Haverit.net19-18.9.1751 Hiittisissä koki haaksirikon kapteeni Åke Agesin komentama alus, joka oli painolastissa matkalla Amsterdamista Narvaan. Onnettomuuspaikka oli kolme mailia Jungfrusundista. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 960-961
Turun saaristossa haaksirikkoutui heinäkuussa 1751 kapteeni Emanuel Jacob Böhlin komennossa ollut alus. Onnettomuuspaikka oli Finbyssä 3 mailia Turusta. Alus oli lähtenyt Turusta Saksan Stralsundiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 952-953
Kapteeni Gustaf Helsingin komennossa ollut alus haaksirikkoutui joulukuussa 1749 Jussarön luona. Alus oli matkalla Degerbystä Espanjan Cadiziin. Alus oli puutavaralastissa. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 798-799
Kapteeni Paul Pietersenin komennossa ollut tanskalainen alus oli matkalla Viipurista Kööpenhaminaan kun se haaksirikkoutui kesällä 1749 Porkkalan niemellä. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) HK, Hk-kamari 23-25.3.1750 (Ga:2)
Turkulaisen kauppias Wittforthin alus haaksirikkoutui vuonna 1749 Hiittisten Jungfrusundissa ollessaan matkalla Turusta Helsinkiin. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Olof Bergrothin komennossa ollut alus haaksirikkoutui Jussarön luona vuonna 1747. Hylky tavattiin ajelehtimassa mastonsa menettäneenä. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Anders Muhrin komentama alus haaksirikkoutui Turun saaristossa vuonna 1747. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kapteeni Johan Åbergin komennossa ollut alus oli matkalla Tukholmasta Inkoon Fagervik ruukille kun se haaksirikkoutui Kemiön Jungfrusundissa 3.10.1746. Takila saatiin aluksesta pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Dh, s. 54-55
Tallinnan evakuoinnin yhteydessä NL:n vartioalukset yrittivät 30.8.1941 upottaa Suursaaren länsipuolella ajelehtivan n. 4000 tonnin aluksensa. Tässä neuvostoliittolaiset eivät onnistuneet ja hylky ajelehti yön kuluessa Orrengrundiin päin. Sitä pelastamaan lähti kaksi hinaajaa ja moottorivene. Näiden saapuessa paikalle puolenyön maissa hylky oli kauttaaltaan tulessa. Alus upposi klo 03:50 Orrengrundin kaakkoispuolelle. Sotilasaikakauslehti 2/2023
Eurajokilainen Wuojoki Gods Ab:n omistama suurenpuoleinen hinaajahöyrylaiva Assistance upposi Gåshällan luotsipaikan luona Kaskisten pohjoispuolella törmättyään matalikolle. Laiva makaa kuuden sylen syvyydessä niin että vain mastonhuiput jäivät pinnalle. Laiva oli matkalla Raumalta Kemiin noutamaan Wuojoki-yhtiön tukkilauttaa. Laivaa ei saatu pelastattua vaan se jäi hylyksi. Rauman Lehti 8.9.1914 no 100 Uudenkaupungin Sanomat 12.9.1914 no 101 Åbo Underrättelser […]
Raivaaja Kuha 6 tuhoutui Kotkan edustalla Kirkonmaalla saksalaisten laskemiin miinoihin 15.9.1944. Vauriot olivat niin pahoja, että alus päätettiin enää olla korjaamatta. Finnish Navy in Winter War and Continuation War, Jari Aromaa
Mercarius palveli Rajavartiolaitosta vuodesta 1908 kunnes se kohtasi loppunsa Porkkalan Träskössä 25.7.1944. Mercurius ja miinalaiva Vilppula tuhoutuivat Porkkalan Träskössä NL:n ilmavoimien hyökkäyksessä ollessaan kiinnittyneinä laituriin. Finnish Navy losses in Winter War and Continuation War, Jari Aromaa
Vartiomoottorivene VMV 8 oli telakalla Helsingin Suurpommitusten aikaan 26.2.1944, jolloin se tuhoutui. Finnish Navy losses in Winter War and in Continuation War, Jari Aromaa
Vartiomoottorivene VMV 12 oli telakalla Helsingin Suurpommitusten aikaan 6.2.1944, jolloin se tuhoutui. Finnish Navy losses in Winter War and in Continuation War, Jari Aromaa
Moottoritorpedovene raju ajoi karille Koivistonsalmessa 16.5.1943. Vauriot olivat niin pahoja, että vanhaa jo huonokuntoista alusta ei kannattanut korjata. Finnish Navy losses in Winter War and in Continuation War, Jari Aromaa
Miinalaiva Paukku ajoi marraskuisessa myrskyssä rantaan Koivusaaressa Viipurin lähistöllä 14.11.1941. Ei miehistötappioita. Finnish navy losses in Winter War and Continuation War, Jari Aromaa
Suomalainen Laatokan Puu Oy:lle kuulunut tykkiveneeksi muunnettu hinaaja Vapaus tuhoutui karille ajon seurauksena Laatokalla 18.11.1939. Finnish Navy losses in Winter War and in Continuation War, Jari Aromaa
Suomen jo irtauduttua sodasta Neuvostoliittoa vastaan upottivat saksalaiset suomalaisten vartiomoottoriveneet VMV 10 ja 14 Suursaaren rantaan operaatio Tanne Ostin yhteydessä 15.9.1944. Wikipedia
Suomen jo irtauduttua sodasta Neuvostoliittoa vastaan upottivat saksalaiset suomalaisten vartiomoottoriveneet VMV 10 ja 14 Suursaaren rantaan operaatio Tanne Ostin yhteydessä 15.9.1944. Wikipedia
Rautu-luokan miinanraivaaja Vilppula upposi Porkkalan edustalla Neuvostoliiton ilmavoimien Douglas A-20 Havocin torpedoimana 25.7.1944. Wikipedia
Neuvostoliittolainen Ilyushin IL-2 lentokone onnistui upottamaan suomalaisen Taistoluokan torpedoveneen 21.6.1944 Oritsaaren luona. Yksi aluksen miehistön jäsenistä kuoli kolmen haavoittuessa. Wikipedia Taisto-luokka Finnish Navy losses in Winter War and in Continuation War, Jari Aromaa
Neuvostoliiton ilmavoimat upottivat suomalaisen VMV 17 Tiurinsaaren luona 18.6.1944. Kuusi miehistön jäsentä menetti henkensä. Wikipedia
Saksalaiset ilmavoimat upottivat suomalaisen Shell 4-nimisen aluksen Oritsaaren luona nykyisen Venäjän alueella Viipurinlahden edustalla. Wikipedia
Suomalainen rahtilaiva ajoi miinaan ja upposi Trelleborgin ulkopuolella 25.9.1942. Wikipedia
Pukkio-luokan yhteysalus (162 tn, pituus 28 m) upposi 8.11.1941 ajettuaan miinaan. 32 miehistön jäsenestä selvisi ainoastaan konemestari ja yksi matruusi. Alus nostettiin seuraavana vuonna ja se palasi palvelukseen. Wikipedia
Suomalainen moottorialus Syväri upposi Talvisodan alussa pohjoisen Liinahamarissa 30.11.1939. Wikipedia
Neuvostolaivaston Gordi upotti tykistötulella suomalaisen rannikkovartioalus AV-45:n Lavansaaren luona, jolloin kaikki aluksen neljä miehistönjäsentä sai surmansa. Wikipedia
Miinanlaskija Kiviniemi upposi Talvisodassa joulukuussa -39 sen oman miinan räjähtäessä. Neljä miehistön jäsentä kuoli onnettomuudessa. Wikipedia
Saksan Luftwaffe upotti suomalaisen rannikkolaiva Ukon Pohjanmerellä 19.12.1939 80 nm Norjan Utsirasta etelään. Ruotsalainen Sir Ernest Cassel pelasti miehistön. Wikipedia
Pitkärannan Laivan alkujaan omistama ja miinanlaskijaksi muutettu hinaaja Voima tuhoutui Talvisodassa Laatokalla 19.12.1939. Wikipedia Jari Aromaa/Finnish Navy Losses
Merivartioalus Turja paloi ja tuhoutui Petsamossa Talvisodan loppuvaiheessa 13.3.1940. Wikipedia
Hinaaja Töysä upotettiin Talvisodan loppuvaiheessa Laatokalla Sortavalan edustalla 13.3.1940. Wikipedia
Hinaaja Pitkäranta upotettiin Talvisodan loppuvaiheessa Laatokalla Sortavalan edustalla 13.3.1840. Wikipedia
Ruoppaaja Laatokka upotettiin Talvisodan loppuvaiheessa 13.3.1940 Laatokalla Sortavalan edustalla. Wikipedia
Hinaaja Astra upotettiin Laatokolla Sortavalan edustalla Talvisodan loppuvaiheessa 13.3.1940. Wikipedia
Hinaaja Ahti upotettiin Laatokalla Sortavalassa Talvisodan loppuvaiheessa 13.3.1940. Wikipedia
Höyrylaiva Valamon Luostari (ex. Kjell) oli rakennettu Tukholmassa 186. Se toimi Laatokalla kuljettaen mm puuta, suolaa, jauhoja ja kalaa. Talvisodassa Neuvostoliiton Tupolev SB-2 koneet pommittivat myös Valamon luostaria, jonka rantaan s/s Valamon Luostari upposi 22.1.1940 n 10 metrin syvyyteen. Venäläiset sukeltajat löysivät aluksen vuonna 2017. Helsingin Sanomat: Venäläiset sukeltajat löysivät ainoan talvisodassa Laatokkaan uponneen suomalaisaluksen
Hangon vuokra-alue oli NL:n hallussa kesäkuusta 1940 joulukuuhun1941 saakka. Taisteluita Hangossa käytiin jatkosodan alusta syksyn -41. Saaristotiedusteluja käytiin molemmin puolin, joista NL suoritti 11.8.1941yhden Hankoniemen pohjoispuolella Stora Björkholmeniin. Tähän venäläisten tiedustelujoukkoon yhtyi kolme Furunäsin tukikohdasta saapunutta uivaa panssarivaunua mallia T-37A.Vaunut lähtivät yön pimeydessä Furunäsistä klo 00:00. Matkaa kohteeseen oli 3-4 km, jonne ne saapuivat tunnin […]
Höyrylaiva Aulis oli rakennetty 1937 Savonlinnassa. Sen uppouma oli 300 dwt ja pituus 30,90 m. Myöhemmin aluksen kotisatama vaihtui ensin Porvooseen ja sitten Raumalle, josta alus ostettiin takaisin Porvooseen. 1953 aluksen höyrykone vaihdettiin dieselmoottoriin. Auliksen ollessa 19.9.1959 paluumatkalla Ruotsista se sai vuodon ja upposi Ahvenanmerellä vain puolentoista meripeninkulman päässä Nyhamnista. Porvoolainen Marianne upposi Ahvenanmerellä. Nelihenkinen […]
Joulukuun 23. 1916 raumalta lähtenyt ruotsalainen höyrylaiva Frigga (247 brt) ajoi miinaan Valkeakarin edustalla. Onnettomuudessa sai surmansa laivan lämmittäjä. Miinan oli todennäköisesti laskenut saksalainen UC 27. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 402 Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 187 Karjalan Aamulehti 6.1.1917 no 4 […]
Saksalainen sukellusvene UB 36 teki purjehduskaudella 1916 tuhojaan Selkämerellä. Vene upotti lokakuussa Mäntyluodon luoteiskulmalla pienen 88 brt:n ruotsalaisen Ellyn. Hufvudstagsbladet 26.11.1916 no 322 Uusi Aura 28.11.1916 no 321 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 399-400 Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 187
Tammikuussa 1916 vesille laskettiin saksalainen sukellusvene UB 36 ja sen päälliköksi määrättiin luutnantti Kurt Albrecht. Kolmannen matkan operaatioalue oli Selkämeri. Ensimmäinen tarkastettava alus oli vanha ruotsalainen kuunari Anna, joka oli kuljetamassa rautamalmia Ruotsista. Lasti tulkittiin sotakieltotavaraksi ja laiva upotettiin räjäyttämällä 30.7.1916 Rauman edustalla. Sosialisti 16.8.1916 no 187 Vakka-Suomi 19.8.1916 no 91 Rauman merenkulun historia, Hannu […]
297 lästinen kuunarilaiva Walpas oli rakennnettu 1901. Sen pääisännät olivat Raumalla Holmberg Fredrik & knit. Walpas haaksirikkoutui 26.4.1919 Englannissa. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
185 lästinen (183,15 rt, pituus 25,09 m) kuunari Siivo oli rakennettu Rostockissa vuonna 1844. Sen pääisäntä Raumalla oli Wilhelm Gustaf Zimmermann. Talvehtimassa ollut Siivo upposi Rauman edustalla 1898. Siivon signaalitunnus Rauman laivarekisterissä oli VDBQ. Uusi Aura 22.1.1898 no 10 Sanomia Turusta 22.1.1898 no 17 Rauman Lehti 22.1.1898 no 8 Kansalainen 22.1.1898 no 11 Rauman merenkulun […]
24 lästisen kaljaasi Rauhan pääisäntä Raumalla oli Kaarlo Holmberg. Rauha haaksirikkoutui vuonna 1907. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
42 lästinen jahti Rappu oli rakennettu vuonna 1880. Raumalla sen pääisäntä oli Victor ja Isak Salminen. Jahti haaksirikkoutui vuonna 1913. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
33,48 lästinen kaljaasi Pohjantähti (pituus 16,38 m) oli rakennettu 1876. Raumalla sen pääisäntä oli pyhärantalainen Alfred Lundgren. Pohjantähti upposi Tanskan Bornholmissa 10.10.1907. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – New Print 2001, s. 543
Kaljaasi Jenny (42 lästiä) oli rakennettu 1893. Sen pääisäntä Raumalla oli Frans Aaltonen. Jenny haaksirikkoutui 4.6.1921. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Kuunarilaiva Fanny oli rakennettu 1877 Turussa. Sen vetoisuus oli 258,19 rt ja pituus 35,00 metriä. Raumalla sen pääisännät olivat Lunden Oscar Waldemar & knit. Fanny upposi 10.4.1904. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319
Kaljaasi Fanny oli rakennettu vuonna 1877 Kemiössä. Fannyn vetoisuus oli 34,06 rt ja pituus 14,55 metriä. Raumalle rekisteröityä se sai signaalitunnukseksi VDCF. Fannyn tiedetään haaksirikkoutuneen 1890-luvun lopussa. Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 319 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – New Print 2001, s. 541