Haverit.netKapteeni Jan Doedesin ohjaama alus oli puutavaralastissa matkalla Narvasta Amsterdamiin kun se ajoi kivelle ja kaatui Porkkalassa 19.9.1792. Alusta ei voitu enää pelastaa, mutta takilaa saatiin pelastettua. Lotskontoret Dykerihandlingar 1792-1793
Kapteeni Ervastin komennossa ollut kaljaasi Victoria haaksirikkoutui 13.9.1790 Hankoniemellä. Stockholms Posten 5.10.1790
Kapteeni Mårten Hellmanin Filius-alus oli lähtenyt lokakuussa 1790 Helsingistä kun se haaksirikkoutui Tammisaaren saaristossa. Alusta ei voitu pelastaa, takila ja lasti sentään saatiin pelastettua. Lotskontoret Dykerihandlingar 1797-1798 Inrikes Tidningar 30.3.1791 Stockholms Post-Tidningar 7.3.1791
29.6.1788 (6.7.1788?) haaksirikkoutui Hangon länsipuolella alus ns Trillhällin (?) luona. Kruunun miehet pelastivat lastina olleita hevosia haaksirikosta. [Risto Sajaniemi: Tryhålskäret on keskellä Hanko läntisen selkää. Muuta ei löydy] Lotskontoret Dykerihandlingar 1788-1791
Vuonna 1788 Tanskasta kotoisin ollut jahti ajelehti maihin Kemiön saaristossa. Lotskontoret Dykerihandlingar 1788-1791
Snau Lovestoff of Nordskild haaksirikkoutui 28-29.9.1787 Porkkalan ulkopuolella. Alus upposi, mutta suuri osa takilasta saatiin pelastettua ja myöhemmin huutokaupattua. Näistä järjestettiin myöhemmin huutokauppa. Miehistö hylkäsi aluksen ja meni Venäjälle. Lotskontoret Dykerihandlingar 1788-1791 Stockholms Post-Tidningar 20.3.1788
Kapteeni Semen Kirmanoff oli viemässä kipsikivilastissa ollutta kaljaasi St.Nicolausta Riikasta Pietariin kun se upposi 16.10.1787 Pellingin saaristossa ”wid Gåsören 3 mihl söder i öppna sjön af finska skärgård (utanför Velinge)”. Hylystä saatiin pelastettua takilaa. [Risto Sajaniemi: Gåsören on kapea luoto Pellingin kaakkoispuolella, 60.18 N 26.14 E.] Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.92-93 Stockholms Post-Tidningar […]
Luutnantti Petter Montelin komentaman kruunun brikantiini oli painolastissa matkalla Helsingistä Kalmariin kun se 24.9.1786 rantautui ”½ mil utan för Wallö holme”. Mastot pelastettiin, mutta alusta ei voitu pelastaa. [Risto Sajaniemi: Kalmari on Öölannin länsipuolella mantereella. Wallö ei löydy mistään.] Lotskontoret Dykerihandlingar 86-87 Inrikes Tidning 15.6.1786
Lentolaivueen BL-180 syöksyi 11.10.1944 Laukaan pitäjän Kuusan kylässä Saraaveteen kahden BL-koneen harjoitellessa ryhmälentoa. Saraajärven päällä ohjaaja ilmeisesti arvioi korkeuden väärin ja törmäsi suurella nopeudella veteen. Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa Oy 1982, s. 213
Ohjaajaoppilas vänrikki Erkki Linola oli 17.7.1942 suorittamassa ilma-ammuntoja kun hän törmäsi hinausvaijeriin. Kone joutui syöksykierteeseen eikä Linolan varjo ehtinyt aueta. Onnettomuus tapahtui Kokkolan Ykspihlajan edustalla. Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa Oy 1982, s. 114-115
Kahden Me 109 bf koneen partio lähti Malmin lentokentältä torjuntalennolle Suomenlahdelle 20.7.1944. Porvoon Söderskärin majakan eteläpuolella partio kohtasi kaksi vihollisen Douglas Boston-pommikonetta, joilla oli suojana kaksi La-5 hävittäjää. Luutnantti Nyholm hyökkäsi hävittäjien kimppuun ampuen toisen niistä alas. La-5 syöksyi mereen Söderskärin kaakkoispuolella, n. 10 kilometrin päässä saaresta. Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa Oy 1982, […]
Kahden Me 109 bf koneen partio lähti Malmin lentokentältä torjuntalennolle Suomenlahdelle 20.7.1944. Porvoon Söderskärin majakan eteläpuolella partio kohtasi kaksi vihollisen Douglas Boston-pommikonetta, joilla oli suojana kaksi La-5 hävittäjää. Partiolta jäi huomaamatta vihollisen lakipartio, joka pääsi yllättämään ja ampui molemmat MT:t tuleen. Vänrikki Toivonen syöksyi palavan koneensa mukana mereen Söderskärin majakan eteläpuolella. Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko […]
Kahden Me 109 bf koneen partio lähti Malmin lentokentältä torjuntalennolle Suomenlahdelle 20.7.1944. Porvoon Söderskärin majakan eteläpuolella partio kohtasi kaksi vihollisen Douglas Boston-pommikonetta, joilla oli suojana kaksi La-5 hävittäjää. Luutnantti Nyholm hyökkäsi hävittäjien kimppuun ampuen toisen niistä alas. Partiolta jäi huomaamatta vihollisen lakipartio, joka pääsi yllättämää ja ampui molemmat MT:t tuleen. Nyholmin palava kone syöksyi mereen […]
llmailukoulun meritiedustelukone Hansa-Brandenburg I.V.L.A -22 teki epäonnistuneen pakkolaskun mereen 7.12.1928. Vääpeli Snelman sekä lentokonemekaanikko Männikkö starttasivat harjoituslennolle Santahaminasta tarkoituksenaan käydä kääntymässä Porkkalassa. Koneen ollessa lähestymässä Stor-Brändön -nimistä saarta alkoi moottori käydä epäsäännöllisesti ja edessä oli pakkolasku mereen. Laskussa kellukkeet murtuivat ankarassa aallokossa, kone meni nokilleen ja upposi nopeasti. Paikka oli Helsingin länsipuolella lähellä Hirsalaa, ja […]
Blenheim-laivue lähti maaliskuussa 1942 pommituslennolle Suursaareen. Huono sää yllätti koneet jo menomatkalla ja ne hajaantuivat eri tahoille. Vain kolme konetta löysi kohteen päästen pommittamaan vihollisen asemia. Paluulennolla sää huononi entisestään. BL-147 iskeytyi räjähtäen jäälle n 300 m Boistön linnakkeesta pohjoisluoteeseen. Jäähän syntyi iso avanto ja koneen pirstoutuneita jäänteitä löytyi jäältä isolta alueelta. Koneen alastulopaikka sijaitsee […]
5.11.1941 venäläiset onnistuivat ilmataistelussa ampumaan alas vänrikki Alpo Lakion ohjaaman Curtiss Hawk 75 A:n (CU-567). CU-koneiden partioidessa Hangon vuokra-alueen lähistöllä nousi Täcktomin kentältä ilmaan kahdeksan I-16 hävittäjää. Syntyneessä ilmataistelussa molemmat puolet menettivät yhden koneen. Lakion koneen nähtiin syöksyvän mereen Hästö-Busöstä etelään, Jussaröstä suuntaan 253 astetta. Koneen putoamispaikaksi mainitaan Sukeltajan Maailma-lehden artikkelissa ”Storgaddet luodon lähellä”. Sukeltajan […]
20.3.1940 syöksyi Säkylän Pyhäjärveen Morane Saulnier MS-320. Ohjaaja vänsikki Matti Hakala. Kahden koneen partiolennolla tuntemattomasta syystä Hakalan kone joutui pystysyöksyyn mennen jään läpi moottorin tunkeutuessa pohjamutiin. Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa Oy 1982, s. 38
Helmikuussa 1940 ammuttiin alas Saimaalla Rauhan lähistöllä tanskalaisen vapaaehtoisen Fritz Rasmussenin Fokker. Rasmussen putosi repeytyneine varjoineen Urkonsaareen ja kone Korpisaaren ja Haukkasaaren väliseen salmeen. Koneen moottori ja muita osia nostettiin pohjasta 1979 ja ovat esillä Keski-Suomen ilmailumuseossa. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 112 Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa […]
Jatkosodan alussa Vesivehmaan kentältä starttasi 30.6.1941 kaksi Brewster-hävittäjää etsintälennolle Kotka-Porvoo alueelle. Partio tapasi kaksi venäläisten hidasta BMR-2 lentovenettä Suomenlahden selällä 500 m korkeudessa matkalla länteen. Luutnantti Per Erik Sovelius (BW-378) pudotti toisen koneen, joka putosi palaen mereen 35 km Porvoosta suuntaan 170 astetta. Vääpeli Sakari Ikonen (BW-386) puolestaan ampui toisen koneen tuleen, joka painui pystysyöksyssä […]
Jatkosotaa oli käyty vasta neljä päivää kun Vesivehmaan kentältä starttasi kaksi LLV 24:n Brewster hävittäjää sulkulennolle Kotka-Porvoo alueelle. Partio havaitsi kahden venäläisen lentoveneen nousevan Suursaaren suunnasta ja suuntaavan kohti Suomen rannikkoa. Luutnantti Pekka Kokko hyökkäsi johtokonetta vastaan ja kone syttyi palamaan. Tämän jälkeen hän hyökkäsi toisen koneen kimppuun, jolloin sekin syttyi palamaan. Molemmat koneet syöksyivät […]
Jatkosotaa oli 28.6.1941 käyty kolme vuorokautta kun Vesivehmaalta LLv 24 startanneet kaksi Brewster havaitsivat Loviisan ulkopuolella kaksi SB-pommikonetta. Alikersantti Nils Katajainen hyökkäsi siipikoneen kimppuun. Kone syttyi palamaan ja syöksyi mereen Pellingin edustalla. Pudonneita punatähtiä. Ilmasotaa Kaakkois-Suomessa 1941. Jukka Vesen, Paino Grano Oy 2021, s. 46
Joulukuussa 1939 Oulusta n 100 km itään, Puolangan Pirttijärven jäälle laskeutui ”desanttikone”. Vauhdin pysäjdyttyä jää petti ja lentokone painui pohjaan. Paikalliset näkivät tapauksen ja kävivät avannolla, joka oli ”kilometrin päässä rannasta”. Konetta ei ole toistaiseksi löydetty etsinnöistä huolimatta. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 179
Joensuun Pyhäselkään on pudonnut ainakin kolme lentokonetta. 4.7.1941 Oiva Tuominen pudotti Fiat G.50 hävittäjällään (FA-3) neljä SB:tä Joensuussa. Koneista kaksi putosi Pyhäselkään. Toisen Pyhäselkään pudonneen sijainti saattaa olla 0,5 km Aavarannan tukikohdasta. Sukeltajat löysivät SB-hylyn jouluna 1997, jolloin hylystä nostettiin kolmilapainen potkuri. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 157
Talvisodassa satasaaliiksi saatu DB-14 pommikone sai Suomen Ilmavoimissa tunnukseksi VP-14. Kone jäi lattakierteeseen koelennolla 2.7.1941. Kolmihenkisestä miehistöstä vain tähystäjä pelastautui laskuvarjolla. Putoava kone räjähti Konneveden pinnassa. Koneen nostettuja osia näytteillä Vantaan ilmailumuseossa. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 140 Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa Oy 1982, s. 61
Harjoituslennolla ollut PY-34 törmäsi toiseen suomalaiskoneeseen Hollolan lähistöllä 10.3.1942. Ohjaaja Paavo Tuomala pelastautui laskuvarjolla. Kone syöksyi jään läpi Vesijärveen. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 75
Suursaaren katastrofiin päättyneeltä pommituslennolta palaava suomalainen Blenheim BL-149 (ohjaaja Kaarlo Salas) eksyi huonossa säässä ja syöksyi jään läpi Loviisanlahteen. Päronbottenin koillisrannalla onnettomuudesta kertova muistomerkki. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 34 Kohtalokkaat lennot 1939-1944. Jaakko Hyvönen. Vaasa Oy 1982, s. 103 Sukeltajan Maailma 3/1997, s 53
Venäläiset hyökkäsivät vahvoin ilmavoimin Haminan satamaan 17.5.1944. Kymin kentältä starttasi luutnantti Myllylä Me 109:llä (MT-406) ja pääsi ampumaan täyslaidallisen kohti lähintä pommittajaa. Pe-2 alkoi savuta ja se jäi jälkeen muista. Kone teki lopulta hallitun pakkolaskun mereen Koivuluodon itäpuolelle. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 33
Kyösti Karhila pudotti 19.7.1943 MT-224:llä yksinäisen venäläisen Pe-2:n Haminan kaakkoispuolelle, Pöytsaaren eteläpuolelle linjalla Pukholmi-Viiholmi. Kone putosi pystyssä Pyötsaaren etelärannalle noin 100 metrin etäisyydelle rantavedestä. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 32 Sukeltajan Maailma 4/1997, s. 55-57
Venäläiset yrittivät pommittaa Kotkaa 6.3.1944. Syntyneessä ilmataistelussa monia venäläisiä koneita ammuttiin alas. Eino Luukkasen MT-201 pudotti Pe-2:n Haapasaaren luoteispuolelle Haapaari-Kunnetoin väliselle matalikolle. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 31
Vuonna 1981 meren pohjasta löydettiin tähtimottori, joka saattaa liittyä helmikuussa 1944 Helsingin suurpommitusten yhteydessä alasammuttuun venäläiseen pommikoneeseen. Varsinainen koneen hylky on vielä löytämättä. Moottorin löytöpaikka on Högkopplan saaren nimettömästä lammesta lounaaseen 375 m / Tobakspungenista lounaaseen 50m, syvyys 8 m. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 25
17.5.1944 venäläiset hyökkäsivät vahvoin lentojoukoin Haminan satamaa vastaan. Kymin kentältä torjuntaan nousseet suomalaiset Mersut tuhosivat kahdeksan PE-2 konetta ja kolme hävittäjää. Ilmataistelussa Arvi Toukoniityn ohjaama Bf 109 sai niin pahan osuman, että ohjaaja päätti tehdä pakkolaskun mereen Kirkonmaan itäpuolelle. Ohjaaja ehti poistua koneesta, joka päätyi merenpohjaan ehjänä. Uppoamispaikaksi kerrotaan ”Kuolinluodosta itään länsiviitan kohdalla” ja sijainniksi […]
Ilmatorjunta pudotti 1-2 neuvostokonetta Saaristomerellä Vidskärin pohjoispuolelle. Vidskär Kläppenin alueelta havaittiin 150-200 m öljyläikkä. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 19
Suomalaiset hävittäjät saivat Talvisodan ilmataisteluissa 3.2.1940 Saaristomeren alueella viisi ilmavoittoa samana päivänä. Yksi venäläinen DB-3 pommikone teki pakkolaskun Vidskärin itäkärkeen. Kaksi miehistön jäsentä saatiin sotavangiksi, kolmas surmansa saanut haudattiin Utön saareen, jossa muistokivi. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 19
Blackburn Ripon oli englantilainen kaksitasoinen, yksimoottorinen lentotulialuksilta operoivaksi suunniteltu torpedo- ja tiedustelukone. Suomen ilmavoimissa niitä käytettiin vuodesta 1931 lähtien 1930-luvun lopulle ensisijaisesti tiedusteluun ja yhteistoimintaharjoituksiin. 4.9.1942 RI-152 menetettiin onnettomuudessa Ahvenanmaan Nyhamnissa. Ohjaaja ja ampuja saivat surmansa. Onnettomuuspaikan lähettyvillä saaren koilliskulmalla on karttoihin merkitty muistomerkki. Lentokonehylyt. Ilmailun historia 10. Karkkilan Painopalvelu Oy 2024. Ari Vilmi, s. 16
Ahvenanmaalainen kuunari Elioth (kapt. Erik August Nordström) oli ottanut maissilasti Visbystä Helsinkiin vietäväksi myöhäissyksyllä 1880. Matkalla jouduttiin myrskyyn. Mastojen kaatamista ruvettiin panemaan toimeen kun samalla paikalle tuli höyrylaiva Moss, joka otti haveristit hinaukseen. Hinauskaapeli kuitenkin katkesi, mutta lopulta onnistuttiin pääsemään Visbyseen. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 61-62 Åbo Underrättelser […]
Merikarvialla 1864 rakennettu parkki Eugenia oli vetoisuudeltaan 175 lästiä. Myöhemmin sen kotisatamaksi tuli Lemland. Eugenia oli tehnyt matkoja Englantiin ja Ruotsiin. Vuonna 1872 Eugenia oli ottanut lastin Skellefteåsta Hulliin vietäväksi. Paluumatkallaan Eugenia (kapt. Sjölund) haaksirikkoutui totaalisesti 28-29.12.1872 Gotlannin rannikolla. Miehistö saatiin suurin vaivoin pelastettua, mutta alus jäi hylyksi. Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn 1988, […]
Kuunarilaiva Adéle (225 nrt) oli rakennettu Sidebyssä vuonna 1878. Alus ostettiin Maarianhaminaan vuonna 1895. Muutaman vuoden päästä vuonna 1898 Adéle tuhoutui Tanskan Bornholmissa. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2004-2005. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2005, s. 84
Saltvikista kotoisin ollut kuutti tuhoutui syyskuussa 1784 Ahvenanmaan saaristossa sen ollessa matkalla Tukholmaan. Miehistö pelastautui jollalla Rödhamniin, mutta alus lasteineen menetettiin. Lastina oli mm puutavaraa, hevonen, neljä lammasta ja kolme sikaa. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2004-2005. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2005, s. 9-10
28.10.1663 vallitsi Ahvenanmaalla ankara syysmyrsky. Tukholmaan matkalla ollut skuutti Simonice et Judaedag haaksirikkoutui Tukholman matkallaan. Samana päivänä haaksirikkoutui myös Bertil Olofssonin skuutti, kotoisin Ahvenanmaan Töftöstä. Kaikki selvisivät tästä turmasta. Wargatanista kotoisin ollut talonpoika Simon Clemetsson menetti haaksirikossa 130 taaleria. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-2003. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003, s. 10 Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. […]
Laivuri Anders Bertilsson Ahvenanmaan Grundsundista lähti uudella 45 lästisellä ja raskaasti puutavaralla lastattuna skuutillaan vielä syysmyöhään 28.10.1663 Tukholmaan. Alus koki haaksirikon myrskyssä ennen määränpäätään. Laivurin vaimo, joka makasi sairaana kajuutassa kun muut viisi miestä pelastuivat läheiselle luodolle. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-2003. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003 s. 10
Kristiinankaupungista kotoisin ollut parkki Ocean (kapt. Lignell) oli ottanut joulukuussa 1861 hiililastin vietäväksi Rangoniin, Burmaan. Lastia purettaessa havaittiin ruumassa irti päässyt tulipalo. Ennenkuin palo saatiin hallintaan vaurioitui alus pahoin ja se jouduttiin hinaamaan rantaan. Oceanin tulosta nostettiin 23.266 ruplan vakuutuskorvaukset. Ocean oli rakennettu kotikaupunkinsa telakalla vuonna 1858 ja oli vetoisuudeltaan 326 lästiä. Sjöhistoriska Årsskrift för […]
Joensuussa Pyhäselän vesi oli jatkosodan aikaan niin alhaalla, että sen rannat soveltuivat ilmavoimien käyttöön ja sieltä operoitiin ahkeraan. Kesällä 1941 Onttolan lentokentälle ja Pyhäselän rantakentille sijoitettiin yli puolet ilmavoimien lentokonekalustosta. Heinäkuun 1941 alussa saavutettiin merkittäviä ilmavoittoja. Eniten pudotuksia saavutti vääpeli Oiva ”Oippa” Tuominen heinäkuun 4. päivänä. Tuominen pudotti yhden ilmataistelun aikana Fiat FA-3 -hävittäjällä peräti […]
Lentolaivue 6 toimi jatkosodan alusta alkaen Nummelan lentokentältä käsin. Lentolaivueen toiminta-alue oli 1941 Hangon rintama ja Suomenlahden merialue. Kapteeni Bergin johtama Curtiss-osasto yritti 1.11. houkutella venäläisiä ilmataisteluun, jolloin yksi vihollisen I-16 hävittäjä saatiinkin ammuttua alas. Vihollisen ilmatorjunta sai osuman kapteeni Bergin johtokoneeseen, jolloin CU-570 syöksyi maahan ja Berg sai surmansa. Kone putosi mereen Koön eteläpuolella […]
Ahvenanmaan Jurmon saaristossa lähellä Westehamnia räjähti 35 kiloa dynamiittia norjalaisessa pelastusmoottorialus Tjørvessä (40 rek.t). Tjørve oli avonainen moottoriproomu, jonka upottua vain mastot jäivät pistämään meren pinnan yläpuolelle. Laivan kahdeksasta miehistön jäsenestä neljä sai surmansa. Pelastusalus oli nostamassa pohjasta isoa rautaosaa, jota yritettiin räjäyttämällä irroittaa. Myöhemmin syksyllä yritettiin pohjassa makaavaa Tjørven hylkyä myydä Turussa, mutta ostajaa […]
Kapteeni Anton Teylorin (Taylor) fregatti oli lähtenyt Liverpoolista pelkässä painolastissa määränpäänä Pietari. Perille alus ei päässyt, koska se koki haaksirikon Gåsörenin riutalla 17.10.1792 Pellingin saaristossa (på Gåsbrysgrund 3 mil från Bellinge skärgård). Alusta ei voitu pelastaa, mutta myöhemmin Loviisassa 17.12.1792 huutokaupattu takila ja muuta laivairtaimistoa kyettiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och […]
Kapteeni Honoui Sapyn (Honorij Sapij) ohjastama alus oli lähtenyt Pietarista kohti Malagaa kun matka päättyi haaksirikkoon Porkkalassa (på Makulle kuppan? Vid Porcala / Makille klippan wid Porcala) 13.10.1792. Aluksen lastina oli rautaa ja puutavaraa. Lasti ja alus saatiin pelastettua ja tuotua Helsinkiin. [Olisiko Makulle = Makilo eli Mäkiluoto? 59.919 N 24.347 E. Kuppan?] Mikko Huhtamies: […]
Kapteeni Christian Ahlberg oli aloittanut matkansa Siuntion Pikkalasta kohti Tukholmaa kun hänen matkansa katkesi haaksirikkoon Hankoniemen itäpuolelle (wid Sand Skär på Östa sidan af Hangö fjärden) 22.5.1792. Alus oli viljalastissa, jota saatiin pelastettua, samoin aluksen takila. Aluksen omisti Axel Reuterholm. [Sandskär 59.815 N 23.082 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) […]
Kapteeni Lundrech Joh. Fr. Ekholmin aluksen matka katkesi Ahvenanmaalla (Saudo?) haaksirikkoon vuonna 1792. [Saudo; olisiko Sandö, on Föglössä, Lövön lähellä] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kapteeni Mårten Hellmanin ohjastama alus oli lähtenyt Porista määränpäänä Strömsby kun sen matka katkesi haaksirikkoon Hankoniemen edustalla 27.11.1787. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Dykerihandlingar, Suomen merimuseo, koonnut Ismo Malinen, Dh.?
Kapteeni Petter Pakesin alus oli lähtenyt Riikasta määränpäänä Pietari, mutta joutui matkalla haaksirikkoon Tammisaaren saaristossa (wid Håfrö Basö wid Ekenäs) 11.9.1786. Pääsi irti omin avuin, mutta ankkuri touveineen jouduttiin jättämään, jotka myöhemmin saatiin pelastettua ja huutokaupalla myytyä. [Hästö Busö saari 59.838 N 23.327 E] Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Dykerihandlingar, […]