Huvudstadsbladet kertoo 31.10 -27 Onnin nostoyrityksestä vapaasti suomennettuna seuraavaa: Hangon Läntisellä selällä paikalla olevalta pelastusalukselta on useaan otteeseen lähetetty sukeltaja alas tutkimaan hylyn kuntoa. Tiedettiin nimittäin aiempien sukellusten perusteella, että vauriot ovat varsin vähäisiä ja että nostaminen olisi mahdollisesti kannattavaa. Sukeltaja kuitenkin oli todennut hylyn hankautuneen karikkoon huomattavasti syvemmälle ja reikä sen pohjassa oli jo […]
Tekijä: Risto Sajaniemi
Loviisan tullialueen partiosluuppi upposi 23.11.1883 Löfön riutan länsipuolella olevalle matalalle. Alus joutui kovaan merenkäyntiin Löföstä lähdettyään. Kapteenina toimi Anders Blomqvist.Alus myytin seuraavana vuonna huutokaupalla, se on todennäköisesti nostettu. Öster Nyland 1.12.1883 no 95 Åbo Underrättelser 4.12.1883 no 330 Luotsi- ja Majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1883Östra Nyland 1.12.1883, 12.6.1884/Peter Helenius
Lovisa (1805) – kaljaasi
Kaljaasi Lovisa, kotipaikka tuntematon. Rantautui ja jäi hylyksi Lemlandin Rödhamnissa 29. syyskuuta 1805 matkalla Turusta Tukholmaan. Kaljaasilla oli lastina 550 tynnyriä ruista, 33 tynnyriä ohraa ja 8 tynnyriä kauraa valtion (kruunun) omaisuutta. Lasti pelastettiin, samoin miehistö. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring Åländska Sjökatastrofer. […]
Lovisa (1803) – kaljaasi
Kaljaasi Lovisa, kotoisin Ahvenanmaalta. Rantautui ja jäi hylyksi Ahvenanmaan saaristossa 11. lokakuuta 1803 matkallaan Fredriksforsin ruukilta [Ulvilassa, suom.huom.] Tukholmaan lastinaan 165 tankoa rautaa, 20 syltä polttopuuta ja 2 tynnyriä ruista. Osia lastista ja takilasta pelastettiin keväällä 1804. Miehistö pelastettiin. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle […]
M 413 (1944) – raivaaja
Saksalainen raivaaja M 413 upotettiin 21.7.1944 Kotkassa. World War II Database Suojattu merenkulku elinehtonamme, Miinoitusten ja miinanraivauksen vaikutukset meriliikenteeseen vuosina 1939-1950, Arvo Komulainen, Suomi Merellä-Säätiö, 2000, s. 345Sukellusvenesotaa Itämerellä, Per-Olof Ekman, Merikustannus Oy Helsinki 1986, s. 365
Moottorikutteri M.P. 105, kotoisin Turusta. Merivartiokutteri, joka sai vuodon ja upposi 9. tammikuuta 1932 Kihdillä Kumlingen ulkopuolella. Kutteri oli hinauksessa Brändöstä Föglön Degerbyhyn. Haaksirikko aiheutui, kun jää leikkasi reiän M.P. 105:n keulaan. Miehistö pelastui. Vapaus 9.1.1932 no 3 Suursavolainen 9.1.1932 no 2 Västra Nyland 9.1.1932 no 2 Uusimaa 9.1.1932 no 2 Sjökatastrofer i åländska vatten, […]
Majborg oli 40 metriä pitkä apukoneella varustettu puurakenteinen purjealus. Se oli rakennettu Sipoossa vuonna 1950. Omistajana oli John Viktor Engvald Sundberg ja aluksen kotipaikka Sipoo. Majborg poistettiin liikenteestä 1971 ja se upotettiin Helsinkiin 1973. Suomalaiset rahtilaivat 1970–1980 osa 2: L-Ö, Hannu Vapalahti, Judicor Oy, 1996, s. 7 ÄänimeriMajborg Suomen kauppalaivastotietokannassa
Kaljaasi Margareta upposi 19.6.1921 matkalla Pietarista Lyypekkiin rautalastissa Haapasaaren tuntumassa. Luultavasti sen yli purjehdittiin. Alus oli kotoisin Bergkvarasta, Ruotsista. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Margaretha (1846) – kuunari
Kristiinankaupunkilainen kuunari Margaretha upposi yhteentörmäyksessä Ahvenanmaan eteläkärjen kohdalla vuonna 1846. Alus oli vasta toisella matkallaan. Miehistö pelastui. Purjeiden kaupunki, Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Christer Norrvik, Oy Fram Ab, Vaasa 1999, s.95
Maria (1843) – kaljaasi
Kaljaasi Maria, kotoisin Köpingistä. Kaljaasi oli rakennettu 1783 Köpingissä mälarjahdiksi ja muutettu 1841-42 kaljaasiksi. Upposi syksyllä 1843 Eckerön ulkopuolella. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Maria (1881) – sumppu
Sumppu Maria, kotoisin Kumlingesta. Haaksirikkoutui 28. lokakuuta 1881 Långön ja Rödön välisessä salmessa Rödhamnin saaristossa. Miehistö pelastui. Turkulainen sukelluskerho Nautic on tehnyt hylystä raportin vuonna 1994. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Marie (1913) – kuunari
Ruotsin St Annan pitäjästä kotoisin ollut kuunari Marie (kapt. F.A. Vidgar) oli rakennettu vuonna 1965. Marie tuhoutui 1.10.1913 miehineen päivineen Eckerön ulkopuolella Ahvenanmaalla. Tarkempi haaksirikkopaikka on tuntematon. Aluksen lastina oli mm 1504 säkkiä sementtiä. Kapteenin ruumis löytyi myöhemmin 21.10 Borgön lahdesta. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 100 Eka Metsävuoren arkisto Åland […]
Kerrotaan, että venäläiset polttivat Matts Joninpoika Bergin aluksen Kristiinankaupungin Skaftungissa vuonna 1713. Purjeiden kaupunki, Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Christer Norrvik, Oy Fram Ab, Vaasa 1999, s. 23
Kristiinankaupunkilainen kuunari Merkurius menetettiin yhteentörmäyksessä Ahvenanmerellä vuonna 1846. Alusta kuljetti kapteeni Nordström. Merkurius oli rakennettu Siipyyssä vuonna 1834. Sen kantavuus oli 65 lästiä. Purjeiden kaupunki, Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Christer Norrvik, Oy Fram Ab, Vaasa 1999, s. 59, s. 615
Meriaura (1935) – kaljaasi
Kaljaasi Meriaura, kotoisin Hammarlandin Bredbolstadista. Haaksirikkoutui 16. kesäkuuta 1935 noin kuusi meripeninkulmaa Sälskärin majakan pohjoispuolella. Kaljaasi sai vuodon ja upposi kovassa säässä matkalla Merikarvialta Tukholmaan koivuhalkolastissa. S/s Ligul pelasti miehistön. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring Åland 19.6.1935 no 49 Uusi Aura 19.6.1935 no […]
Merikarvian edustalle haaksirikkoutui alus vuonna 1660. Alus oli 60 lästin kantoinen ja sen omisti kaksi vaasalaista miestä. Merikarvialaiset rantarosvot hajoittivat ja ryöstivät aluksen. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 30
Gävleläisen laivurin Mikael Burmaisterin laiva upposi syyskuussa 1722 karikolle Helsingissä Santahaminan edustalla. Meriselitys annettiin syyskuun 22. päivä. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 32Sukellus Helsingin historiaan, Timo Karkola, Helsinki 1988Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Minerva (1774) – fregatti
Fregatti Minerva (komentaja kapt. luutnantti Novikov) oli lähetty kuljetusaluksena Tallinnasta Kronstadtiin. Klo 5 11. lokakuuta 1774 haaksirikkoutui Pernajassa, Orrengrundin lähellä olevalle Enskärille. Tuuli oli lännen puolelta ja aluksen kurssi oli koilliseen. Hiljaiset laiva Suomen Urheilusukeltajain liitto ry 1988 Raoul Johnsson, s. 134 Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855, s. […]
Minnet (1852) – kuunari
Kuunari Minnet ajoi karille vuonna 1852 Härkmeren pookin luona (Torngrund) Kristiinankaupungissa. Aluksen omisti J.R. Sandbeg ja kapteenina oli C.J. Pettersson Uudestakaarlepyystä. Minnetin kantavuus oli 60 lästiä. Purjeiden kaupunki, Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Christer Norrvik, Oy Fram Ab, Vaasa 1999, s. 130, s. 233, s. 615
Mitzy (1988) – troolari
Raumalainen troolari Mitzy upotettiin Bogskärin eteläpuolelle marraskuun kolmas päivä 1988.Mitzy ajelehti myrskyssä kytkinvian takia Hiidenmaan tasalla. Tuuli myrskysi 15-30 m/s idän ja kaakon suunnilta. Vartiolaiva Tursas haki troolarin hinaukseen, tarkoituksena viedä se Utöseen. Hinausköysi oli kiinnitetty Mitzyn keulapollariin ja mastoon. Keulapollarin irrottua mastoon kiinnitetty köysi veti troolarin poikittain. Mitzyn päällikkö Janne Hiljanen yritti katkaista hinausköyttä, […]
Moriane (1575) – ?
Moriane niminen laiva upposi Inkoossa Barösundin tienoilla vuonna 1575. Itämeren merirosvot, Piraattitarinoita pohjoisesta, Juha Ruusuvuori, Kustannusosakeyhtiö Teos 2004, s. 98
Nora (1907) – höyrylaiva
Höyrylaiva Nora, kotoisin Esbjergistä. Haaksirikkoutui 13. syyskuuta 1907 luodolle, joka sijaitsee noin 3 kilometriä Björkörsin luotsipaikan lounaispuolella. Alus oli matkalla Turkuun painolastissa. Pelastusyrityksestä luovuttiin 21. syyskuuta sen jälkeen, kun hylky valui luodolta mereen. Miehistö pelastui. Sjökatastrofer i Åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring Åland 18.9.1907 no […]
Moskva (1713) – linjalaiva

Venäläiset linjalaivat Moskva ja Vyborg olivat purjehtimassa idästä länteen päin. Ruotsalaisen laivasto-osaston linjalaiva Ösel oli ollut tiedustelemassa ja tarkkailemassa Pellingin alueen vesillä. Öselin johtaman osaston ja venäläisten linjalaivojen välillä syntyneessä taistelussa Öselin tykistöylivoima yllätti Moskvan ja käydyssä kahakassa Moskva upposi ja Vyborg juuttui hiekkasärkkään ja poltettiin. Miehistöt joutuivat kokonaisuudessaan ruotsalaisten vangeksi. Myöhemmin alusten päälliköt tuomittiin […]
Obsidian (1918) – höyrylaiva

Englantilaisten höyryalus Obsidian toimi huolto-aluksena Helsingissä. Se oli yksi niistä Englannin laivaston aluksista, jotka olivat Helsingin satamassa saksalaisten lähestyessä Tallinnasta kohti Helsinkiä. Ainoaksi mahdollisuudeksi englantilaisille jäi tuhota aluksensa niin, etteivät ne joutuneet vihollisen haltuun. Huolto-alus Obsidian upotettiin Bändaren lounaispuolelle 10.4.1918 samaan aikaan huolto-alus Cicero kanssa. Samoihin aikoihin upotetut muut alukset olivat sukellusveneet E1, E8, E9, […]
Maria (1879) – parkki
Oulun kauppalaivastoon kuulunut parkki Maria oli lähtenyt Oulusta 30. syyskuuta. Se oli puutavaralastissa matkalla Barrow in Furnessin satamaan Englantiin. Maria ajoi karille lumipyryssä Vaasassa, Valassaarten luona 7.10.1879. Kapteenina oli F.J. Neuman ja miehistöä oli 16-17. Aluksen pituus oli 156 jalkaa ja vetoisuus oli 280 lästiä (564 rt). Uleåborgs Toidning 9.10.1879 no 77 Oulun Wiikko-Sanomia 11.10.1879 […]
Jahti no. 77 (1890) – jahti
Suomalainen Jahti no.77, kotipaikka Ijo, upposi 28.8.1890 ajauduttuaan maihin hirmumyrskyssä Porkkalassa Rönnskärin majakan eteläpuolella. Aluksen päällikkönä oli Petter Måns. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkoilmoituksia vuodelta 1890
Katharina (1882) – jahti
Suomalaisen jahti Katharinan heitti myrsky maihin 19.11.1882 Tammisaaren tullipiirissä lähellä Hankoa. Alus oli matkalla Bjernosta Tammisaareen kapteeni Lindströmin komennossa. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkoilmoituksia vuodelta 1882
Koophandel (1875) – kuunari
Hollantilainen kuunari Koophandel (kapt. I Bisser) oli tulossa Hollannista Pernoon kun se ajoi karille 15.5. vuonna 1875 Loviisan Kejvsalön lähellä Störensgrundin kohdalla. Alus myytiin Hansonille, joka korjasi sitä ja vaihtoi nimen Amandaksi. Finlands Allmänna Tidning 23.5.1875 no 142 Hufvudstadsbladet 23.5.1875 no 116 Navis Fennica I-IV, Erkki Riimala, WSOY, Juva 1993-1994 Borgåbladet 20.10.1875/Peter Helenius Hylkyjä Suomenlahdella […]
Kuno (1905) – jahti
Suomalaisjahti Kunon onni loppui 14.11.1905 Paljasniemen kohdalla Rymättylän kunnassa. Se ajoi väylän vieressä kuljettaessaan kappaletavaraa Turusta Paraisille. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1905
Lappland (1900) – höyrylaiva
Saksalainen höyrylaiva Lappland upposi 22.5.1900 kappaletavaralastissa Haminan ulkopuolella Sommarön (Someri) kohdalla. Laiva oli kooltaan 979 brt. Syynä Rotterdamista Pietariin matkanneen laivan onnettomuuteen oli sumu. Kotkan Uutiset 24.5.1900 no 40 Wiborgs Nyheter 26.5.1900 no 121 Nya Pressen 27.5.1900 no 139A Nya Pressen 27.5.1900 no 140A Nya Pressen 28.5.1900 no 141 Borgåbladet 30.5.1900 no 42 Wuoksi 31.5.1900 […]
Lede (19xx) – parkki
Göteborgilainen parkki Lede haaksirikkoutui Bengtskärin luona 1800-1900 lukujen vaihteessa. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Ulkosaaristossa, Benedict Zilliacus, Tammi, Helsinki 1974, s. 76 Ristiin Rastiin Saaristomerta, Eka Metsävuori, Turun Sanomien paino 1991, s. 27
Norjalainen puinen kolmimastoinen potkurihöyryalus Lindesnäs (kapt. M. Erikssen, 309 t) upposi 25.5.1877 puolitoista saksalaista merimailia Porkkalan majakasta länsilounaaseen tullessaan Norjasta Helsinkiin painolastissa. Tuli havaittiin kello 23:30 höyrypannun yläpuolella, josta se levisi silmänräpäyksessä koko laivan leveydelle ja sytytti jopa pelastusveneet, jotka sijaitsivat keskilaivassa. Päällikkö ja koko 14 henkinen miehistö pelastautuivat kahdelle tammitukilla. Aluksen lokikirja tuhoutui tulipalossa. […]
Venäläinen Ispolnitelnyi oli matkalla miinanlaskuun Muhunsalmeen seitsemän muun laivan kanssa. Merellä nousi myrsky ja kapea, pitkä ja siten kiikkerä alus upposi. Seitsemän miestä pelastui mukana olleeseen Letuts-alukseen. Sekin upposi pian tämän jälkeen ja näiden kahden aluksen mukana hukkui miltei 130 miestä.Badewanne-sukellusryhmä löysi ja tunnisti hylyn vuonna 2014. Aluksen pituus oli 56,5 m, leveys 6,4 m, […]
Talvisodan puhjettua olivat Punalaivaston sukellusveneet siirtyneet Suomenlahdella vaanimaan siellä tapahtuvaa laivaliikennettä. Joulukuun 10. päivä jäi virolainen hl Kassari sukellusvene SC-323:n uhriksi Utön (P 59 47 ja I 21 22) eteläpuolella. Kassari oli vakinaisella vuorollaan – tällä kertaa tosin ilman matkustajia – Sundsvallista Tallinnaan, kun SC-323 upotti sen tykkitulella Utön ja Hiidenmaan välillä. Varoituksetta ammutuista kranaateista […]
Tykkivene Uusimaa havaitsi 30.8.1941 vaurioituneen neuvostoaluksen laivaston ruudussa 15557 Kaunissaaren ja Velpukarin välimaastossa. Hylkyä lähestyttiin tarkoituksena hinata se Kotkaan, mutta pian havaittiin aluksen uppoavan. Heikki Moision henkilökohtaiset arkistot Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Kapteeni Christ. Berndtin komennossa ollut alus oli matkalla Pietarista Puolan Stetiin (Szczecin) kun se ajoi karille Harmajan edustalla (på en klippa 3 mil SW ifrån Helsingfors), ajelehti Isosaaren rantaan ja joutui hylyksi 13.10.1751. Kaljuutin lastina oli talia, hamppuöljyä sekä juuttinahkoja. Aluksen kotisatama oli ollut Saksan Stettin. Hylystä saatiin pelastettua takilaa ja ankkuri, joita huutokaupattiin 25.11.1751. […]
John Forsbergin jahti upposi 26.4.1784 Jussarön lähellä. Jahdin kotipaikka oli Rauma. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Spår av hav, yxa och penna (Historiska sjöolyckor i Östersjön anspeglade i marinarkeologiskt källmaterial)
Carl Clayhillsin ja Johan Frederik Sceelen Lyypekistä ostettu alus Kruunattu Murjaani haaksirikkoutui 17.9.1729 Haminan sisääntuloväylän suulle tulomatkallaan Lyypekistä. Alus oli 80 lästin kantoinen ja sen kotipaikka oli Porvoo. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Jean Michelsenin laiva haaksirikkoutui vuonna 1785 puutavaralastissa Inkoon Nothamnin kohdalla. Aluksen kotipaikka oli Lamanche Bretagnessa, Ranskassa. Pöytäkirjoja haaksirikkohuutokaupasta säilytetään Tammisaaren kunnallisarkistossa. Nautica Fennica, Annual Report 1981 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 37Spår av hav, yxa och penna (Historiska sjöolyckor […]
Kuutsalon kohdalla jäihin juuttuneet ruotsalaiset sotalaivat Pommern, Freden, Jaramus, prikanttiini Castor ja yksi tiedustelualus upotettiin polttamalla helmikuussa 1742 ilmeisesti kenraali Löwendahlin komennuksesta. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Riilahden meritaistelun jälkeen Venäjän kaleerilaivastolla oli esteetön pääsy Ahvenanmerelle. Riilahden työvoitto oli merkinnyt Venäjän sodanjohdolle niin paljon, että siitedes yksi avomerilaivaston suurimmista laivoista oli aina nimeltään Hanko (Gangut). Tavasta luovuttiin vasta vuoden 1917 jälkeen. Ahvenameri ei kuitenkaan venäläisille ollut kylliksi vaan kauemmaksi oli päästävä.Turusta pohjoiseenAmiraali Fjodor Matvejevits Apraksin määräsi osan laivoistaan partioimaan eri puolille Ahvenanmerta, […]
Libertas (1784) – fregatti
Fregatti Libertas haaksirikkoutui kesäkuussa 1784 Hankoniemen itäisellä selällä Carl Ungrothin päällikkyydessä. Se oli puutavaralastissa matkalla Loviisasta Espanjan Cadiziin. Haaksirikon huutokauppapöytäkirjoja säilytetään Tammisaan kunnallisarkistossa. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 37 Nautica Fennica, Annual Report 1981 Spår av hav, yxa och penna. Historiska sjöolyckor i Östersjön anspeglade i marinarkeologiskt källmaterial […]
Tuntematon ulkomainen laiva haaksirikkoutui lokakuussa 1721 Barösundin ulkopuolella Lindvallsön lähellä. Hylky ryöstettiin ja lopuksi poltettiin. Tapahtuman johdosta oli kuusikymmentä henkilöä oikeudessa syytettynä. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 32 Kontinen 1992, s. 32
Vuonna 1763 haaksirikkoutui raatimies Lorens Strengin purjealus, kun se oli paluumatkalla Tallinnasta Helsinkiin. (Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 36)
Helsingin edustalle, vielä silloin tuntemattomalle karille ajoi puutavaralastissa Espanjaan matkalla ollut alus (kapt. Gust. Helsing) Friedrichshamn 26.10.1753 (3 mil i siön utan Helsinfors boken). Kari oli todennäköisesti Äransgrund. Ankkuria laskematta alus hylättiin ja tuulen noustessa se ajelehti tuntemattomaan paikkaan. Alus tavattiin seuraavan kerran Liivinmaa rannikolla. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi […]
(nimetön) (1833) – priki
Porkkalassa havaittiin englantilaisen prikin karilleajo Gåsansin niemestä länteen lokakuussa 1833. Paikalle saavuttaessa todettiin aluksen uponneen todennäköisesti nopeasti koska Langlen, Skeppetin, Timbren ja muiden luotojen rannoille ajautui jo hylynkappaleita. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 39
Geddan (1809) – kuutti
Kuutti Geddan kaapattiin ja poltettiin vuonna 1809 Porkkalan edustalla. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 38
Kaksi haaksirikkoa tapahtui 1750-luvulla Gråskärsbådar-karin edustalla. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Ruotsalainen priki Greata Margareta haaksirikkoutui 5-7.7.1786 (24.5.1786?) neljä mailia Hankoniemestä. Alus oli tuomassa kalaa Pietariin Göteborgista päällikkönään Petter Georg Hansson. Saatiin pelastettua. Nautica Fennica, Annual Report 1981 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 38 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Spår av hav, yxa och penna […]
Gunhild (1940) – purjealus
Purjealus Gunhild katosi pohjoisella Itämerellä vuonna 1940 miehineen päivineen. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s. 239