Haverit.netSaksan laivastoon liitetty Odenseeläinen höyrylaiva Dagmar Clausen ex. Brunla kuljetti varusteita armeijalle Pohjois-Suomeen. Tuhoutui ajettuaan karille 9.2. 1942 Resningarnalle Maarianhaminan ulkopuolella. Miehistö pelastettiin haaksirikosta. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Haaksirikko. Turkuun toissa päiwänä tullut sähkösanoma kertoo, että parkkilaiwa Dagmar, kapteeni O. W. Lundgren, kotoisin Turusta ja puulastilla matkalla Kramfors’ista Pohjois- Ruotsissa, on törmännyt Finngrunden nimiselle karille Ruotsin rannikolla. Laiwa kuuluu kuitenkin jo olewan karilta ja hinattu lähimpään ruotsalaiseen satamaan, waan arwattamasti se joutuu kelwottomaksi. Laiwa on rakennettu w. 1874 Perniössä ja kantaa 452 rekistertonnia, […]
Höyrylaiva Dagmar toimi säännöllisellä reitillä Lyypekki-Helsinki-Turku. Höyrylaiva käsi kivellä kesäkuussa-77 ja jouduttiin ajamaan telakalle korjattavaksi. Helsingfors Dagblad 19.6.1877 no 164
Höyrylaiva Dagmar kolaroi kahden muun aluksen kanssa Tukholmassa. Dagmar tuotiin Turkuun korjattavaksi. Åbo Posten 18.11.1876 no 134
Höyrylaiva Dagmarin sylinteri särkyi koneenkäyttäjän huolimattomuuden johdosta. Dagmariin asennetaan uusi sylinteri Turussa. Sanomia Turusta 29.5.1868 no 22 (Ångaren Dagmar skadats – 1868 23.V åu n:o 61)
22.3.1867 oululainen parkki Dagmar (370 lästiä) sai vuodon Pohjanmerellä matkatessaan painolastissa Nienwe Diepistä Liverpooliin. Miehistö pelastui turmasta. Oulun Wiikkosanomia 30.3.1867 no 13 Helsingfors Dagbladet 3.4.1867 no 78 Ilmarinen 5.4.1867 no 14 Suomalainen Wirallinen Lehti 12.4.1867 no 30 Wrecksite.eu Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 35, 127 Skepp och skeppare i Uleåborg […]
Keskiviikon ja torstain välisenä yönä törmäsi hollantilainen kuunaripriki ”Crescendo”, kapteeni Boss (Voss?), lähellä Porkkalaa vedenalaiselle kivelle, sillä seurauksella että se kymmenessä minuutissa upposi. Alus oli ruislastissa matkalla Pietarista Amsterdamiin. Seitsenhenkinen miehistö pelastautui veneellä maihin kivelle, josta heidän huutonsa kuulivat Porkkalan-luotsit, jotka pelastivat heidät ja kuljettivat Helsinkiin. (1870 25.X åu) Wiborgs Tidning 26.10.1870 no 85
Tammisaaressa rantautunut hylätty alus on luultavasti priki Corsair, kapt. Jarvis. Alus oli matkalla Kronstadtista Hulliin lautalastissa ajautunut Odensholmin rantaan 21.10, mutta eteläiset tuulet saivat aluksen ajelehtimaan meidän rannikolle. (Åbo Underrättelser 20.11.1862 no 134) Corsairilla oli lastina rautatankoja ja puutavaraa. Lastin pelastus on käynnissä, alus on hylky. (1862 27.XI åu) Finlands Allmänna Tidning 25.10.1862 no 248 […]
Tammisaarelainen priki Conrad (kapt. E.H. Tallqvist) oli matkalla Cardiffistä Tukholmaan viemään kivihiiltä kun se joutui toisen aluksen päälleajamaksi Landsendissä [Land’s End, UK]. Helsingfors Dagblad 13.1.1882 no 11 (Priki Conrad on uponnut Landsendin luona – 1882 us n:o 11)
Höyrylaiva Constantin oli tulossa Tukholmasta kyydissään 45 matkustajaa ja lasti, ajoi sumussa karille Furusundissa. Seuraavana päivänä kun lastia oli saatu kevennettyä saatiin alus irti. Åbo Posten 26.6.1878 no 145 (Ångaren Constantin törnat på grund – 1878 26.VI hfbl n:o 145) (Höyrylaina Constantin karille lähellä Furusund’ia – 1878 27.VI swl n:o 76) (Höyrylaiva Constantin karille lähellä […]
Höyrylaiva Constantin oli matkalla Helsingistä Tukholmaan kun se Turun Aurajoessa vaurioitti potkuriaan. Helsingfors Dagblad 29.5.1874 no 143 (Ångb.Constantin stött på grund – 1874 29.V hfbl n:o 121) (Ångaren Constantin törnat på grund – 1878 26.VI hfbl n:o 145)
Kaljaasi Constantin haaksirikkoutui 18.7.1866 ja myytiin myöhemmin huutokaupalla. Äbo Underrättelser 26.7.1866 no 86 Helsingfors Tidningar 27.7.1866 no 172 (Haaksirikko. Kaljaasi Constantin – 1866 6.VII st n:o 27)
Laiva Constantin (kapt. Dannberg) kärsi totaalihaaksirikon Gibraltarilla Tangerissa 1.8.1850. Alus oli tuomassa suolaa Cagliarista [Cadiz]. Constantin (240 lästiä, 118,30 jalkaa) oli rakennettu vuonna 1843 Turussa, jossa sen varustajana toimi A. Serén. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 156, 234-235 Åbo Underrättelser 3.9.1850 no 71 Morgonbladet 9.9.1850 no 68
Kaljaasi Comumbus oli tulossa Turusta erilaisessa raskaassa rautalastissa Poriin. Lastia jouduttiin keventämään, että alus pääsi Reposaareen. Helsingfors Dagblad 29.10.1873 no 295 (Haveri. Galeasen Columbus grundstött vid Räfsö – 1873 25.X b:borgs t n:o 85)
Haminasta kotoisin ollut kuunari Columbus (kapt. Pitkonen) oli noutanut kappaletavaralastin Pietarista viedäkseen sen Riikaan, on 23.10.1850 onnistunut pääsemään Wisbyn satamaan vaurioituneena. Finlands Allmänna Tidning 26.11.1850 no 276 Åbo Underrättelser 22.11.1850 no 94 (Helsingfors. Skeppbrott och Haverir. Skonerten Fäderneslandet och skeppet Lovisa Karolina strandat. Skonerten Columbus skadad – 1850 26.XI fat n:o 276)
Höyrylaivat Cicero, Emilie ja Obsidia englantilaisten sukellusveneiden apualukset upotettiin Gråharan majakkapaikan ulkopuolella 4.4.1918. Myös englantilaisten sukellusveneet upotettiin siellä, mutta Hampurilainen firma Beckedorf Gebruder nosti ne ja myi romuksi 1953 (apualuksista ei puhuta mitään). (Per-Olaf Ekman, Havs vargar).
Priki. 92 lästiä, rakennettu 1786. Lähti 1786 Välimerelle. Saapui 1788 Kööpenhaminaan Alicantesta. Rantautui 1791 Holmön kohdalla Merenkurkussa (P.W. Snellman, Skepp och skeppare I Uleåborg 1765-1815 s. 23)
Tanskalainen kuunari Cgristian IX joutui haveriin Merenkurkussa Snipan majakkalaivan lähistöllä. Miehistö saatiin pelastettua Vaasaan. Fyrskepp Nr 9F Snipan oli majakkalaiva Vaasan edustalla vuosina 1885-1944. Åbo Posten 30.9.1876 no 113 Suomalainen Wirallinen Lehti 7.10.1876 no 118 (Wasa. Skonerten Christian IX, kapt. Boije strandat – 1876 28.IX hd n:o 264) (Wasa. Briggen Urania strandat. Ångb. Christian IX […]
Kuunari Cherub haaksirikkoutunut 25.11.1899 Mjölskärissä. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri)
Tukholmalainen kaljaasi Christiina Wilhelmiina tuhoutui 22.10.1800 Ahvenanmaan saaristossa matkalla Tukholmasta Porvooseen lastinaan suolaa ja silliä. Lasti ja riki saatiin pelastettua. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Kaljaasi Charlotta ajoi karille 18.10.1803 Klovskärin ulkosaaristossa. Hylky hinattiin sisemmälle saaristoon missä se upposi. Alus oli matkalla Rigasta Tukholmaan lastinaan hamppua. Riki ja osa lastia saatiin pelastettua, ne myytiin huutokaupalla. Miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Caenista kotoisin ollut parkkilaiva Charles Edouard (kapt. Caloatre) tuhoutui 19.9.1879 ajettuaan karille lähellä Västra Halvania Klovskärin saaristossa Föglössä (Oxbrottenin ja Långskottenin välillä). Alus oli matkalla Caenista Skutskäriin painolastissa. Päällikkö, miehistö ja kaksi venettä pelastettiin onnettomuudessa. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Åbo Posten 27.9.1879 no 224 Åbo Underrättelser 28.9.1879 no 263 Morgonbladet […]
Malmöstä kotoisin ollut kuunarilaiva Catharina rantautui ja tuhoutui 11.9. 1903 Kvarngrundin länsipuolella Lemlandissa. Aluksen miehistö, rima- ja palkkilasti sekä riki ja varustus saatiin pelastettua. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Hufvudstadsbladet 21.9.1903 no 253 Åbo Underrättelser 21.9.1903 no 256 Åbo Underrättelser 23.10.1903 no 288 Åland 28.10.1903 no 104
Turusta kotoisin ollut laiva Catharina (kapt. Hellström) oli matkalla Turusta Barcelonaan kun se ollessa redillä Alankomaiden Hardingissa ajatui se 11.11.1863 rantaan. Åbo Underrättelser 24.11.1863 no 139 (Haaksirikkoja. Laivat Landtdagen, Catharina, Ines Kokkolasta ja Carolina – 1863 27.XI tähti n:o 36)
Porilaissluuppi Catharina haaksitikkoutui Windaun [Ventspils, Latvia] redillä. Finlands Allmänna Tidning 4.2.1853 no 28 Åbo Tidningar 11.2.1853 no 12 (Hafveri. Slupen Catharina fr. Björneborg – 1853 4.II fat n:o 28)
Brittiläinen Poolesta kotoisin ollut höyrylaiva Castle Rising ajoi karille lähellä Svenska Björniä, missä miehistö hylkäsi aluksen. Alus irtosi karilta, katkesi kahteen osaan ja ajelehti 27. 10. 1890 Nyhamns fjärdenille puutavaralastissa. Laivan etuosa rantautui myöhemmin lähelle Ledsundin pookia ja peräosa upposi lähelle Nyhamnin luotsipaikkaa. Etuosan lasti n. 200 standarttia lankkuja saatiin pelastettua. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer […]
Torstaina 12.10 kello 10.30 rantautui Rödskärissä venäläinen galliotti Castor, kipparina Grinom, matkalla Englannista Pietariin. Miehistö on pelastettu. (1893 21.X åu) Wiipurin Sanomat 18.10.1893 no 242 Östra Finland 20.10.1893 no 284 Åbo Tidning 21.10.1893 no 286
Saksan Fehrman-saaren rantaan 16.11.1867 haaksirikkoutuneesta suomalaispriki Carolinestä (kapt. Söderlund) saatiin lasti purettua, jonka jälkeen alus saatiin irrotettua vapaaseen veteen. Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289 (Sjöolyckor: Skonerten Joel från Kaskö; Skonerten Stora Finland fr. Åbo; briggen Rocca al Mare, kapt. Frisk; barkskeppet Ocean fr. Brahestad; fartyget Carl Johan, briggen Caroline, kapten Söderlund – 1867 11.XII […]
(Barkskeppet Carolina fr. Kristinestad på grund vid Enskär – 1879 20.X åu n:o 285)
(Briggen Carolina Lovisa, kapt. Hilchert? På grund – 1868 23.V hd n:o 118)
Hampurilainen laiva Carolina (kapt. Braxen) oli 9.11.1863 uponnut 15 sylen syvyyteen. Lastia ei päästy lainkaan pelastamaan. Helsingfors Tidningar 18.11.1863 no 268 Åbo Underrättelser 24.11.1863 no 139 (Haaksirikkoja. Laivat Landtdagen, Catharina, Ines Kokkolasta ja Carolina – 1863 27.XI tähti n:o 36)
Fjällbackasta Bohuslänistä kotoisin ollut parkkilaiva tuhoutui koillismyrskyssä 4.11.1904 Knattarnan pohjoispuolella Saltvikissa. Kalskäriläinen kalastaja Axel Lindroos löysi hylyn kymmenentenä päivänä, kun hän näki mastonhuippujen pilkistävän vedenpinnan yläpuolelle. Kaksitoista henkinen miehistö menehtyi onnettomuudessa. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Vasabladet 17.11.1904 no 138 Åbo Underrättelser 18.11.1904 no 315 Västra Finland 19.11.1904 no 92
Konstantinopolista kirjoitetaan, että suomalaisalus Carl Johan, joka oli tuomassa kivihiiltä Cardiffistä Odessaan, ajoi karille 20.11.1867, mutta saatiin irrotettua kahden höyryhinaajan voimin. Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289 (Sjöolyckor drabbat skonerten Stora Finland kapt. Andersson. Skonerten Koetus, kapten Lindström. Fartyget Carl Johan. Skonerten Victoria fr. Åland. Barkskeppet Ocean fr. Brahestad. Usko, kapt. Enlund – 1867 11.XII […]
Kuunariparkki Carl, kapteeni Röman, Tammisaaresta, tuli, saatuansa matkalla Helsingistä Lybekkiin reijän, sunnuntaina Hankoniemeen. Yöllä toissapäiwää wasten katkesiwat Å. T:lle tulleen lennättimen mukaan, molemmat rautawitjat ja laiwa joutui haaksirikkoon Högholmenin koillispuolella. Laiwa, joka on ollut wakuutettu Aegir-yhtiössä, on nyt hylkynä. (Suomalainen Wirallinen Lehti 31.10.1884 no 255) (Skonertenbarken Carl fr. Ekenäs skadad – 1884 å.td n:o 295)
(Haveri. Skeppet Carl fr. Raumo – 1884 31.X ekenäs nbl n:o 88)
6.11.1867 raivonneessa myrskyssä ajoi suomalainen 52 lästinen kuunari Carl (kapt. Anders Fröberg) maihin Gottlannissa. Hufvudstadsbladet 29.11.1867 no 279 (Merivahingoita: kuunarit Carl ja Ilma Raumalta – 1867 15.XI st n:o 46) Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Suomalainen parkkilaiva Carl (kapt. Nylander / Gyllander?) oli matkalla Kristiinankaupungista Barcelonaan puutavaralastissa kun se 29.9.1865 ajoi sumussa Calaisin lähellä Cap Blanc-Nezissä Ranskassa. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 609 Folkwaännen 18.10.1865 no 42
Kuunari Carl, kipparinaan Store, kotimatkalla Lybeckistä Ouluun rantautui 30.10 1863 Kökarin lähellä. Miehistö on kokonaan pelastettu ja osa lastista uskotaan voivan pelastaa. (1863 7.XI åu). Oululainen 1840 rakennettu 40 lästinen kuunari tuhoutui 30.10.1863. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32
Parkkilaiva Capella, vetoisuus 284 nrt. Rakennettu Norjassa 1869. Varustajat Chr. Blom ja O. A. Färdig. 14.10. 1907 ruotsalainen lastihöyrylaiva ajoi sumussa Ahvenanmerellä Capellan keskeltä poikki. Kapteeni Davidsson ja 4 miestä hukkui, 4 miestä sai höyrylaiva pelastetuksi. (Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat). Kolmimastoinen parkkilaiva, 284 nettorekisteritonnia, rakennettu Norjassa 1869. 14.10.1907 ruotsalainen lastihöyrylaiva ajoi sumussa Ahvenanmerellä Capellan keskeltä […]
(Ångf. Capella grundstött vid Kalfholmen – 1888 finland n:o 128)
Tönsbergistä Norjasta kotoisin ollut kuunari Caesar rantautui 14.10. 1879 lähellä Sandskärshällarnaa Dånön luotsipaikkaa. Alus oli painolastissa matkalla Bremenistä Härnösandiin. Miehistö pelastettiin haaksirikossa. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Morgonbladet 23.10.1879 no 246 Åbo Posten 23.10.1879 no 246
Kauppias P.A. Steniukselle kuulunut kuunari Bylgia sai vuoden Helsingistä lähdettyään ja joutui palaamaan lähtösatamaan. Helsingfors Dagblad 3.10.1872 no 270
6 ja 7 toukokuuta välisenä yönä ajoi karille englantilainen höyryalus Bussorah, kapteeni Harald H. Greenhalgh, vedenalaiselle Tartarus-matalikolle, sijaitsee 5 eng. Peninkulmaa luoteeseen Skälskärin majakalta. Höyrylaiva, joka on 1,223 netto rekisteri tonnin alus ja on kotoisin Glasgowsta, oli lastattu 652 standarttia lankkuja ja 300 tonnia rautaa oli matkalla Sundsvallista Manchesteriin. Karille ajon aiheutti sumu, ja pikkuhiljaa […]
Saksalainen sukellusvene UB-20 upotti sen matkalla Ruotsista Suomeen pohjanlahdella lastinaan sotatavaraa elokuussa 1916. (Per-Olaf Ekman, Havs vargar). Vuoden 1916 loppupuolella Pohjanlahden meriliikenne muuttui varsin vaaralliseksi, sillä saksalaiset sukellusveneiden aloitettua siellä syysoperaationsa ne toimivat hyvin aktiivisesti, varsinkin elokuun alussa. Silloin upotettiin ruotsalaiset höyrylaivat Hudiksvall, Bror Oscar ja Värmland. (Helge Heikkinen; Tuntematon merimies). Uboat.net Wrecksite.eu
Kaljaasi Broder, omistaja E.H. Häggblom, kotoisin Finströmistä, matkalla Södertäljestä Raumalle lastina 650 hl (hekto litra ?) sammuttamatonta kalkkia, saapui 3. marraskuuta noin kello kuuden aikaan illalla Lillklintanin ankkuripaikalle Isokarin majakan eteläpuolelle ja ankkuroitui siellä. Noin kello ½ 3 seuraavana aamuna nousi voimakas WNW tuuli, joka myöhemmin kääntyi NW myrskyksi, joka katkaisi kaljaasin paapuurinpuoleisen ankkurikettingin; styyrpuurin […]
Porilainen troolari Bris ajoi karille ja tuhoutui 3.2.1965 Idskärin pohjoispuolella Getassa. Aluksen nelihenkinen miehistö pelastettiin. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Sunderlandilainen höyrylaiva Brenton ajoi karille ja upposi 1.10. 1900 aiemmin tuntemattomalle vedenalaiselle kivelle Signilskärin länsipuolella. Alus oli matkalla Blythistä Luulajaan kivihiililastissa. Miehistö pelastettiin onnettomuudesta. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Norjalaiset laivan romuttajat pelastaneet lähellä Signilskärin majakkaa uponneesta aluksesta runkorautaa ja muuta metallia vuonna 1906. (1906 13.IX åu). Englantilainen höyryalus ”Brenttor” upposi […]
Brahe (II) (=Gamla Brahe) Fregatti / 247 lästiä / rakennettu 1860 / mitat 121′ x 32,40′ x 16,50’/18’8″. Syttyi tuleen tuntemattomasta syystä ja paloi täydellisesti 6.11.1876 Prins Edwardin saarella. Miehistö hylkäsi aluksen. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 27 Åbo Posten 29.12.1876 no […]
Höyrylaiva Bonus (ex. Tärnan) rakennettiin raudasta Motalan telakalla Göteborgissa 1871. Sen päämitat olivat : pituus 32,65 m, leveys 5,34 m, syvyys 2,75 m sekä vetoisuus 116,54 brt ja 75,47 nrt. Konevoima 30 hv. Johannes Blenner rekisteröi laiva Helsinkiin joulukuussa 1915. Upotuksesta aluksen päällikkö M.V. Malm antoi meriselityksen Rauman raastuvanoikeudelle 8.12.1915. Otettuamme täyden lastin Gävlessä minä […]
Kristiinalainen 23 lästinen kaljaasi tuhoutui lähellä Poria vuonna 1838. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 67, 609