Haverit.netKaljaasi Norden (kapt. K.A.Nordström, 68,79 rek.t) [kapt. Jansson?] oli paluumatkalla Tukholmasta kotikyläänsä Wårdän Simsbälaniin kun kovassa pohjoismyrskyssä alus haaksirikkoutui 26.11.1866 Lägskärin majakkasaaren luo. Aluksen riki, lasti sekä miehisö saatiin pelastettua Lågskäriin. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 102 Folkwännen 14.12.1886 no 296 Åbo Underrättelser 17.12.1886 no 343
Ahvenanmaan Lemlandissa tapahtui Irene-nimisen kuunarin haaksirikko vuonna 1907. Kyseisen vuoden lokakuussa järjestettiin Hellestorpin kylässä huutokauppa, jossa haaksirikosta pelastettua tavaraa myytiin. Åland 5.10.1907 no 80
Kökars Örenin lounasipuoella tapahtui 30.9.1875 tanskalaiskuunarin haaksirikko. Alus saattoi olla nimeltään Thurö, koska sellainen laivan nimikyltti ajelehti maihin Klovskärissä. Miehistön kohtalosta ei ole tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 113
Kökarin itäisessä saaristossa Bässhärunin WSW-puolella tiedetään olevan 1970-luvun lopulla uponneen moottorikaljaasi Sigurdin hylky. Sigurd oli rakennettu huvialukseksi. Miehistö pelastui. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996
Tallinnalaisen Rafael kuunarin tiedetään haaksirikkoutuneen vuoden 1859 keväällä Ahvenanmaan Föglössä, Mjöskärin luona. Hylystä pelastettua irtaimistoa huutokaupattiin 24.10.1859 järjestetyssä huutokaupassa Degerbyn meritullikamarilla. Miehistön kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 104
Lontoosta kotoisin ollut kuunarilaiva Princess Royall (kapt. G. Wathens) ajoi karille 21.9.1878 muutaman minuutin päässä Sälskärin majakasta länteen (till Södra Rönnskär syd om Finbo). Alus oli tulossa Gävlestä, josta hankitun puutavaralastin ansiosta alus jäi kellumaan ja saatiin hinattua Finbohon Ahvenanmaalla. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 104 Åbo Posten 5.10.1878 no 232
Ahvenanmaan Brändöseen Gråskärin seudulle haaksirikkoutui norjalainen Arendalista kotoisin ollut parkki Victor 14.10.1879. Parkki oli matkalla Lillesandista Nordmalingiin pelkässä painolastissa. Myöhemmin hylkyä ja siitä pelastettua irtaimistoa huutokaupattiin. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 108 Björneborgs Tidning 6.12.1879 no 97
25.10.1890 tapahtui Bogskärin majakkasaaren luona kohtalokas haaksirikko. Ruotsin Strömstadista kotoisin ollut parkki Kristina Sofia oli ollut matkalla Hullista hakemaan Ruotsin Sundsvallista puutavaralastia kun se tuhoutui majakkasaaren lähistöllä (par hundra famnar från fyrtornet). Parkki havaittiin Bogskärin luona 25.11.1890, jonka jälkeen aluksen nähtiin uppoavan. Utöstä lähtenyt luotsialus Falken havaitsi eräällä Kökarin luodolla tulen, ja arvelin sen liittyvän […]
Siipyyssä vuonna 1856 rakennettu 18 lästinen karavelli, joka hankittiin sittemmin Kristiinankaupunkiin. Kapteeni E.H. Sjöholmin komennossa alus haaksirikkoutui 7.9.1858 Ahvenanmaan Getassa Sälskärin vesillä. Alus makaa kolmen jalan syvyydessä rantavedessä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 617 Helsingfors Tidningar 28.10.1858 no 84 Wasabladet 30.10.1858 no 44
Hammarlandista kotoisin ollut kuunari Nordstjernan (kapt. A. Söderlund) haaksirikkoutui 9.11.1850 Ahvenanmaan Eckerössä ollessaan matkalla Saksaan. Finlands Allmänna Tidning 2.12.1850 no 281 Morgonbladet 5.12.1850 no 93
Lemlandista kotoisin ollut kaljaasi Dufvan (kapt. A.J. Erikson) haaksirikkoutui heinäkuun alussa 1850 Ahvenanmaan Furusandissa. Miehistö ja viljalasti saatiin pelastettua. Finlands Allmänna Tidning 2.12.1850 no 281 Åbo Underrättelse 10.12.1850 no 99
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Tre Söner (kapt. Jerlström) ajoi karille ja joutui hylyksi 7.10.1850 Eckerön Torpskatanin luona (vid Torpby af Eckerö kapel) vuoden kolmannella Lyypekin matkallaan. Miehistö pelastui, samoin saatiin lastina ollut terva ja takila pelastettua. Kuunari oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1843 ja oli vetoisuudelta 34 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, […]
Kristiinankaupunkilaiskuunari Alexandra (kapt. Nils Ekman) alkoi vuotaa 6.11.1849 Ahvenanmerellä ollessaan niin pahoin, että sen pitäminen tyhjänä vedestä kävi mahdottomaksi. Pumput tukkeutuivat paljosta hiekasta, jolloin päätettiin purjehtia kohti lähintä maata Eckerössä. Tällöin alus kuitenkin törmäsi veden alaiseen kiveen, mistä allot heittivät alusta lähemmäs maata. Alus haaksirikkoutui niin, että vain osa takilasta ja purjeista pystyttiin pelastamaan turvaan. […]
3.10.1842 vallitsi Itämerellä ankara syysmyrsky, joka koitui monen merellä olijan kohtaloksi. Raahelainen 16 lästinen sluuppi Svanen (kapt. J. Antell) kaatui merellä ja koko sen miehistö todennäköisesti menehtyi. Hylky ajelehti Norra Björköseen. Sluupin lastina oli talkkia, voita ja pikeä. Sluuppi oli rakennettu 1842, sen mitat olivat 49’50 x 17′ ja sillä oli neljän hengen miehistö. Raahen […]
Pienehkö 14 lästin Eric Sundmanin sluuppi Mina oli peruskorjattu Kristiinankaupungissa. Sluuppi (kapt. Josef Elias Häggqvist) tuhoutui koko miehistöineen matkalla Pietariin todennäköisesti Ahvenanmaan vesillä lokakuussa 1836. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 63, 615
Kapteeni Johan Rennerin alus tiedetään haaksirikkoutuneen Ahvenanmaalla (uti Bråttoström). [Risto Sajaniemi: Föglön länsipäässä on kylä Bråttö ja tie Bråttovägen. Merta on kummallakin puolella.]
Raahessa vuonna 1826 rakennettu 34 lästinen kuunari, pituus 65 jalkaa. Omistajina turkulaiset varustajat Chr. Trapp j:r & O. Aspelund. Tuhoutui Kökarin vesillä 24.11.1846. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 238-239
Fortuna oli 82 lästinen raumalaiskuunari Fortuna (kapt. Panelius), omistaja J.M. Ilvan. Alus haaksirikkoutui puutavaralastissa Ahvenanmaalla matkalla Raumalta Saksaan. Mastot oli jouduttu kaatamaan ja kansilasti heittämään mereen. Laiva ja lasti menetettiin, mutta miehistön pelasti norjalainen laiva Märketin luona. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939 Åbo Underrättelser 2.11.1844 no 87
Porilainen 94 lästinen priki Neptunus haaksirikkoutui Ahvenanmaalla lähellä Östersteniä Hammarlandissa syksyllä 1839. Seuraavan vuoden maaliskuussa järjestettiin huutokauppa Marsundin meritullikamarilla, jossa myytiin haaksirikosta pelastettua laivairtaimistoa Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 102
Ruotsalaisen huviksvallilaisen kauppahuoneen omistaman kaljaasi oli lähtenyt Sundsvallista puutavaralastissa suuntaamassa Kieliin kun se syksyllä 1842 haaksirikkoutui Bomarsundin pohjoispuolella Ahvenanmaalla. Miehistön kohtalosta ei ole tietoa Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 112 Gefleberg Läns Tidning 8.2.1843
Vaasalaisen Simon Björklundin ohjastama jahti oli pyrkimässä Lyypekistä kotisatamaan kun se sai vuodon ja upposi vuonna 1777 Ahvenanmaalle (på sk. Signildet fjärden) niin, että koko alus vaipui pinnan alle. Aluksessa oli vain hiekkaa painolastina. Miehistö pelastautui Eckeröön laivaveneellä. [Risto Sajaniemi: Signilsfjärden on Eckerön länsipuolella.] Lotskontoret Dykerihandlingar Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. […]
Syyskuussa 1768 Erich Dahlbergin alus oli tulossa Ruotsin Hernösandista takkirautalastissa kun se joutui ankaraan myrskyyn ja koki haaksirikon Ahvenanmaalla, Kumlingenin ulkosaaristossa. Aluksen pelastaminen osoittautui mahdottomaksi. Takila ja lastia sentään saatiin turvaan. Lotskontoret Dykerihandlingar Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111
Johan Forsbergin komennossa ollut jahti oli tulossa ruis-, liha- ja voilastissa Latvian Liepajasta kun se haaksirikkoutui 13.10.1766 Ledsundin pookin ja Björkön välillä Ahvenanmaalla. Merellä vallitsi pimeys ja ankara myrsky, jolloin alus sai vakavan vuodon ja lopulta upposi. Miehistö pääsi turvaan laivaveneellä. Lotskontoret Dykerihandlingar Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111
Gotlannista kalkkilastissa vuonna 1754 Suomeen palaava jahti (kapt. Nils Bergman) koki haaksirikon Ahvenanmaalla (uti Bråtta skiär på Åhland). [Risto Sajaniemi: Bråttö on kylä Föglössä, 59.99 N 20.32 E.] Lotskontoret Dykerihandlingar
Ruotsin laivasto oli laskenut brikantiini Hökenin vesille Karlskronassa 30.11.1701. Alus menetettiin lokakuussa 1709 miehineen päivineen sen ollessa paluumatkalla Ahvenanmaan Björköstä. Forum Navale 25, Uppsala 1970
Ahvenanmaan Björkössä (vid Humblejocka) Ruotsi laivasto menetti 2.11.1705 kaljuuna St Johannes Babtistan. Alus oli laskettu vesille 1704/1705. [Risto Sajaniemi: Lemlandin eteläpuolella on kolme Björköä. Humblejocka ei löydy.] Forum Navale 25, Uppsala 1970
Ahvenanmaalla haaksirikkoutui lokakuussa 1794 laiva, josta saatiin pelastettua tonni humalaa. Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.
Kapteeni Jac.Wilh.Ekebom oli viemässä liha- ja voilastia Porkkalasta Tukholmaan kun hänen aluksensa koki haaksirikon 8.10.1792 Nödhamnissa Lemlandissa Ahvenanmaalla Böda (?) sataman ulkopuolella. Alus, joka upposi, ei voitu pelastaa. Sitävastoin lasti(a) saatiin turvaa. Alus saattaa olla sama, jonka haaksirikko mainitaan Marcus Lindholmin teoksessa: Tukholmalaisen Axel Reuterholmin omistama skuutti ajoi rantaan Lemlandin saaristossa syksyllä 1792. Vain osa […]
Blackburn Ripon oli englantilainen kaksitasoinen, yksimoottorinen lentotulialuksilta operoivaksi suunniteltu torpedo- ja tiedustelukone. Suomen ilmavoimissa niitä käytettiin vuodesta 1931 lähtien 1930-luvun lopulle ensisijaisesti tiedusteluun ja yhteistoimintaharjoituksiin. 4.9.1942 RI-152 menetettiin onnettomuudessa Ahvenanmaan Nyhamnissa. Ohjaaja ja ampuja saivat surmansa. Onnettomuuspaikan lähettyvillä saaren koilliskulmalla on karttoihin merkitty muistomerkki. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 16
Saltvikista kotoisin ollut kuutti tuhoutui syyskuussa 1784 Ahvenanmaan saaristossa sen ollessa matkalla Tukholmaan. Miehistö pelastautui jollalla Rödhamniin, mutta alus lasteineen menetettiin. Lastina oli mm puutavaraa, hevonen, neljä lammasta ja kolme sikaa. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2004-2005. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2005, s. 9-10
28.10.1663 vallitsi Ahvenanmaalla ankara syysmyrsky. Tukholmaan matkalla ollut skuutti Simonice et Judaedag haaksirikkoutui Tukholman matkallaan. Samana päivänä haaksirikkoutui myös Bertil Olofssonin skuutti, kotoisin Ahvenanmaan Töftöstä. Kaikki selvisivät tästä turmasta. Wargatanista kotoisin ollut talonpoika Simon Clemetsson menetti haaksirikossa 130 taaleria. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-2003. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003, s. 10 Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. […]
Laivuri Anders Bertilsson Ahvenanmaan Grundsundista lähti uudella 45 lästisellä ja raskaasti puutavaralla lastattuna skuutillaan vielä syysmyöhään 28.10.1663 Tukholmaan. Alus koki haaksirikon myrskyssä ennen määränpäätään. Laivurin vaimo, joka makasi sairaana kajuutassa kun muut viisi miestä pelastuivat läheiselle luodolle. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-2003. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003 s. 10
Ahvenanmaan Jurmon saaristossa lähellä Westehamnia räjähti 35 kiloa dynamiittia norjalaisessa pelastusmoottorialus Tjørvessä (40 rek.t). Tjørve oli avonainen moottoriproomu, jonka upottua vain mastot jäivät pistämään meren pinnan yläpuolelle. Laivan kahdeksasta miehistön jäsenestä neljä sai surmansa. Pelastusalus oli nostamassa pohjasta isoa rautaosaa, jota yritettiin räjäyttämällä irroittaa. Myöhemmin syksyllä yritettiin pohjassa makaavaa Tjørven hylkyä myydä Turussa, mutta ostajaa […]
Kapteeni Lundrech Joh. Fr. Ekholmin aluksen matka katkesi Ahvenanmaalla (Saudo?) haaksirikkoon vuonna 1792. [Saudo; olisiko Sandö, on Föglössä, Lövön lähellä] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kapteeni Petter Leufstadiuksen alus oli matkalla Tukholmasta Pohjanlahden rannikolla Ruotsin Hudviksvalliin kun se haaksirikkoutui Ahvenanmaalla (Wid Hullnberga Utähamlinge socken på Åland / wid Hullnberga uti Kumlinge sokn på Åland) 25-26.10.1782. Aluksen lastina oli kotimaisia tavaroita ja kalkkia. Lasti, jota merivesi ei ollut pilannut saatiin pelastettua. [Hullberga löytyy Isokarin eteläpuolelta. On pohjoisessa, mutta olisiko silti Utön […]
Kapteeni Jac. Arvelinin komennossa ollut alus oli lähtenyt Lyypekistä 27.9.1778 kun se tuhoutui Ahvenanmaalla “2 mil fr. Flöskärs båk i Ålands haf”. Alus oli matkalla Ruotsista Lyypekkiin. [Olisiko Flötjan Lågskärillä Ahvenanmaan eteläpuolella?] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111
Johan Ekmanin puutavaralastissa ollut alus haaksirikkoutui 6-7.11.1776 Ahvenanmaalla (vid klippan Rökon under Åland / vid klippan Lökon) [Lökskär i Hammarland?]. Alus oli matkalla etelään puutavaralastissa. Lehdessä ilmoitettiin, että hylky tavattiin miehittämättömänä. Aluksesta saatiin pelastettua takilaa, kolme ankkuria ja lastia. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. […]
Kapteeni Jacob Krusin komennossa ollut kreijari haaksirikkoutui Ahvenanmaalla vuonna 1747 ollessaan matkalla Tukholmasta Helsinkiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kapteeni Johan Holmin komennossa ollut alus oli matkalla vuonna 1746 Helsingistä Tukholmaan kun se haaksirikkoutui Ahvenanmaalla (?) Flisebergin luona. Ainoa löytynyt Fliseberg on Ruotsin länsirannikolla, Skagerrakin luona. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kapteeni Matts Kuhlströmin oli määrä purjehtia Ruotsin Berghaminsta Tukholmaan. Lastina oli silakkaa. Matka päättyi haaksirikkoon jossain Ahvenanmaalla 22.10.1800. Miehistön kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111 Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Lyypekistä (?) kotoisin olleen kapteeni H Spikermanin oli määrä ohjata aluksensa Pietarista Lyypekkiin, mutta aluksen matka päättyi Ahvenanmaan eteläisessä saaristossa 23.11.1796 tapahtuneeseen haaksirikkoon. Alus oli kuljettavassa nahkoja, talkkia ja hamppua. Osa rikistä ja lastista saatiin pelastettua, samoin miehistö. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 96 Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit […]
Kapteeni Eric Mattssonin oli määrä purjehtia Turusta Tukholmaan kun matka päättyi haaksirikkoon Ahvenanmaalla vuonna 1796. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kapteeni Sundberg oli viemässä alustaan Öregrundista Kännäsbrukiin (Männäs bruk?) Linlandalissa kun se haaksirikkoutui kovassa kelissä Ahvenanmaan eteläsaaristossa Lemlandissa 22.5.1783. Lastina oli rautamalmia. Miehistö menehtyi. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111 Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kapteeni Mats Matson oli lähtenyt Suomesta kohti Tukholmaa kun hänen aluksensa haaksirikkoutui Ahvenanmaalla läntisessä Eckerössä 22.9.1779. Aluksen lastina oli puutavaraa ja silakkaa. Miehistön kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111 Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Wiljam Fountainin komennossa ollut alus lähti Ruotsin Västerbottenista määränpäänä Liverpool kun se koki haaksirikon Pohjanlahdella Fingrundetilla. [Ahvenanmaalla on kuusi “Finngrundet” nimistä paikkaa, joista yksi on Pohjois-Ahvenanmaalla Getassa]. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kauppias Isaac Nagelin alus tuhoutui Ahvenanmaan pohjoisessa saaristossa 10-11.10.1776 sen ollessa matkalla Kristiinankaupungista Tukholmaan. Lastina oli mm tervaa (tjärä och victualie varor). Koko miehistö hukkui, maihin saatiin hieman tervaa ja takilan osia. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111
Kapteeni Isaac Hildenin komennossa ollut jahti haaksirikkoutui Ahvenanmaan Jomalassa (uti södra kanten af Jomala socknets skiären på Åland) vuonna 1765 sen ollessa tulossa Turkuun Tukholmasta. Alus pystyi auttamaan itseään ja matka pääsi lopulta jatkumaan. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 1862-63
Alus, jota komensi Johan Svanberg haaksirikkoutui 26-27.9.1762 Ahvenanmaan Eckerössä ”wid Eckerö Post Contoirn på Åland”. Alus oli vilja- ja suolalastissa pyrkimässä Tukholmasta pohjoiseen Forsmarkin ruukille. Viljalasti saatiin pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 1437-38
Johan Pakalinin (Takalen?) komentama kreijari haaksirikkoutui Ahvenanmaalla Lågskärin pookin luona 14.8.1759. Alus oli lähtenyt koivupuulastissa Uudeltamaalta ja sen määränpää oli Tukholma. Osa takilasta saatiin pelastettua. Kapteeni ja miehistö pelastautui Lågskärille. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110
Olof Skärgårdin komentama alus haaksirikkoutui Ahvenanmaan Degerbyssä vuonna 1759 sen ollessa matkalla Helsingistä Tukholmaan. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)