Haverit.netVuonna 1884 Luvialla rakennettu 37,51 rt kaljaasi, pituus 16,03 m. Kaljaasi kuului luvialaiseen tonnistoon kun se ajautui maihin Lyökin luona 26.10 1892. Miehistö pääsi lankkuja pitkin karille, jossa saivat odottaa pelastusta kolmatta päivää. Ainostaan ankkuri ja riki saatiin pelastettua, kaiken muun otti meri omakseen. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. […]
Vuonna 1892 Vehkalahdella rakennettu 95,08 rt kaljaasi, pituus 27,50 m. Vuonna 1934 kaljaasi ostettiin Eurajoelle, Kuivalahteen. Kaljaasilla kuljetettiin pääasiassa halkoja Tukholmaan ja Turkuun. Vuoden 1937 alkusyksystä vallitsi Selkämerellä hirmumyrsky, joka koitui useamman aluksen tuhoksi (ks kaljaasi Femma). Myrsky koitui myös Johanneksen tuhoksi, joka upposi Kuivalahden Särkän salmeen. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New […]
Finströmissä vuonna 1918 rakennettu 31,81 rt kaljaasi, pituus 24,94 m. Kaljaasi oli varustettu 40 hv:n moottorilla. Alus ostettiin vuonna 1929 Eurajoelle, Kuivalahteen. Vuoden 1937 alkusyksystä Selkämerellä vallitsi hirmumyrsky ja Femma ajautui Luvian Huilkarin (Huilrunnin?) rantaan, jossa joutui tuhon omaksi. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 345, 485, 566
Vuonna 1900 Pyhäjoella rakennettu 34,29 rt kaljaasi, pituus 16,91 m. Alus ostettiin Eurajoen Kuivalahteen vuonna 1916. Aluksella kuljetettiin pääasiassa halkoja Turkuun ja lähikaupunkeihin. Syksyllä 1921 vallitsi ankara myrsky ja neljä kaljaasia oli hakeutuneen Uudenkaupungin edustalla olleiden Haurusten saarten suojaan hätäsatamaan. Näistä eurajokelainen Santtio oli ajautunut rantakiville niin pahoin, että joutui kokonaan hylyksi. Muutkin suojaan hakeutuneet […]
Vuonna 1873 Vironlahdella rakennettu 22,66 rt kaljaasi, pituus 14,55 m. Uuteenkapunkiin alus ostettiin 1890, josta se myytiin Pyhärantaan 1907. Alus tuhoutui myrskyssä Kukolanlahdella ja poistetiin rekisteristä 1918. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 266 [Haveripaikkaa hakiessa: Rauman eteläpuolella Rihtniemessä on Kukolan kylä. Merialue sen edessä on Kukolanlahti. Paikka 61.055 21.405. Risto […]
Vuonna 1891 Rauman mlk:n Hanhisissa rakennettu yksimastoinen sumppu, jonka vetoisuudeksi on ilmoitettu 25 nrt ja pituudeksi 50 jalkaa. Alus vaihtoi omistajaa useita kertoja ja jossain yhteydessä se myös muutettiin jahdiksi. Alus oli haaksirikkoutunut joskus ennen vuotta 1915, jolloin se poistettiin rekisteristä Hirslahden Naperonpuhdissa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/nalle.htm
Lefve oli rakennettu 1884 Raumalla, vetoisuus 229,15 rt, pituus 34,29 m. Pääisäntä G.Granlund. Rauman rekisteritunnus R13. Vuonna 1884 Raumalla rakennettu 113 lästinen kuunari, pituus 116 jalkaa. Vuonna 1897 kuunari lähti vielä lokakuussa Saksan matkalle. Se lähti paluumatkalle Lyypekistä 11.marraskuuta. Lefveä ruvettiin odottelemaan palaavaksi kotisatamassaan. Levottomuutta lisäsi Selkämerellä tuolloin vaikuttanut harvinaisen kova myrsky. Kuuskajaskarin rannasta löytyi […]
Vuonna 1866 Raumalla rakennettu 455 nrt:n parkki, pituus 140 jalkaa. Vuonna 1898 Arvio kärsi haaksirikon Rauman edustalla. Alus oli odottanut luotsia Relandersgrundin läheisyydessä, josta myrsky sen oli painanut Santakarin rantaan, jossa alus tuhoutui täysin. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/arvio.htm
Vuonna 1858 Saksan Swinemundessa rakennettu 346 nrt:n parkki, joka ostettiin ensin Uuteenkaupunkiin ja sieltä Pyhämaahan. Vasaborg (kapt. Henrikson) kärsi haaksirikon 18.11.1897 Hauruksen sataman edustalla Uudenkaupungin ja Rauman välillä Närvenkarin rannassa, jossa hylky edelleen lepää. Haaksirikkoja. Pyhämaalainen parkki Wasaborg, kapteeni Henriksson, joutui matkalla Maarianhaminasta Pyhämaahan haaksirikkoon Haurusten satamassa Uudenkaupungin ja Rauman keskiwälillä arwatenkin hirmumyrskyssä yöllä tiistaita […]
Kovin pitkään ei Prinssi kerinnyt meriä kyntää. 280 nrt:n kuunari rakennettiin Pyhämaan Pitkäluodossa. Prinssi haaksirikkoutui neitsytmatkallaan Kajakulman lähellä. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 447, 582 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/prinssi.htm
Vuonna 1899 Pyhärannassa rakennettu 23 nrt:n kaljaasi. Alus vaihtoi useasti omistajaan päätyen viimeksi Santtioon vuonna 1920. Seuraavana vuonna Neitto joutuu hylyksi Santtion edustalla Pihlajakarin luoteispäässä. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 417, 446 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/neitto.htm
Vuonna 1905 Pyhärannassa rakennettu pieni 23 nrt:n kaljaasi. Ostettiin Pyhärantaan, jossa kaljaasiin asennettiin 35 hv:n moottori. 28.7.1920 kaljaasi koki haaksirikon Kursilan Karhunmaan rannassa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 446 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/kaleva.htm
Vuonna 1903 Ruotsissa rakennettu 86 nrt:n kaljaasi. Ostettiin samana vuonna Pyhämaahan. Tuhoutui 1908 Maanpään matalikolla ollessaan matkalla Tukholmaan. Tarkempi onnettomuuspaikka on Isoputta Vanhapullakallioluodot. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/albionpy.htm Länsi Suomi 22.8.1908 no 108 [Haveripaikkaa hakiessa: Rihtniemen ulkopuolella on Vanhanpudanmatala 61.015 21.180. Toisessa linkissä mainitaan ”Isoputta ja Wanhaputta kallioluodot”. Siis ”Vanhapullakallioluodot” onkin ”Vanhaputta kallioluodot”! Risto Sajaniemi]
Vuonna 1881 Porissa rakennettu 44 jalkainen kaljaasi. Vetoisuudeltaan 24 nrt / 13 lästi-Aluksi Ahti oli kustavilaisomistuksessa, mutta myytiin useaan otteeseen eteenpäin. Vuonna 1918 kaljaasi upposi Pyhämaan kirkonkylän rantaan (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 145) Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 356, 569 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/ahtikal.htm
Taivassalossa rakennettiin vuonna 1848 76 nettorekisteritonnin 76 nrt:n kaljaasi. Uuteenkaupunkiin kaljaasi ostettiin vuonna 1883. Viis vuotta tämän jälkeen Johannes koki haaksirikon v 1888 Merikarvian saaristossa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/johanneska4.htm
Vuonna 1841 Korppoossa rakennettu 77 lästinen kaljaasi. Alus siirtyi Uudenkaupungin rekisteriin v 1851. 1858 haaksirikko Merikarvian saaristossa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/miljama.htm
Vuonna 1857 Merikarvialla rakennettu 116 lästinen kuunari. Vuonna 1868 Onni koki haaksirikon Pohjanlahdella. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/onniku1.htm
Turussa. Höyralus Öserbotten on palanut. Eilen illalla tuli I.W. Lilljan agentuuriin täällä sähkösanoma Porista sisältäen surullisen tiedotteen, että höyry ”Österbotten”, joka edellispäivänä puolenpäivänaikaan lähti täältä pohjoiseen päin, on eilen kello 3 iltapäivällä palanut ja 15 henkeä sen mukana menehtynyt. Sähkeessä toivotaan että Aavasaksa, joka yöllä lähti pohjoiseen päin, voisi pysähtyä Reposaareen, ottaakseen kyytiin pelastetut matkustajat. […]
Karavelli. Kantavuus 28 lästiä. Rakennettu Kokkolassa 1830 ja korjattu Oulussa 1842-45. P.59j.7t. L.17j.(v.1843)… Matkoja: Lyypekkiin ja Pietariin Örn useimmiten suuntaa matkansa. Eräällä tällaisella retkellä alus tuhoutui 1847 Rauman edustalla. Miehistö pelastui. P.W. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s. 35, 54 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 54
Kristiinalainen 33 lästinen kuunari Wäinämöinen oli rakennettu kotikaupungissaan vuonna 1849 rakennus mestari C.F. Hannuksen johdolla. Kuunari tuhoutui miehistöineen 28/29.10.1851 vallinneessa myrskyssä Selkämerellä. Alus oli paluumatkalla Tukholmasta Kristiinaan rautalastissa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s 124, 619 Ilmarinen 10.1.1852 no 3 (Kaskö. Skonerten Wäinämöinen förlists – 1852 10.I ilmr […]
Närpiöläinen sluuppi Wivi oli ottanut voi- ja lihalastin Kaskisista viedäkseen lastin ja 13 matkustajaa Gevleen. Selkämerellä sluuppi joutui merihätään ja laivuri ja neljä miehistön jäsentävaväki joutui siirtymään päättivät pelastautua apuun rientäneelle norjalaisalukselle turvaa. Sluuppi ja loput laivaväestä hylättiin oman onnensa nojaan. Nämä saivat lopulta ohjattua haveristin turvasatamaan. Sanomia Turusta 29.9.1871 no 39 Helsingfors Dagbladet 2.10.1871 […]
Kristiinalainen ja siellä vuonna 1839 rakennettu 228 lästinen priki Victoria (kapt. J. Holmudd) tuhoutui Porin luona syksyllä 1840. Alus oli palaamassa Välimereltä. Miehistö pelastui, mutta alus jäi hylyksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 72, 619 Wasa Tidning 24.12.1840 no 52
1865 rakennettu parkkilaiva, 154 lästiä, 309 rt, mutta lastauksen yhteydessä 1881 Porissa mainitaan 490 rt ja kapasiteetti 150-154 stds. Vesta tuhoutui lähellä Sebbskäriä 27.9.1892. Kapteeni Jansenin Porissa antamassa meriselityksessä kerrotaan Vestan purjehtineen 8. Syyskuuta Vlissingenistä. 26. Syyskuuta ohitettu Märket ja samana päivänä kello 10 illalla saatu Sebbskär näkyviin. Majakka oli peittynyt utuun ja kello 11.30 […]
Porilainen parkkilaiva Veritas sai Reposaaressa runkoonsa vahinkoja, jotka jouduttiin korjauttamaan telekalla. Sanomia Turusta 24.2.1880 no 22 Porilainen parkkilaiva Veritas rikkoutunut – 1880 24.II st n:o 22)
Kristiinalainen pieni sluuppi Wenus haaksirikkoutui Siipyyn edustalla lokakuussa 1832. Alus oli paluumatkalla Lyypekistä kapteeni C.F. Hackmanin komennossa. Koko miehistö pelastui haaksirikosta. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s 52-53
Vanadis oli 1875 Stavangerissa rakennettu 356,90 rt kuunari. Alus ostettiin Raumalle 1913. Vanadis joutui varsin aikaansaavan saksalaisen sukellusveneen uhriksi muutaman vuoden päästä maailmansodan puhjettua. U-22 teki tuhojaan viikon ajan Selkämerellä. Se upotti aluksi Vanadiksen 2.11.1916, seuraavana päivänä ruotsalaisen rahtilaiva Fransin, Ägirin ja Jönköpingin sekä valtasi vielä samoin ruotsalaisen höyrylaiva Runhildin. Viiden päivän päästä oli vielä […]
Urpo oli rakennettu 1908, joka oli vetoisuudeltaan 111 gtr. Sen omisti P. Suomalainen Viipurista. Lokakuun 24. päivä 1916 se oli tulossa Tukholmasta Raumalle rauta- ja kappaletavaralastissa kun se joutui saksalaisen sukellusvene UB-30:n upottamaksi Rauman edustalla. Samainen sukellusvene upotti samana päivänä kaksi muutakin suomalaisalusta nimittäin purjelaiva Elinin ja Jenny Lindin. Höyrylaivan (111 brt) upotti saksalainen sukellusvene […]
Haaksirikko. Kauppaneuwos A. Ahlströmin omistama, wiime wuonna rakennettu kaljaasi ”Urho”, katteini I. Nordblom’in johdattamana, sattui täman kuun 5 p:nä haaksirikkoon Enstärin majakan luona Uudenkaupungin ulkopuolella. Syynä haaksirikkoon oli erittäin wäkewä myrsky. jonka takia alus joutui ajolle ja olisi ollut ihan hulassa, jos ei katteinin neuwokkuubesta olisi mastoja katkaistu. Myöskin vaikutti aluksen pysymiseen sywässä wedessä siinä […]
Kesäkuun 4. päivä 1950 hinattiin ulapalle Rauman edustalle juhlaliputettu kuunarilaiva Uljas – viimeinen kotimainen raakatakiloitu alus. Se oli kotisatamassaan rakennettu 1891 John Nurmisen varustamolle, jonka lipun alla se purjehti lähes 60 vuotta. Nyt laiva sai uljaan lopun, kun se polttohautauksen jälkeen vaipui syvyyteen liehuvin lipuin ja punakeltaisten liekkien hulmahdellessa ylös takilaan. Lukuisa saattajien joukko oli […]
Uleåborg oli rakennettu 1876 Tukholmassa Bergsunds Mekaniska Verkstadin telakalla. Päämitat olivat: pituus 52,34 m, leveys 7,60 m ja syvyys 4,04 m. Vetoisuus 547,91 brt, kone 680 ind.hv, nopeus 13 solmua. Varustamo S.H.O., Helsinki. Päällikkö Arvid Olof Stenbock. Laiva oli alkuaan rakennettu Uleåborgs Ångf. A.B:lle, mutta siirtyi helsinkiläisille 1892. Se liikennöi linjalla Tukholma-Suomi-Pietari, kunnes elokuussa 1914 […]
(Höyrylaiva Trafik joutunut karille Uuskaupungin lähellä – 1879 2.VIII st n:o 61) (Ångaren Trafif grundstött å Lökö närä Nystad – 1879 1.VII åu n:o 205)
Haaksirikko. Muutama päivä sitten kerrottiin, että tuntematon parkkilaiva on rantautunut lähellä Isokarin majakkaa. Aluksen miehistö on sittemmin saapunut Uuteenkaupunkiin ja U. San. jatkaa seuraavasti: Alus on parkki ”Thrine”, kapteeni Strömberg, kotoisin Väddöstä Ruotsista, matkalla Örnsköldsvikistä Bristoliin puutavaralastissa. 3 päivän vastaisena yönä aluksen yllätti luoteismyrsky, joka alkoi ajaa sitä kohti Suomen rannikkoa sillä seurauksella, että se […]
Taimi oli suomalainen 134 grt höyrylaiva, jonka upotti Rauman edustalle saksalainen sukellusvene U-22 8.11.1916. Taimi kuului viipurilaiselle J.Rantalalle. U-22 oli tehnyt tuhojaan kapteeni Hans Rosen komennossa jo viikon ajan Selkämerellä. Se oli upottanut suomalaisen kuunari Vanadiksen 2.11, seuraavana päivänä ruotsalaisen rahtilaiva Fransin ja Ägirin sekä vallannut samoin ruotsalaisen höyrylaiva Runhildin. Nyt oli viiden päivän päästä […]
Puisen höyrykuunari Sylvian oli rakentanut vuonna 1857 vaasalainen varustamo. Sylvia (42 lästiä, kapt. Theodor Withander) joutui marraskuiseen myrskyyn ollaessaan palaamassa vuonna 1868 Tukholmasta Kristiinankaupunkiin ja Vaasaan. Tukholmasta oli lastattu puuvillapaaleja, kahvia ja Vaasan VPK:lle paloruisku. Pyhämaan edustalla tapahtui pahin ja laiva koki siellä haaksirikon. Vaikeuksiin jouduttua pyrittiin hätäsatamaan Uuteenkaupunkiin. 20.11. aamuyöllä iskeytyi laiva ensin karille […]
Kuunari Suomen onnettomuus. Alus kuului Raumalaisille merimiehille Oskar W. Ekroosille ja Emil Ringbomille.Aluksen päällikkönä oli Raumalainen kippari Ramstedt, Ekroos toimi perämiehenä. 29 lokakuun aamuna, kun Ekroos nukkui, oli kapteenilla kansivahti. Kun Ekroos kello 8 heräsi, hän kysyi kapteenilta joko Isokarin majakka näkyisi, johon vastattiin sekä majakan että reimarin näkyvän. Samassa merimies Euren, joka seisoi ruorissa, […]
Höyrylaiva Ilmalta, joka oli matkalla Porista Turkuun 18.5.1884 havaittiin ankkureiden varassa ollut kaljaasi, jonka miehistö oli jättänyt. Kaljaasi oli vesilastissa. Åbo Underrättelser 19.5.1885 no 135 Helsingfors Dagbladet 21.5.1884 no 137 (Merivahinko: Galeassi Suoja Porista – 1884 st n:o 117) (Haverist. Galeasen Suoja från Björneborg – 1884 åu n:o 135)
28.8.1942. Sampo oli pieni, mutta sodan alettua vielä varsin hyväkuntoinen höyrylaiva, joka ajeli rahtia sinne tänne pitkin Itämeren satamia häiritsemättä kenenkään sotatoimia. Eräässä vaiheessa alus lastasi sinkkiä Sundvallissa, lasti piti toimittaa Raumalle. Aamuhämärissä lähdettiin mutta kova tuuli pakotti muuttamaan suuntaa enemmän etelään kuin mitä oli suunniteltu. Jo silloin piti ajatella matkustajien mukavuutta. Puolen yön aikaan […]
Kuunari. Kantavuus 47 lästiä. Rakennettu Saarenmaalla 1847. Aluksen alkuperäinen nimi oli ”Der Neid” ja se kuului Itämaisen sodan aikana Venäjän sotalaivastoon. Sodan päätyttyä myytiin alus Ouluun, jossa se sai nimekseen Sampo. P.67j.8t. L.22j. Alus oli rakennettu osaksi tammesta osaksi hongasta… Matkoja: Sampo purjehti Itä- ja Pohjanmeren satamiin. Se haaksirikkoutui jo lokakuun alkupuolella 1860 Lökön [Lyökki] […]
(Ångf. Salama skadats I Björneborg – 1877 23.VI b.borgs t n:o 47)
Kolmimastoinen kuunarilaiva Richard. Tunnusmerkki VDLZ. Rauman laivarekisterissä n:o 230. Rakennettu v. 1886 tammesta, Tanskassa Bornholman saarella Rönnössä. Pituus 40,0 m, leveys 8,34 m, ruuman korkeus 3,38 m. Brutto 810,72 m³=286,47 rek.t. Netto 698,35 m³=246,77 rek.t. …Kaikki sujui aluksi aivan hyvin, kunnes alus oli lokakuussa tulossa Saksasta, Lybeckistä, suolalastissa. Määräsatamana oli Mäntyluoto, minne Richard ei milloinkaan […]
Karille tarttui wiime tuorstaina parkkilaiwa Rauma katteini Grönblom, matkalla Tammisaaresta Reposaarelle wiime mainitun sataman suussa. (Uusi Suometar 26.5.1885 no 118) (Parkkilaiva Raumo sattunut karille lähellä Reposaarta – 1885 sat n:o 40) (Barkskeppet Rauma grundstött närä Räfsö – 1885 åu n:o 137, 138
Kemiöläinen kaljaasi Rauha, kipparina Gustaf Karlsson, tuhoutui myrskyssä kalkkilastissa matkalla Västlaxista Vaasaan. Onnettomuus tapahtui Kristiinankaupungin korkeudella heinäkuussa 1910. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel 5) Turun Lehti 12.7.1910 no 79
Lähellä Relandersgrundin majakkalaivaa Rauman ulkopuolella saksalainen sukellusvene UB 36 pysäytti suomalaisen höyrylaiva Pehr Brahen (500 brt) 2.8.1916. Luutnantti Kurt Albrecht määräsi miehistön (16) pelastusveneisiin ja upotti hyvin tähdätyillä laukauksilla aluksen vesilinjaan. Miehistön pelasti ruotsalainen höyrylaiva Öland , joka vähän aiemmin tarkastettiin sukellusveneen toimesta. (Per-Olaf Ekman, Havs vargar). Tukholmassa Bergsunds Mekaniska Verkstad oli 1864 rakentanut raudasta […]
Vuonna 1912 Koivistolla rakennettu 74,75 rt kaljaasi, pituus 23,4 m. Ostettiin Kustaviin 1919. Uponnut Pohjanlahdella 1921. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 359, 572 ks maininta Richardin kohdalla: Richardin jälkiä pyrittiin tutkimaan. Niinpä John Nurminen Oy:n hinaaja Rauha kävi aluksi tutkimassa Relandersgrundin lähellä muuatta hylkyä. Erään saksalaisen Raumalle saapuneen laivan […]
Uusikaupunkilainen kuunari Olga törmäsi karille 29.8.1879 lähellä Skarpötä Sastmolan pitäjässä ennen kuin luotsi ehti alukseen. Alus oli kapteeni I.H. Reinwallin komennossa tulomatkalla Uudestakaupungista, kun se kokonaan tuhoutui. Kapteeni Reinwall omisti puolet aluksesta, loput omisti henkilöitä Uudestakaupungista ja Sastmolasta. Aluksen rikin pelastus on aloitettu. (1879 8.IX åu) Luvialla vuonna 1866 rakennettu 85 lästinen kuunari, joka ostetiin […]
Dragsffjärdissä Kärran telakalla 1884 valmistunut parkkilaiva Nikolaj (443,39 rt) haaksirikkoutui kotimatkalla Uuteenkaupunkiin suolalastissa Ibizalta alus 20.5.1899 Läntisellä reimarimatalalla, Isokarin luona. Saatuaan luotsin jo kyytiinsä ajoi alus kovassa myrskyssä päin majakkasaarta. Koska hinaus apua ei saatu hakkautui laiva rikki parin päivän kuluttua. Miehistö pelastui Isokariin. Alus oli vakuuttamaton, mutta suolalastista saatiin sentään 5.500 mk korvaus vakuutusyhtiö […]
Kristiinalainen ja siellä vuonna 1852 rakennettu 60 lästinen kuunari Neva poltettiin vuonna 1855 Uudenkaupungin saaristossa. (Christer Norrvik, Purjeiden kaupunki)
N 14 Venäläinen hinaaja N14 (29 t) tuhoutui 7.7.1917 saksalaisen sukellusvene UC 58 laskemaan miinaan Rauman edustalla (Mikko Montonen, Itämeren kolmio, Newprint Oy 2006) Uboat.net
Venäläinen miinanraivaaja N11 (29 t) tuhoutui 7.7.1917 saksalaisen sukellusvene UC 58 laskemaan miinaan Rauman edustalla. Mikko Montonen, Itämeren kolmio, Newprint Oy 2006 Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 174 Uboat.net
3-mastotoinen kaljaasi,160 nrt., rakennettu Virolahdella 1916, varustaja H.W.widberg ym. Haaksirikko Selkämerellä 1922 loka-marraskuun vaihteessa. Vesilastissa ollut hylky ajelehti Reposaaren edustalle, missä väki pelastettiin. Hylky myytiin Uudessakaupungissa Janhuan sahalle, jossa sitä käytettiin vielä monet vuodet rimojen kuljetusproomuna. Hylky makaa Lepäisten rantamudassa. Svenska Pressen 6.11.1922 no 258 Sosialisti 7.11.1922 no 258 Västra Finland 7.11.1922 no 127 Uusi […]