Raunalainen 26 lästinen kaljaasi Sjö Häst tuhoutui vuonna 1835. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Kategoria: Paikka tuntematon
Minerva (1830) – kaljaasi
Raumalainen 56 46/112 lästinen kaljaasi Minerva haaksirikkoutui vuonna 1830. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Mariana (1829) – kaljaasi
26 8/112 lästinen kaljaasi Mariana, jonka omisti raumalainen Sa. Joh. Smedberg tujoutui haaksirikossa vuonna 1829. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Felix (1829) – kaljaasi
Raumalainen 27 1/10 lästinen kaljaasi Felix haaksirikkoutui vuonna 1829. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raumalainen 24½ lästinen kravellikaljaasi haaksirikkoutui vuonna 1823. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raumalainen 53 1/10 lästinen klikkarikaljaasi Wictoria haaksirikkoutui miehistöineen vuonna 1823. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raumalainen 44½ lästinen klikkarikaljaasi Mitt Försök tujoutui vuonna 1819. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Raumalainen 76 lästin ktavellikreijari Finnland tuhoutui vuonna 1818. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Johannes (1816) – kaljaasi
Raumalainen 23½ lästin kaljaasi Johannes haaksirikkoutui vuonna 1816. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939
Helena (1844) – priki
Porilainen 124 lästinen priki Helena (kapt. Enberg) haaksirikkoutui todennälöisesti joulukuussa 1844 sataman edustalla (?) ja hakkaantui rikki. Miehistö pelastui. Helena oli puutavaralastissa. Aluksella oli onnettomuuden sattuessa kahdentoista hengen miehistö. Prikin isäntänä toimi J. Svanström. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, LXXXVII Åbo Underrättelser 11.1.1845 no 13 Åbo Underrättelser 18.1.1845 no 5
Maria (1828) – priki
Porilainen 87 lästinen priki Maria kärsi haaksirikon vuonna 1828. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII
Nereiden (1821) – priki
Porilainen 41 lästinen priki Nereiden kärsi haaksirikon vuonna 1821. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII
Elisa (1819) – priki
60 lästinen porilainen priki Elisa kärsi haaksirikon vuonna 1819. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII
Charlotta (1821) – priki
Porilainen pieni 39 lästin priki Charlotta haaksirikkoutui vuonna 1821. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII
Eurydice (1848) – ?
Porilainen laiva Eurydice (kapt. Häggblom, 275 lästiä). Porissa laivan isäntinä olivat Björkman & Rosenlew. Aluksen uutisoitiin lähteneen Lontoosta kohti Italian Terravecchiaa jo helmikuussa, mutta siitä ei oltu kuultu vielä saman vuoden heinäkuussa mitään. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVI Åbo Underrättelser 11.7.1848 no 54
Fredrik (1839) – ?
Porilainen laiva Fredrik (139 lästiä) hukkui ”voimella merellä” vuonna 1839. Laivan isäntänä toimi C.G. Sandell. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, LXXXX
Gerechtigkeit (1721) – flöitti
Ruotsin laivaston rahdinkuljetusalus upposi Suomen rannikolla kesäkuussa 1721. Alus oli otettu palvelukseen vasta edellisenä vuonna. Forum Navale 25, Uppsala 1970
Stockton (1780) – ?
5.11.1780 Pietariin pyrkineen Stockton-nimisen aluksen haaksirikosta ei tiedetä muuta kuin, että se tapahtui Suomenlahdella. Inrikes Tidning 12/1780
Finska Lasten (1745) – ?
Syyskuussa 1745 Jochim Janckensin komentama alus Finska Lasten haaksirikkoutui. H:gin Kaupunginarkisto Huutokauppakamari, 1745 (Ga:1)
Riddar St.Georg (1744) – ?
Kapteeni Teunis Fisherin alus Riddar St.Georg haaksirikkoutui vuonna 1744. Pelastusmaksusta syntyi kiistaa. H:gin kaupungin arkisto Huutokauppakamari 24.4.1744 (Ga:1) Maistraatin pöytäkirjat 25.2. ja 6.3.1745 (Ca:46)
St Johannes (1721) – ?
Vuonna 1721 Ruotsin laivasto menetti Suomen saaristossa 95 lästisen aluksensa (brännare). Alus oli laskettu vesille Flensburgissa 1704. Forum Navale 25, Uppsala 1970
Gerechtigkeit (1721) – kuunari
Marraskuussa 1721 Ruotsin laivasto menetti Suuren Pohjansodan aikaan vetaytymisen yhteydessä lastia kuljettaneen aluksensa. Kuunari oli otettu käyttöön 6/1720. Forum Navale 25
Constantia (1700) – kreijari
Syksyllä 1700 Ruotsin laivasto menetti Constantia kreijarin Suomen vesillä (Finska skär). Forum Navale, Uppsala 1970. 25
Syksyllä 1700 upposi Ruotsin laivastoon kuuluva kreijari (brännare) Suomen vesillä (Finska skären). Forum Navale 25, Uppsala 1970
Hoppet (1795) – kaljaasi
Kapteeni Weismanin komennossa ollut kaljaasi Hoppet koki haaksirikon Suomenlahdella vuonna 1795. Loviisassa järjestettiin hylystä pelastetun irtaimiston huutokauppa 29.2.1796. Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.99-02
(nimetön) (1786) – brikantiini
Luutnantti Petter Montelin komentaman kruunun brikantiini oli painolastissa matkalla Helsingistä Kalmariin kun se 24.9.1786 rantautui ”½ mil utan för Wallö holme”. Mastot pelastettiin, mutta alusta ei voitu pelastaa. [Risto Sajaniemi: Kalmari on Öölannin länsipuolella mantereella. Wallö ei löydy mistään.] Lotskontoret Dykerihandlingar 86-87 Inrikes Tidning 15.6.1786
(nimetön) (1777) – kaljaasi
Tallinnasta Karlskronaan ruislastissa matkalla ollut ja kapteeni J. C. Åkerlundin komennossa ollut alus sai avomerellä vuodon marraskuussa vuonna 1777 läntisellä Suomenlahdella. Alus selvisi kuitenkin Turkuun. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar 1777-1780
(nimetön) (1755) – kuutti
Vuonna 1755 lähti Fagevikin ruukilta kuutti Tukholman eteläsaaristoon, Utön kaivoksille kapteeni Carl Mårtensonin komennossa kun se koki matkalla haaksirikon. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Miinanlaskija Kiviniemi upposi Talvisodassa joulukuussa -39 sen oman miinan räjähtäessä. Neljä miehistön jäsentä kuoli onnettomuudessa. Wikipedia
Rauha (1907) – kaljaasi
24 lästisen kaljaasi Rauhan pääisäntä Raumalla oli Kaarlo Holmberg. Rauha haaksirikkoutui vuonna 1907. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Rappu (1913) – jahti
42 lästinen jahti Rappu oli rakennettu vuonna 1880. Raumalla sen pääisäntä oli Victor ja Isak Salminen. Jahti haaksirikkoutui vuonna 1913. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Jenny (1921) – kaljaasi
Kaljaasi Jenny (42 lästiä) oli rakennettu 1893. Sen pääisäntä Raumalla oli Frans Aaltonen. Jenny haaksirikkoutui 4.6.1921. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Kuunarilaiva Fanny oli rakennettu 1877 Turussa. Sen vetoisuus oli 258,19 rt ja pituus 35,00 metriä. Raumalla sen pääisännät olivat Lunden Oscar Waldemar & knit. Fanny upposi 10.4.1904. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Fanny (189?) – kaljaasi
Kaljaasi Fanny oli rakennettu vuonna 1877 Kemiössä. Fannyn vetoisuus oli 34,06 rt ja pituus 14,55 metriä. Raumalle rekisteröityä se sai signaalitunnukseksi VDCF. Fannyn tiedetään haaksirikkoutuneen 1890-luvun lopussa. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – New Print 2001, s. 541
Ahto (1908) – kuunari
Kuunarilaiva Ahto (318 tn) oli rakennettu 1905 ja hankittiin Raumalle. Sen pääisännät olivat Holmberg Carl Fredrik & knit. Ahto haaksirikkoutui 27.12.1908. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Die Stad Frankfurt (1777) -?
Haaksirikkoutuneessa aluksessa oli 34 ihmistä, jotka kaikki hukkuivat. Kyseessä saattaa olla 3-mastoinen alus. Tapahtuma on uutisoitu mm saksalaisessa lehdessä Augsburgin sanomalehdessä 17.12.1777: «Lübeck, den 6. dec. Man hat hier die traurige Nachricht erhalten, daß das im Oktober von hier nach Petersburg abgegangene Schiff ”die Stadt Frankfurt” Capitaine Herman Föcken genannt, auf den finnländischen Kusten verunglückt, […]
Olof Eriksonin päällikkyydessä purjehtinut alus upposi 1709 Tostholmenin luona matkalla Tallinnaan. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.32Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 [Risto Sajaniemi: Tostholmenia ei löydy mistään.]
Siby (1955) – moottorilaiva
Moottorilaiva Siby katosi vuonna 1955 matkallaan Puolasta Helsinkiin. Navigator-lehden vuosikerratHylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Tuntematon kaleeri on uponnut 1700-luvulla Heinäsaaren luona. Tietoa Syvyyksistä, J. Grönhagen ja H. Konttinen, Teredo Navalis Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 [Sajaniemi: Heinäsaaria on vähän joka paikassa. Yksi on Kotkan Kirkonmaan vieressä ja toinen siinä lähellä Boistön koillispuolella]
Hesekiel (1855) – linjalaiva

Yksi kolmikantisen venäläisaluksen Hesekielin kolossaalisista ankkureista on nostettu Viking-Linesin terminaalin pääsisäänkäynnin eteen Helsingin Katajanokalle. Tässä I lkn:n linjalaivassa on ollut kaikkiaan 72 tykkiä ja sen päällikkönä toimi taistelutilanteessa kapteeni Browtsyn. Kyseistä linjalaivaa oli käytetty mm. suomalaisten merikadettien koulutukseen yhdessä linjalaiva Pamjat Azovan, Imperatzija Alexandran, Kazbachin ja Ömhetenin kanssa (Ömheten oli saatu sotasaaliina ruotsalaisilta Viipurinlahdella vuonna […]
Hanna (1852) – ?
Etelä-Suomen Merivakuutusseuran vuosiraportin mukaan on vuoden 1852 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla hukkunut kolme laivaa, joista yksi on Porvoosta kotoisin ollut Hanna. Suometar 21.1.1853 no 3
Kalastajalaivaa Grefwe Bergiä (ex Finland) kohtasi haaksirikkoa vuonna 1861. Laivaväki pääsi turvaan. Oulun Wiikko-Sanomia 7.12.1861 no 49
Anders Markuksenpoika Kurikan laiva haaksirikkoutui syksyllä 1692 Kalvön kohdalla. Alus oli kotoisin Kristiinasta. Risto Sajaniemi: Kalvö ei löydy Kristiinan läheltä. Löytyy Inkoosta, Porkkalasta ja Porvoon läheltä. Löytisikö enemmän vinkkiä Kohti syvyyksiä kirjasta? Minulla sitä ei ole. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.31Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna […]
Hulda (1938) – moottorikuunari
Ruotsalainen moottorikuunari Hulda oli pakotettu hakemaan syysmyrskyltä turvaa Hangosta. Alus oli lastannut Lovisan Pernajanlahdelta lankkuja vietäväksi Kööpenhaminaan. Kun keli hieman helpotti päätettiin jatkaa matkaa. Pian merelle päästyä tuuli jälleen yltyi ja alus sai yhä pahenevan kallistuman. Lopulta alus kellahti 10.10.1938 kumoon ja miesten piti siirtyä pelastusveneeseen, jossa he joutuivat värjötellen pyrkimään maihin. 27 tunnin ponnistelujen […]
Vagrien (1936) – ?
Saksalaisen laiva Vagrienin tiedettiin lähteneen 14.7.1936 Leningradista Hampuriin, mutta aluksesta ei sen koommin ole kuultu mitään, jolloin on oletettu, että se upposi Suomenlahdella vallinneessa myrskyssä. Hieman lähtöajankohdan jälkeenoli kaksi ruumista ja laivanosia ajelehtinut Öselin rantaan. Tammerfors Aftonblad 1.9.1936 no 161 Satakunnan Kansa 2.9.1936 no 203 Etelä-Suomi 3.9.1936 no 97 Pedersöre-Jakobstads Tidning 3.9.1936 no 98 Västra […]
Coming (1935) – huvijahti
8.9.1935 upposi Suomenlahdella Coming-niminen huvijahti sillä syttynen tulipalon seurauksena. Alus oli vakuutettu Lloyds-yhtiössä 8.000 punnasta. Aluksen miehistön pelasti virolainen laivuri, joka jaaloineen purjehti paikalle. Kyseessä lienee ollut vakuutuspetoksen yritys, ja josta käytiin oikeutta Helsingin raastuvanoikeudessa. Helsingin Sanomat 15.9.1935 no 248 Haminan Lehti 19.9.1935 no 107 Hangon Sanomat 21.9.1935 no 58
Kolumbus (1851) – ?
Kapteeni Swahnin komennossa ollut raahelaisalus Kolumbus oli palaamassa Odessasta ajoi 6.12.1851 ns Harolds Rockille, jonka seurauksena mastot piti kaataa estääkseen laivan kaatumisen. Lasti on käytännöllisesti pilalla ja aluksen arvellaan joutuvan hylyksi. Åbo Tidningar 30.12.1851 no 100
Lintu (1894) – kuunari
Lintu (123 nrt) oli vuonna 1860 Ranskassa rakennettu kuunari, pituus 24,6 m. Onnettomuushetkellä lokakuussa 1894 aluksen omisti hra A.Penttilä Kotkasta. Alus ajoi tuolloin Bornholman luona karille ja haaksirikkoutui. Miehistön toi Turkuun myöhemmin höyrylaiva. Uusi Suometar 6.11.1894 no 259 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?290756
John Friedrich (1899) – priki
Priki John Friedrich (209 grt) oli rakennettu 1861. Aluksen omisti Karl Pettersson Hangon Lappvikissä. Briki haaksirikkoutui lokakuussa 1899. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?291247
Janne (1889) – kuunari
Kolmimastoinen kuunari Janne (203 nrt, pituus 35 m) oli rakennettu 1889. Kuunari oli sortavalaisomistuksessa. Janne katosi jo valmistumisvuotenaan merellä. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?291261