Syyskuun 11-12 päivinä 1865 vallitsi poikkeuksellisen kova myrsky. Björköstä kotoisin ollut kuunari Wendla (kapt. Antti Pönni) haaksirikkoutui Pappenwikissä. Alus oli halkolastissa. Miehistö pelastui, mutta alus jäi hylyksi. [ks myös ”Wendla 1896”; onko kyse samasta aluksesta?] Helsingfors Tidningar 18.9.1865 no 216 Helsingfors Dagblad 19.9.1865 no 217 Sanomia Turusta 22.9.1865 no 38 Wiborgs Tidning 23.9.1865 no 74
Tekijä: Jukka Sulku
Vesta (1863) – kuunari
Kööpenhaminasta kotoisin ollut kuunari Vesta (kapt. Hansen) oli matkalla Vaasasta Kristiinankaupunkiin kun se koki haaksirikon 10.11.1863. Tanskalaismiehistö saatiin turvaan. Åbo Underrättelser 18.11.1863 no 268
Daga (1919) – kuunari
Lokakuussa 1919 vallinneessa hurrikaanimaisessa myrskyssä ruotsalainen kuunari Daga täyttyi vedellä. Lopulta Daga kaatui noin 30 km Sälskärin majakasta pohjoiseen. Laivan kaatuessa hukkui jungman Charles Östberg ja myöhemmin kokki Knut Gross. Välittömän vaaran aikana päällikkö kapteeni K. Bjömstedt yhdessä jäljellä olevan miehistön kanssa onnistui pelastautumaan maihin Eckeröön. Kuunari Daga, jonka vetoisuus oli vain 69 reg. tonnia, […]
Odessa Paquet (1872) – priki
5.5.1872 rantautui englantilainen priki Odessa Paquet (kapt. James Young) eräälle Lågskärin majakkasaaren lähikivelle, aluksen arveltiin jäävän hylyksi. Åbo Underrättelser 13.5.1872 no 72 Helsingfors Dagblad 15.5.1872 no 131 Helsingfors Dagblad 28.5.1872 no 143
Lehdessä ilmoitettiin Jurmossa 21.2.1868 järjestettävästä huutokaupasta, jossa on tarkoitus huudattaa edellisenä syksynä haaksirikkoutuneen kuunari Maria Carolinan hylky sekä siitä pelastettu riki ja tarpeistoa. Varsinaisesta onnettomuudesta ei edelliseltä syksyltä löydy lehdissä mainintaa. ”Skepplistan” mukaan 24.10.1867 oli uuskaupunkilaisen kuunari Maria Carolinan (kapt. Blom) tarkoitus lähteä Lyypekistä. Helsingfors Dagblad 4.11.1867 no 257 Finlands Allmänna Tidning 10.2.1868 no 33
Carolina (1867) – kuunari
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kuunari Carolina (kapt. Söderlund) oli lastannut puutavaraa Skellefteåsta Flensburgiin vietäväksi kun se ajoi Saksan rannikolla matalaan. Miehistö pelastettu. Kun lasti oli saatu purettu saatiin itse aluskin pois karilta. Folkwännen 27.11.1867 no 48 Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289
Nordwakten (1868) – höyrylaiva
Pohjanlahdella Snipanilla on höyrylaiva Nordwakten ajanut karille ja tuotu sen tähden Vaasan satamaan korjattavaksi. Hufvudstadsbladet 10.11.1868 no 262
Sultan (1863) – kuunari
Pietarsaarelainen kuunari Sultan oli palaamassa loppuvuodesta 1863 kotisatamaansa Lyypekkiin suuntautuneelta matkaltaan kun se ajoi karille kaupungin sisääntuloväylällä. Kuunari hakkaantui myrskyssä rikki seuraavana päivänä. Myös lastin arveltiin turmeltuneen. Äbo Underrättelse 14.11.1863 no 135 Helsingfors Dagblad 21.11.1863 no 271
Alma (1854) – kuunari (priki?)
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Alma (kapt. Nysten (Lind?)) haaksirikkoutui myrskyssä ja sumussa 28.2.1854 Norjan rannikolla. Väki on pelastettu, mutta laiva seisoo uponneena pohjassa. Myöhemmin alus saatiin hinattua satamaan. Åbo Underrättelser 14.3.1854 no 20 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Helsingfors Annonsblad 7.4.1854 no 27
Julius (1854) – kuunari
Kuunari Julius (kapt. Dalgren) haaksirikkoutui 14.1.1854 Læsøn luona Tanskassa. Osa lastista toivotaan voitavan purkaa. Åbo Tidningar 31.1.1854 no 8
Toivo (1854) – kuunari
Helsingistä kotoisin ollut kuunari Toivo (kapt. Holmström) on 23.2.1854 joutunut Tanskan rannalle ja särkynyt. Väki on pelastunut. Åbo Underrättelser 14.3.1854 no 20 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Helsingfors Annonsblad 21.3.1854 no 22
Herkules (1854) – priki
Priki Herkules (kapt. Grönberg) oli viemässä lankkuja Porista Marseillesiin kun se haaksirikkoutui 5.1.1854 Ahokadan / Ahocado (?) rannalla, Ivican (?) länsipuolella. Väki saatiin pelastettua. Åbo Tidningar 31.1.1854 no 8 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12
Justus (1854) – kuunari
Kuunari Justus (kapt. Dalgren) haaksirikkoutui 14.1.1854 Tanskan rannikolla. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Åbo Tidningar 31.1.1854 no 8 Åbo Underrättelser 31.1.1854 no 8 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12
Norna (1854) – kuunari
Kuunari Norna (kapt. Högman) oli tulossa suolalastissa Lissabonista Ouluun haaksirikkoutui aamulla 7.2.1854 Goodwin Sandsin luona ja upposi tunnin sisällä karille ajosta. Miehistö saatiin pelastettua. Wiborgs Tidning 22.2.1854 no 7 Åbo Tidningar 24.2.1854 no 15 Åbo Underrättelser 24.2.1854 no 15 Ilmarinen 25.2.1854 no 6 Åbo Tidningar 3.3.1854 no 17 Helsingfors Annonsblad 3.3.1854 no 17 Sanomia Turusta […]
Fagerö (1912) – moottorikaljaasi
Moottorikaljaasi Fagerö Närpiöstä haaksirikkoutui Bergön luotsipaikan luona. Myöhemmin hylystä pelastettua tarpeistoa myytiin huutokaupalla. Vasabladet 8.10.1912 no 121 Länsi-Suomi 10.10.1912 no 115 Vaasa 10.10.1912 no 119 Vasabladet 15.10.1912 no 124 Wasa-Posten 16.10.1912 no 83
Allin (1912) – kaljaasi
Koivistolta kotoisin ollut kaljaasi Allin ajoi maihin Kyrönniemen luona. Lastina oli 2.000 säkkiä jauhoja. Länsi-Suomi 1912 no 115
Salamandern (1871) – kaljaasi
Kaljaasi Salamandern (kapt. J.Olander) oli palaamassa kotimaahansa kun se iski kiveen Söderarmin luona Ruotsissa. Törmäyksen seurauksena alus kaatui ja upposi miehineen päivineen. Helsingfors Dagblad 1.12.1871 no 327 Hufvudstadsbladet 2.12.1871 no 281 Wiborgs Tidning 6.12.1871 no 95
(nimetön) (1868) – kaljaasi
Kaljaasi upposi kahdentoista sylen syvyyteen noin yksi maili NV / V Kojakarista Reposaaren luona. Aluksen kaksi mastoa pistää merestä, toinen kolmen ja toinen yhden jalan korkeudelle. Helsingfors Dagblad 30.9.1868 no 227
Sorento (1890) – höyrylaiva
Kristiinankaupungista kotoisin ollut höyrylaiva Sorento oli matkalla Porista Lontooseen kun se upposi matkalla Pohjanmerellä. 22 henkisen miehistön pelasti englantilainen kutteri ja laski heidät maihin Kristiansandissa. Westra Finland 3.9.1890 no 70 Päivälehti 6.9.1890 no 206 Rauman Lehti 10.9.1890 no 72
Ala (1903) – parkki
1900-luvun alussa oltiin vakuuttuneita siitä, että Hiittisiin tarvitaan ehdottomasti majakka. Vuosisadan vaihteessa oli sattunut lukuisia haaksirikkoja. Mm kolmimastoparkki Ala oli hävinnyt miehistöineen kaikkineen 1903 raivonneessa myrskyssä. [lasti: ”stävlast”?] Ulkosaaristossa, Benedict Zilliacus.Kustannusosakeyhtiö Tammi, Painokaari Oy 1986 I storm och Stiltje. Alfons Erksson, Rosala 1994, s.134
Gesina (1877) – ?
11.9.1877 raivonneessa myrskyssä Viron rannikolle ajautui useita suomalaisaluksia. Gesina (kapt. Mattson) oli ollut puutavaralastissa, viemässä sitä Loviisasta Hartlepooliin Englantiin. Haaksirikkoutuneen aluksen miehistö selvisi rantaan omin venein. Östra Finland 21.9.1877 no 110
Fursten (1867) – priki
Gdanskista tulleen tiedon mukaan on suomalainen priki Fursten (kapt. Grönlund) siellä vallinneessa myrskyssä ajautunut rantaan (nykyisen Puolan) Westeplattenissa. Aluksen pelastaminen nähtiin toivottomaksi. Folkwännen 4.12.1867 no 49
Valvoja (1905) – kaljaasi
Elokuussa 1905 kaljaasi Valvoja lähdettyään Turusta kaatui kovassa tuulessa. Kaljaasilla oli tuuleen nähden liikaa purjeita ylhäällä. Miehistöön kuului vain kaksi nuorta kokematonta nuorukaista. Hufvudstadsbladet 16.8.1905 no 220
Wega (1905) – kaljaasi
Gråharan [Harmaja] majakasta huomattiin elokuussa 1905 aaltojen seassa ponnisteleva alus, joka oli ilmeisesti pyrkimässä Tallinnasta Helsinkiin. Asiasta annettiin telefoonilla tieto satamanpäivystäjälle, joka lähetti paikalle höyrylaivan, mutta tämä ei nähnyt merkkiäkään haaksirikkoisesta. Lopulta majakkalaiva onnistui pelastaa mereltä aluksensa menettäneet merimiehet. Kaljaasi osoittautui Tallinnasta lähteneeksi Wegaksi, kotoisin Pernajasta. Tallinnasta oli lastattu 1.000 säkkiä jauhoja ja matkaan oli […]
Seura (1867) – kaljaasi
Pyhtäältä kotoisin ollut kaljaasi Seura (kapt. Eskola) lähti Pietarista 7.10.1867 otettuaan ruumantäydeltä ruisauhoja, jonka jälkeen kaljaasista ja sen miehistöstä ei ole mitään kuulunut. Folkwännen 27.11.1867 no 48 Hufvudstadsbladet 27.11.1867 no 277 Wiborgs Tidning 30.11.1867 no 96
Planet (1922) – kaljaasi
Kolmimastokaljaasi Planet olit tulossa Tanskasta kun se joutui haaksirikkoon 1.11.1922 Ahvenanmaalla Rödhamnissa. Planet oli kotoisin Paraisilta. Sosialisti 7.11.1922 no 258 Västra Finland 7.11.1922 no 127 Suomen Työmies 8.11.1922 no 259 Vapaa Sana 10.11.1922 no 176
Suomalainen (1851) – priki
Priki Suomalainen (kapt. Palm) kaatui lounaismyrskyssä 5.10.1851) Buenos Airesin lähettyvillä. Miehistö pelastettiin samoin kuin alus jo seuraavana päivänä. Åbo Tidningar 30.12.1851 no 100
Primus (1869) – priki
Priki Primus oli vetoisuudeltaan 134 lästiä ja se oli rakennettu 1860. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Föglössä. Primus (kapt. Sjöwall) meni kyljelleen Antverpesnissä 1869, josta vahingosta vakuutusyhtiö korvasi 14.247 markkaa ja 89 penniä. Suomalainen Wirallinen Lehti 27.3.1869 no 37 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790
Emilie (1911) – kaljaasi
Kaljaasi Emilie ajoi karille Gullkronassa ja upposi. Myöhemmin alus hinattiin Taalintehtaalle, ja josta edelleen Hankoon. Siellä alus on tarkoitus kunnostaa tulevaa purjehduskautta varten. Kaljaasi oli vain kolme vuotta vanha ja sen omisti kapteeni Degerholm. Västra Finland 28.11.1911 no 135
Anastasia (1851) – kuunari
Marraskuussa 1851 iski Suomenlahdelle poikkeuksellisen raju myrsky, joka aiheutti myös lukuisia onnettomuuksia merellä. Yksi näistä lukuisista myrskyn upottamista aluksista pelkästään Haminan ja Tammisaaren välillä oli kuunari Tammisaaren saaristossa haveroinut venäläinen kuunari Anastasia (kapt. Drobäschkin). Kuunari oli viemässä kappaletavaralastia Pietarista Riikaan. Lasti saatiin pelastettua, mutta aluksen kohtalo epävarma. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88
Adrian (1851) – kuunari
Marraskuussa 1851 iski Suomenlahdelle poikkeuksellisen raju myrsky, joka aiheutti myös lukuisia onnettomuuksia merellä. Yksi näistä lukuisista myrskyn upottamista aluksista pelkästään Haminan ja Tammisaaren välillä oli kuunari Adrian (kapt. Rickonen), kotoisin Ruotsin Trångsundista, ja joka oli tuomassa tammipuulastia Riikasta Pietariin. On epävarmaa voidaanko alus pelastaa. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88
Toivo (1851) – kaljaasi
Marraskuussa 1851 iski Suomenlahdelle poikkeuksellisen raju myrsky, joka aiheutti myös lukuisia onnettomuuksia merellä. Yksi näistä lukuisista myrskyn upottamista aluksista pelkästään Haminan ja Tammisaaren välillä oli kaljaasi Toivo (kapt. Pitkepas), joka oli viemässä jauhoja Turkuun. Alus jäi myrskyn jälkeen makaamaan korkealla luodolle. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88
Jakob (1851) – kaljaasi
Marraskuussa 1851 iski Suomenlahdelle poikkeuksellisen raju myrsky, joka aiheutti myös lukuisia onnettomuuksia merellä. Yksi näistä lukuisista myrskyn upottamista aluksista pelkästään Haminan ja Tammisaaren välillä oli kaljaasi Jakob (kapt. J. Pohjola), joka oli tuomassa jauhoja Kristiinankaupunkiin. Alus makaa vesilastissa. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88
W.H.Seymour (1869) – ?
Englantilainen laiva W.H. Seymour (kapt. H.B. Belding) oli tulossa puutavaralastissa Ruotsista Norrbottenista kun se lokakuun 17. päivänä 1869 haaksirikkoutui Utön luona. Miehistö pelastettiin Turkuun. Hylky ajelehti tämän jälkeen pari viikkoa Suomenlahdella, kunnes se havaittiin Inkoon saaristossa. Aluksi pienet höyryt Aina ja Ilo yrittivät hinata sitä Porkkalaan, mutta siihen niiden voimat eivät riittäneet. Lopulta höyrylaiva Neptun […]
Höyrylaiva Rapid (kapt. Broberg) Turusta kolaroi kaljaasi Nordstjernan kanssa Suomenlinnassa Långörnssundissa [Långörn = Särkkä] sillä seurauksella, että jälkimainittu alkoi vuotamaan ja kapteeni miehistöineen joutui siirtymään pois uppoavasta aluksesta. Helsingfors Dagbladet 5.7.1874 no 179 Åbo Posten 7.7.71874 no 78
Wesselburen (1864) – kuunari
Suomalainen kuunari Wesselburen (kapt. Jansson) oli viemässä lankkulastia Pietarsaaresta Hulliin on Mandalista 25.10.1864 tulleen tiedon mukaan uponnut ja että miehistö on onneksi pelastettu. Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138
Maria (1864) – sluuppi
Sluuppi Maria (kapt. Marenström) oli matkalla Maarianhaminasta Gevleen selvisi merivahinkoja kärsittyään Svartklubbenille Singössä Ruotsissa. Miehistö pelastui ja samoin silakkalasti ja laiva arveltiin voitavan pelastaa. Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138
Zephyr / Zephir (1864) – priki
Priki Zephyr (kapt. Sonneberg) oli matkalla Rio Janeirosta Viipuriin kun se 20.10.1864 ajoi rantaan Neckman’s Grundilla [Näckmansgrund, Hiiu Matala], jonne se jäi hylyksi. Lastista saatiin pelastettua 25 säkkiä kahvia. Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138
Sankari (1861) – kuunari
Marraskuussa 1861oli alus Sankari (kapt. I.A. Rista) tulossa Oulusta Vaasan saaristoon hakemaan hätäsatamaa, mutta jäätilanne esti pääsyn kahta peninkulmaa lähemmäksi kaupunkia. Täällä aoittiin aloittaa lastin purkaminen, mutta 26.11 päivää vastaan yöllä löi kova myrsky aluksen rikki karia vastaan, jolloin myös lasti menetettiin. Haverista pelastettua irtaimistoa myytiin myöhemmin huutokaupalla. Sanomia Turusta 13.12.1861 no 50 Vasabladet 21.12.1861 […]
Wellamo (1851) – priki
Loviisalainen priki Wellamo kuului yhtiölle Majander, Stenius ja Hansson. Priki oli tulossa Cadizista Bostoniin kun se tuhoutui lähellä määräsatamaansa. Åbo Tidningar 6.6.1851 no 43 Ilmarinen 7.6.1851 no 45
Toimi (1863) – priki
Priki Toimi (kapt. Hakulin), kotoisin Haminasta ja tulossa Lyypekistä painolastissa upposi 28.7.1863 törmättyään englantilaisen höyrylaiva Cronstadtin kanssa. Yhtä lukuunottamatta miehistö pelastui. Åbo Underrättelser 11.8.1863 no 94 Helsingfors Tidning 25.8.1863 no 195
Hebe (1852) – parkki
Kristiinankaupunkilainen parkki Hebe (kapt. Röösgren) haaksirikkoutui suolalastissa matkalla Cadixista Helsingörin redillä lokakuussa 1852. Kahdeksan miehistön jäsentä saatiin pelastettua, yksi hukkui onnettomuudessa. Hebe oli rakennettu vuonna 1826 Kokkolassa ja oli vetoisuudeltaan 104 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 130, 162 Finlands Allmänna Tidning 16.10.1852 no 241 Åbo Tidningar […]
Törnrudd (1875) – höyrylaiva
Höyrylaiva Ystävä törmäsi 15.8.1875 yksi peninkulma Puumalasta etelään veturihöyry Törnuddin kanssa. Väistäminen epäonnistui ja Ystävän kokka törmäsi Törnuddin kylkeen niin pahasti, että jälkimmäinen upposi melko pian. Miehistö pelastui Ystävään paitsi kapteenin vaimo, joka löydettiin myöhemmin hukkuneena vedestä. Pietarin Lehti 9.8.1875 no 32
Runeberg (1868) – parkki
Suomalainen parkki Runeberg (kapt. Fredrikson) oli viemässä lastia Port Talbotista New Yorkiin kun se tavattiin miehistön hylkäämänä ajelehtimasta merellä. Åbo Underrättelser 15.10.1868 no 123 Huvudstadsbladet 19.10.1868 no 243
FR-126 (1941) – lentokone
2.8.1941 klo 4:16 ammuttiin alas suomalaisen lentolaivue 30:n Fokker FR-126 ilmataistelussa Hangon länsipuolella Ormskärin lähistöllä. Ohjaaja vänr. Juha Ilmari Nyberg sai syöksyssä surmansa. Nybergin ollessa torjuntalennolla pääsi vihollisen I-16 hävittäjä yllättämään ja ampumaan suoraan takaa. Ohjaaja ilmeisesti haavoittui ja yritti irrottautua pystysyöksyllä, mutta sitkeä vihollinen seurasi perässä jatkaen tulitusta. Nybergin koneen nähtiin menevän kierteeseen ja […]
Bengtskärin majakkasaaren taisteluiden yhteydessä 26.7.1941 suomalainen tykkivene Uusimaa upotti venäläisen vartiomoottorivene MO-239:n (toinen lähde: MO-306?). 16 miehistön jäsentä poimittiin merestä sotavankeuteen. Wikipedia.org Wikipedia.org / soviet MO gunboats
IT-14 (1941) – lentokone
10.7.1941 klo 9:05 ammuttiin suomalainen IT-14 alas ilmataistelussa Hangon pohjoispuolella ohjaaja luutn. Veikko Armas Kallion (24) saadessa surmansa. Kallion ohjaama kahden IT-koneen partio lähti Nummelan kentältä tiedustelulennolle Hangon seudulle. Hangon pohjoispuolella Horsö-saaren yläpuolella partio kohtasi kaksi vihollisen hävittäjää, joista toinen oli MiG-3 ja toinen I-153. Syntyneessä taistelussa Kallion kone sai osumia, joista se syttyi tuleen […]
Alexandra (1906) – kaljaasi
30.11.1906 ajoi Hangon itäisellä kulkuväylällä olevalle Hundhålet-nimiselle karille kaljaasi Alexadra, joka oli kivihiililastissa matkalla Helsingistä Paraisille. Törmättyään rajusti karille sai kaljaasi suuren vuodon, josta lasti alkoi juosta mereen.Alus jäi hylyksi, mutta rikiä ja muuta irtaimistoa yritettiin pelastaa. Helsingin Sanomat 1.12.1906 no 280 Turun Sanomat 2.12.1906 no 578
Fredrik (1876) – priki
111 lästinen priki kuului Porvoon laivastoon vuosina 1857-1876. Alus haaksirikkoutui Norjan rannikolla joulupäivänä 1876. Hamari – Portti Merelle. Porvoon merenkulkua ja laivanrakennusta, Lea Nevanlinna, Hammars Ungdomsförening rf. Porvoo 1994, s. 72
Delphin (1843) – parkki
Venäjän konsulaatti tiedotti, että Kööpenhaminassa 3-5 syyskuuta 1843 vallinneessa myrskyssä jopa 24 alusta on haaksirikkoutunut, näiden joukossa Kristiinankaupungista kotoisin ollut laiva Delphin (kapt. Sjöholm). Parkki oli ollut matkalla puutavaralastissa Narvasta Antwerpeniin. Lasti saatiin suurelta osin pelastettua, mutta alus jouduttiin jättämään hylyksi. Delphin oli rakennettu kotikaupungissaan vuonna 1827 ja oli vetoisuudeltaan 100 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin […]