotoisin ollut 28 lästinen kuunari Enterprice lähti matkaan lokakuun alussa 1850 määränpäänään Liepaja, mutta tuhoutui Itämerellä Windaun (nyk. Ventspils) luona miehistöineen. Enterprice oli rakennettu vuonna 1847 Siipyyssä ja oli vetoisuudeltaan 24 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 118, 611
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kapteeni A.H. Häggbladin omistama kuunari Sophia oli matkalla Riikaan, jonne se oli lähtenyt lokakuun 1849 lopulla. Kuunari tuhoutui matkalla koko miehistöineen, ja Häggblad toimi itse sen päällikkönä. Kuunari oli rakennettu vuonna 1843 Siipyyssä ja oli vetoisuudeltaan 21 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 115, […]
Kristiinankaupunkilaiskuunari Alexandra (kapt. Nils Ekman) alkoi vuotaa 6.11.1849 Ahvenanmerellä ollessaan niin pahoin, että sen pitäminen tyhjänä vedestä kävi mahdottomaksi. Pumput tukkeutuivat paljosta hiekasta, jolloin päätettiin purjehtia kohti lähintä maata Eckerössä. Tällöin alus kuitenkin törmäsi veden alaiseen kiveen Torpskatanilla, mistä aallot heittivät alusta lähemmäs maata. Alus haaksirikkoutui niin, että vain osa takilasta ja purjeista pystyttiin pelastamaan […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Aura (kapt. Wennerstrand) tarttui hiekkasärkkään Algecirasin luona Espanjassa ja tuhoutui 13.1.1848. Myöhemmin uutisoitiin, että alus oli saatu nostettua ja myytiin. Aura oli rakennettu 1856 Närpiössä ja oli vetoisuudeltaan 136 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 110, 609 Åbo Tidningar 19.2.1848 no 14 Ilmarinen […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Suomen (kapt. Dahlberg) tarkoitus oli tuoda viljalasti Mustaltamereltä, mutta se tuhoutui tulipalossa Kertsinkaupungin edustalla Krimillä 12.11.1847. Alus oli rakennetu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1845 ja oli vetoisuudeltaan 186 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 107, 618
Kristiinankapunkilainen priki Pohja (kapt. Ekman) haaksirikkoutui 9.12.1847 Englannin vesillä Yarmounthin edustalla (Scroby Sands) ollessaan matkalla Shieldsistä Marseilleen. Priki oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla samana vuonna kun onnettomuus jo tapahtui. Miehistö ja osa takilaa kyettiin saamaan turvaan. Prikin vetoisuus ilmoitettiin 137 lästiksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 107, 108, […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunarilaiva Nymph tuhoutui tulipalossa Liverpoolin tienoilla kesäkuussa 1847. Kuunari oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1846 ja oli vetoisuudeltaan 100 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 106-107, 616
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Norden (kapt. Lückman) oli lähtenyt Lontooseen, jossa purkanut lastin, ja josta parkki oli viety painolastissa Shieldsiin lastattavaksi uudelleen kivihiilellä suunnaten Mustallemerelle. Tämän jälkeen kukaan ei kuullut mitään Nordenista ja sen 16-henkisestä miehistöstä. Alus upposi luotseineen jonnekin Pohjanmerellä. Norden oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1840 ja oli vetoisuudeltaan 225 lästiä. Purjeiden kaupunki. […]
Kristiinankaupunkilainen priki Neptunus (kapt. E.H. Widlund) lähti kesäälä 1846 toiselle matkalleen Englantiin, mutta haaksirikkoutui 12.11.1846 Cornwallin vesillä lähellä Penzancen kaupunkia. Miehistö saatiin pelastettua. Neptunus oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1830 ja oli vetoisuudeltaan 110 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 95-96, 616 Åbo Underrättelser 5.12.1846 no 95
Kristiinankaupunkilainen varustaja kapteeni Nordström antoi nimen vastavalmistuneelle kuunarilleen (14 lästiä) omien tyttärien kunniaksi. Kapteenilla oli suurta epäonnea uuden aluksensa kanssa koska kuunari ajoi karille Wismarin lähellä jo toisella matkallaan vuonna 1844. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 83, 618
Kristiinalaisen kapteeni Abraham Lagerstamin kaljaasi Lyra lähti 6.10.1843 kolmannelle Itämeren matkalleen. Sen palatessa kotisatamaansa kohden se rantautui Ruotsin rannikolla Hudisvallin lähistöllä 9.12.1843. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 82
Kristiinankaupunkilainen fregattilaiva Furst Menschikoff ajoi karille lokakuussa 1843 Gottlannin rannikolla. Fregatti oli rakennettu 1832 kotikaupunkinsa varvilla ja sen vetoisuus oli 251 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 82, 612 Wasa Tidning 28.10.1843 no 43 Helsingfors Morgonblad 13.11.1843 no 88
Kristiinankaupunkilaiskauppiaiden E.Töttermann ja G. Holmuddin kuunari Atlas (kapt. C.M. Boström) upposi 4.9.1843 Itämereen. Atlas oli rakennettu vuonna 1831 Lapväärtin pitäjässä ja oli vetoisuudeltaan 58 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 82, 609 Wasa Tidning 30.9.1843 no 39
4.9.1843 haaksirikkoutui Gotlannin vesillä Kristiinankaupunkilainen kuunari Ugglan (kapt. A.H. Nordström). Kuunari oli rakennettu vuonna 1831 kotikaupunkinsa telakalla ja oli vetoisuudeltaan 34 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 82, 618 Wasa Tidning 30.9.1843 no 39
Kristiinankaupunkilaisen Carl Johan Parmanin 125 lästinen priki Apparence (kapt. A. Widström) haaksirikkoutui Skagenin lähistöllä 24.11.1842. Apparence oli viemässä terva- ja lankkulastia Lontooseen. Apparence oli rakennettu vuonna 1838 Kristiinankaupungissa ja oli vetoisuudeltaan 125 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 609 Wasa Tidning 17.12.1842 no 50 Åbo Underrättelser […]
Kristiinankaupunkilainen 177 lästinen parkki Preciosa (kapt. Brunberg) tuhoutui marraskuussa 1842 Göteborgin luona. Aluksen lastina oli tervaa ja lankkuja. Miehistö saatiin turvaan, mutta alus jäi hylyksi. Alus oli rakennettu kotikaupungissaan kaksi vuotta aiemmin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 617 Åbo Underrättelser 30.11.1842 no 94 Wasa Tidning 3.12.1842 […]
180 lästinen Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Frithiof (kapt. J.H. Ekman) haaksirikkoutui 3.10.1842 Gotlnannin rannikolla. Aluksen hylky makaa Rönöhamnissa. Parkki oli rakennettu vuonna 1841 kotikaupungin varvilla ja oli vetoisuudeltaan 180 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 612 Wasa Tidning 3.12.1842 no 48 Åbo Underrättelser 3.12.1842 no 95
Kristiinankaupunkilainen 145 lästinen parkki Favoriten (kapt. H. Sjöberg) haaksirikkoutui 4.10.1842 Gotlannin etelärannikolle. Aluksen hylky on Grötingbouddenissa. Parkki oli rakennettu kotikaupungissaan vasta edellisenä vuonna. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 611 Åbo Underrättelser 30.11.1842 no 94 Wasa Tidning 3.12.1842 no 48 Åbo Underrättelser 3.12.1842 no 95
Kristiinankaupunkilaisen G.R.Ugglan omistama 35 lästinen kuunari Fröjä haaksirikkoutui syyskuussa 1842 Reposaren luona. Kuunari näköjään kunnostettiin, koska se kastettiin uudestaan Ugglaniksi. Kuunari oli rakennettu 1831 Kokkolassa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 612 Wasa Tidning 29.10.1842 no 43
Kristiinankaupunkilaisen Lindqvistin omistama 32 lästinen kuunari Schernikoff haaksirikkoutui Öölannin luona syyskuussa 1842. Kuunari oli alkujaan rakennettu vuonna 1839 Närpiössä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 617 Wasa Tidning 29.10.1842 no 43 Helsingfors Dagbladet 14.11.1842 no 87
Kristiinankaupunkilaisen J.W. Fremdelingin omistuksessa ollut 38 lästinen kuunari Elise haaksirikkoutui 25.9.1842 Ruotsin Öregrundissa (Gräsön). Kuunari oli tervalastissa matkalla Lyypekkiin. Lasti saatiin pelastettua, mutta alus jäi hylyksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78 Åno Underrättelser 8.10.1842 no 79 Wasa Tidning 29.10.1842 no 43 Helsingfors Dagblad 14.11.1842 no 87
3.10.1842 vallitsi Itämerellä ankara syysmyrsky, joka koitui monen merellä olijan kohtaloksi. Raahelainen 16 lästinen sluuppi Svanen (kapt. J. Antell) kaatui merellä ja koko sen miehistö todennäköisesti menehtyi. Hylky ajelehti Norra Björköseen. Sluupin lastina oli talkkia, voita ja pikeä. Sluuppi oli rakennettu 1842, sen mitat olivat 49’50 x 17′ ja sillä oli neljän hengen miehistö. Raahen […]
35 lästinen kuunari Nyby oli rakennettu 1835 ja sen omisti Raahessa Fr. Sovelius & Franzén. 3.10.1842 vallitsi Itämerellä ankara myrsky, joka koitui useiden laivojen, mm Nybyb kohtaloksi. Kuunari haaksirikkoutui Uusikaarlepyyn edustalla kun se oli matkalla Pietariin viemään sinne voilastia. Lasti ja miehistö saatiin pelastettua. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut J.F. Hållfastin omistama kuunari Sophia (kapt. E.H. Nordström) haaksirikkoutui 13.9.1842 Tanskan rannikolla (Gjedesby). Kuunari oli terva-, potaska- ja hartsilastissa. Alus jäi hylyksi, mutta lasti saatiin pelastettua. Sophia oli rakennettu vuonna 1841 Skaftungissa ja oli vetoisuudeltaan 31 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 618 […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Boreas haaksirikkoutui Kattegatissa kesäkuussa 1842. Boreas oli rakennettu vuonna 1821 Raahessa ja oli vetoisuudeltaan 93 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 609
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkkilaiva Wikingen (kapt. Häll) lähti marraskuussa 1840 matkalle Välimerelle kun se tuhoutui Domesnesin (Kolkasrags) luona Latvian rannikolla. Parkki oli rakennettu kotikaupungissaan vuonna 1839 ja oli vetoisuudeltaan 227 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 76, 619
Uuskaupunkilainen laiva Carl Johan (kapt. J. Silke) haaksirikkoutui Ystadissa Ruotsin rannikolla 16.9.1841 sen ollessa viemeässä puutavaralastia Kööpenhaminaan. Alus jäi hylyksi. Åbo Underrättelser 2.10.1841 no 78
Kristiinankaupungista kotoisin ollut vanhahko fregatti Bolivar (kapt. J. Lüchov) ajoi karille Ystadin lähistöllä 16.9.1841 n 2½ mailia Breddingen kaupungista. Fregatti oli viemässä lankku- ja tervalastia Lontooseen. Alus jäi hylyksi. Bolivar oli rakennettu vuonna 1829 Oulussa ja oli vetoisuultaan 204 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 76, 609 […]
Upouusi Kristiinankaupunkilainen parkki Nadeschda (kapt. C.H. Sjöholm) koki haaksirikon Tanskan Bornholmin luona 27.10.1841 sen ollessa viemässä lankku- ja tervaalastia Marseillesiin. 15 henkinen miehistö selvisi turvaan, mutta aluksesta tuli hylky. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 76 Åbo Underrättelser 20.11.1841 no 92
Kristiinankaupungista lähtenyt kuunari Ceres (kapt. M. Ekman) oli viemässä 846 tonnin terva- ja 14 tonnin potaskalastia Lyypekkiin kun se karahti kivelle 19-20.11.1841 vastaisena yönä Gotlannin edustalla Gröttlingboholmissa. Lehtitietojen mukaan aluksen lopullisesta kohtalosta ei ollut vielä tietoa. Ceres oli rakennettu vuonna 1831 Lapväärtin pitäjässä ja oli vetoisuudeltaan 56 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, […]
Kristiinankaupungissa oli juuri laskettu veteen parkki Alexandra, vetoisuudeltaan 168 lästiä. Parkki (kapt. Johan Henrik Åhman) tuhoutui syksyllä 1840 Jyllannin rannikolla. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 73, 608
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Försöket (kapt. Ekman) ajatui karille Gotlannin vesillä (på Killingholmen utanför Wanlingbo) 19.9.1840 ollessaan matkalla Lyypekkiin. Försöket oli rakennettu vuonna 1833 Nornäsissä ja oli vetoisuudeltaan 30 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 73, 612 Åbo Underrättelser 17.10.1840 no 81
Parkkilaiva Fyra Söner on kristiinankaupunkilaisen S.A. Wendelinin omistuksessa. Parkki oli rakennettu kaupungin telakalla vuonna 1837 ja oli vetoisuudeltaan 251 lästiä. Alus (kapt. Lüchou) tuhoutui tammikuussa 1847 Kreikan saaristossa ollessaan kuljettamassa Odessasta ottamaansa viljalastia. Koko miehistö pelastui turmasta, mutta kapteeni kuoli keuhkotautiin Konstantinopolissa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. […]
Kristiinankaupunkiin hankittu uusi parkki Christinestad (kapt. Anders Häll) tuhoutui Englannin rannikolla vuonna 1838. Christinestad oli rakennettu vielä samana vuonna kotikaupungissaan ja oli vetoisuudelta 229 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 67, 610
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kaljaasi Freden (kapt. Johan Reinhold Corell) hävisi vuonna 1836 yhdeksänhenkisine miehistöineen Pohjanmerellä jäljettömiin. Freden oli rakennettu vuonna 1829 ja oli vetoisuudeltaan 58 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 63, 611
Pienehkö 14 lästin Eric Sundmanin sluuppi Mina oli peruskorjattu Kristiinankaupungissa. Sluuppi (kapt. Josef Elias Häggqvist) tuhoutui koko miehistöineen matkalla Pietariin todennäköisesti Ahvenanmaan vesillä lokakuussa 1836. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 63, 615 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 367
Kristiinankaupunkilaisen kauppias Adolf Zveigbergin omistama vastarakennettu sluuppi Apparence (kapt. Johan Henrik Strandman) ei koskaan palannut Lyypekkiin suuntautuneelta matkaltaan vaan katosi Itämerellä miehistöineen päivineen. Strandman oli lähtenyt viimeiseksi jääneelle matkalleen syys- tai lokakuussa 1835. Apparence oli rakennettu vuonna 1835 Kruunupyyssä ja oli vetoisuudeltaan 21 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki […]
Syyskuussa 1835 kapteeni Eric Nils Bergström mönstrasi viisi miestä, joiden oli tarkoitus lähteä Itämerelle kauppias Hanneliuksen omistamalla pienellä Margaretha-nimisellä kuunarilla. Margarethan määräsatama oli luultavasti Lyypekki. Aallot heiitivät aluksen kuitenkin ennen määränpäätä rannalle Bornholmin Rönnen kaupungin lähellä. Miehistö pelastui turmasta samoin kun lastia saatiin myös pelastettua. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Fredrica (kapt. J.F. Holmström) haaksirikkoutui matkalla Hulliin. Koko miehistö selvisi onnettomuudesta hengissä. Prikin kantavuus oli 45 lästiä ja se oli rakennettu 1815 Kokkolassa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 59, 612
Kapteeni J.H. Åhmanin kuljettama kristiinalainen kaljaasi Trofast haaksirikkoutui vuonna 1835 Pohjanmerellä. Alus oli korjattu edellisenä talvena perusteellisesti Närpiössä. Trofastin omistivat kauppiaat Gabriel Holmudd ja C.M. Parman. Kaljaasi oli rakennettu Knåpnäsissä ja oli vetoisuudeltaan 50 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 59, 618
Kristiinalainen kuunari Mercurius (kapt. C.A. Häll) haaksirikkoutui kun se oli matkalla Amsterdamiin. Varustamo rakensi heti uuden aluksen, joka sai edeltäjänsä nimen. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 59
Kristiinalainen upouusi kaljaasi Alerte (kapt. J.H. Tallgren) haaksirikkoutui vuonna 1834. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 58
Kristiinankaupunkilainen kapteeni Nils Henrik Åkervall tilasi Närpiöstä 1834 kuunarilaivan, jolle Åkervall antoi puolisonsa nimen Elisabeth (92 lästiä). Elisabeth tuhoutui Ruotsin Varbergin luona 13.3.1843. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 57, 82, 611
Kristiinankaupungista kotoisin ollut sluuppi Apparence (kapt. Erik Nils Bergström) tuhoutui loka- tai marraskuussa 1833. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 57
Kristiinankaupunkilaisen kapteeni J.H. Lundgrenin komennossa ollut vanha priki Wänskapen tuhoutui vuonna 1833 matkalla Bremeniin. Priki oli mahdollisesti rakennettu kotikaupungissaan 1829 (?) ja oli vetoisuudeltaan 61 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 57, 619
Kristiinankaupunkilaisen E. Kjellbergin omistama kaljaasi Hoppets Ankare lähti kotisatamastaan toukokuussa 1833, jolla matkalla se tuhoutui haaksirikossa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s 57
Kristiinankaupunkilaisen Holmströmin kaljaasi Neptunus (kapt. Benjamin Salin) haaksirikkoutui keväällä 1833 sen ollessa matkalla Amsterdamiin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 57
Kristiinalainen kaljaasi Urbanus (kapt. Josef Elias Häggqvist) haaksirikkoutui lokakuussa 1832 palatessaan Lyypekkiin suuntautuneelta matkallaan. Urbanus oli rakennettu Närpiössä ja ostettiin Kristiinankaupunkiin vuonna 1827. 34 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 52, 618
Kristiinalainen pieni kaljaasi Annette (kapt. Fremdeling) haaksirikkoutui lokakuussa 1832 Lyypekin matkallaan. Annette (22 lästiä) oli rakennettu Norrnäsissä ja mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1828. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 52, 609
Kristiinalainen kaljaasi Hoppet (kapt. Reinhold Lind, 32 lästiä) lähti sen vuoden kolmannelle ulkomaan matkalle syyskuussa 1829, jolloin se haaksirikkoutui kotimatkalla Gotlannin luona. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s 48, 613