Haverit.netKalajoelle rekisteröity moottorikaljaasi oli vetoisuudeltaan 115 tonnia ja pituutta sillä oli 23 metriä. Kaljaasi oli varustettu 50 hv moottorilla. Ahkera (kapt. Leander) lähti Vaasasta alkusyksyllä 1928 kohti pohjoista. Matkalla keli alkoi nousta ja yö pimetä kun lähestyttiin Kemiä. Kaljaasilla erehdyttiin edessä näkyvistä valoista ja tilanteen tajuttuaan kapteeni antoi käskyn laskea ankkurit. Yön aikana ankkurit eivät […]
Saksalainen höyrylaiva Nil (kapt. Richard Boettchher) oli lastannut Pillausta 17.000 säkkiä ruisjauhoa tarkoituksena viedä lasti Ouluun. Marjaniemessä odottettiin saatavan luotsi, mutta sumussa lähestyminen aiheutti karille ajon 20.9.1900. Konehuoneessa alkoi vuodon aiheuttama vesi nousta ja koneet jouduttiin pysäyttämään. Nilin ympärillä luodattiin ja vettä todettiin olevan 3,5 – 5 syltä. Nil makasi tukevasti pohjassa. Sumun selvittyä todettiin […]
Norjalainen höyrylaiva Liverno oli rakennettu vuonna 1875 Englannissa. Aluksen vetoisuus oli 860 brt ja pituus 76 metriä. Liverno (kapt. Fr. Svanoe) lastasi Oulusta 532 standarttia puutavaraa tarkoituksenaan viedä lasti Mancesteriin. Luotsi jätettiin Marjaniemeen, jonka jälkeen laiva ajoi suoraan Välikelmin matalalle 1.8.1900. Alusta yritettiin irroittaa heittämällä kansilasti mereen. Alus oli saanut pohjakosketuksesta vuodon eikä sitä irroittamisyrityksistä […]
Englantilainen höyrylaiva Albano (599 rek.t) haaksirikkoutui 26.9.1897 Kemin edustalla. Albano oli rakennettu 1861 ja oli 75 metriä pitkä. Albano oli painalastissa matkalla Ruotsin Trelleborgissta Alakalixiin kun se sumussa ajoi karille Sarven lähellä. Karilleajo vaurioitti runkoa niin pahoin, että alus jäi hylyksi. Laivan irtaimistoa myytiin huutokaupalla marraskuussa 1897 Kemin Tullikamarilla. Hylky rapistui karilla vuosia kunnes paikallinen […]
Raahelainen kauppayhtiö J.S. Lundberg omisti vuonna 1890 rakennetun kaljaasin Ruonan, jota se käytti rukiin kuljettamiseen Pietarista Raaheen. Ruona oli kantavuudeltaan 58 tonnia; mittaa aluksella oli 23 metriä. Kohtalokkaalla viimeisellä matkallaan Ruona (kapt. Erik Tuikkala) kaljaasi oli jälleen tuomassa pietarilaista 650 tynnyrin ruislastia. Kalajoen kohdalla nousi vaahtopäinen myrsky, joka täytti kaljaasin vedellä. Miehistö oli pakotettu jättämään […]
Hailuodon pohjoispuolella haaksiriikoutui Norjasta kotoisin ollut parkki Kismet (kapt. M Paulsen) 25.10.1894. Kismet oli alkujaan rakennettu Englannissa 1850, pituutta sillä oli 44,5m ja vetoisuus 693 rek.t. Oulussa Kismet oli lastannut puutavaraa Englantiin vietäväksi. Matka alkoi lumituiskussa kovassa vastatuulessa. Vaikka luotsi oli laivalla ajoi parkki karille Laitakarin ja Hailuodon välillä. Vasta veden noustua pääsi Kismet irti […]
Parkki Arciduca Rodolfo oli rakennettu nykyisen Kroatian alueella 1876. Aluksen vetoisuus oli 865 nrt ja pituus 50 metriä. Kolmimastoparkki oli Itävalta-unkarilaisessa omistuksessa ja se oli lastannut suolaa Italian Sardiniasta, jota se oli matkalla viemään Ruotsin Kalixiin. Tankarin majakan ohitetuaan kuunari törmäsi ajojäihin josta se sai pahan vuodon. Miehistö joutui jättämään kiireellä aluksen. Lähistöllä oli italialainen […]
Ruotsalainen kuunari Julia (kapt. E.P. Matsson) oli 106 rekisteritonnin vetoinen. Kuunari oli matkalla Tukholmasta Alakalixiin lastinaan 35.000 muuraustiiltä ja 210 kiloa dynamiittia. Selkä-Sarven lähellä alus joutui sakeaan sumuun ja aluksella menettiin paikkatieto. Virran viemänä alus joutui karille, sai vuodon ja alkoi täyttyä vedellä. Miehistö otti mukaansa dynamiittilastin ja siirtyi Selkä-Sarveen. Paikallinen kalastaja tapasi ajelehtivan Julian […]
Myrtle oli jo iäkäs Preussissa vuonna 1855 rakennettu 157 rekisteritonnin prikitakiloitu alus. Aluksen pituus oli 23 metriä. Myrtle (kapt. Thomas William Gibbens) oli englantilaisomistuksessa kun se oli hakemassa lankku- ja lautalastia Torniosta Ranskaan vietäväksi. Kalajoen Ulkokallan kohdalle päästyä alkoi voimakas etelätuuli paina alussta takaisin pohjoiseen. 13.9.1886 priki ajautui matalalle Hiidenniemen edustalla. Miehistön onnistui selvittää itsensä […]
Norjalainen 201 lästinen parkkilaiva (kapt. Johan Johnsen) lastasi lankkulastin Oulusta viedäkseen sen Grimsbyn Englannissa. Lokakuussa 1874 alus lähti luotsin ohjastamana kohti etelää. Myrskyisessä säässä päästiin Hiidenniemen pookin kohdalle, jonne jouduttiin jäämään odottamaan kelin paranemista. Sää pysyi huonona seuraavinakin päivinä. Lopulta 22.10. koetti pelätty ja alus joutui matalikolle ja miehistö joutui jättämään aluksen. Myöhemmin alus ajautui […]
Hollantilainen kaksimastoinen koffi Sophia Maria (pituus 27,5m) oli 19.7.1859 myrskysääsä lähestymässä painolastissa Oulua. Sääolosuhteiden takia luotsia ei saatu laivaann ja se yritti omatoimisesti päästä suojaan Hailuodon vesiltä. Koffi joutui Pallosenkarille saaden vuodon ja lopulta upoten 18 metrin syvyyteen. Miehistö onnekseen pääsi turvaan haaksirikosta. Koffin irtaimisto myytiin myöhemmin saman vuoden marraskuussa Oulun tullikamarilla. Hylky löydettiin vuonna […]
Jahti Haabert (kapt. Swen Kieruleff) oli kotoisin Tanskasta ja se oli lastannut Riiasta 900 tynnyriä ruista tarkoituksenaan viedä se oululaiselle kauppahuoneelle. Myrskyisessä säässä Marjaniemen luo ehdittyä jäätiin odottamaan luotsia. Tätä ei alukselle kuulunut ja jäätävässä säässä alkoi kannelle ja takilaan kertyä jäätä. Alus pyrki omin toimin suojaan Hailuodon satamaan, muttaa ajoi Mustakiven matalelle 4.11.1856. Laivaveneellä […]
Oululainen 75 raskaan lästin jahti Förlistning oli paikallisten kauppiaiden Simon Nylanderin, Sven Sanmanin ja Pahlmanin omistuksessa. Pituutta jahdila oli noin 22 metriä. Elokuusa 1748 jahti otti suunnan Tukholmaan lastinaan tavara ja runsaasti rahaa, lähes 2000 kiloa plootuja ja kolikoita. Päästyään vasta Lohtajan Käräjäluodon kohdalle koki jahti haaksirikon. Suurin osa rahoista saatiin pelastettua Käräjäluodolle, mutta runsaasti […]
Syyskuussa 1813 haaksirikkoutui Inkoon saaristossa 150 lästinen preussilainen laiva Gute Erwartung. Aluksen lastia myytiin myöhemmin huutokaupassa maaliskuussa 1814 Tammisaaressa. Haaksirikosta oli saatu pelastettua kaikenlaista irtainta: köysiä, purjeita, ankkureita, laivavene, 211 laatikkoa kastunutta sokeria. Haveri tapahtui Bjursholmin kupeessa, joka paikka tunnetaan nykyisin nimellä Bjärsholm ja se sijaitsee Degerön vierustalla, Upinniemen lähistöllä. Åbo Allmänna Tidning 18.11.1813 no 131 Åbo Allmänna […]
Helsinkiläinen (turkulainen?) sluuppi Sex Bröder oli lastannut tervaa ja lasitavaraa ja lähtenyt Oulusta viemään sitä Helsinkiin. Alus kuitenkin haaksirikkoutui Hästgrundissa Eckerössä 10.11.1850. Osa lastista ja miehistä saatiin pelastettua. Sluuppi oli rakennettu 1844. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 115 Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV […]
Wasa-Nordsjö Ångfartygs Ab omisti 22.11.1908 Holmössä 22.11.1908 haaksirikkoutuneen höyrylaiva Clion (892 br.t). Clio oli puutavaralastissa matkalla Raahesta Almeiraa Espanjassa. Clio oli rakennettu 1884 Port Glasgowssa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 81
Parkki Severene oli rakennettu 1864 Finströmissä Ahvenanmaalla. Sen vetoisuus oli 414 lästiä. Alus oli lastannut kiviä ja palkkeja kun se sai pahan vuodon ja hanattiin Umeån, jossa se romutettiin. Åland 24.10.1896 no 85 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 75 Den ålandska segelsjöfarts historia II, […]
Haminalainen laiva Norden haaksirikkoutui vuoden 1894 myrskyssä Ruotsin rannikolla Lilla Ledskärissä, vain n 100 metrin päässä Leskärin majakasta. Alus oli puutavaralastissa. Hylky hinattiin paikalta myöhemmin purettavaksi. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 26
Maarienhaminasta kotoisin olleesta laiva Heimosta tuli hylky 9.6.1894 Bredgrundissa Ruotsissa sen ollessa tulossa Dalkarlsåsta. Vaurioitunut alus pystyttiin irroittamaan ja viemään purkupaikalle. Åland 18.7.1894 no 57 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Maarienhaminalaisparkki Oscar & Georg (492 nrt) ajoi luotsin ollessa aluksella karille 6.6.1892 Åbyssä Ruotsin rannikolla. Alus oli alkujaan rakennettu 1861 Raahessa. Vaurioitunut parkki myytiin seuraavana vuonna Saksaan. Åbo Underrättelser 4.9.1893 no 239 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 71 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut fregatti Equator (1.059 / 974 tn) oli lähtenyt kotisatamastaan kohti Englantia viemään sinne puutavaraa ja tervaa. Sakeassa sumussa alus ajoi karille ja se päätyi laivojen hautausmaalle Holmenin pohjoispuolella Holmsundissa. Finland 17.11.1886 no 267 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 64 Westerdahl, Christer: […]
Uudestakaupungista kotoisin ollut priki Onnilla syttyi tulipalo sen lastauksen yhteydessä Skeppsvikin satamassa 2.10.1883. Tuhoutunut hylky todennäköisesti upposi tai upotettiin ja saattaa olla Ruotsin merkortissa Bjurenissa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 62 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk […]
Haminasta kotoisin ollut priki Ida (kapt. A. Boye) tuhoutui Sandskärissä, Nordmailing 7.11.1872 ollessaan matkalla Flensburgista Umeån pelkässä painolastissa. Kruununluotisn ollessa aluksella ajoi laiva karille. Miehistö pystyi pelastamaan vain itsensä haaksirikosta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54
Virolahtelainen kuunari Toivo (kapt. M. Jonkihainen) oli matkalla Pietarista Tornioon viemään sinne jauholastin. Kuunari joutui merihätään ja sai vakavan vuodon lokakuussa 1870 Holmön luona Ruotsin puoleisella rannikolla. Alusta ei pystytty pelastamaan ja se jäi sinne hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 54 Westerdahl, Christer: […]
95 lästinen kuunari oli rakennettu 1857 ja sen kotisatama oli Lemland. Kuunarin ollessa matkalla Skellefteåsta Odenseen upposi se Notholmenissa, Nordmaling. Aluksen hylky saatiin kuitenkin hinattua satamaan, eikä sen myöhemmistä vaiheista ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn […]
Kuunari Friggan oli rakennettu Lemlandissa 1841 ja sen vetoisuus oli 101 lästiä. Aluksen ollessa puutavaralastissa matkalla Skellefteåsta Nakskoviin koki sen totaalihaaksirikon 17.7.1866 Gaddenin majakan lähistöllä Ruotsin vesillä. Onnettomuus tapahtui vaikeissa meriolosuhteissa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 51 Den ålandska segelsjöfarts historia II, Mariehamn 1988, […]
79 lästinen kuunari Lejmaus oki kotoisin Pietarsaaresta. Kuunari koki haaksirikon 10.11.1861 Holmössä Ruotsin rannikolla. Alus oli viemässä puutavaralastia sekä tervaa Cadiziin. Hylystä pystyttiin pelastamaan vain pieni osa lastista. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 47 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. […]
Kokkolasta kotoisin ollut sluuppi Fart (kapt. E.G. Oriander) oli suolalastissa matkalla Porista kotisatamaansa. Aluksella oli kolmen hengen miehistön lisäksi neljä matkustajaa. Alus ajoi maihin ja kaatui 25.10.1859 Ruotsin rannikolla. Myöhäisestä vuodenajasta johtuen viisi haveristia menehtyi kylmään mereen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 46
Kauppias A.B. Edinin omistama kuunari Avasaxa (21½ lästiä) oli matkalla Piteån kun se tuhoutui 24.10.1854 Nysätran luona Ruotsin rannikolla. Lastina Avasaxalla oli suolaa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 43
Vaasasta kotoisin ollut karavelli Bytingen oli tulossa Lyypekistä kohti kotisatamaansa vuonna 1853 kun miehistö joutui jättämään aluksensa Vaasan saaristossa. Alus ajelehti yksinään avomerelle. Seuraavaksi aluksen rantauduttua riisuttiin siitä mm riki. Aluksen lopullinen kohtalo ei ole tiedossa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 42
Suomalainen kaljaasi Johanna (74 lästiä) tuhoutui Ruotsin rannikolla Lång-Ratauddenissa 11.7.1852. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 41 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 44
70 lästinen oululaispriki Weljet oli rakennettu 1852. Jo samana vuonna priki (kapt. C.E. Junelius) haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Uumajan edustalla Gaddan eli Gaddsnytan nimisen saaren lähellä ollessaan palaamassa Hullista kotisatamaansa. 25.9.1852 klo 00:30 alus ajoi karille yön pimeydessä. Lastina aluksella oli kettinkiä, lankaa ja värejä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens […]
Pietarsaaresta kotoisin ollut parkki Hercules oli matkalla kotisatamastaan Grimsbyn kun se ajoi rantaan Fjäderäggissä 21.7.1852. Lastia purkamalla yritettiin saada alus kellumaan. Purjeet saatiin vetämään, mutta jouduttiin kivelle toistamiseen. Lasti purettin paikalla ja myöhemmin itse aluskin saatiin irti ja hinattiin Rataniin. Aluksen myöhemmästä kohtalosta ei ole tietoa. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf […]
Kuunari Apparence (kapt. Lindfors) oli matkalla Bordeuxista Helsinkiin kun sen syksyllä 1850 koki täydellisen haaksirikon La Testen luona. Kapteeni ja miehistö olivat kateissa. Åbo Tidningar 15.11.1850 no 90 Åbo Tidning 25.10.1850 no 84 Åbo Underrättelser 29.10.1850 no 87 Åbo Underrättelser 15.11.1850 no 92 (Skeppbrott. (Skonerten Apparence, kapten Lindfors, tillhörig Handl. Wallen I Helsingfors) – 1850 […]
Suomalainen kuunari Mona haaksirikkoutui syksyllä 1850 Bjuröklubbin luotsipaikan luona. Miehistö, johon arvellaan kuuluneen 4-5 miestä, todennäköisesti sai itsensä turvaan. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 38
Ruotsalaiskuunari (kapt. Pehr Nordbrandt) haaksirikkoutui Suomen puoleisessa Merenkurkussa syksyllä 1846. Aluksen omisti kauppias Lars Glas Umeåsta. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 35
Uusikaarlepyystä kotoisin ollut laiva Superb (162 lästiä) oli viemässä puutavaralastia kotisatamastaan Välimerelle kun se ajoi karille 19.11.1845 lähellä Holmögaddia Ruotsin rannikolla. Aluksen omisti kauppias G.Wilhelm Aspergren. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 35
Kokkolalainen parkki Oden (kapt. Axelqvist) oli matkalla Trapanista kotisatamaansa kun se haaksirikkoutui 28.5.1842 Gaddenin luona. Matkalla jouduttiin sumuun, jossa ajettin karille ja alus kaatui. Osa lastista saatiin kannettua turvaan Holmögaddiin ajelehtineesta hylystä. Oden oli rakennettu vasta edellisenä vuonna ja sen vetoisuus oli 155 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens […]
Ahvenanmaalainen kaljaasi Seraphin (kapt. Sandqvist, 56 ”svåra läster”) oli hakemassa Ruotsin rannikolla myrskyssä turvasatamaan lokakuisessa myrskyssä vuonna 1842. Aluksen kohtaloksi koitui kuitenkin haaksirikko tätä ennen. Lastina oli tervaa ja lankkuja, joita se oli kuljettamassa Skellefteåsta Tukholmaan. Miehistö saatiin turvaan. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. […]
Pietarsaarelainen fregatti Otto (kapt. Carl Roos) oli matkalla Lyypekistä kotisatamaansa kun se koki totaalihaaksirikon 18.5.1841 eteläisessä Merenkurkussa.Miehistö selvitti itsensä maihin Vitörarniin, Tjäruskärissä. Aluksen hylky ajelehti sittemmin Suomen puolelle, jossa se otetiin talteen. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 33-34
Oletettavasti Pietarsaresta kotoisin ollut kuunari Circulation (kapt. Johan Berglund) haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Halönissä 14.10.1834. Onnettomuuden sanottiin johtuneen siitä, että majakka ei antanut valoa. Tervalasti tosin saatiin turvaan. Aluksen kantavuus oli 20,5 ”svåra läster”. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 32 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. […]
Torniosta kotoisin ollut kuunari Orient haaksirikkoutui vuonna 1836 Ruotsin rannikolla Lövö Nygrundilla. Aluksen lastina oli useita satoja pulloja erilaisia väkijuomia. Annetun meriselityksen mukaan alus jäi hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 32 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för […]
Parkkilaiva Patience (110 lästiä) oli matkalla Vaasasta Havree kun se ajoi 27.10.1837 karille Ruotsin rannikolla Holmössä. Aluksen lastina oli tervaa ja lankkuja. Onnettomuuden syyksi kirjattiin virtaus, sumu ja myrsky. Aluksi laivalta pelastui 10 miehistön jäsentä. Kapteeni ja kaksi muuta pelastettiin haaksirikosta myöhemmin. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, […]
Kokkolalainen kaljaasi Hoppet (kapt. Michael Malmström) koki haaksirikon 31.10.1836 Stora Fjäderäggissä sen ollessa matkalla Kokkolasta Marseilleen. Lastina se kuljetti tervaa ja lankkuja. Onnettomuushetkellä näkyväisyys oli olematon myrskyn ja lumisateen johdosta. Karilleajo aiheutti vakavat vauriot rungolle, mutta lastin avulla se jäi kellumaan. Kelluva hylyn riki laskettiin alas ja se saatiin hinattua Rataniin. Vrak och Sjöolyckor vid […]
Kuunari Swalan (kapt. Johan Sowelius) vetoisuus oli ”35 svara läster”. Sen ollessa kesäkuussa 1836 matkalla Raahesta Riikaan Ruotsin rannikolla. Syyksi esitettiin se, että Norumsin majakassa ei ollut valoa. Alus koki täydellisen haaksirikon. Lastina oli 390 tynnyriä tervaa ja 30 tynnyriä pikeä. Kuunari oli yrittänyt päästä turvasatamaan Rataniin, jonne se ei selvinnyt. Kuusihenkinen miehistö pääsi vaivoin […]
Kapteeni John Niskan komentama oululainen priki teki matkaa Dieppestä takaisin Ouluun kun se koki täydellisen haaksirikon lokakuussa 1835 Täfteån saaristossa Ruotsin rannikolla. Onnettomuuspaikka on 3-4 NM Hafskantenista. Lizette oli rakennettu vuonna 1819 ja oli vetoisuudeltaan 149 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 31 Snellman, […]
264 lästinen porilainen laiva Atlas haaksirikkoutui 1834 (mahdollisesti 1835) Pohjanlahdella. Epävarmuutta on, oliko kippari valinnut Pohjanlahden länsi- vai itärannikon reitiksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 30
Kokkolalainen purjealus Otto Herman tavattin 17.10.1834 ajelehtivan ilman miehistöä, viisi purjetta nostettuina. Miehistön arveltiin olleen tuolloin vallinneen koleeraepidemian uhreja ja menehtyneen. Myöhemmin pidetyssä katselmuksessa alus todettiin saaneen korjauskevottomat vauriot (obotliga skada) ja tuomittin hylyksi. Lastin arvoksi kirjattiin 12.000 rdr rgs. Otto Herman oli rakennettu 1827 ja oli vetoisuudeltaan 227 lästiä. Pituus 100,6 jalkaa. Vrak och […]
Kokkolalainen priki Aurora haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Västerbottenilla (Grossgrundet) lokakuun 27-28 pv välisenä yönä vuonna 1829 Grossgrundetissa, Holmössä. Syynä haaksirikkoon oli se, että Gaddan majakka ei antanut valoa. Seuraavan vuoden maaliskuun 29. pidettiin huutokauppa, jossa myytiin hylyn inventaaria. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 29 Westerdahl, […]
Kokkolalainen parkki Fortuna haaksirikkoutui Ruotsin rannikolla Holmön luona syyskuussa 1826. Seuraavan vuoden lokakuun 16. pidetyssä huutokaupassa realisoitiin haaksirikosta pelastettua inventaaria. Fortuna oli rakennettu 1815 ja sen vetoisuuden tiedetään olleen 117 lästiä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 29 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari […]