Haverit.netCelina (1.395 grt) oli vaasalaisomistuksessa ollut täystakiloitu alus, joka haaksirikkoutui helmikuussa 1900. Celina oli rakennettu puusta Nova Scotiassa, Kanadassa ja sen pituus oli 60,1 m. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?291533
Puurunkoinen Alcades (276 nrt) oli rakennettu Nauvossa 1866 ja sen pituus oli 32,9 m. Turkulaisomistuksessa ollut alus ajoi karille toukokuussa 1894. Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?290644
Rahtilaiva Liro (1.333 grt) oli rakennettu 1876 ja oli pituudeltaan 76,4 m. Suomen lipun alle alus hankittiin 1923, joskin alus mainitaan usein virolaisena. Liro oli lähtenyt tuomaan hiiltä Hullista määränpäänään Tallinna. Alus ilmoitettiin hävinneeksi 10.12.1931. Uusi Aura 24.12.1931 no 346 Vapaus 29.12.1931 no 151 Västra Nyland 31.12.1930 no 149 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?142311
Johannes (288 grt) oli vuonna 1920 puusta rakennettu kolmimastoinen kuunaritakiloitu alus. Johannes oli 6.12.1932 puutavaralastissa matkalla Porvoosta Tanskaan kun se jouduttiin hylkäämään merellä, jonka jälkeen alus lopulta upposi. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?297320
129 nrt:n suomalainen kuunari Anna haaksirikkoutui matkalla Faxasta Viipuriin 20.9.1920 Suomenlahdella. Anna oli rakennettu 1904 Vehkalahdella ja sen omisti Konsta Peippo. Turun Sanomat 11.1.1921 no 4938 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?255319
Wendla oli rakennettu 1875 Lemlandissa ja sen vetoisuus oli 315 nrt. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Lemlandissa. Aluksen tiedetään tuhoutuneen vuonna 1896. ks myös ”Wendla (1865)” Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 796
123 lästinen kuunari oli rakennettu Sastamolassa 1857. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Vårdö. Kuunari tuhoutui 1870. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 796
Sidebyssä 1873 rakennettu parkki oli vetoisuudeltaan 165 nrt. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Lemland. Alus thoutui haaksirikossa vuonna 1885. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786
Parkki Marin oli rakennettu luultavasti Englannissa ja sen vetoisuus oli 285 nrt. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Lemlandin Lumparlandissa. Marin tuhoutui vuonna 1894. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786
144 lästinen parkki oli rakennettu 1857 Jomalassa, josta se sai myös kotisatamansa. Parkki tuhoutui vuonna 1872. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Sanomia Turusta 6.12.1872 no 49
Kuunari Lyckan oli rakennettu todennäköisesti vuonna 1858 ja oli vetoisuudeltaan 169 nrt. Sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Sundissa. Kuunari koki haaksirikon joulukuussa 1883 sen ollessa matkalla Ruotsin Skellefteåsta Lyypekkiin. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Morgonbladet 20.12.1883 no 297
86 lästinen kuunari Lovisa oli rakennettu luultavasti vuonna 1864 ja sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Hammarland. Kuunari tuhoutui vuonna 1876. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784
Priki Leoparden oli rakennettu 1864 ja oli vetoisuudeltaan 325 nrt. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Finströmissä. Priki tuhoutui vuonna 1881. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784 Helsingfors Dagbladet 5.11.1881 no 301 Åbo Underrättelser 23.10.1881 no 288
Klaes oli 196 lästinen kuunari, joka oli rakennettu 1857 Hammarlandissa, josta tuli myös sen kotisatama Ahvenanmaalla. Alus tuhoutui haaksirikossa vuonna 1862. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784
Kuunarilaiva Karl oli rakennettu Pohjanlahden rannikolla 1873 ja oli vetoisuudeltaan 231 nrt. Sen kotipaikka Ahvenanmaalla oli Lemland. Alus tuhoutui haaksirikossa 1981. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782
50 lästinen Josephina oli rakennettu 1847 ja sen kotisatama oli Ahvenanmaan Lemland. Alus tuhoutui miehineen päivineen englanninmatkalla 1858. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782
Irena oli rakennettu Getassa 1874 ja oli vetoisuudeltaan 180 nrt. Sen kotisatamat Ahvenanmaalla olivat Geta ja Maarianhamina. Irena tuhoutui jo valmistumisvuotenaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
60 lästinen kaljaasi Hoppet rakennettiin vuonna 1861 ja sai kotisatamakseen Lemlandin Ahvenanmaalla. Kaljaasi menetettiin rantaan ajamisen seurauksena 1860. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
75 lästinen kuunari Hoppet oli rakennettu 1843 ja se sai kotisatamakseen Ahvenanmaalla Saltvikin ja Lemlandin. Hoppetin tiedetään haaksirikkoutuneen jo seuraavana vuonna. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780
Gideon oli rakennettu 1870 Ahvenanmaan Getassa ja sen vetoisuus oli 247 nrt. Gideon haaksirikkoutui 1899. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 778
Kuunari Alexadra (vetoisuus 96 lästiä) oli rakennettu 1858 ja ostettiin Eckerön vuonna 1862. Samana vuonna kuunari tuhoutui vasta toisella matkallaan Pohjanmerelle. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766
Kaljaasi Alda (107 nrt) oli rakennettu Veckelaksissa 1890. Ostettiin 1904 Saltvikiin Ahvenanmaalle, tiedetään tuhoutuneen vuonna 1907. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766
125 lästinen Aimo rakennettiin 1868, jona vuonna se hankittiin Ahvenanmaan Lemlandiin (varustaja Carl Abraham Melander). Aimon tiedetään tuhoutuneen vuonna 1873. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766
108 lästinen kuunari Wesselburn rakennettiin 1850. Se ostettiin Ahvenanmaan Hammarlandiin 1859. Kuunarin kohtalosta ei ole muuta tietoa kuin, että sen tiedetään tuhoutuneen 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 796
140 lästinenpriki Severus oli rakennettu 1863 ja piti kotisatamaansa Ahvenanmaan Sundissa. Tuhoutui matkallaan 1869 Antwepeniin. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 792
Kuunari Olga (542 nrt) oli rakennettu Prästössä 1874, josta se valmistuttuaan siirrettin kotisatamaansa Ahvenanmaan Vårdön. Olgan tiedetään tuhoutuneen 1867. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788
123 lästinen kuunari Josefina rakennettiin 1865 ja sai kotisataman Ahvenanmaan Vårdöstä. Tuhoutui miehineen kaikkineen 1875. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 782
Rautaparkki Beda oli rakennettu Saksassa 1856. Se oli vetoisuuudeltaan 234 nrt ja sai Ahvenanmaalla hankittua 1889 kotipaikakseen Lemlandin ja oli ahvenanmaalaisomistuksessa vuoteen 1914. Alus tuhoutui Viktor Sundmanin komennuksessa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772
Kemiössä rakennettiin vuonna 1870 154 nrt:n kuunari, joka kastettiin Amandaksi. Sen kotisatamaksi tuli Ahvenanmaalla Föglö, Vårdö. Amanda joutui haveriin 28.8.1890. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Amalia oli rakennettu Hammarlandissa, jonne se jäi myös kotisatamaansa. Kuunarilaiva oli 96 lästin vetoinen. Amalia tuhoutui vuonna 1876. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768
Raumalainen kaljaasi Johannes haaksirikkoutui kesällä 1885, mutta sen nelihenkinen miehistö pääsi turvaan. Rauman Lehti 13.6.1885 no 24
Parkki Finland oli rakennettu Hamari telakalla Porvoossa 1870. Parkki kuului porvoolaisen varustamo Augustin Eklöfin tonnistoon. Parkkilaiva teki muiden suurten laivojen tapaan matkoja, jotka kestivät kymmenestä kahteenkymmeneen kuukauteen. Tammikuun 19. päivänä 1887 lähti Finland Doboy Soundista Queenstown’iin, mutta sinne se ei koskaan saapunut. Kolmetoista miehistön jäsentä ja kapteenin vaimo hävisivät matkalla laivoineen. Hamari – Portti Merelle. […]
Kemiöläiseltä varvilta valmistui vuonna 1857 kolmimastoinen parkki, joka sai nimekseen Onni. Varustajina oli mm A.Abrahamsson ja Ananias Virtanen. Parkki ehti palvella omistajiaan suhteellisen pitkään ennen kuin koki haaksirikon 1908.
Luultu haaksirikko. Näinä päiwinä on eräällä kiwikarilla Gråharan majakkatornin läheisyydessä löydetty pelastuspoiju. johon on maalattu laiwan nimi Norfolk, sekä pari airoja. Luullaan olewan syytä otaksua, että poiju on kauppahuoneen Bailey et Leetham’in höyrylaiwsta Norfolk, jonka sanotaan marraskuun 15 p:nä lähteneen Rääwelin satamasta ja on siitä saakka ollut tietymättömissä. Suomalainen Wirallinen Lehti 13.1.1882 no 10 Sanomia […]
Haminan ja Tammisaareen upposi syysmyrskyssä monia Pietarista tulevia suomalaisaluksia. Yksi niistä oli ruislastissa kulkenut Haminasta kotoisin ollut Hedelmä, jonka uutisoitiin uponneen viiden sylen syvyyteen. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88 Ilmarinen 15.11.1851 no 91
Rautaparkki Adolph Tideman oli rakennettu Skotlannin Glasgowssa 1862 ja oli vetoisuudeltaan 1128 nrt. Kotipaikka sillä oli Ahvenanmaan Vårdössä. Adolph Tideman oli viemässä hiililastia Rotterdamista Gonovaan, jossa alus oli sen jälkeen tarkoitus myydä paikalliselle varustamolle. Se katosi tällä retkellä jälkiä jättämättä 17.12.1908. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 296, 766 Huvudstadsbladet 19.12.1908 no 347 […]
Rakennettu 1847, vetoisuus 67 lästiä. Kotipaikka Jomala. Tuhoutui 1861, turmassa menehtyi viisi miestä. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Rakennettu 1864, vetoisuus 130 nrt. Kotipaikka Lumparland. Tuhoutui 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Rakennettu 1838, vetoisuus 102 lästiä. Katosi syksyllä 1864 paluumatkalla Englannista. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Rakennettu 1850, vetoisuus 180 lästiä. Kotipaikka Hammarland. Tuhoutui 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Rakennusvuosi tuntematon, vetoisuus 117 lästiä. Kotipaikka Eckerö. Tiedetään tuhoutuneen vuonna 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Kolmimastoinen kaljaasi Vega rakennettiin Hudiksvallissa 1882. Vetoisuus 99 nrt. Kotipaikka Lumparland. Tuhoutui 1899. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Rakennettu 1860 Lumparlandissa, vetoisuus 110 lästiä. Kotipaikka Lumparland. Tuhoutui myöhäissyksyllä 1867. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794
Rakennettu Närpiössä 1874, vetoisuus 237 nrt. Kotipaikka Lemland Ahvenanmaalla. Kuului P. Eriksonin tonnistoon, tuhoutui 1890. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790
Rautafregatti Pojat oli rakennettu todennäköisesti vuonna 1854 (?) ja sen vetoisuus oli 53 lästiä. Kotipaikka sillä oli Jomala, Maarianhamina. Katosi vuonna 1863 matkalla Hulliin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790
Rakennettu Lumparlandissa 1861, vetoisuus 95 lästiä. Kotisataman Lumparlandissa. Tuhoutui 1862. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788
Rakennettu Kemiössä 1884, vetoisuus 87 lästiä. Kotisatama Lemlandissa. Tuhoutui 1879. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 786
Rakennettu 1849, vetoisuus 113 lästiä ja kotipaikka Lemland. Tuhoutui jo toisella Saksaan suuntautuvalla matkallaan 1858. Den Ålandska segelsjöfartens historia II Mariehamn 1988, s 784
Ainamo (1.562 grt, pituus 76,2 m) oli Englannissa vuonna 1890 rakennettu teräsrunkoinen höyryrahti, jossa oli myös kuunaririki. Ainamo oli porilaisomistuksessa kun se marraskuussa 1898 ajoi karille ja haaksirikkoutui. Myöhemmin alus kuitenkin nostettiin ja kunnostettiin, jonka jälkeen se sai uudeksi nimekseen SS London. Haaksirikko. Thistedistä, 14 p. marrask. Wiime yönä meni höyrylaiva Ainamo, kapt. Panelius, kotosin […]
Proomu kivilasteineen merenpohjaan. T.k. 9 p:nä lähti Lepeisten kivilouhimolta latvialainen Andreas-niminen proomu 118 tonnin nupukivilastissa hinaajalaiva Strelveiksin saattamana matkalle Riikaan. Maanantaina Uuteenkaupunkiin saapuneen tiedon mukaan on mainittu proomu t.k. 16 p:nä uponnut Suomenlahdella. Mitkä syyt uppoamisen ovat aiheuttaneet, ei tiedetä, mutta luultavasti on se tapahtunut viime päivinä vallinneiden myrskyjen johdosta. Sekä proomu että hinaaja, jota […]