Avainsana: Ruotsi-Gotlanti

Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Oden (kapt. Lind) haaksirikkoutui myrkyssä 19-20 lokakuuta välisenä yönä 1858 Gotlannissa Fidenin luona. Oden oli matkalla viemään Lyypekkiin tervalastia. Miehistö saatiin turvaan ja lastin pelastamiseen ryhdyttiin. Oden oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1842 ja oli vetoisuudeltaan 71 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. […]

Gotlannin Visbyssä ajelehti rantaan suomalaisen purjelaivan vasemmanpuoleinen laita, jossa oli keulaan maalattu nimi ”Kyrö”. Hylyn jätteet olivat osin hiiltyneet, mikä viittaa laivapaloon. Iltalehti 3.11.1921 no 255 Pohjan Kansa 4.11.1921 no 165

Kristiinankaupungin varvilla vuonna 1841 180 lästinen parkki. Ajoi karille jo ensimmäisenä vuotenaan Gotlannin vesillä lokakuun 24. päivänä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 615

Kristiinankaupungissa vuonna 1834 rakennettu 85 lästinen kuunari tuhoutui syskyllä 1836 Gotlannin vesillä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 613

Vuonna 1843 tuhoutui Kristiinankaupungin tonnistosta kolme laivaa; yksi näistä oli kauppias G.W. Lindqvistin kuunari Fäderneslandet (kapt. Lundblad). Kuunari sai vuodon Gotlannin Sandhammarin luona kun se oli viemässä terva-, potaska- ja puutavaralastia Hollantiin. Alus jäi hylyksi, mutta suuri osa lastista saatiin pelastettua. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 612 […]

Kuunari Fortuna oli rakennettu Kristiinankaupungissa vuonna 1827 ja oli vetoisuudeltaan 66 lästiä. Fortuna (kapt. S.E. Kjellberg) tuhoutui 8.11.1841 Gotlannin vesillä (Gustäde fiskaläge i Hungvahr) ollessaan palaamassa Amsterdamista. Aluksessa oli painolastin lisäksi vain vähäinen määrä kappaletavaraa lastina Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 611 Åbo Underrättelser 11.12.1841 no 98

21.10.1850 haaksirikkoutui Ahvenanmaan Hammarlandista kotoisin ollut kuunari Fadernäslandet (kapt. P.L. Hultgren) Bungenäsissä, Farösundissä Gotlannin pohjoisosassa. Alus oli ollut paluumatkalla Lyypekistä kun se oli pitkään vesilastissa ajelehdittuaan lopulta ajelehtinut rantaan ja hajonnut kahtia. Laivaväki ja takila saatiin pelastettua, mutta itse aluksesta tuli hylky. Åbo Underrättelser 22.11.1850 no 94 Ilmarinen 23.11.1850 no 93 Finlands Allmänna Tidning 2.12.1850 […]

Kristiinankaupunkilainen priki Iduna lähti loppuvuodesta 1850 kohti Kööpenhaminaa. Kaupungin merimieshuoneen kirjoihin on merkitty, että se tuhoutui todennäköisesti Gotlannin lähistöllä syksyllä 1850. Iduna oli rakennettu kotikaupunkinsa varvilla vuonna 1838 ja oli vetoisuudeltaan 82 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 118-119, 613

Kristiinankaupunkilainen fregattilaiva Furst Menschikoff ajoi karille lokakuussa 1843 Gottlannin rannikolla. Fregatti oli rakennettu 1832 kotikaupunkinsa varvilla ja sen vetoisuus oli 251 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 82, 612 Wasa Tidning 28.10.1843 no 43 Helsingfors Morgonblad 13.11.1843 no 88

4.9.1843 haaksirikkoutui Gotlannin vesillä Kristiinankaupunkilainen kuunari Ugglan (kapt. A.H. Nordström). Kuunari oli rakennettu vuonna 1831 kotikaupunkinsa telakalla ja oli vetoisuudeltaan 34 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 82, 618 Wasa Tidning 30.9.1843 no 39

180 lästinen Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Frithiof (kapt. J.H. Ekman) haaksirikkoutui 3.10.1842 Gotlnannin rannikolla. Aluksen hylky makaa Rönöhamnissa. Parkki oli rakennettu vuonna 1841 kotikaupungin varvilla ja oli vetoisuudeltaan 180 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 612 Wasa Tidning 3.12.1842 no 48 Åbo Underrättelser 3.12.1842 no 95

Kristiinankaupunkilainen 145 lästinen parkki Favoriten (kapt. H. Sjöberg) haaksirikkoutui 4.10.1842 Gotlannin etelärannikolle. Aluksen hylky on Grötingbouddenissa. Parkki oli rakennettu kotikaupungissaan vasta edellisenä vuonna. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 78, 611 Åbo Underrättelser 30.11.1842 no 94 Wasa Tidning 3.12.1842 no 48 Åbo Underrättelser 3.12.1842 no 95

Kristiinankaupungista lähtenyt kuunari Ceres (kapt. M. Ekman) oli viemässä 846 tonnin terva- ja 14 tonnin potaskalastia Lyypekkiin kun se karahti kivelle 19-20.11.1841 vastaisena yönä Gotlannin edustalla Gröttlingboholmissa. Lehtitietojen mukaan aluksen lopullisesta kohtalosta ei ollut vielä tietoa. Ceres oli rakennettu vuonna 1831 Lapväärtin pitäjässä ja oli vetoisuudeltaan 56 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, […]

Kristiinankaupungista kotoisin ollut kuunari Försöket (kapt. Ekman) ajatui karille Gotlannin vesillä (på Killingholmen utanför Wanlingbo) 19.9.1840 ollessaan matkalla Lyypekkiin. Försöket oli rakennettu vuonna 1833 Nornäsissä ja oli vetoisuudeltaan 30 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 73, 612 Åbo Underrättelser 17.10.1840 no 81

Kristiinalainen kaljaasi Hoppet (kapt. Reinhold Lind, 32 lästiä) lähti sen vuoden kolmannelle ulkomaan matkalle syyskuussa 1829, jolloin se haaksirikkoutui kotimatkalla Gotlannin luona. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s 48, 613

Gotlannin rannikolla Fahlholmissa Ahrsin sataman ulkopuolella tavattiin 6.1.1836 rantaan ajautunut kaljaasi, jonka kajuutasta löydettiin viisi miehen ruumista. Kaljaasin nimeksi selvisi Johannes (kapt. Carl Johan Källström), kotipaikka Turku. Alus oli lähtenyt Porista ja tarkoitus oli Rauman kautta mennä Riikaan viemään rautalastia. Riikasta oli päästy lähtemään 18.12.1835, mutta jouduttu merellä vaikeaan myrskyyn. Lastina oli pellavan siemeniä ja […]

Kuunari Elsa (205,22 rt) oli rakennettu vuonna 1866 Korppoossa ja oli mitaltaan 33,3 m. Aluksen varustaja ja kippari oli korppoolainen M.H. Mårtensson. Kuunari haaksirikkoutui Gotlannissa, Fårön Lutterhornissa elokuussa 1898. Osa aluksen puutavaralastista saatiin kerättyä talteen ja huutokaupattua. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 222-223 Åbo Tidning 9.8.1898 no […]

Porissa vuonna 1826 rakennettu 67 lästinen kuunari, pituus 77½ jalkaa. Haaksirikkoutui 10.10.1839 ½ mailia Laus Holmarin saaresta Gotlannin itäpuolella. Alus (kapt. C.H. Strömberg) oli kuljettamassa lankkuja ja lautoja, kuminaa, hevosennahkoja ja kuparia Turusta Lyypekkiin. Aluksen lastia päästiin pelastamaan, mutta vesilastissa ollut itse alusta ei kyetty enää pelastamaan. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri […]

Turkulainen kuunari (62 lästiä) Wilhelmina teki matkoja mm Välimerelle. Kärsi haaksirikon Gotlannin rannikolla vuonna 1830. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 254-255 Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s242-243

Turkulainen laiva Finland oli rakennettu (ennen?) 1742 ja oli vetoisuudeltaan 212 lästiä. Alus tuhoutui Gotlannissa vuonna 1745. Åbo sjöfarts historia I, intill branden 1827, Carl-Erik Olin. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1927, s. 236-237

Raumalainen 28 9/14 lästinen kaljaasi haaksirikkoutui kotimatkalla Gotlannin luona vuonna 1827. Rauman kaupungin historia IV. Rauma 1809-1917. Länsi-Suomen kirjapaino 1939

Porilainen pieni 72 lästinen priki Adolf Fredrik (kapt. Joseph Indrenius) haaksirikkoutui 22-23.11 välisenä yönä vuonna 1836 Gotlannin eteläkärjessä Barshageuddissa. Alus oli tulossa painolastissa Newcastlessa kotisatamaansa. Miehistö pelastui, mutta aluksesta tuli hylky. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXVII Helsingfors Tidningar 19.11.1836 no 92

Porilainen 258 lästinen laiva Rurik (kapt. Stenroos) hukkui vuonna 1838 Gottlannin luona eteläkärjessä. Porin kaupungin historia, J.W. Ruuth, SKS Helsinki 1899, s. LXXXV Åbo Tidningar 15.12.1838 no 99

Merikarvialla 1864 rakennettu parkki Eugenia oli vetoisuudeltaan 175 lästiä. Myöhemmin sen kotisatamaksi tuli Lemland. Eugenia oli tehnyt matkoja Englantiin ja Ruotsiin. Vuonna 1872 Eugenia oli ottanut lastin Skellefteåsta Hulliin vietäväksi. Paluumatkallaan Eugenia (kapt. Sjölund) haaksirikkoutui totaalisesti 28-29.12.1872 Gotlannin rannikolla. Miehistö saatiin suurin vaivoin pelastettua, mutta alus jäi hylyksi. Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn 1988, […]

79 lästinen raumalainen kuunari Wilhelmina (kapt. Anders Fröberg) haaksirikkoutui syksyllä 1865 Gotlannissa. Miehistö pelastui. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192

66 lästinen raumalainen alus Columbus (kapt. Eric Johan Wuoriander) kärsi kolmannella menomatkallaan ollessaan puutavaralastissa täydellisen haaksirikon Gotlannin rannikolla Fårön luona 22.9.1857. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Åbo Underrättelser 13.10.1857 no 80 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192

Pieni raumalainen 45 lästinen Wälgång (kapt. Carl Gustaf Ekroth) kärsi kolmannella matkallaan vuonna 1856 täydellisen haaksirikon Gotlannin luona. Miehistö pelastui. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, 2. 192

Kristiinankaupunkilainen kuunari Carolina (kapt. A. Lagerstam, 28 lästiä) oli viemässä mm tervaa ja voita kotikaupungistaan Riikaan kun se haaksirikkoutui 27.10.1852 Gottlannin itärannalla Kräklingbon kylän luona. Alus jäi hylyksi, mutta takila ja lasti on saatu pelastettua. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 130, 610 Åbo Underrättelser 19.11.1852 no 19 […]

Helsingistä kotoisin oleva ja kauppias Bäckin omistama priki Gustafwa Maria haaksirikkoutui puutavaralastissa Gottlannissa 1861. Helsingfors Tidningar 28.5.1861 no 61 Porin Kaupungin Sanomia 8.6.1861 no 23

Priki Blenda (kapt. Pretorius, ei virheellisesti mainittu Petronillo) oli lautatavaralastissa matkalla Viipurista Antwerpeniin kun se haaksirikkoutui matkalla Fårön luona Gotlannin rannikolla. Lasti saatiin purettua. Åbo Underrättelser 13.7.1865 no 80 Suometar 18.7.1865 no 163 Åbo Underrättelser 20.7.1865 no 83 Åbo Underrättelser 27.7.1865 no 86

Turkilainen kuunari Amalia (kapt. Hagman) oli painolastissa menossa Kööpenhaminasta Strömsholmeniin kun sen 10.10.1871 ajoi karille Gotlannin rannalla. Uutisoinnista ei voi tietää saatiinko kuunari myöhemmin pelastettua. Helsingfors Dagbladet 21.10.1871 no 286 Sanomia Turusta 27.10.1871 no 43

Parkki Amanda upposi 1894 Stafklintin luona. Se oli Närpiössä vuonna 1865 rakennettu 382 nrt:n alus. Åland 22.12.1895 no 102 Nya Pressen 27.12.1894 no 52 Åbo Underrättelser 27.12.1895 no 351 Huvudstadsbladet 28.12.1895 no 302 Wasa Tidning 29.12.1894 no 304 Den Åländska segelsjöfartens historia, Georg Kåhre ja Karl Kåhre, Ålands Tidningstryckerie Ab, Mariehamn 1988 [Risto Sajaniemi: Stavklint […]

1880-luvulla oltiin laajentamassa Suomen rataverkko Vaasaan ja se valmistui 1883. Marraskuussa 1880 suomalainen priki Berona oli tuomassa 360 tonnin ratakiskolastia tälle työmaalle kun se haaksirikkoutui Gotlannin rannikolla. Kiskot onneksi olivat vakuutettuja. Ahti 18.11.1880 no 46

Rakennettiin 1924 Ruotsissa, jolloin sen voimanlähteenä oli höyrykone, joka vaihdettiin dieselkoneeksi 1951. Maarianhaminaan alus ostettiin 1960, jolloin se sai nimekseen Stella. Jo seuraavana vuotena alus sai vuodon 10 nm SW Haburgensin majakasta. Miehistö jätti aluksen, joka upposi 27.10.1961. Riksantikvarieämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/34688dfe-4d23-4daa-8221-56a631b49dc0

Priki Union (253 r.) rakennettiin Tokarnäsetissä, rikattiin uudelleen kuunariksi 1894. Nauvolainen kuunari Union oli matkalla Vaasasta Kööpenhaminaan puutavaralastissa vielä myöhäissyksyllä 1899. Kuten niin monet muutkin alukset, koki Union loppunsa Gotlannin rannoilla, jossa se haaksirikkoutui 25.10.1899. Åbo Tidning 11.11.1899 no 307 Helsingin Sanomat 13-3-1932 no 72 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?290978

Porilainen parkki Tarmo koki haaksirikon 14.11.1901 Gotlannin lähistöllä. Vaasasta kotoisin ollut kapteeni Wiktor Nyman ja toinen miehistön jäsen menehtyivät onnettomuudessa. Tarmo oli entinen italialainen Ginewra-niminen alus, joka oli vuosikaudet maannut rantaan ajelehtineena Reposaaren rannassa, kunnes se oli ostettu kunnostettavaksi ja uudelleen käyttöön otettavaksi. Huvudstadsbladet 20.11.1901 no 315 Wasa-Posten 20.11.1901 no 91 Västra Finland 20.11.1901 no […]

Vuonna 1924 rakennettu m/s Stella (500 grt) oli pituudeltaan 46,2 m. Suomeen Stella ostettiin 1960, jona vuonna se myös menetettiin haaksirikossa. 27.10. rahtilaiva oli tuomassa hiililastia Szczecinistä Hankoon kun se sai vuodon ja upposi Gotlannin ulkopuolella. Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973. Hannu Vapalahti. Tammer-Paino Oy Tampere 1997, s. 31 Wrecksite.eu Riksantikvariämbetet Fornsök  

Moottorilaiva Julius lähti 13.11.1920 Viipurista puutavaralastissa Randersiin Tanskaan. Tämä oli aluksen ensimmäinen matka, ja jolla se jo heti seuraavana päivänä joutui tuhon omaksi Gotlannin edustalla. Moottorilaiva Julius oli rakennettu edellisenä vuonna teräksestä Hampurissa. Laivan pituus oli 56,10 m ja se kykeni lastaamaan 800 tonnia kuollutta painoa. Onnettomuushetkellä laiva kulki vielä Saksan lipun alla, mutta sen […]

Kuunari Jona (128 grt) haaksirikkoutui Gotlannin länsirannalle 10.7.1920 kuljettaessaan kiinalaisia astiota Ronnesta Kotkaan. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?255611

Ascania (838 grt) oli rakennettu 1901 ja sen pituus oli 58 m. Viipuriin alus hankittiin Ruotsista vuonna 1934. Ascania haaksirikkoutui Faron ulkopuolella Gotlannissa 27.9.1940 ollessaan puutavaralastissa matkalla Kotkasta Kieliin. Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?216457 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1082 Riksantikvariämbetet Fornsök:   https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/12b69fe8-c153-4dfb-93d8-f6e840e39721

Saltvikistä kotoisin ollut kolmimastoinen purjelaiva ajoi 18.1.1929 Visbyssä rantaan navigointivirheen johdosta. Miehistö, yhdeksän miestä ja yksi nainen, saatiin turvaan maston ja puun väliin kiritetyn köyden avulla. Vineta oli rakennettu 1919 ja oli vetoisuudeltaan 306 rek.tn. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-23. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003, s. 83-84 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, […]

Neptun (422 nrt) oli rakennettu 1890 Finströmissä, josta se valmistuttuaan siirtyi kotisatamakseen muodostuneeseen Hammarlandiin. Tuhoutui Gotlannissa marraskuussa 1928 kapteeni Uno Danielsonin ollessa komennossa. Uusmaalainen 4.12.1928 no 92 Kansan Lehti 4.12.1928 no 284 Ålands Nyheter 8.12.1928 no 49 Åland 8.12.1928 no 98 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 788

Parkki Ingeborg (537 nrt) oli rakennettu Getassa 1874, joka myös jäi sen kotisatamaksi. Alus tuhoutui sen ajettua sumussa rantaa Gotlannissa 13.6.1890. Parkki oli puulastissa matkalla Kronstadtista Havreen. Åbo Tidning 16.6.1890 no 160 Åbo Tidning 20.6.1890 no 164 Åbo Underrättelser 20.6.1890 no 164 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland […]

Kuunariparkki Deo Gloria (294 nrt) oli rakennettu 1861 Flensburgissa ja hankittiin 1912 Ahvenanmaalle, Föglön. Tuhoutui ajettuaan maihin Gotlannissa lokakuussa1912 ollessaan viemässä puutavaralastia Pietarsaaresta Hampuriin. Alus tuhoutui, mutta yhdeksänhenkinen miehistö pääsi turvaan. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 774 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 70-71 Åland 9.11.1912 no […]

Parkki oli rakennettu Sunderlandissa 1850 ja oli vetoisuudeltaan 805 nrt. Maarianhaminaan se ostettiin 1899. Kesäkuussa 1901 alus oli viemässä puutavaralastia Kotkasta Lontooseen kun se rantautui Gotlannin rannikolla ja jäi hylyksi. Västra Finland 19.6.1901 no 49 Åland 15.6.1901 no 51 Åland 4.7.1901 no 58 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772

Parkki Ceralia oli rakennettu Närpiössä 1875 ja oli vetoisuudeltaan 511 nrt. Se siirtyi valmistumisvuotenaan ahvenanmaalaisomistukseen Vårdöseen. Parkki tuhoutui Gotlannin luona sumussa 1883. Åbo Tidning 1.9.1883 no 236 Nya Pressen 3.9.1883 no 239 Folkwännen 4.9.1883 no 205 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 772 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, […]

Kuunari Amarilla rakennettiin 1854 ja siitä tehtiin 84 lästin vetoinen. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Lemlandissa. Tuhoutui lauta- ja parrulastissa Gotlannin rannikolla myrskyssä ja ankarassa sateessa jo ensimmäisenä purjehdusvuotenaan. Ilmarinen 15.10.1869 no 42 Suomalainen Wirallinen Lehti 30.9.1869 no 117 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 768 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, […]