Haverit.netHaaksirikko. Parkkilaiwa Gordon, joka läksi wiime kuun alkupuolella Wirolahdelta propsilastissa kauppahuone A. Mäkelä nuor. ja M. (?), on Köpenhaminan seutuwilla tehnyt haaksirikon. Wäestö pelastui. Parkki oli 693 registeritonnin wetoinen ja matkalla Aberdeniin. (Uusi Suometar 12.7.1894 no 159)
Haaksirikko. Kuunari Allida, jonka omistaa kapteeni R. Grandström, on tehnyt haaksirikon Gottlannin rannikolla. Wäki on pelastettu. (Rauman Lehti 17.10.1894 no 83) Päivälehti 20.10.1894 no 245
Taaskin haaksirikko. Kuunari Wäinö, jonka omistaa merimies Ylén on joutunut tänne Maarianhaminasta tulleiden tietojen mukaan haaksirikkoon Itämeressä. Laiwa oli matkalla Kaunissaaresta puulastissa Saksaan. (Rauman Lehti 20.10.1894 no 84) Turun Lehti 23.10.1894 no 124 [Onnettomuus tapahtui Ahvenanmaan pohjoispuolella] Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 545 Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV […]
Suomalainen parkki Louise otti 19.12.1894 puutavaralastin Floridan Pensacolasta ja lähti ylittämään Atlantia vielä hyvän sään vallitessa. Atlantilla alus joutui kuitenkin hirmumyrskyn riepoteltavaksi. 13 henkinen miehistö taisteli toista kuukautta toivottoman tuntuisasti meren raivoa vastaan. Aluksen ollessa jo kelluva hylky havaitsi ohikulkeva höyrylaiva Assyrian hädässä olevat ja sai korjattua miehistön turvaan. Haaksirikkoon joutuneen Louise-laiwan miehistöstä saapui wiime […]
Haaksirikkoutuneen suomalaisen laiwan miehistö Tukholmasta. Höyrylaiwalla Oscar II saapui wiime perjantaina Tukholmaan Porista kotoisin olewan kaljaasin Heben kapteeni ja miehistö, joka 8 päiwää sitä ennen oli kärsinyt haasirikon Björnin majakan luona matkalla Englantiin. Laiwa särkyi kokonaan, ja perämies hukkui. Haaksirikkoiset owat Larl von Linne laiwalla lähtenet Poriin. Sekä kapteeni että miehistö, jotka Tukholmassa ollessaan pitiwät […]
Kummallinen haaksirikko. Kuten muistettanee laski englantilainen höyrylaiwa Ursula, kapseeni Atkinson, t. k. 14 p:nä karille Ahwenkosken selällä ja upposi. Kapteenin antamasta meriselityksestä otamme seuraawat tiedot. Laiwa oli ottanut puutawaralta Uuraansalmesta, Sörnäisistä ja Brändholman höyrysahasta ja lähti wiimemainitusta paikasta matkalle klo 9.45 aamulla t. k. 14 p:nä. Luotsi oli mukana Boistöön luotsipaikasta. Kun luotsin komannon mukaan […]
Kööpenhaminasta lokak. 14 p:nä. Tanskalainen höyrylaiwa Swend on pelastanut turkulaisen kuunarin Nikanorin miehistön, joka laiwa wettä täynnä oli ajelehtinut kuusi päiwää Itämerellä. Miehistö on tuotu maihin Kööpenhaminaan. (Aura 15.10.1895 no 239)
Haaksirikko. Äskeisissä kowissa myrskyissä meni Bremerhavenin kohdalla haaksirikkoon suomalainen parkki Arel. Yhdeksän henkeä sen miehistöstä pelasti kalastajahöyry Dora, sähkötetään Bremerhavenista. (Aura 17.12.1895 no 146)
Haaksirikko. Kuunari Toiwo, kapteeni Torkell, matkalla Torniosta Lybeckiin, on tämän kuun 24 p:nä joutunut haaksirikkoon Baltischportin [Paldiski] edustalla. Laiwawäki pelastettu. (Keski-Suomi 5.1.1878 no 2)
Rakennettu 1871 Jomalassa, vetoisuus 142 lästiä. Kotipaikka Jomala Ahvenanmaalla. Hävisi miehineen päivineen kun oli tuomassa hiiltä Hullista. Haaksirikkoutunut runko löytyi sittemmin Norjan rannikolta. Suomalainen Wirallinen Lehti 3.3.1874 no 26 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 244, 774
Jomalassa 1863 rakennettu 146 lästinen priki. Kotipaikka Jomalassa Ahvenanmaalla. 10.1.1868 Aurora oli ankarassa talvisäässä tuomassa hiililastia Newcastelesta Tukholmaan, kun muut myöhemmin lähteneet kuunarit pääsivät perille eikä Auroraa ja sen yhdeksän henkistä miehistöä ei kuulunut. Omaiset joutuivat pitkään olemaan epätietoisuudessa kunnes Jyllannin luotsit raportoivat rantaan ajautuneesta ja rikkituhoutuneesta Auroran hylystä. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn […]
Rautaparkki Adolph Tideman oli rakennettu Skotlannin Glasgowssa 1862 ja oli vetoisuudeltaan 1128 nrt. Kotipaikka sillä oli Ahvenanmaan Vårdössä. Adolph Tideman oli viemässä hiililastia Rotterdamista Gonovaan, jossa alus oli sen jälkeen tarkoitus myydä paikalliselle varustamolle. Se katosi tällä retkellä jälkiä jättämättä 17.12.1908. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 296, 766 Huvudstadsbladet 19.12.1908 no 347 […]
Rakennettu 1868 Saksassa, vetoisuus 516 nrt. Kotipaikka Lemland Ahvenanmaalla. Lähti marraskuussa 1899 Floridan Apalachiocolasta määränpäänään Preston Britaniassa, jonne se ei koskaan saapunut vaan katosi miehineen päivineen. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?297563
Nelimastoinen kuunari Dione rakennettiin puusta Jomalassa vuonna 1923. Vetoisuus 502 brt / 428 nrt, pituus 54,4 m. Kotisatama Maarianhamina. Haveri 14.7.1939 kun joutui yhteentörmäykseen tuntemattoman höyrylaivan kanssa Öölannin eteläpuolella. Dione oli matkalla Kemistä Aarhusiin ja oli puutavaralastissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 807 Åland 18.7.1939 no 80 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?240632
Rakennettu puusta Porvoossa 1919. Vetoisuus 681 brt / 545 nrt, pituus 182’0 jalkaa. Kotisatama Maarianhamina. Tuhoutui palossa 22.10.1935 Itämerellä Bornholmin pohjoispuolella. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 807 Hamari – Portti Merelle. Porvoon merenkulkua ja laivanrakennusta, Lea Nevanlinna, Hammars Ungdomsförening rf. Porvoo 1994, s. 81-82 Vaasa 24.10.1935 no 247 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?244432
Rakennettu 1921, uppouma 850 dwt, pituus 176,1’ jalkaa. Åländskt Rederin omistukuksessa Ahvanenmaalla. Miehistö hylkäsi Itämerellä Bornholmin lähistöllä 2.9.1934. Saatiin pelastettua ja luovutettiin pelastajille. Helsingin Sanomat 3.9.1934 no 236 Etelä-Suomi 4.9.1934 no 99 Åland 5.9.1934 no 71 Åland 8.9.1934 no 72 Åland 12.9.1934 no 73 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 805
Rakennettu Porvoossa 1866, vetoisuudeltaan 662 nrt. Kotipaikka Vårdö Ahvenanmaalla. Tuhoutui Lontoon ulkopuolella 22.11.1893. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796 Uusi Suometar 2.12.1893 no 281 Kaiku 6.12.1893 no 144
Rakennettu 1847, vetoisuus 67 lästiä. Kotipaikka Jomala. Tuhoutui 1861, turmassa menehtyi viisi miestä. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Rakennettu 1864, vetoisuus 130 nrt. Kotipaikka Lumparland. Tuhoutui 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Rakennettu 1838, vetoisuus 102 lästiä. Katosi syksyllä 1864 paluumatkalla Englannista. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Rakennettu Englannissa, vetoisuus 413 nrt. Kotipaikka Mariehamn. Katosi miehineen päivineen Amerikan matkallaan 1886. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796 Aura 17.7.1886 no 82 Uusi Suometar 16.7.1886 no 161 Helsingfors Dagbladet 27.7.1886 no 200
Rakennettu 1850, vetoisuus 180 lästiä. Kotipaikka Hammarland. Tuhoutui 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Rakennusvuosi tuntematon, vetoisuus 117 lästiä. Kotipaikka Eckerö. Tiedetään tuhoutuneen vuonna 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Kolmimastoinen kaljaasi Vega rakennettiin Hudiksvallissa 1882. Vetoisuus 99 nrt. Kotipaikka Lumparland. Tuhoutui 1899. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Lauantaina 15.1.1949 moottorikuunari m/s Maj (ent. Richard W. Clark) lähtee Mäntyluodosta määränpäänään Kööpenhamina. Vuorokauden vaihduttua kello 02.10 Maj saa peräsin/potkurivaurion ja jää ajelehtimaan ohjauskyvyttömänä myrskyisälle Selkämerelle.Vielä saman päivän aikana (16.1) kello 12.30 tapahtuu Maj`ssa räjähdys ja alus syttyy palamaan. Kapteeni ja neljä miehistön jäsentä jättävät Maj´n noin kello 14, yöpyvät Västerklobben luodolla, pääsevät asutulle Boxön […]
Rakennettu Hammarlandissa 1892, vetoisuus 558 nrt. Kotipaikka Hammarland. Haaksirikkoutui Arendalissa Norjassa 1914. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796 Västra Finland 3.9.1914 no 100: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1343552?term=Vega&term=Arendal&page=4
Kanadan New Brunswickissä vuonna 1884 kovapuusta rakennettu parkki. Vetoisuudet 795,20 brt / 749,51 nrt ja pituus 51,40 m. Alus hankittiin Ahvenanmaalle 1905.Joulukuussa 1907 painolastissa ollut parkki purjehti sumussa ja kovassa myrskyssä karille Norjan rannikolla. Karilleajo oli niin raju, että runko murtui kahteen osaan ja 14 miestä hukkui, vain laivapoika selvisi haaksirikosta. Den Ålandska segelsjöfartens historia […]
Rakennettu 1857. vetoisuus 74 lästiä. Kotipaikka Saltvik Ahvenanmaalla. Tuhoutui Kööpenhaminan matkallaan 1871. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794
Rakennettu 1860 Lumparlandissa, vetoisuus 110 lästiä. Kotipaikka Lumparland. Tuhoutui myöhäissyksyllä 1867. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794
Haveri. Ahvenanmaalainen kaljaasi Onni, joka oli matkalla Turusta Viipuriin, lastinaan Venäjän kruunun erilaisia esineitä, heitti torstaina aamulla voimakas myrsky maihin Harakalle. Alus sai vuodon; vaurioiden tulisi kuitenkin olla helposti korjattavissa. Helsingfors Dagbladet 16.6.1872 no 162
Rakennettu 1854, vetoisuus 110 lästiä ja kotipaikka Lemland Ahvenanmaalla. Tuhoutui syksyllä 1872 Öregrundissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794
Rakennettu 1853, vetoisuus 59 lästiä. Kotipaikka Föglö, Lemland. Alus (kapt. M.Rosenberg) oli ollut painolastissa matkalla Hudiksvallista Ahvenanmaalle ja sen ollessa ankkuroituneena Olmsundissa ajautui kuunari telämyrskyssä Långörenin rantaan tuhoutuen siellä 11.11.1873. Åbo Underrättelser 13.11.1873 no 175 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv […]
Rakennettu Furuholmassa Lumparlandissa 1885, vetoisuus 345 nrt. Kotipaikka Lumparland Ahvenanmaalla. Tuhoutui Skagenissa, miehistö pelastui. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 267, 792 Åbo Tidning 31.3.1889 no 87 Nya Pressen 2.4.1889 no 89 Finland 8.4.1889 no 82 Åbo Underrättelsen 31.3.1889 no 87
Rakennettu Kemiössä 1868, vetoisuus 230 nrt. Kotipaikka Vårdö Ahvenanmaalla. Tuhoutui puutavaralastissa Englantiin vuonna 1895 Gotlannissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 67-69 Wiipuri 2.11.1895 no 88 Sanomia Turusta 3.11.1895 no 256 Rauman Lehti 6.11.1895 no 89 Wrecksite.eu
96 lästinen kuunari Seura oli rakennettu 1857. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Eckerössä. Seura tuhoutui Skellefteåssa Ruotsissa vuonna 1875. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 792 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 57
Rakennettu Getassa 1868, vetoisuus 414 nrt. Kotipaikka Geta. Sanotaan tuhoutuneen hiililastissa Kopervikissä Norjassa 1883. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Åbo Posten 3.2.1883 no 28 Helsingfors Dagbladet 2.2.1883 no 31 Östra Nyland 3.2.1883 no 9 Folkwännen 3.2.1883 no 28 Sanomia Turusta 5.2.1883 no 19
Rakennettu 1872 Lumparlandissa, vetoisuudeltaan 156 nrt. Kotipaikka Lumparland. Kaatui Itämerellä Christiansøn luona Bornholmin edustalla elokuun 1. päivänä 1884. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Åbo Tidning 7.8.1884 no 211 Nya Pressen8.8.1884 no 213 Nya Pressen 11.8.1884 no 216 Åbo Underrättelser 9.8.1884 no 214
Rakennettu 1857 Hammarlandin varvilla, vetoisuus 118 lästiä. Kotipaikka Hammarland. Ajoi rantaa vuonna 1902 Göteborgin edustalla Pater Noster Skärillä. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790 Finlands Allmänna Tidning 18.10.1862 no 242 Folkwännen 22.10.1862 no 43 Åbo Underrättelser 23.10.1862 no 122 Sanomia Turusta 24.10.1862 no 43 Riksantikvariämbetet Fornsök: https://app.raa.se/open/fornsok/lamning/00df17f5-13fd-452f-9d5d-6764c4d6d342
Rakennettu Närpiössä 1874, vetoisuus 237 nrt. Kotipaikka Lemland Ahvenanmaalla. Kuului P. Eriksonin tonnistoon, tuhoutui 1890. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790
Rautafregatti Pojat oli rakennettu todennäköisesti vuonna 1854 (?) ja sen vetoisuus oli 53 lästiä. Kotipaikka sillä oli Jomala, Maarianhamina. Katosi vuonna 1863 matkalla Hulliin. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790
Paraisilla vuonna 1877 rakennettu parkki, vetoisuus 560 nrt. Kotipaikka Maarianhamina. Haaksirikkoutui 1895, hylky makaa Bastössä. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 790
Rakennettu 1867, vetoisuus 164 lästiä. Kotipaikka Vårdö Ahvenanmaalla. Tuhoutui Norjan länsirannikolla 1878. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788
Rakennettu 1866, vetoisuus 65 lästiä ja kotipaikka Hammarland Ahvenanmaalla. Tuhoutui ajetteaan rantaa Reposaaren luona vuonna 1878. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788 Åbo Posten 5.11.1878 no 258
Rakennettu Lumparlandissa 1861, vetoisuus 95 lästiä. Kotisataman Lumparlandissa. Tuhoutui 1862. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 788
Rautafregatti Mermerus rakennettiin Hammarlandissa 1863, vetoisuus 274 nrt, kotipaikka Hammarland. Ajoi Norjan rannikolla maihin 1901. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 786 Åbo Underrättelser 21.12.1909 no 347:
Rakennettu 1867 Bremenissä, vetoisuus 316 nrt, kotisatama Finströmissä. Ollessaan hiililastissa rantautui 1901 Jyllannin rannikolle. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 786 Vasabladet 15.3.1901 no 98 Västra Finland 14.8.1901 no 65 Hbl 12.8.1901 no 215 Åland 15.8.1901 no 76 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?245037
Rakennettu Kemiössä 1884, vetoisuus 87 lästiä. Kotisatama Lemlandissa. Tuhoutui 1879. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 786
Rakennettu 1866 Sastmolassa, vetoisuus 211 nrt, kotipaikka Vårdö. Haaksirikkoutui puutavaralastissa Hiidenmaan rannalle 1883. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 786 Viron merimuseon hylkyrekisteri Folkwännen 19.11.1883 no 270 Folkwännen 22.11.1883 no 299
Rakennettu 1874 Kristiinankaupungissa (388 nrt/218 lästiä) kotipaikka Maarianhamina. Rantautui kivihiililastissaan Jyllantiin, Raaborgin rannalle syksyllä 1887. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 784 Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 614 Åbo Tidning 25.10.1887 no 290 Åbo Underrättelser 25.10.1887 no 290 Turun Lehti 18.2.1888 no 21
Rakennettu 1875 Saltvikissä, 245 nrt, kotipaikka Saltvik. Tuhoutui vuoden 1890 paikkeilla Norjan rannikolla. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 784