Haverit.netRaaseporin Korsnäsistä kotoisin ollut kaljaasi Olga oli lähtenyt toukokuussa 1884 Kaskisista perusnalastissa kohti Ruotsin Sundsvallia mutta sen arveltiin hukkuneen miehineen päivineen vallinneessa ankarassa lumimyrskyssä. Nya Pressen 16.5.1884 no 132
Vuonna 1840 Raahessa rakennettu 55 lästinen kuunari, omistajina Franzén & Durchman / Lang. Haaksirikkoutui Vaasassa 1846, alus ei ollut vakuutettu. Vaasassa järjestettiin loppuvuodesta huutokauppa, jossa kaupattiin haaksirikosta pelastettua puuvillalastia. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 69-70 Merenkävijöitä ja kauppaporvareita, Martti Levón; WSOY:n kirjapaino […]
Vaasan Valassaarten luona kärsi kaksi alusta haaksirikon samana päivänä 30.9.1877. Toinen näistä onnettomista aluksista oli nimeltään Anna (274t, kapt. O. Pettersson), joka upposi Valassaarten länsipuolelle. Anna oli kotoisin Ruotsin Helsingborgista ja oli kuljettamassa puuatvaralastia Skellefteåsta Hulliin. Helsingfors Dagblad 9.10.1877 no 275 Vasabladet 11.9.1878 no 73
Vaasan Valassaarten läheisyydessä upposi norjalainen priki Ask (378t, kapt. Karl Kristian Christensen) 30.9.1877. Aluksesta pelastettua irtaimistoa huutokaupattiin myöhemmin. Priki oli viemässä puutavaralastia Piteåsta Lontooseen. Helsingfors Dagblad 9.10.1877 no 275 Vasabladet 24.10.1877 no 83 Vasabladet 11.9.1878 no 73
Kristiinankaupunkilainen sluuppi thoutui täysin Siipyyn vesillä lokakuussa 1832. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 619 Finlands Allmänna Tidning 22.12.1832 no 301
Riiassa kotipaikkaansa pitävä höyrylaiva Wilhelm saapui marraskuun lopulla 1881 Kristiinankaupungin satamaan, josta sen oli tarkoitus jatkaa matkaa Hankoon. Luotsin ollessa laivassa ankkuroitiin lähdön jälkeen Härkmärin pookin luo. Lähdön jälkeen alus sai pohjakosketuksen Storbådan luona ja sai pahan vuodon. Seuraavana keväänä järjestettiin huutokauppa hylystä pelastetusta laivairtaimistosta. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin […]
5.10.1860 ajalehti Vaasan Björkön rantaan kaksi norjalaista alusta, Susan-niminen laiva ja priki Fredmodig sekä ruotsalainen kuunari Försöket. Kaksi viimemainittua joutuivat paikallisten asukkaiden ryöstämiksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 219 Vasabladet 27.10.1860 no 43
5.10.1860 ajalehti Vaasan Björkön rantaan kaksi norjalaista alusta, Susan-niminen laiva ja priki Fredmodig sekä ruotsalainen kuunari Försöket. Kaksi viimemainittua joutuivat paikallisten asukkaiden ryöstämiksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 219 Vasabladet 27.10.1860 no 43
5.10.1860 ajalehti Vaasan Björkön rantaan kaksi norjalaista alusta, Susan-niminen laiva ja priki Fredmodig sekä ruotsalainen kuunari Försöket. Kaksi viimemainittua joutuivat paikallisten asukkaiden ryöstämiksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 219 Vasabladet 27.10.1860 no 43
Norjalainen suuri tammipuusta rakennettu laiva haaksirikkoutui 8.9.1860 Susiluodon (Wargögaddarne inos Mustasaari) riuttojen luona. Myöhemmin Vaasassa järjestettiin huutokauppa, jossa kaupattiin haaksirikosta pelastettua laivairtaimistoa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 219 Vasabladet 22.9.1860 no 38 Vasabladet 20.10.1860 no 42 Finlands Allmänna Tidning 29.10.1860 no 254
Ruotsalainen priki Prövosten haaksirikkoutui 21.8.1861 Valassaarten lähellä. Saaristolaiset ryöstivät suuren osan lastista ja varusteista. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 219
35 lästinen kuunari Nyby oli rakennettu 1835 ja sen omisti Raahessa Fr. Sovelius & Franzén. 3.10.1842 vallitsi Itämerellä ankara myrsky, joka koitui useiden laivojen, mm Nybyb kohtaloksi. Kuunari haaksirikkoutui Uusikaarlepyyn edustalla kun se oli matkalla Pietariin viemään sinne voilastia. Lasti ja miehistö saatiin pelastettua. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon […]
Kokkolalainen tunnettu laivanvarustaja Anders Roos menetti vuonna 1836 haaksirikossa 114 lästisen prikinsä Sophian Uudenkaarlepyyn edustalla. Kokkolan kaupungin historia III osa, ajanjakso 1808-1878. Sylvi Möller. WSOY kirjapaino Porvoo 1970, 202, 229
Tanskalainen ollut moottorilaiva Irland ajoi marraskuussa 1935 matalalle Vaasan edustalla Norrskärin luona. Lastina oli 5.000 tonnia vehnää, joka pilaantui käyttökelvottomaksi. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 214 Vaasa 21.11.1935 no 271 Salon Seudun Kunnallislehti 28.11.1935 no 136 Ilkka 28.11.1935 no 276 Vaasa 29.11.1936 no 278 Kajaani 30.11.1935 no 136 Raahen […]
Höyrylaiva Carl XV ajoi 4.7.1936 karille Vaasan edustalla Rönnskärin ja Norrskärin välissä. Matkustajat, joita aluksella oli 50 siirtyivät pelastusveneisiin. 7.7. ilmoitettiin, että alus on jätettävä, koska mitään ei sen eteen ollut tehtävissä kovassa myrskyssä. Karilleajo oli tapahtunut Wargögaddarna-matalikon eteläpuolella. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 131 Ilkka 5.7.1936 no 177 […]
Kaljaasi Ester tavattiin ajelehtimassa köli ylöspäin Vaasan edustalla Björkön luona syyskuussa 1909. Kun kaljaasi saatiin käännettyä kölilleen tavattiin aluksesta kolmen merimiehen ruumiit. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 127 Haminan Sanomat 21.9.1909 no 105
Kuunari Alphean (kapt. Rasmus Gommes, 173,29 rt) kohtaloksi koitui 1.10.1879 pahamaineiset Wargögaddarna Vaasan Bergön saaristossa. Kuunari oli kotoisin Schleswigistä ja oli pyrkimässä Malmöstä Skellefteåhon. Alus sai pohjakosketuksesta vuodon ja vaipui kantta myöten pohjaan. Miehistö pelastui. laivairtaimistoa kaupattiin myöhemmin järjestetyssä huutokaupassa. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 124 Helsingfors 4.10.1879 no […]
Tanskalainen parkki Skjeldemöen (kapt. Johan Bernhard Johsen) oli tulossa painolastissa Dünkirchenistä määränpäänä Skellefteå kun se sai pahan kallistuman Vaasan edustalla Niskalla Grundilla, kaakkoon Rönnskäristä 18.9.1879. Koska laiva otti voimakkaasti vettä päätti miehistö jättää aluksen. Alus oli eksynyt kurssista merivirtojen johdosta. Vaasa ja meri. Välähdyksiä kaupungin elämästä 1880-1960. Arkmedia, Vaasa 2015, s. 124 Vasabladet 20.9.1878 no […]
Syksyllä 1849 raivosi Pohjanlahdella myrsky kun kaljaasi Julius (kapt. Strandblom) oli viemässä 700 tonnin kruunun jauholastia Porista Ouluun. Lokakuun 14. päivänä päätettiin pyrkiä Kokkolaan sataman suojiin ja otettiin suunta kohti Tankaria. Myrskyssä saatiin kuitenkin pohjakosketus. Miehistö yritti pelastautua kiipeämällä takilaan. Kolme miehistön jäsentä saatiin pelastettua. Perämies H. Eriksson jätti 22.10.1849 Kokkolassa meriselityksen. Åbo sjöfarts historia […]
Carl Gustaf Wolff oli aikanaan Vaasan merkittävin laivanomista. Eräs hänen laivoistaan oli 102½ lästiä vetävä priki Vänskapen, tehty 1830 Petsamossa. Priki oli tulossa kapteeni C.W. Strömstenin komennossa Liverpoolista, lastina 1.900 tynnyriä suolaa kun se haaksirikkoutui 11.10.1848 Vaasan lounasipuolella Wargögaddarenin luona. [Risto Sajaniemi: Wargö on nykyään Bergö. Bergögaddarna 62.92 N 20.84 E. Strömmingsbådanin ja Valassaarten väliä […]
Kuunari Alexander (kapt. P. Bocklund) oli tervalastissa matkalla Vaasasta Tukholmaan kun se haaksirikkoutui Wallgrundetilla 4.11.1854. Lasti ja alus menetettiin kokonaisuudessaan. [Risto Sajaniemi: Wallgrundet ei löydy.] Gefle 25.11.1854
Kuunari Delphin (kapt. Westerberg) oli matkalla Tukholmasta Luleåån kun se haaksirikkoutui 13-14.9.1858 Vaaan edustalla Östra Norrskärissä. Gefle 23.10.1858 Svenska Tidning 21.10.1858 Dagli Allehanda 21.10.1858
Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Ceres (kapt. John Palm) sai vuodon 31.5.1865, joka paheni niin, ettei alusta enää pumpuilla voinut pitää tyhjänä. Lopulta miehistön oli jätettävä alus ja siirryttävä apuun tulleeseen norjalaiseen alukseen, josta heidät lopulta laskettiin maihin Siipyyssä. Alus oli matkalla Lyypekkiin. Ceres oli rakennettu vuonna 1856 Siipyyssä ja oli vetoisuudeltaan 19 lästiä. Purjeiden kaupunki. […]
Suomen Sodan aikaan menettiin kovassa myrskyssä Kaskisissa 2.10.1808 Maria-niminen alus (jagtbåt) ja sen kyydissa olleet 20 hevosta. Gefleborgs Läns Weckonblad 31.10.1812
Avokantinen kaljaasi (hukare galeas) Wälgång haaksirikkoutui 2.10.1808 myrskyssä evakuoinnin yhteydessä Kaskisissä matkalla Gevleen. Haaksirikossa menetettiin tykistöä ja ammuksia. Toisessa lähteessä puhutaan Anna-nimisestä jahdista saman haaksirikon yhteydessä. Gefleborgs läns Wecko-Blad 21.10.1812 (31.10.1812?)
Kokkolan edustalla (”Rinögrundet i Kellvia socken”) haaksirikkoutui 50-60 lästinen kaljaasi 26.5.1806. [Risto Sajaniemi: Kellvia on Kälviä. Renögrundet on ulkosaari Kokkolan pohjoispuolella.] Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, DM.05-06
24.6.1805 haaksirikkoutui Vaasassa (”vid Gula hällen”) terva- ja pikilastissa ollut alus, joka oli matkalla North Carleystä Tukholmaan. Lasti ja takila saatiin pelastettua. [Risto Sajaniemi: Vaasasta ei löydy Gula Hälleniä. On pieni luoto Ruotsin rannikolla Arkösundin eteläpuolella.] Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dm.05-06
Syksyinen pimeys ja myrsky aiheuttivat lähes samassa paikkaa peräkkäin kahden suomalaisen aluksen haaksirikot lokakuussa 1958. Onnettomuudet johtuivat majakan puutteesta, joka voisi ohjata merenkulkijat vaarallisten Bergö Gaddarnan (Wardögaddarna) kivikoiden ohi Vaasan Maalahdessa tultaessa Ruotsin puolelta ja ennenkuin Norrkärin majakan valo saadaan näkyviin. Paikassa haaksirikkoutuivat raumalainen parkki Ida ja Lyypekistä paluumatkalla ollut pietarsaarelainen kuunari Eos. Eoksen kapteeni […]
Syksyinen pimeys ja myrsky aiheuttivat lähes samassa paikkaa peräkkäin kahden suomalaisen aluksen haaksirikot lokakuussa 1958. Onnettomuudet johtuivat majakan puutteesta, joka voisi ohjata merenkulkijat vaarallisten Bergö Gaddarnan (Wardögaddarna) kivikoiden ohi Vaasan Maalahdessa tultaessa Ruotsin puolelta ja ennenkuin Norrkärin majakan valo saadaan näkyviin. Paikassa haaksirikkoutuivat raumalainen parkki Ida ja pietarsaarelainen kuunari Eos. Molempien miehistö selvisi turvaan. Ida […]
Marraskuussa 1971 Pohjanlahdella raivosi ajoittain 10 boforin syysmyrsky, joka ajoi pietarsaarelaisen hinaaja kiville, jossa se hakkautui hylyksi. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 154 Myrsky koetteli rannikkoalueita. Helsingin Sanomat 12.11.1971
Tanskalainen rahtilaiva North Coast ajoi karille Merenkurkussa Rönnskäristä 5,5 mpk pohjoisluoteeseen, jolloin se sai repeämiä pohjaansa. North Coast oli kalkkikivilastissa Gotlannista Luulajaan. Syysmyrskyt vaikeuttivat pahasti pelastustöitä. Lopulta laiva päätettiin jättää hylyksi. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 145 Tanskalaisalus tyhjänä karilla. Helsingin Sanomat 20.12.1970
Ruotsin Brantevikista kotoisin ollut kuunariFörsök oli ajautunut marraskuussa 1898 Kristiinankaupungin edustalla Murgrundin lahteen. Kun kuunaria yritettiin hinata ulos lahdesta tarttui se kiinni kariin, eikä sitä saatu ittotettua. Miehistö oli jättänyt aluksen. Satakunta 26.11.1898 no 139 Pohjalainen 1.12.1898 no 143
Ruotsalaiskuunari (kapt. Pehr Nordbrandt) haaksirikkoutui Suomen puoleisessa Merenkurkussa syksyllä 1846. Aluksen omisti kauppias Lars Glas Umeåsta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 35
Pietarsaarelainen fregatti Otto (kapt. Carl Roos) oli matkalla Lyypekistä kotisatamaansa kun se koki totaalihaaksirikon 18.5.1841 eteläisessä Merenkurkussa.Miehistö selvitti itsensä maihin Vitörarniin, Tjäruskärissä. Aluksen hylky ajelehti sittemmin Suomen puolelle, jossa se otetiin talteen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 33-34
264 lästinen porilainen laiva Atlas haaksirikkoutui 1834 (mahdollisesti 1835) Pohjanlahdella. Epävarmuutta on, oliko kippari valinnut Pohjanlahden länsi- vai itärannikon reitiksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 30
Oulun kauppalaivastoon kuulunut parkki Maria oli lähtenyt Oulusta 30. syyskuuta. Se oli puutavaralastissa matkalla Barrow in Furnessin satamaan Englantiin. Maria ajoi karille lumipyryssä Vaasassa, Valassaarten luona 7.10.1879. Kapteenina oli F.J. Neuman ja miehistöä oli 16-17. Aluksen pituus oli 156 jalkaa ja vetoisuus oli 280 lästiä (564 rt). Uleåborgs Toidning 9.10.1879 no 77 Oulun Wiikko-Sanomia 11.10.1879 […]
Kööpenhaminasta kotoisin ollut kuunari Vesta (kapt. Hansen) oli matkalla Vaasasta Kristiinankaupunkiin kun se koki haaksirikon 10.11.1863. Tanskalaismiehistö saatiin turvaan. Åbo Underrättelser 18.11.1863 no 268
Pohjanlahdella Snipanilla on höyrylaiva Nordwakten ajanut karille ja tuotu sen tähden Vaasan satamaan korjattavaksi. Hufvudstadsbladet 10.11.1868 no 262
Pietarsaarelainen kuunari Sultan oli palaamassa loppuvuodesta 1863 kotisatamaansa Lyypekkiin suuntautuneelta matkaltaan kun se ajoi karille kaupungin sisääntuloväylällä. Kuunari hakkaantui myrskyssä rikki seuraavana päivänä. Myös lastin arveltiin turmeltuneen. Äbo Underrättelse 14.11.1863 no 135 Helsingfors Dagblad 21.11.1863 no 271
Moottorikaljaasi Fagerö Närpiöstä haaksirikkoutui Bergön luotsipaikan luona. Myöhemmin hylystä pelastettua tarpeistoa myytiin huutokaupalla. Vasabladet 8.10.1912 no 121 Länsi-Suomi 10.10.1912 no 115 Vaasa 10.10.1912 no 119 Vasabladet 15.10.1912 no 124 Wasa-Posten 16.10.1912 no 83
Riilahden meritaistelun jälkeen Venäjän kaleerilaivastolla oli esteetön pääsy Ahvenanmerelle. Riilahden työvoitto oli merkinnyt Venäjän sodanjohdolle niin paljon, että siitedes yksi avomerilaivaston suurimmista laivoista oli aina nimeltään Hanko (Gangut). Tavasta luovuttiin vasta vuoden 1917 jälkeen. Ahvenameri ei kuitenkaan venäläisille ollut kylliksi vaan kauemmaksi oli päästävä.Turusta pohjoiseenAmiraali Fjodor Matvejevits Apraksin määräsi osan laivoistaan partioimaan eri puolille Ahvenanmerta, […]
Marraskuussa 1861oli alus Sankari (kapt. I.A. Rista) tulossa Oulusta Vaasan saaristoon hakemaan hätäsatamaa, mutta jäätilanne esti pääsyn kahta peninkulmaa lähemmäksi kaupunkia. Täällä aoittiin aloittaa lastin purkaminen, mutta 26.11 päivää vastaan yöllä löi kova myrsky aluksen rikki karia vastaan, jolloin myös lasti menetettiin. Haverista pelastettua irtaimistoa myytiin myöhemmin huutokaupalla. Sanomia Turusta 13.12.1861 no 50 Vasabladet 21.12.1861 […]
Merenkurkussa haaksirikkoutui vuonna 1848 reinikka (?) Fyrbåk Norrkärissä, Vaasan edustalla. Suometar 19.1.1849 no 3
Kauppias Åbergin alus Lyra meni haaksirikkoon Karwian [Kristiinankaupunki] rannalla. Sanomia Turusta 25.11.1856 no 48
Kronstadtista Ouluun matkalla ollut laiva Newa haaksirikkoutui Snipan-niemelle Merenkurkussa, jolloin tuhansia elintarviketynnyreitä meni hukkaan. Samalla paikalla tiedettiin tapahtuneen lukuisia muitakin merionnettomuuksia. Oulun Wiikko-Sanomia 25.10.1862 no 43 Oulun Wiikko-Sanomia 1.11.1862 no 44 Sanomia Turusta 7.11.1862 no Oulun Wiikko-Sanomia 8.11.1862 no 45
19.6.1865 törmäsi englantilainen priki Greenfels Ruisluodon kariin Vaasan edustalla. Priki oli kotoisin Sunderlandista ja matkalla Liverpoolista Pietarsaareen. Miehistö pelastui, mutta aluksen arveltiin jäävän hylyksi. Suometar 4.7.1865 no 151
Luotsiviraston ylihallitukselle annetun ilmoituksen mukaan on norjalainen kuunari Argo (kapt. Christensen) matkalla Oulusta Bremeniin 18. ja 19.päivien välisenä yönä lokakuussa 1869 rantautunut Pietarsaaren ulkopuolella. Laivaväki kerkesi pelastautumaan, mutta laivasta tuli hylky. Suomalainen Wirallinen Lehti 20.11.1869 no 139
Kuunari Express (kapt. Thörn) oli matkalla Kokkolasta Lyypekkiin tervalastissa 17.9.1871 kun se rantautui Mickelsörin saaristossa, pari peninkulmaan koilliseen Snipanin majakkalalivasta. Haaksirikkoisten luo ei päästy apua tarjoamaan ennenkuin kajuutta, jonne he olivat hakeutuneet turvaan, irtosi aluksesta ja ajelehti luotojen luo, josta kalastajat onnistuivat heidät lopulta turvaan saattamaan. Helsingfors Dagbladet 1.10.1871 no 266 Suomalainen Wirallinen Lehti 3.10.1871 […]
Parkkilaiva Minerva, joka kuului herra C. Harvaldsenille sekä muutamalle muulle laivanonomistajalle Drammenissa oli rakennettu vuonna 1838 Kristinestadissa, vetoisuudeltaan 192 lästiä, ja jota kuljetti kapteeni Hans Eriksen ja jonka reitti oli Kalixista Calaisin lankkulastissaa, rantautui lumimyrskyssä 14.10.1879 Snipgrundetissa (Snipan). Miehistö on pelastettu, mutta aluksen kohtalo on epävarma. [Östra ja Västra Snipansgrund ovat vierekkäin ulkona Merenkurkussa, Vaasasta […]
Siipyystä kotoisin olleen kapteeni Emeleuksen Julius niminen kaljaasi oli painolastissa matkalla Lyypekistä kotisatamaansa kun se 9.11.1879 yöllä myrskyssä joutui Starsö-karille Merikarvian rannikolla. Laivaväestön onnistui pelastautumaan laivasta maalle pingotetun nuoran avulla, mutta aluksesta tuli hylky. Kaljaasi oli rakennnettu 1875 ja oli 82 lästin vetoinen. Sanomia Turusta 26.11.1879 no 94