Haverit.netRostocista kotoisin ollut priki Armida oli painolastissa matkalla Luulajaan noutamaan puutavaralastia kun se navigointivirheen johdosta törmäsi Wargögaddarnin kallioihin upoten törmäyksen jälkeen nopeasti. Åbo Tidning 27.7.1885 no 200 Vasabladet 25.7.1885 no 59 Vasa Tidning 24.7.1885 no 86
Viime lauantaina joutui kaljaasi ”Oskar”, kotoisin Kökarista hirveään merionnettomuuteen Jussarön majakan ulkopuolella. Laiva joutui kokonaan hylyksi, mutta sen miehistö, laivuri Emil Erikson, matruusi OskarKarlström ja jungmanni Ferdinand Gustafsson kaikki Kökarista, pelastui viime tingassa. Heidät pelasti luotsihöyrylaiva Åland, kapt. G.Pettersson, kun laiva oli saanut mainitusta luotsipaikasta tietää merionnettomuuden, joka luotsipaikkaan oli näkynyt, vaikka sieltä käsin ei […]
Maaliskuun alussa 1922 jäänmurtaja Wäinämöinen siirtyi Hankoon, jonka edustalla jäätilanne jatkui vaikeana. Maaliskuun 22. päivänä Wäinämöinen avusti kolmen laivan saattuetta Bengtskärin kaakkoispuolella. Tuulta oli ainoastaan pari boforia, mutta merivirran aiheuttama jäänpuristus oli voimakas. Heikoin avustettavista aluksista oli saksalainen hl Germa, joka oli matkalla Bremenistä Tallinnaan. Kapteeni Eklund oli määrännyt sen jonon kärkeen heti murtajan perään, […]
Haaksirikko. Norjalaisen parkkilaiwa Amazonen. kapteeni Simonsen, haaksirikosta kirjoitetaan Nyhamn’ista tämän kuun 3 p:nä Kotlabladet’ille seuraawasti: Yöllä wiime perjantain ja lauwantain wälillä ajautui kaatunut wäetön laiwa maalle täällä olewaan kalastuspaikkaan; se oli kadottanut touwiston, lastina näkyi olewan lankkuja. Laiwan kirjoista nähdään aluksen olleen parkkilaiwa Amazone, kapteeni H. I. Simonsen’in kulettama, kotoisin Kristianiasta ja Kotkasta tulossa. Löydetyistä […]
Priki Magda, joka joutui haaksirikkoon Suursaaren luona, on niin pahasti wahingoittunut, että se ensi tiistaina myydään julkisella huutokaupalla Kotkan satamassa, kertoo Wbl. (Suomalainen Wirallinen Lehti 27.10.1882 no 250)
Haaksirikko Kuunari Mathilda, kapteni Klami, kotoisin Haminasta, on matkalla sieltä Hulliin tämän kuun 11 p:nä joutunut haaksirikkoon Pohjanmerellä. Kaptenin ja laiwawäen, 6 miestä, pelasti Grimsbystä kotoisin olewa laiwa Stag, kapteni Douglas. (Uusi Suometar 26.6.1882 no 144)
Hukkunut laiwa. S. T. kertoo: Suomalainen priki Adolf, kotoisin Turusta ja kapteni G. W. Hambergin johtama, joka lastattuna raudalla oli matkalla Newcastlesta kotiseudulle, joutui kowan myrskyn waltaan wiime huhtikuun 30 päiwänä Pohjanmerellä. Laiwa rupesi wuotamaan niin että wesi nousi lastiruumassa kaksi jalkaa tunnissa. Sen huomasi norjalainen parkki Norden, joka pelasti koko laiwawäen, 11 miestä. Haaksirikkoon […]
Haaksirikko. Eräs, ahwenamaalainen laiwa joutui noin pari wiikkoa sitten haaksirikkoon Ulkogrunni- nimisen saaren rannalle. Pohja kuuluu menneen mäsäksi. Höyryalus Jalo on koettanut saada laiwaa irroilleen, mutta ei ole onnistunut. (Oulun Lehti 2.8.1882 no 31)
Luultu haaksirikko. Näinä päiwinä on eräällä kiwikarilla Gråharan majakkatornin läheisyydessä löydetty pelastuspoiju. johon on maalattu laiwan nimi Norfolk, sekä pari airoja. Luullaan olewan syytä otaksua, että poiju on kauppahuoneen Bailey et Leetham’in höyrylaiwsta Norfolk, jonka sanotaan marraskuun 15 p:nä lähteneen Rääwelin satamasta ja on siitä saakka ollut tietymättömissä. Suomalainen Wirallinen Lehti 13.1.1882 no 10 Sanomia […]
Tallinnasta, lokak. 13 p. Englantilainen höyrylaiwa Dessington, joka kuljetti puutawaroita Wiipurista, on Neckmansgrundin luona joutunut haaksirikkoon. (Uusi Suometar 15.10.1883 no 240) Suomalainen Wirallinen Lehti 9.11.1883 no 262 [Haveripaikkaa hakiessa: Neckmansgrund on Hiidenmaan länsikärjessä olevan Kopun majakan pohjoispuolinen laaja matalikko ruotsiksi. Risto Sajaniemi]
Haaksirikko. Wiime tiistaina joutui suomalainen raudalla lastattu laiwa Aina haaksirikkoon Tallinnan luona, kertoo U. S. (Aura 13.10.1883 no 120)
Tukholma, elok. 1 p. Erääsen ruotsalaiseen sanomalehteen kirjoitetaan Grislehamnn’ista, suomal. kuunari Myron Porista, laiwuri Bergman, tullen laulalastilla Porista ja matkalle, Lubeckiin, on tullut tänne Grihlehamn’iin heinäk. 28 p. haaksirikon kärsittyään. Laiwawäki on pelastunut. Lastia korjataan. Laiwasta tulee luultawasti hylky. (Sanomia Turusta 7.8.1883 no 120)
Haaksirikko. H. U. kertoo, että englantilainen höyrylaiwa Benedict, jota toi 1200 tonnia harkkorautaa Dahlin tehtaalle, törmäsi karille Lohmin tienoilla heinäk. 14 p. illalla ja upposi wiiden minuutin päässä 10 sylen sywyyteen. Laiwalla oli silloin luotsi. (Suomalainen Wirallinen Lehti 17.7.1884 no 164) Suomalainen Wirallinen Lehti 4.10.1884 no 232
Kuunarilaiva Ahti oli rakennettu Angelniemellä 1872. Se oli vetoisuudeltaan 312 nrt ja kotipaikka Sund, Geta. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s. 766 Ahti, Mattsson, Sundista, on joutunut haaksirikkoon Drogdenissa. (Oulun Lehti 12.11.1884 no 91)
Höyrylaiwa uponnut ja ihmisiä hukkunut. Wasa Tidning kertoo: Wiime perjantaita wastaan yöllä upposi englantilainen höyrylaiwa Buiton, joka kesäkuun 25 p. tarttui karille wirstan päähän Norrskäristä. Keskiwiikkona oli purettu lastia, rautatien kiskoja. Torstaina nousi uhkaawa myrsky, jonka wuoksi osa purkajista läksi pois sukeltajaweneellä. Neljä nuorta miestä jäi höyrylaiwaan. Iltapäiwällä tuli sumua ja ankara myrsky. Kuu sumu […]
Haaksirikko. Suomalainen laiwa Norma, kapteni Eriksson, on matkalla Newcasllesla. N. Pr. mukaan, tehnyt haaksirikon Helsingörin luona. (Sanomia Turusta 31.10.1884 no 255)
Nordstjärnan oli kokkolalainen 155 lästin parkki, rakennettu 1829 Kokkolan Soldatskärin veistämöllä. Pituus 104,40 jalkaa, omistaja Andreas Roos jr. Parkki oli ensimmäisenä vuotenaan jo pienessä haaverissa, josta selvittiin säikähdyksellä. Toisin kävi vuonna 1834 Kattegatissa, jossa alas tuhoutui täysin. Turmassa menehtyi kolme merimiestä. Jari Ojala, Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jyväskylä 1996, s. 80, 387
Haminan ja Tammisaareen upposi syysmyrskyssä monia Pietarista tulevia suomalaisaluksia. Yksi niistä oli ruislastissa kulkenut Haminasta kotoisin ollut Hedelmä, jonka uutisoitiin uponneen viiden sylen syvyyteen. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88 Ilmarinen 15.11.1851 no 91
Thesis oli kokkolalainen kuunari, jonka vetoisuus oli 42,6 lästiä. Omistaja oli Matts Hongell. Thesis haaksirikkoutui ja upposi 30.10.1851 Haapasaaren Haminan edustalla ollessaan viemässä jaukolastia Poriin. Kuunarin kahdeksasta miehistön jäsenestä menehtyi neljä. Samaan aikaan samassa paikassa tuhoutui toinenkin Kokkolasta kotoisin ollut kuunari Preciosa. Jari Ojala, Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jyväskylä 1996, s. 60, 393 […]
Preciosa oli kokkolalainen kuunari, rakennettu 1849. Omistaja Lundström. Preciosa haaksirikkoutui ja upposi 30.10.1851 Haapasaaren Haminan edustalla, lastina oli jauhoja. Preciosan kahdeksanhenkinen miehistö selvisi turmasta. Samassa paikassa samana päivänä upposi toinen kokkolalainen kuunari Thesis. Jari Ojala, Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jyväskylä 1996, s. 60, 389 Ilmarinen 15.11.1851 no 91
Haaksirikkoon joutunut !aiwa. Marianhaminasta on ilmoitettu sähtöteitse H. D:lle, että laiwa Adolia, kapteeni Mannerström, Finströmin pitäjästä, on myrskyn wallitessa, jolloin ankkuriketjut katkesiwat, paiskautunut maalle Dunkerque’n luona ja tullut hylyksi. Miehistö on pelastettu. Ainoastaan muutamat osakkaat laiwassa oliwat wakuuttaneet osuutensa. (Suomalainen Wirallinen Lehti 3.9.1885 no 203)
Lemlantilainen 1052 nrt parkki, joka Krimin sodan jälkeen hankittuna pidettiin niin suurenmoisena, että nimettiin Krimin Sodan Plewnan sankarin mukaan. Hävisi Välimerellä 1885. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 266, 792 Parkkilaiwa Skobeleff on, kuten M. P, tietää, Välimerellä joutunut haaksirikkoon. Laiwawäen on täytynyt siitä luopua. Laiwan osti muutamia wuosia sitten Englannista eräs Ahwenanmaan […]
Rääweli 3 p. kesäk. Wen. kuunari Trine Marie, Kotkasta Lybeckiin lankkulastilla, on joutunut haaksirikkoon Wormsin luona osa lastia woitanee pelastaa. (Uusi Suometar 27.6.1885 no 145) Viron merimuseon hylkyrekisteri: https://register.muinas.ee/public.php?menuID=wreckregistry&action=view&id=958
Oululainen vuonna 1845 luultavasti tammesta rakennettu 87 r.t. kuunari, pituus 101 jalkaa. Pervoj kuului Oulun Lyypekinkävijöihin. Syksyllä 1887 Pervoj lähti Oulusta matkaan Lyypekkiin lastinaan 600 tynnyriä tervaa. Ruotsin rannikolla Härnösandin ulkopuolella alus joutui ankaraan myrskyyn, jossa se sai pahan vuodon. Lopulta alus jouduttiin jättämään 9.9. oman onnensa nojaan ja miehistö poistui pelastusveneillä. Pian tämän jälkeen Pevoj […]
Helsingistä kotoisin ollut priki oli kapteeni Nordbergin komennossa viemässä elokuussa 1885 lankku-, palkki- ja lautalastia Sevillaan Espanjaan. Hanna joutui vakavaan yhteentörmäykseen Doverin luona ja hinattiin pahasti vaurioituneena satamaan. (Åbo Tidning 28.2.1885 no 57)
Haaksirikko ja rantautuminen. Kappanimi Alfred Carlströmille Kristiinankaupungissa kuuluwa, kapteeni A. F. Björkqwistin ohjaamana purjelaiwa Magellan on tänne saapuneen tiedon mukaan joutunut täydelliseen haaksirikkoon Lemanbankilla Yarmouthissa. Miehistö kuitenkin pelastui ja meni ensinnä Hulliin. (Waasan Lehti 17.11.1888 no 87) Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 614
Haaksirikon arwelu. Kun parkkilaiwasta Maria, kapt. I. Kiiski, kotoisin Haminasta, ei ole useampaan kuukauteen kuulunut mitään, on nyt ruwettu arwelemaan, tietää Kotka, että laiwa on joutunut häwiöön matkallaan Englannista Cap Verdiin. (Päivän Uutiset 10.5.1888 no 108) Kotkan Sanomat 5.9.1888 no 36
Hukkunut laiva. H. D:lle tulleen sähkösanoman mukaan on kotoisin Lemlannista, kapteeni Mikael Lundqwist, Sanct Malan luona tykkänään joutunut haaksirikkoon. (Aura 8.11.1887 no 259) [Saint-Malo on luoteis-Ranskassa mikä paikka viittaa siihen]
Dagmar-laiwa, Närpiöläisten ainoa jäljellä olewa alus kuuluu joutuneen Englannin kanawassa niin pahasti haaksirikkoon, että sen arwellaan tuleman kelpaamattomaksi. Wakuutus meriwahinkoa wastaan lakkautettiin ennen wiimeiselle matkalle lähtöä. (Päivän Uutiset 14.1.1888 no 11)
Sovinto oli 1874 Virolahdella rakennettu 129,00 rt vetoinen kuunari. Rauman laivaston signaali RBNS, pääisäntä A. Ridderstar. Tenho Hella, Länsisuomalaista Merenkulkuperinnettä. Newprint 2001, s. 544 Taas haaksirikkoutunut raumalainen alus. Raumalainen kuunari Sovinto, jota kuljettaa sen omistaja kapteeni A. Ridderstad, on tänne eilen saapuneen sähkösanoman mukaan, joutunut haaksirikkoon ja kokonaan hylyksii lähellä Kalmaria. Wäki on pelastunut ja […]
Onni oli 1871 rakennettu 451 lästinen oululainen parkki, joka tuhoutui 7.2.1890 Kapkaupungin luona. P.W. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875, Oulu 1974, s. 36 Åbo Tidning 25.2.1891 no 54
Neden’in haaksirikosta kerrotaan että muutamat herrasmiehet oliwat hyyränneet laiwan huwiretkeä warten Hagalundiin. Sieltä palatessa illalla tarttui laiaa kiwelle salmessa Uunisaaren ja Harakan wälillä. Kun höyrypillillä annettu hätämerkki ei tuonut ketään auttajaa paikalle, rupesiwat laiwassa olijat koettamaan keinuttelemalla irroittaa laiwaa kiweltä, mutta sitä tehdessä laiwa yhtäkkiä pyllähti kumoon ja wajosi pohjaan. Kaikki laiwassa olijat pelastuiwat uimalla, […]
Haaksirikko merenkurkussa. Englantilainen höyrylaiwa Croesus ilmoitetaan joutuneen haaksirikkoon Bjuröklubbin luona Merenkurkussa. Pelastusyhtiö Neptunille kuuluma höyrylaiwa Hero on Waasasta lähtemn pelastamaan sitä. (Päivän Uutiset 4.10.1889 no 231) Uleåborgs Tidning 18.10.1889 no 82
Sjunken Vasaångare.Vasa-Nordsjö botagets ångare Fennia sjunker utanför skånska kusten. Viidentenä päivänä karille ajanut vaasalainen höyrylaiva Fennia Kalkgrundetissa Skånen rannikon edustalla ja makaa kivellää. Pelastushöyrylaitteita lähetettiin Kööpenhaminasta, mutta kaikki yritykset pelastaa höyrylaivat olivat hedelmättömiä. Tiistai-iltana höyrylaiva upposi, kun höyrypannut, konehuone ja kattilat olivat täyttyneet vedellä. Kansi oli jäiden peittämä´. Kaikki aluksella olleet olivat lähteneet höyrylaivasta ja […]
Samoin on t. k. 18 p:nä Malskärin ja Valassaarien luona rantaantunut ruotsalainen parkkilaiwa Superior, kotoisin Helsingborgista. Laiwa on täydellisesti hylkynä. Sukeltajalaiwa Hero on pelastanut jonkun werran laiwan irtaimesta omaisuudesta. (Waasan Lehti 21.9.1889 no 76) Aura 20.9.1889 no 219 Åbo Underrättelser 4.10.1889 no 269 [Alus irtosi karilta ja ajelehti Ruotsin rannikolle]
Haaksirikkoja. Turkulainen parkkilaiwa Ahti, matkalla Torremiejasta suolalastilla Kokkolaan, on wiime päiwinä kowan myrskyn wallitessa Pohjanlahdessa tehnyt haaksirikon. Tuulen ajamana on laiwa sittemmin joutunut Arholman luo Ruotsin puoleiselle rannalle. (Waasan Lehti 21.9.1889 no 76) Ahti oli rakennettu Pietarsaaressa vuonna 1857, oli vetoisuudeltaan 338,46 rt ja 37,4 m pituudeltaan. Alus myytiin haaksirikon jälkeen. Åbo sjöfarts historia II:1-2, […]
Haaksirikkoutunut kaljaasi. Porilaisten kauppiaiden A. Juseliuksen ja F. W. Petrellin wuokraamua kaljaasi Onni on, tänne tulleen sähkösanoman mukaan, wiime keskiwiikon myrskyssä joutunut haaksirikkoon Paalan luona, neljän peninkulman päässä Turusta pohjoiseen päin. Kaljaasissa olema puulasti toiwotaan saatawan pelastetuksi. (Satakunta 30.8.1890 no 101)
Suomalainen laiwa hukkunut. Newcastlesta saapunut sähkösanoma kertoo että nauwolaisen parkki Benion päälle, jota kapteeni Swahnström johtaa, on laskenut eräs höyrylaiwa. Benio on joutunut haaksirikkoon. Miehistä on pelastunut. (Turun Lehti 17.6.1890 no 70)
Marraskuussa 1890 vallitsi ankara talvimyrsky ja se tiesi useita haaksirikkoja. Myös Hangossa ns Ankargrundin rantaan myrsky heitti parkki Ajan. Lehdistössä uutisoitiin aluksi virheellisesti parkki ”Ajaxista”. Vauriot olivat niin suuret, että haveristi myytiin 100 markalla hankolaisille liikemiehille, jotka pystyivät hyödyntämään ainoastaan aluksen rikin. Myrskyn tuhoja Hankoniemessä. Nyhamnista ilmoitetaan myrskyn tyynnyttyä seuraamia tietoja. Kaljaasi Tähti on hakannut […]
Haaksirikko ja useamman ihmishengen hukka. Jo wiime elokuun 22 p. läksi kemiöläinen kuunari Lydia laudoilla lastattuna Reposaaresta. Päästyään Gottlandin saaren luoksi joutui se kowaan myrskyyn, jossa hukkui lastineen ja, kuten on luultu, kaikkine miehineen. Tänne tulleiden tietojen mukaan on sama laiwa wiime syyskuun 26 p. löydetty ajelehtimasta pohja ylöspäin Kuurinmaan rannikolla Dondanger nimisen kartanon läheisyydessä, […]
Ruotsin rannikolla haaksirikkoutuneita Suomalaisia. Eräs kirjeenvaihtaja kirjoittaa Roslagsbrosta Ruotsissa tois-tiistaiscen P:lehteen että eräs suomalainen alus (galeaasi) Kewiä, Wiiplirista (Koiwiston pitäjästä) on Ruotsin rannikolla joutunut haaksirikkoon toisena Helluntaipäiwänä. Merellä oli paluumatkalla olewaa alusta kohdannut kowa myrsky ja kun lastin ei ollut, ei alusta woitu ohjata, waan ajautui se laiwamiesten ponnistuksista huolimatta yhä lähemmäksi rantaa. Wihdoin kun […]
Haaksirikko. Ronehamnista ilmoitetaan 2 p. syysk. että Ahwenanmaalta olewan suomalaisen kuunarilaiwan Kaarlen miehistö, joka 28 p. elok. wallinneen myrskyn takia oli jättänyt laiwansa Fårön ulkopuolella, oli saapunut sinne. Laiwa, jota johti katteini Jansson, oli matkalla Raumalta Köpenhaminaan laslattu laudoilla. (Rauman Lehti 10.9.1890 no 72)
Kuunari Emma ostettiin Tanskasta 1905 ja rekisteröitiin Uudenkaupungin laivarekisteriin. Mittakirjan mukaan sen pituus oli 29,77 m ja nettovetoisuus 184,85 rek.tonnia. Vuoden 1919 kesällä Emma vei Suomesta kaksi puutavaralastia Tanskaan, joilta se saapui Reposaareen syyskuun lopussa. Ankkurit pettivät ja Emma ajautui rantamatalikolle jääden hylyksi. (Kaiku Varjonen, Meren ja Jumalan armoilla. Uudenkaupungin viimeiset purjelaivat 1914-1942. Uudenkaupungin kirjapaino […]
Pohjolan-neito on tehnyt haaksirikon. Tiistaina tämän kuun 17 p:nä lähti täältä pari henkilöä pienellä purjejahdilla. nimeltä Pohjolan-neito, wiemään wehnäleipää Brändöön Ahwenanmaan saaristossa. Kun saman päiwän illalla saapuiwat Jurnamaan luotsipaitalle, pysähdyttiin sinne yökortteeriin. Jahdissa oli pieni kajutti ja kajutissa pieni arinalla warustettu kamiina. Kajutin lämmittämiseksi tehtiin kamiiniin walkea, Sittemmin meniwät ylös maalle luotseja katsomaa. Heidän luotsien […]
Haaksirikkoon joutui wiime miikolla Ahwenanmerellä Luwialainen kaljaasi, jota kuljetti kippari Gallen. Alus oli lastattu Halkokarilla koiwuhaloilla, joita piti wietämään Tukholmaan, multa kun saawuttiin noin 1½ meripeninkulman matkan päähän Söderarmin majakasta alkoi kaljaasi hirweästi wuotaa ja upposi halenneena mereen. Kippari Gallén ja molemmat laiwamiehet pelastuiwat weneellä mainittuun majakkaan, josta kaljaasi Wilpas heidät toi takaisin Luwialle. Näin […]
Hukkunut. Wiime perjantaina hukkui kruununluotsi E. N, Henriksson, Hankoniemen ulkomaisessa luotsipaikassa, ollessaan paluumatkalla laiwan luotsauksesta. Luotsiwene joutui näet haaksirikkoon, waan weneessä myöskin olewa luotsioppilas Blomgren pelastui eräälle luodolle. (Aura 27.11.1891 no 95)
Haaksirikko. Nauwon piirin nimismies on läänin kuwernöörille kertonut, että Nauwolainen kaljaasi Swan on t.k. 11 p:nä, silloisessa myrskyssä purjehti kumoon Airiston selällä Rymättylän ja Paraisten pitäjien wälillä, jolloin aluksen kokki, alaikäinen itsellisen poika Emil Amatius Hermasson, Nauwon pappilasta, ollessaan tässä tilaisuudessa laiwan kajuutassa, sinne hukkui. (Aura 1.12.1891 no 96)
Haaksirikkoja. Myrsky t.k. 12 p.matkaansaattoi monelle saarelaiselle suuria wahinkoja. 12 päiwän paikkeilla purjehti nimittäin pari kymmentä jaalaa Wironmaalle, siellä waihettaakseen tawaransa rukiiseen; tultuansa lähelle Wiron maan rannikkoa saawutti heidät ankara pohjoismyrsky, joka matkaansaattoi seuraavwia wahinkoja ja haaksirikkoja: 4) Eräs talonpoika Esaias Jaakkolan omistama jaala Suursaaresta, täydessä lastissa, joutui täydellisesti haaksirikkoiseksi ja upposi lähelle rantaa koko […]
Haaksirikkoja. Myrsky t.k. 12 p.matkaansaattoi monelle saarelaiselle suuria wahinkoja. 12 päiwän paikkeilla purjehti nimittäin pari kymmentä. jaalaa Wironmaalle, siellä waihettaakseen tawaransa rukiiseen; tultuansa lähelle Wiron maan rannikkoa saawutti heidät ankara pohjoismyrsky, joka matkaansaattoi seuraawia wahinkoja ja haaksirikkoja: 4) Eräs talonpoika Esaias Jaakkolan omistama jaala Suursaaresta, täydessä lastissa, joutui täydellisesti haaksirikkoiseksi ja upposi lähelle rantaa koko […]
Haaksirikon luullaan hiljakkoin tapahtuneen Merenkurkun wesillä. Muutamat majakanwartijat owat nimittäin löytäneet wesiajolta pelastusweneen, jonka kylessä luetaan: Annie London. Aprikoidaan sen johdosta, että joku englantilainen höyrylaiwa olisi uponnut näille wesille. (Waasan Lehti 22.7.1891 no 58) Åbo Underrättelser 26.7.1891 no 199