Haverit.netPietarsaaressa 1802 (1796?) rakennettu priki Enigheten (122 lästiä, pituus 87,50 jalkaa) oli 1805 kapteeni Johan Brunströmin komennossa matkalla Tukholmasta kotisatamaansa. Lastina oli pelkkä painolasti sekä hieman muuta lastia. 18. lokakuuta 1805 ajoi laiva pimeyden vallitessa karille Holmögaddissa Ruotsin rannikolla ja jäi hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, […]
Fregatti Constancen (144 lästiä) arvellaan olleen kotoisin Oulusta. Alus haaksiriikoutui syyskuussa 1783 ollessaan matkalla Tukholmaan. Kyydissä oli 57 ihmistä ja lastina kauppatavaraa. Onnettomuus tapahtui Holmön kohdalla Merenkurkussa Ruotsin rannikolla. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 25 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima […]
Kokkolalainen alus St Johannes (39 lästiä) tuhoutui myrskyssä Ruotsin rannikolla Holmögaddissa. Miehistä selvisi maihin turvaan, mutta vain osa arvokkaasta lastista saatiin haaksirikosta pelastettua. Aluksen omisti Johan Malm, joka oli Johan Ludvig Runebergin isoisä. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 25 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. […]
Holmögaddin luona Ruotsin rannikolla haaksirikkoutui suuri Raahesta kotoisin ollut alus. Laivanomistaja Åke Blackman alus tuhoutui, samalla menetettiin lastina ollut voi- ja kappaletavarat. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Kapteeni Michael Bertelssonin ohjatama alus (skuta) haaksirikkoutui Bjuröddenille Ruotsin rannikolla 1.10.1675. Aluksen kotisatama oli Raahe. Osa lastista saatiin pelastettua. Meriselitys käsiteltiin seuraavan vuoden maaliskuussa. Siinä todettiin miehistö suomenkieliseksi eikä saatu täyttä varmuutta tarvitsiko miehistö hylyn pelastamisessa apua. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Vuonna 1742 Kokkolassa rakennettu snaulaiva Elisabetha Galeij rantautui Umeåssa Ruotsissa ollessaan kotimatkalla. Alus arveltiin jääneen hylyksi. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 24
Jouluyönä 1924 ajoi tanskalainen purjealus Anna matalikolle Morgonlandetin luona Hangon läntisellä selällä. Hyytävästä pakkasesta huolimatta selvisi miehistö pelastusveneellä Rosalaan. Laivan nimikyltti on edelleen tallella Morgonlandetilla. Morgonlandet – helmi Itämeressä. Väinö Nurmi ja Pekka Silfast. Tammisaaren kirjapaino 2007 s. 17
Kalajokelainen kaljaasi Lahja (kapt. Antti Lapinoja) tuhoutui Ruotsin rannikolla Luulajassa. Nelihenkinen miehistö ja kyydissä ollut nainen pelastuivat, mutta 160 tonnin tiililasti menetettiin. Kaljaasi sai vuodon 8.8.1921 ja upposi lyhyessä ajassa Adelsgrundetin edustalla Piteån saaristossa. Vasabladet 10.8.1921 no 182 Uusi Suomi 11.8.1921 no 182 Wiborgs Nyheter 11.8.1921 no 182 Wasa-Posten 11.8.1921 no 95 Västra Finland 11.8.1921 […]
Uudenkaupungin luona ruotsalainen purjelaiva merihätään täyttyen vedellä. Miehistö pelastui kokonaisuudessan. Uudenkaupungin Sanomat 8.10.1912 no 114 Wiipuri 8.10.1912 no 232 Uudenkaupungin Sanomat 10.10.1912 no 115 Mikkelin Sanomat 10.10.1912 no 115 Västra Nyland 10.10.1912 no 117 Vakka-Suomi 10.10.1912 no 115 Suomalainen Wirallinen Lehti 24.10.1912 no 247
Ahvenanmaalainen kaljaasi Elsa joutui kamppailemaan lokakuussa 1912 Lyökin luona. Kaljaasi oli halkolastissa matkalla Luvialta Tukholmaan. Elsa joutui ankkuroitumaan myrskyä pitämään. Ankkurit pettivät ja alus ajautui rantaan, jossa riki menetettiin. Alus saatiin hinattua myöhemmin Uuteenkaupunkiin. Uudenkaupungin Sanomat 5.10.1912 no 113 Turun Sanomat 6.10.1912 no 2337
Kesäkuussa 1888 oli höyrylaiva Ajax hinaamassa Kivenlahdessa tiilillä lastattu isompaa proomua kun se sai pohjakosketuksesta vuoden ja täyttyi vedellä Svinösundissa [Suinonsalmi]. Nya Pressen 8.6.1888 no 153A
Joulukuussa 1873 parkki Alku ajoi kivelle Grundkalle Grundilla, mutta pääsi vuotavana satamaan. Åbo Underrättelser 11.12.1873 no 191
Suomalainen laiva Kulkewa (kapt. Söderlund) ajoi maihin Trawemündessa ja jäi hylyksi. Hufvudstadsblad 27.11.1868 no 277
14.10.1879 vallitsi Ahvenanmerellä voimakkaat myrskyt, jotka vaativat useita haaksirikkoja. Ruotsalainen Vätöstä kotoisin ollut kuunari Venus (kapt. O. Eriksson) oli painolastissa matkalla Furusandista Skellefteån kun se ajoi rantaan koilliseen Saggön luotsipaikasta. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 108 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 374 Helsingfors Dagblad 3.11.1879 no 299
Syyskuun 11-12 päivinä 1861 vallitsi poikkeuksellisen kova myrsky. Ruotsin rannikolla Herrevikissä Östergarnin lähistöllä rantautui suomalainen priki Senra (kapt. C.J. Gustafsson). Priki oli tulossa kotisatamastaan Viipurista ja oli matkalla Espanjan Sevillaan viemässä puutavaralastia. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Wiborg 3.12.1861 no 95
Priki Hewson (kapt. Ramshald) oli matkalla puutavaralastissa Haminasta Westhartlepooliin kun se 31.8.1865 ajoi karille Kalbådagrundilla. Alus jatkoi matkaa, mutta alkoi täyttyä vedellä, jolloin miehistö joutui jättämään aluksen. Lopulta alus onnistuttiin hinaamaan Tammisaareen. Wiborgs Tidning 2.9.1865 no 68 Helsingfors Tidningar 18.9.1865 no 216 Finlands Allmänna Tidning 21.9.1865 no 219 Helsingfors Dagblad 2.10.1865 no 228
Syyskuun 11-12 päivinä 1865 vallitsi poikkeuksellisen kova myrsky. Björköstä kotoisin ollut kuunari Wendla (kapt. Antti Pönni) haaksirikkoutui Pappenwikissä. Alus oli halkolastissa. Miehistö pelastui, mutta alus jäi hylyksi. [ks myös ”Wendla 1896”; onko kyse samasta aluksesta?] Helsingfors Tidningar 18.9.1865 no 216 Helsingfors Dagblad 19.9.1865 no 217 Sanomia Turusta 22.9.1865 no 38 Wiborgs Tidning 23.9.1865 no 74
Kööpenhaminasta kotoisin ollut kuunari Vesta (kapt. Hansen) oli matkalla Vaasasta Kristiinankaupunkiin kun se koki haaksirikon 10.11.1863. Tanskalaismiehistö saatiin turvaan. Åbo Underrättelser 18.11.1863 no 268
Lokakuussa 1919 vallinneessa hurrikaanimaisessa myrskyssä ruotsalainen kuunari Daga täyttyi vedellä. Lopulta Daga kaatui noin 30 km Sälskärin majakasta pohjoiseen. Laivan kaatuessa hukkui jungman Charles Östberg ja myöhemmin kokki Knut Gross. Välittömän vaaran aikana päällikkö kapteeni K. Bjömstedt yhdessä jäljellä olevan miehistön kanssa onnistui pelastautumaan maihin Eckeröön. Kuunari Daga, jonka vetoisuus oli vain 69 reg. tonnia, […]
5.5.1872 rantautui englantilainen priki Odessa Paquet (kapt. James Young) eräälle Lågskärin majakkasaaren lähikivelle, aluksen arveltiin jäävän hylyksi. Åbo Underrättelser 13.5.1872 no 72 Helsingfors Dagblad 15.5.1872 no 131 Helsingfors Dagblad 28.5.1872 no 143
Lehdessä ilmoitettiin Jurmossa 21.2.1868 järjestettävästä huutokaupasta, jossa on tarkoitus huudattaa edellisenä syksynä haaksirikkoutuneen kuunari Maria Carolinan hylky sekä siitä pelastettu riki ja tarpeistoa. Varsinaisesta onnettomuudesta ei edelliseltä syksyltä löydy lehdissä mainintaa. ”Skepplistan” mukaan 24.10.1867 oli uuskaupunkilaisen kuunari Maria Carolinan (kapt. Blom) tarkoitus lähteä Lyypekistä. Helsingfors Dagblad 4.11.1867 no 257 Finlands Allmänna Tidning 10.2.1868 no 33
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kuunari Carolina (kapt. Söderlund) oli lastannut puutavaraa Skellefteåsta Flensburgiin vietäväksi kun se ajoi Saksan rannikolla matalaan. Miehistö pelastettu. Kun lasti oli saatu purettu saatiin itse aluskin pois karilta. Folkwännen 27.11.1867 no 48 Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289
Pohjanlahdella Snipanilla on höyrylaiva Nordwakten ajanut karille ja tuotu sen tähden Vaasan satamaan korjattavaksi. Hufvudstadsbladet 10.11.1868 no 262
Pietarsaarelainen kuunari Sultan oli palaamassa loppuvuodesta 1863 kotisatamaansa Lyypekkiin suuntautuneelta matkaltaan kun se ajoi karille kaupungin sisääntuloväylällä. Kuunari hakkaantui myrskyssä rikki seuraavana päivänä. Myös lastin arveltiin turmeltuneen. Äbo Underrättelse 14.11.1863 no 135 Helsingfors Dagblad 21.11.1863 no 271
Kristiinankaupungista kotoisin ollut priki Alma (kapt. Nysten (Lind?)) haaksirikkoutui myrskyssä ja sumussa 28.2.1854 Norjan rannikolla. Väki on pelastettu, mutta laiva seisoo uponneena pohjassa. Myöhemmin alus saatiin hinattua satamaan. Åbo Underrättelser 14.3.1854 no 20 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Helsingfors Annonsblad 7.4.1854 no 27
Kuunari Julius (kapt. Dalgren) haaksirikkoutui 14.1.1854 Læsøn luona Tanskassa. Osa lastista toivotaan voitavan purkaa. Åbo Tidningar 31.1.1854 no 8
Helsingistä kotoisin ollut kuunari Toivo (kapt. Holmström) on 23.2.1854 joutunut Tanskan rannalle ja särkynyt. Väki on pelastunut. Åbo Underrättelser 14.3.1854 no 20 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Helsingfors Annonsblad 21.3.1854 no 22
Priki Herkules (kapt. Grönberg) oli viemässä lankkuja Porista Marseillesiin kun se haaksirikkoutui 5.1.1854 Ahokadan / Ahocado (?) rannalla, Ivican (?) länsipuolella. Väki saatiin pelastettua. Åbo Tidningar 31.1.1854 no 8 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12
Kuunari Justus (kapt. Dalgren) haaksirikkoutui 14.1.1854 Tanskan rannikolla. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Åbo Tidningar 31.1.1854 no 8 Åbo Underrättelser 31.1.1854 no 8 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12
Kuunari Norna (kapt. Högman) oli tulossa suolalastissa Lissabonista Ouluun haaksirikkoutui aamulla 7.2.1854 Goodwin Sandsin luona ja upposi tunnin sisällä karille ajosta. Miehistö saatiin pelastettua. Wiborgs Tidning 22.2.1854 no 7 Åbo Tidningar 24.2.1854 no 15 Åbo Underrättelser 24.2.1854 no 15 Ilmarinen 25.2.1854 no 6 Åbo Tidningar 3.3.1854 no 17 Helsingfors Annonsblad 3.3.1854 no 17 Sanomia Turusta […]
Moottorikaljaasi Fagerö Närpiöstä haaksirikkoutui Bergön luotsipaikan luona. Moottorikaljaasi oli kappaletavaralastissa matkalla Vaasasta Korsnäsiin. Myöhemmin hylystä pelastettua tarpeistoa myytiin huutokaupalla. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna 1912 Vasabladet 8.10.1912 no 121 Länsi-Suomi 10.10.1912 no 115 Vaasa 10.10.1912 no 119 Hangö 12.10.1912 no 120 Vasabladet 15.10.1912 no 124 […]
Koivistolta kotoisin ollut kaljaasi Allin ajoi maihin Kyrönniemen luona. Lastina oli 2.000 säkkiä jauhoja. Länsi-Suomi 1912 no 115
Kaljaasi Salamandern (kapt. J.Olander) oli palaamassa kotimaahansa kun se iski kiveen Söderarmin luona Ruotsissa. Törmäyksen seurauksena alus kaatui ja upposi miehineen päivineen. Helsingfors Dagblad 1.12.1871 no 327 Hufvudstadsbladet 2.12.1871 no 281 Wiborgs Tidning 6.12.1871 no 95
Kaljaasi upposi kahdentoista sylen syvyyteen noin yksi maili NV / V Kojakarista Reposaaren luona. Aluksen kaksi mastoa pistää merestä, toinen kolmen ja toinen yhden jalan korkeudelle. Helsingfors Dagblad 30.9.1868 no 227
Kristiinankaupungista kotoisin ollut höyrylaiva Sorento oli matkalla Porista Lontooseen kun se upposi matkalla Pohjanmerellä. 22 henkisen miehistön pelasti englantilainen kutteri ja laski heidät maihin Kristiansandissa. Westra Finland 3.9.1890 no 70 Päivälehti 6.9.1890 no 206 Rauman Lehti 10.9.1890 no 72
1900-luvun alussa oltiin vakuuttuneita siitä, että Hiittisiin tarvitaan ehdottomasti majakka. Vuosisadan vaihteessa oli sattunut lukuisia haaksirikkoja. Mm kolmimastoparkki Ala oli hävinnyt miehistöineen kaikkineen 1903 raivonneessa myrskyssä. [lasti: ”stävlast”?] Ulkosaaristossa, Benedict Zilliacus.Kustannusosakeyhtiö Tammi, Painokaari Oy 1986 I storm och Stiltje. Alfons Erksson, Rosala 1994, s.134
11.9.1877 raivonneessa myrskyssä Viron rannikolle ajautui useita suomalaisaluksia. Gesina (kapt. Mattson) oli ollut puutavaralastissa, viemässä sitä Loviisasta Hartlepooliin Englantiin. Haaksirikkoutuneen aluksen miehistö selvisi rantaan omin venein. Östra Finland 21.9.1877 no 110
Gdanskista tulleen tiedon mukaan on suomalainen priki Fursten (kapt. Grönlund) siellä vallinneessa myrskyssä ajautunut rantaan (nykyisen Puolan) Westeplattenissa. Aluksen pelastaminen nähtiin toivottomaksi. Folkwännen 4.12.1867 no 49
Elokuussa 1905 kaljaasi Valvoja lähdettyään Turusta kaatui kovassa tuulessa. Kaljaasilla oli tuuleen nähden liikaa purjeita ylhäällä. Miehistöön kuului vain kaksi nuorta kokematonta nuorukaista. Hufvudstadsbladet 16.8.1905 no 220
Gråharan [Harmaja] majakasta huomattiin elokuussa 1905 aaltojen seassa ponnisteleva alus, joka oli ilmeisesti pyrkimässä Tallinnasta Helsinkiin. Asiasta annettiin telefoonilla tieto satamanpäivystäjälle, joka lähetti paikalle höyrylaivan, mutta tämä ei nähnyt merkkiäkään haaksirikkoisesta. Lopulta majakkalaiva onnistui pelastaa mereltä aluksensa menettäneet merimiehet. Kaljaasi osoittautui Tallinnasta lähteneeksi Wegaksi, kotoisin Pernajasta. Tallinnasta oli lastattu 1.000 säkkiä jauhoja ja matkaan oli […]
Pyhtäältä kotoisin ollut kaljaasi Seura (kapt. Eskola) lähti Pietarista 7.10.1867 otettuaan ruumantäydeltä ruisauhoja, jonka jälkeen kaljaasista ja sen miehistöstä ei ole mitään kuulunut. Folkwännen 27.11.1867 no 48 Hufvudstadsbladet 27.11.1867 no 277 Wiborgs Tidning 30.11.1867 no 96
Kolmimastokaljaasi Planet olit tulossa Tanskasta kun se joutui haaksirikkoon 1.11.1922 Ahvenanmaalla Rödhamnissa. Planet oli kotoisin Paraisilta. Sosialisti 7.11.1922 no 258 Västra Finland 7.11.1922 no 127 Suomen Työmies 8.11.1922 no 259 Vapaa Sana 10.11.1922 no 176
Priki Suomalainen (kapt. Palm) kaatui lounaismyrskyssä 5.10.1851) Buenos Airesin lähettyvillä. Miehistö pelastettiin samoin kuin alus jo seuraavana päivänä. Åbo Tidningar 30.12.1851 no 100
Priki Primus oli vetoisuudeltaan 134 lästiä ja se oli rakennettu 1860. Kotisatama sillä oli Ahvenanmaan Föglössä. Primus (kapt. Sjöwall) meni kyljelleen Antverpesnissä 1869, josta vahingosta vakuutusyhtiö korvasi 14.247 markkaa ja 89 penniä. Suomalainen Wirallinen Lehti 27.3.1869 no 37 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790
Kaljaasi Emilie ajoi karille Gullkronassa ja upposi. Myöhemmin alus hinattiin Taalintehtaalle, ja josta edelleen Hankoon. Siellä alus on tarkoitus kunnostaa tulevaa purjehduskautta varten. Kaljaasi oli vain kolme vuotta vanha ja sen omisti kapteeni Degerholm. Västra Finland 28.11.1911 no 135
Marraskuussa 1851 iski Suomenlahdelle poikkeuksellisen raju myrsky, joka aiheutti myös lukuisia onnettomuuksia merellä. Yksi näistä lukuisista myrskyn upottamista aluksista pelkästään Haminan ja Tammisaaren välillä oli kuunari Tammisaaren saaristossa haveroinut venäläinen kuunari Anastasia (kapt. Drobäschkin). Kuunari oli viemässä kappaletavaralastia Pietarista Riikaan. Lasti saatiin pelastettua, mutta aluksen kohtalo epävarma. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88
Marraskuussa 1851 iski Suomenlahdelle poikkeuksellisen raju myrsky, joka aiheutti myös lukuisia onnettomuuksia merellä. Yksi näistä lukuisista myrskyn upottamista aluksista pelkästään Haminan ja Tammisaaren välillä oli kuunari Adrian (kapt. Rickonen), kotoisin Ruotsin Trångsundista, ja joka oli tuomassa tammipuulastia Riikasta Pietariin. On epävarmaa voidaanko alus pelastaa. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88
Marraskuussa 1851 iski Suomenlahdelle poikkeuksellisen raju myrsky, joka aiheutti myös lukuisia onnettomuuksia merellä. Yksi näistä lukuisista myrskyn upottamista aluksista pelkästään Haminan ja Tammisaaren välillä oli kaljaasi Toivo (kapt. Pitkepas), joka oli viemässä jauhoja Turkuun. Alus jäi myrskyn jälkeen makaamaan korkealla luodolle. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88
Marraskuussa 1851 iski Suomenlahdelle poikkeuksellisen raju myrsky, joka aiheutti myös lukuisia onnettomuuksia merellä. Yksi näistä lukuisista myrskyn upottamista aluksista pelkästään Haminan ja Tammisaaren välillä oli kaljaasi Jakob (kapt. J. Pohjola), joka oli tuomassa jauhoja Kristiinankaupunkiin. Alus makaa vesilastissa. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88
Englantilainen laiva W.H. Seymour (kapt. H.B. Belding) oli tulossa puutavaralastissa Ruotsista Norrbottenista kun se lokakuun 17. päivänä 1869 haaksirikkoutui Utön luona. Miehistö pelastettiin Turkuun. Hylky ajelehti tämän jälkeen pari viikkoa Suomenlahdella, kunnes se havaittiin Inkoon saaristossa. Aluksi pienet höyryt Aina ja Ilo yrittivät hinata sitä Porkkalaan, mutta siihen niiden voimat eivät riittäneet. Lopulta höyrylaiva Neptun […]