Haverit.netParkki Severene oli rakennettu 1864 Finströmissä Ahvenanmaalla. Sen vetoisuus oli 414 lästiä. Alus oli lastannut kiviä ja palkkeja kun se sai pahan vuodon ja hanattiin Umeån, jossa se romutettiin. Åland 24.10.1896 no 85 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 75 Den ålandska segelsjöfarts historia II, […]
Haminalainen laiva Norden haaksirikkoutui vuoden 1894 myrskyssä Ruotsin rannikolla Lilla Ledskärissä, vain n 100 metrin päässä Leskärin majakasta. Alus oli puutavaralastissa. Hylky hinattiin paikalta myöhemmin purettavaksi. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 26
Maarienhaminasta kotoisin olleesta laiva Heimosta tuli hylky 9.6.1894 Bredgrundissa Ruotsissa sen ollessa tulossa Dalkarlsåsta. Vaurioitunut alus pystyttiin irroittamaan ja viemään purkupaikalle. Åland 18.7.1894 no 57 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Maarienhaminalaisparkki Oscar & Georg (492 nrt) ajoi luotsin ollessa aluksella karille 6.6.1892 Åbyssä Ruotsin rannikolla. Alus oli alkujaan rakennettu 1861 Raahessa. Vaurioitunut parkki myytiin seuraavana vuonna Saksaan. Åbo Underrättelser 4.9.1893 no 239 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut fregatti Equator (1.059 / 974 tn) oli lähtenyt kotisatamastaan kohti Englantia viemään sinne puutavaraa ja tervaa. Sakeassa sumussa alus ajoi karille ja se päätyi laivojen hautausmaalle Holmenin pohjoispuolella Holmsundissa. Finland 17.11.1886 no 267 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 64 Westerdahl, Christer: […]
Uudestakaupungista kotoisin ollut priki Onnilla syttyi tulipalo sen lastauksen yhteydessä Skeppsvikin satamassa 2.10.1883. Tuhoutunut hylky todennäköisesti upposi tai upotettiin ja saattaa olla Ruotsin merkortissa Bjurenissa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 62 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Haminasta kotoisin ollut priki Ida (kapt. A. Boye) tuhoutui Sandskärissä, Nordmailing 7.11.1872 ollessaan matkalla Flensburgista Umeån pelkässä painolastissa. Kruununluotisn ollessa aluksella ajoi laiva karille. Miehistö pystyi pelastamaan vain itsensä haaksirikosta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54
Virolahtelainen kuunari Toivo (kapt. M. Jonkihainen) oli matkalla Pietarista Tornioon viemään sinne jauholastin. Kuunari joutui merihätään ja sai vakavan vuodon lokakuussa 1870 Holmön luona Ruotsin puoleisella rannikolla. Alusta ei pystytty pelastamaan ja se jäi sinne hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54 Westerdahl, Christer: […]
95 lästinen kuunari oli rakennettu 1857 ja sen kotisatama oli Lemland. Kuunarin ollessa matkalla Skellefteåsta Odenseen upposi se Notholmenissa, Nordmaling. Aluksen hylky saatiin kuitenkin hinattua satamaan, eikä sen myöhemmistä vaiheista ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Kuunari Friggan oli rakennettu Lemlandissa 1841 ja sen vetoisuus oli 101 lästiä. Aluksen ollessa puutavaralastissa matkalla Skellefteåsta Nakskoviin koki sen totaalihaaksirikon 17.7.1866 Gaddenin majakan lähistöllä Ruotsin vesillä. Onnettomuus tapahtui vaikeissa meriolosuhteissa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn 1988, […]
79 lästinen kuunari Lejmaus oki kotoisin Pietarsaaresta. Kuunari koki haaksirikon 10.11.1861 Holmössä Ruotsin rannikolla. Alus oli viemässä puutavaralastia sekä tervaa Cadiziin. Hylystä pystyttiin pelastamaan vain pieni osa lastista. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 47 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. […]
Kokkolasta kotoisin ollut sluuppi Fart (kapt. E.G. Oriander) oli suolalastissa matkalla Porista kotisatamaansa. Aluksella oli kolmen hengen miehistön lisäksi neljä matkustajaa. Alus ajoi maihin ja kaatui 25.10.1859 Ruotsin rannikolla. Myöhäisestä vuodenajasta johtuen viisi haveristia menehtyi kylmään mereen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 46
Kauppias A.B. Edinin omistama kuunari Avasaxa (21½ lästiä) oli matkalla Piteån kun se tuhoutui 24.10.1854 Nysätran luona Ruotsin rannikolla. Lastina Avasaxalla oli suolaa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 43
Vaasasta kotoisin ollut karavelli Bytingen oli tulossa Lyypekistä kohti kotisatamaansa vuonna 1853 kun miehistö joutui jättämään aluksensa Vaasan saaristossa. Alus ajelehti yksinään avomerelle. Seuraavaksi aluksen rantauduttua riisuttiin siitä mm riki. Aluksen lopullinen kohtalo ei ole tiedossa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 42
Suomalainen kaljaasi Johanna (74 lästiä) tuhoutui Ruotsin rannikolla Lång-Ratauddenissa 11.7.1852. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 41 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 44
70 lästinen oululaispriki Weljet oli rakennettu 1852. Jo samana vuonna priki (kapt. C.E. Junelius) haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Uumajan edustalla Gaddan eli Gaddsnytan nimisen saaren lähellä ollessaan palaamassa Hullista kotisatamaansa. 25.9.1852 klo 00:30 alus ajoi karille yön pimeydessä. Lastina aluksella oli kettinkiä, lankaa ja värejä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut parkki Hercules oli matkalla kotisatamastaan Grimsbyn kun se ajoi rantaan Fjäderäggissä 21.7.1852. Lastia purkamalla yritettiin saada alus kellumaan. Purjeet saatiin vetämään, mutta jouduttiin kivelle toistamiseen. Lasti purettin paikalla ja myöhemmin itse aluskin saatiin irti ja hinattiin Rataniin. Aluksen myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf […]
Kuunari Apparence (kapt. Lindfors) oli matkalla Bordeuxista Helsinkiin kun sen syksyllä 1850 koki täydellisen haaksirikon La Testen luona. Kapteeni ja miehistö olivat kateissa. Åbo Tidningar 15.11.1850 no 90 Åbo Tidning 25.10.1850 no 84 Åbo Underrättelser 29.10.1850 no 87 Åbo Underrättelser 15.11.1850 no 92 (Skeppbrott. (Skonerten Apparence, kapten Lindfors, tillhörig Handl. Wallen I Helsingfors) – 1850 […]
Suomalainen kuunari Mona haaksirikkoutui syksyllä 1850 Bjuröklubbin luotsipaikan luona. Miehistö, johon arvellaan kuuluneen 4-5 miestä, todennäköisesti sai itsensä turvaan. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 38
Ruotsalaiskuunari (kapt. Pehr Nordbrandt) haaksirikkoutui Suomen puoleisessa Merenkurkussa syksyllä 1846. Aluksen omisti kauppias Lars Glas Umeåsta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 35
Uusikaarlepyystä kotoisin ollut laiva Superb (162 lästiä) oli viemässä puutavaralastia kotisatamastaan Välimerelle kun se ajoi karille 19.11.1845 lähellä Holmögaddia Ruotsin rannikolla. Aluksen omisti kauppias G.Wilhelm Aspergren. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 35
Kokkolalainen parkki Oden (kapt. Axelqvist) oli matkalla Trapanista kotisatamaansa kun se haaksirikkoutui 28.5.1842 Gaddenin luona. Matkalla jouduttiin sumuun, jossa ajettin karille ja alus kaatui. Osa lastista saatiin kannettua turvaan Holmögaddiin ajelehtineesta hylystä. Oden oli rakennettu vasta edellisenä vuonna ja sen vetoisuus oli 155 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens […]
Ahvenanmaalainen kaljaasi Seraphin (kapt. Sandqvist, 56 ”svåra läster”) oli hakemassa Ruotsin rannikolla myrskyssä turvasatamaan lokakuisessa myrskyssä vuonna 1842. Aluksen kohtaloksi koitui kuitenkin haaksirikko tätä ennen. Lastina oli tervaa ja lankkuja, joita se oli kuljettamassa Skellefteåsta Tukholmaan. Miehistö saatiin turvaan. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. […]
Pietarsaarelainen fregatti Otto (kapt. Carl Roos) oli matkalla Lyypekistä kotisatamaansa kun se koki totaalihaaksirikon 18.5.1841 eteläisessä Merenkurkussa.Miehistö selvitti itsensä maihin Vitörarniin, Tjäruskärissä. Aluksen hylky ajelehti sittemmin Suomen puolelle, jossa se otetiin talteen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 33-34
Oletettavasti Pietarsaresta kotoisin ollut kuunari Circulation (kapt. Johan Berglund) haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Halönissä 14.10.1834. Onnettomuuden sanottiin johtuneen siitä, että majakka ei antanut valoa. Tervalasti tosin saatiin turvaan. Aluksen kantavuus oli 20,5 ”svåra läster”. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 32 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. […]
Torniosta kotoisin ollut kuunari Orient haaksirikkoutui vuonna 1836 Ruotsin rannikolla Lövö Nygrundilla. Aluksen lastina oli useita satoja pulloja erilaisia väkijuomia. Annetun meriselityksen mukaan alus jäi hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 32 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för […]
Parkkilaiva Patience (110 lästiä) oli matkalla Vaasasta Havree kun se ajoi 27.10.1837 karille Ruotsin rannikolla Holmössä. Aluksen lastina oli tervaa ja lankkuja. Onnettomuuden syyksi kirjattiin virtaus, sumu ja myrsky. Aluksi laivalta pelastui 10 miehistön jäsentä. Kapteeni ja kaksi muuta pelastettiin haaksirikosta myöhemmin. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, […]
Kokkolalainen kaljaasi Hoppet (kapt. Michael Malmström) koki haaksirikon 31.10.1836 Stora Fjäderäggissä sen ollessa matkalla Kokkolasta Marseilleen. Lastina se kuljetti tervaa ja lankkuja. Onnettomuushetkellä näkyväisyys oli olematon myrskyn ja lumisateen johdosta. Karilleajo aiheutti vakavat vauriot rungolle, mutta lastin avulla se jäi kellumaan. Kelluva hylyn riki laskettiin alas ja se saatiin hinattua Rataniin. Vrak och Sjöolyckor vid […]
Kuunari Swalan (kapt. Johan Sowelius) vetoisuus oli ”35 svara läster”. Sen ollessa kesäkuussa 1836 matkalla Raahesta Riikaan Ruotsin rannikolla. Syyksi esitettiin se, että Norumsin majakassa ei ollut valoa. Alus koki täydellisen haaksirikon. Lastina oli 390 tynnyriä tervaa ja 30 tynnyriä pikeä. Kuunari oli yrittänyt päästä turvasatamaan Rataniin, jonne se ei selvinnyt. Kuusihenkinen miehistö pääsi vaivoin […]
Kapteeni John Niskan komentama oululainen priki teki matkaa Dieppestä takaisin Ouluun kun se koki täydellisen haaksirikon lokakuussa 1835 Täfteån saaristossa Ruotsin rannikolla. Onnettomuuspaikka on 3-4 NM Hafskantenista. Lizette oli rakennettu vuonna 1819 ja oli vetoisuudeltaan 149 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 31 Snellman, […]
264 lästinen porilainen laiva Atlas haaksirikkoutui 1834 (mahdollisesti 1835) Pohjanlahdella. Epävarmuutta on, oliko kippari valinnut Pohjanlahden länsi- vai itärannikon reitiksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 30
Kokkolalainen purjealus Otto Herman tavattin 17.10.1834 ajelehtivan ilman miehistöä, viisi purjetta nostettuina. Miehistön arveltiin olleen tuolloin vallinneen koleeraepidemian uhreja ja menehtyneen. Myöhemmin pidetyssä katselmuksessa alus todettiin saaneen korjauskevottomat vauriot (obotliga skada) ja tuomittin hylyksi. Lastin arvoksi kirjattiin 12.000 rdr rgs. Otto Herman oli rakennettu 1827 ja oli vetoisuudeltaan 227 lästiä. Pituus 100,6 jalkaa. Vrak och […]
Kokkolalainen priki Aurora haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Västerbottenilla (Grossgrundet) lokakuun 27-28 pv välisenä yönä vuonna 1829 Grossgrundetissa, Holmössä. Syynä haaksirikkoon oli se, että Gaddan majakka ei antanut valoa. Seuraavan vuoden maaliskuun 29. pidettiin huutokauppa, jossa myytiin hylyn inventaaria. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 29 Westerdahl, […]
Kokkolalainen parkki Fortuna haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Holmön luona syyskuussa 1826. Seuraavan vuoden lokakuun 16. pidetyssä huutokaupassa realisoitiin haaksirikosta pelastettua inventaaria. Fortuna oli rakennettu 1815 ja sen vetoisuuden tiedetään olleen 117 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 29 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari […]
Pietarsaaressa 1802 (1796?) rakennettu priki Enigheten (122 lästiä, pituus 87,50 jalkaa) oli 1805 kapteeni Johan Brunströmin komennossa matkalla Tukholmasta kotisatamaansa. Lastina oli pelkkä painolasti sekä hieman muuta lastia. 18. lokakuuta 1805 ajoi laiva pimeyden vallitessa karille Holmögaddissa Ruotsin rannikolla ja jäi hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, […]
Fregatti Constancen (144 lästiä) arvellaan olleen kotoisin Oulusta. Alus haaksiriikoutui syyskuussa 1783 ollessaan matkalla Tukholmaan. Kyydissä oli 57 ihmistä ja lastina kauppatavaraa. Onnettomuus tapahtui Holmön kohdalla Merenkurkussa Ruotsin rannikolla. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 25 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima […]
Kokkolalainen alus St Johannes (39 lästiä) tuhoutui myrskyssä Ruotsin rannikolla Holmögaddissa. Miehistä selvisi maihin turvaan, mutta vain osa arvokkaasta lastista saatiin haaksirikosta pelastettua. Aluksen omisti Johan Malm, joka oli Johan Ludvig Runebergin isoisä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 25 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. […]
Holmögaddin luona Ruotsin rannikolla haaksirikkoutui suuri Raahesta kotoisin ollut alus. Laivanomistaja Åke Blackman alus tuhoutui, samalla menetettiin lastina ollut voi- ja kappaletavarat. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Kapteeni Michael Bertelssonin ohjatama alus (skuta) haaksirikkoutui Bjuröddenille Ruotsin rannikolla 1.10.1675. Aluksen kotisatama oli Raahe. Osa lastista saatiin pelastettua. Meriselitys käsiteltiin seuraavan vuoden maaliskuussa. Siinä todettiin miehistö suomenkieliseksi eikä saatu täyttä varmuutta tarvitsiko miehistö hylyn pelastamisessa apua. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Vuonna 1742 Kokkolassa rakennettu snaulaiva Elisabetha Galeij rantautui Umeåssa Ruotsissa ollessaan kotimatkalla. Alus arveltiin jääneen hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Jouluyönä 1924 ajoi tanskalainen purjealus Anna matalikolle Morgonlandetin luona Hangon läntisellä selällä. Hyytävästä pakkasesta huolimatta selvisi miehistö pelastusveneellä Rosalaan. Laivan nimikyltti on edelleen tallella Morgonlandetilla. Morgonlandet – helmi Itämeressä. Väinö Nurmi ja Pekka Silfast. Tammisaaren kirjapaino 2007 s. 17
Kalajokelainen kaljaasi Lahja (kapt. Antti Lapinoja) tuhoutui Ruotsin rannikolla Luulajassa. Nelihenkinen miehistö ja kyydissä ollut nainen pelastuivat, mutta 160 tonnin tiililasti menetettiin. Kaljaasi sai vuodon 8.8.1921 ja upposi lyhyessä ajassa Adelsgrundetin edustalla Piteån saaristossa. Vasabladet 10.8.1921 no 182 Uusi Suomi 11.8.1921 no 182 Wiborgs Nyheter 11.8.1921 no 182 Wasa-Posten 11.8.1921 no 95 Västra Finland 11.8.1921 […]
Uudenkaupungin luona ruotsalainen purjelaiva merihätään täyttyen vedellä. Miehistö pelastui kokonaisuudessan. Uudenkaupungin Sanomat 8.10.1912 no 114 Wiipuri 8.10.1912 no 232 Uudenkaupungin Sanomat 10.10.1912 no 115 Mikkelin Sanomat 10.10.1912 no 115 Västra Nyland 10.10.1912 no 117 Vakka-Suomi 10.10.1912 no 115 Suomalainen Wirallinen Lehti 24.10.1912 no 247
Ahvenanmaalainen kaljaasi Elsa joutui kamppailemaan lokakuussa 1912 Lyökin luona. Kaljaasi oli halkolastissa matkalla Luvialta Tukholmaan. Elsa joutui ankkuroitumaan myrskyä pitämään. Ankkurit pettivät ja alus ajautui rantaan, jossa riki menetettiin. Alus saatiin hinattua myöhemmin Uuteenkaupunkiin. Uudenkaupungin Sanomat 5.10.1912 no 113 Turun Sanomat 6.10.1912 no 2337
Kesäkuussa 1888 oli höyrylaiva Ajax hinaamassa Kivenlahdessa tiilillä lastattu isompaa proomua kun se sai pohjakosketuksesta vuoden ja täyttyi vedellä Svinösundissa [Suinonsalmi]. Nya Pressen 8.6.1888 no 153A
Joulukuussa 1873 parkki Alku ajoi kivelle Grundkalle Grundilla, mutta pääsi vuotavana satamaan. Åbo Underrättelser 11.12.1873 no 191
Suomalainen laiva Kulkewa (kapt. Söderlund) ajoi maihin Trawemündessa ja jäi hylyksi. Hufvudstadsblad 27.11.1868 no 277
14.10.1879 vallitsi Ahvenanmerellä voimakkaat myrskyt, jotka vaativat useita haaksirikkoja. Ruotsalainen Vätöstä kotoisin ollut kuunari Venus (kapt. O.Eriksson) oli painolastissa matkalla Furusandista Skellefteån kun se ajoi rantaan Saggön luotsipaikan lähellä. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 108 Helsingfors Dagblad 3.11.1879 no 299
Syyskuun 11-12 päivinä 1861 vallitsi poikkeuksellisen kova myrsky. Ruotsin rannikolla Herrevikissä Östergarnin lähistöllä rantautui suomalainen priki Senra (kapt. C.J. Gustafsson). Priki oli tulossa kotisatamastaan Viipurista ja oli matkalla Espanjan Sevillaan viemässä puutavaralastia. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Wiborg 3.12.1861 no 95
Priki Hewson (kapt. Ramshald) oli matkalla puutavaralastissa Haminasta Westhartlepooliin kun se 31.8.1865 ajoi karille Kalbådagrundilla. Alus jatkoi matkaa, mutta alkoi täyttyä vedellä, jolloin miehistö joutui jättämään aluksen. Lopulta alus onnistuttiin hinaamaan Tammisaareen. Wiborgs Tidning 2.9.1865 no 68 Helsingfors Tidningar 18.9.1865 no 216 Finlands Allmänna Tidning 21.9.1865 no 219 Helsingfors Dagblad 2.10.1865 no 228