Kategoria: Paikka tuntematon

Raahessa vuonna 1832 rakennettu parkki, joka sittemmin takiloitiin prikiksi. Mitat: 93′ x 26’70 x 14’25. Aluksella oli 13-14 hengen miehistö. Hukkunut miehistöineen loppuvuodesta 1852. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 80

Vuonna 1846 rakennettu jaala, vetoisuus 33 tonnia. Aluksella oli kahden hengen miehistö. Alus poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1853 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 249

Vuonna 1857 rakennettu kuunari, vetoisuus 67 tonnia. Kuunari poistettiin Inkoon laivarekisteristä vuonna 1871 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 243

Vuonna 1820 rakennettu jahti Sophia, vetoisuus 15 tonnia. Jahdilla oli kahden hengen miehistö. Poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1843 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 242

Vuonna 1853 rakennettu kuunari, vetoisuus 56 tonnia. Kolmehenkinen miehistö. Poistettiin Pohjan laivarekisteristä vuonna 1856 sattuneen haaksirikon jälkeen. Onnettomuudesta kuitattiin 1.600:- vakuutuskorvaukset. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 237

Vuonna 1865 Hiittisissä rakennettu kuunari. Vetoisuus 146 tonnia, seitsenhenkinen miehistö. Poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1876 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 234

Vuonna 1860 Oulussa rakennettu kuunari. Vetoisuus 72 tonnia, seitsenhenkinen miehistö. Poistettiin Pohjan laivarekisteristä vuonna 1880 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 231

Jahti Nordenstjernan (vetoisuus 19 tonnia) poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1859 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 228

Vuonna 1841 rakennettu 72 tonnin vetoinen kaljaasi. Poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1845 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 221

Korsundissa vuonna 1892 rakennettu 63 tonninen kaljaasi, jossa viisihenkinen miehistö. Poistettiin Bromarvin laivarekisteristä vuonna 1894 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 218

Kemiöläisvarvilla vuonna 1883 rakennettu 29 tonninen jahti, jossa kaksihenkinen miehistö. Poistettiin Inkoon laivarekisteristä vuonna 1892 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 214

Bromarvin Kägrassa vuonna 1875 rakennettu kuunari tuhoutui ensimmäisellä matkallaan. Aluksen veroisuus oli 154 tonnia ja sillä oli kymmenhenkinen miehistö. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 213

Närpiöläisellä varvilla vuonna 1835 rakennettu 57 tonninen kaljaasi, kolmihenkinen miehistö. Poistettiin Tammisaaren laivarekisteristä vuonna 1849 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 212

Ahvenanmaalaisella varvilla vuonna 1873 valmistunut 26 tonninen jahti, kaksihenkinen miehistö. Poistettiin Bromarvin laivarekisteristä vuonna 1896 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 209

Kuunari Hangö oli rakennettu vuonna 1855 Hollannissa ja oli vetoisuudeltaan 117 tonnia. Aluksella oli seitsemän hengen miehistö. Hangö poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1879 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 199

Kuunari Frithjof oli rakennettu vuonna 1832 ja oli vetoisuudeltaan 94 tonnia. Sillä oli viiden hengen miehistö. Alus poistettiin Tammisaaren laivarekisteristä vuonna 1847 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 195

30 tonninen jahti Enock oli rakennettu Pohjalaisella varvilla. Alus poistettiin Tammisaaren rekisteristä vuonna 1841 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 187

Kuunari Emelia poistettiin Tammisaaren laivarekisteristä vuonna 1841 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 186

Vuonna 1876 rakennettu priki, vetoisuus 327 tonnia, kahden hengen miehistö. Poistettiin Inkoon laivarekisteristä vuonna 1881 sattuneen haverin jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 178

Vuonna 1819 rakennettu kaljaasi, vetoisuus 15 tonnia, yhden hengen miehistö. Poistettiin Tenholan laivarekisteristä vuonna 1842 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 176

Vuonna 1841 rakennettu jahti, vetoisuus 35 tonnia, yhden hengen miehistö. Poistettiin Tammisaaren rekisteristä vuonna 1849 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 175

Vuonna 1831 rakennettu kuunari, vetoisuus 37 tonnia, kuuden hengen miehistö. Rekisteröity Tammisaareen, jonka rekisteristä se poistettiin vuonna 1852 sattuneen haaksirikon jälkeen. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 174

Tenholassa kotipaikkaansa pitänyt kaljaasi Backus rakennettiin vuonna 1840 ja oli vetoisuudeltaan 78 tonnia. Kaljaasissa oli kolmen hengen miehistö. Alus poistettiin rekisteristä vuonna 1853 sen kärsittyä haaksirikon. Under Västnyländska Segel 1840-1898, Jan-Per Börman. Hensingfors 1980, s. 172

Haminalaiset alukset pyrkivät Itämaisen Sodan jaloista turvaan ulkomaisiin satamiin. Monet haminalaiset alukset ennättivät lähteä keväällä 1854 paitsi Haminan kauppalaivaston ylpeys parkki Ystävät, jonka osakkaina oli useita paikkakunnan liikemiehiä. Ystävät lähti kohti Cadizia, mutta ei päässyt koskaan perille. Vikollinen ei sitä kaapannut, joten on arventu, että alus oli tuhoutunut myrskyssä avomerellä miehistöineen päivineen. Haminan Historia II. […]

Haminalaiset alukset pyrkivät Itämaisen Sodan jaloista turvaan ulkomaisiin satamiin. Monet haminalaiset alukset ennättivät lähteä keväällä 1854 paitsi Siparien Eva, joka tuhoutui kuljettaessaan kruunun lastia. Haminan Historia II. Venäjän vallan alusta 1900-luvun alkuun. Sigurd Nordenstreng. Länsi-Savon Kirjapaino 1975, s. 378

Kuunari Rauha rakennettiin vuonn a1859 Siipyyssä ja sen vetoisuus oli 28 lästiä. Erään tiedon mukaan kuunari olisi tuhoutunut marraskuussa 1863 miehistöineen. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s617

Siipyyssä vuonna 1852 rakennettu 31 lästinen kuunari. Alus oli varsin huono-onninen, sillä se tuhoutui täydellisesti vesillelaskuvuotenaan jo ensimmäisellä menomatkallaan. Kuunari (kapt. J.H. Nordström) oli aikeissa viedä tervaa Hulliin. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615 Ilmarinen 7.7.1852 no 54

Kristiinalainen upouusi kaljaasi Alerte (kapt. J.H. Tallgren) haaksirikkoutui vuonna 1834. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 58

Kristiinankaupungista kotoisin ollut sluuppi Apparence (kapt. Erik Nils Bergström) tuhoutui loka- tai marraskuussa 1833. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 57

Kristiinankaupunkilaisen kapteeni J.H. Lundgrenin komennossa ollut vanha priki Wänskapen tuhoutui vuonna 1833 matkalla Bremeniin. Priki oli mahdollisesti rakennettu kotikaupungissaan 1829 (?) ja oli vetoisuudeltaan 61 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 57, 619

Kristiinankaupunkilaisen E. Kjellbergin omistama kaljaasi Hoppets Ankare lähti kotisatamastaan toukokuussa 1833, jolla matkalla se tuhoutui haaksirikossa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s 57

Parkki Fredrik (111,13 lästiä) oli rakennettu Sauvon Rajalahdessa vuonna 1848 ja sen pituus oli 92,3 jalkaa. Sen turkulaiset varustajat olivat V.A. Reims ja Ad. Tengström. Katosi merellä. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 224-225

Turussa vuonna 1760 rakennettu 340 lästinen laiva, haaksirikkoutui kotimatkalla vuonna 1762. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 240-241

Helsingissä vuonna 1755 tammesta rakennettu 230 lästinen laiva, joka sittemmin siirtyi turkulais omistukseen. Haaksirikkoutui todennäköisesti vuonna 1760. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 238-239

25 lästinen kaljaasi Wandringsman haaksirikkoutui vuonna 1836. Aluksen omisti raumalainen A. Paqvalen. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939

Raumalainen 40 lästinen kaljaasi Aleksander tuhoutui haaksirikossa vuonna 1836. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939