Haaksirikko on wiime perjantaina tai lauwantaina tapahtunut Hästö Busön edustalla. Höyrylaiwa Pehr Brahen päällikkö, kapt. Bergman, on merellä huomannut laiwanhylyn, jossa oli jälellä ainoastaan yksi masto, johonka miehistö oli laittanut eräänlaisen korin, jossa se oleskeli antaen hätämerkkejä. Myrskyn wuoksi ei Pehr Brahe woinut lähestyä hylkyä eikä antaa apua. (Uusi Suometar 25.10.1892 no 248) Åland 29.10.1892 […]
Tekijä: Jukka Sulku
(nimetön) (1892) – jaala
Haaksirikkoja. Eräs täältä pohjalastilla lähtenyt wirolainen jaala joutui torstai-iltana karille Söderskärin kallioille. Jaala oli tekemässä paluumatkaa, mutta wastaiset tuulet pakottiwat sen palaamaan Suomen rannalle yöpaikkaa hakemaan täältä Helsingistä. Jaala kumminkin joutui sekaannuksiin Söderskärin ja Kallbodan waloista ja joutui karille; miehistön pelasti Söderskärin luotsit, mutta jaala meni menneeksi. (Uusi Suometar 25.10.1892 no 248)
Arthur (1892) – jahti
Kowa myrsky ja haaksirikko oli Oulussa yöllä t. k. 21 p:wää wasten. Jo aamulla sen edellisenä päiwänä laskeusi barometri tawattoman alas. Pitkin päiwää kiihtyi tuuli. Meriwesi oli noussut kowasti ja aallot löiwät rantalaiturien yli. Olipa onni, etteikalaweneitä ollut rannalla kuin yksi ainoa, waan se saatiin wedetylsi mieswoimalla maalle. Tämän saman myrskyn waltaan joutui eräs satamassa […]
Alexander I (1892) – parkki
Haaksirikko. Suomalainen laiwa Alexander I joutui meille tulleen sähkösanoman mukaan eilen karille Lysegrundin luona Tanskassa ja täyttyi wedellä. Miehistö pääsi kalastajawenheessä Helsingöriin. Eräs höyrylaiwa tuli Alexanderin awuksi. (Uusi Suometar 1.12.1892 no 280) Uusi Suometar 11.12.1892 no 289
Pyyhämaatar (1892) – kuunari
Haaksirikko. Kuunari Pyyhämaatar, jota kuljettaa kapteni Pihlman, on viime kuun 19 p:nä tehnyt haaksirikon Talholman eteläpäässä. Lastina oli puutawaroita. (Uudenkaupungin Sanomat 21.1.1892 no 1)
Anna Marie (1892) – purjelaiva
Haaksirikko. Wiron rannikolla on äskettäin mennyt haaksirikkoon purjelaiwa Anna Marie, joka oli tuomassa wiljalastia Libausta Wiipuriin. Miehistö pelastui, mutta rukiit joutuuvat Ahdin saaliiksi. (Uusi Suometar 16.11.1892 no 267)
Albert (1892) – parkki
Kolmimastoinen parkki Albert (340 nrt) oli rakennettu Föglössä 1876. Oli matkalla Oulusta Grimsbyn kun se koki haaksirikon 14.10.1892 Haile Sandsissa Englannin rannikolla. Haaksirikkoon joutunut laiwa. Parkkilaiwa Albert, kapteni L. Sjölund, kuuluu Maarianhaminaan saapuneen sähkösanoman mukaan kokonaan joutunut haaksirikkoon lähellä Grimsbytä. Syynä onnettomuuteen ei sähkösanoma mainitse. Lasti ynnä osa laiwasta oli wakuutettu. (Uusi Suometar 20.10.1892 no […]
Benton (1892) – höyrylaiva
Se suuri englantilainen höyrylaiwa Benton, joka toisiltana joutui Aleksanderinsaaren ja Lågharan wälillä olewalle Östergrund nimiselle karille, lähti, Narwa määräpaikkana, k:lo 12 5 satamasta, eikä merelle tultuaan saanut luotsia, waikka useampia kertoja luotsimerkkejä annettiin. Heti kun tieto onnettomuudesta tuli kaupunkiin, riensiwät hinaajaalus Lennart ja wähän myöhemmin Jakobstad konsuli Krogius ja satamakapteeni Andstön mukana Bennin awuksi. Nämät […]
Epes Fides (1893) – priki
Haaksirikko. Norjalainen priki Epes Fides matkalla Kings Lynnistä Söderhamniin painolastissa, ajoi karille yöllä l. k. 14 p:ää wastaan luoteesen päin Eckkeröstä. Wäestö pelastettiin. Laiwa joutuu luultawasti hylyksi. Ankara luoteismyrsky wallitsi. (Aura 16.9.1893 no 215)
Elli (1893) – kuutti
Haaksirikko. Tsarewnan päällikkö tapasi perjantaina päiwällä 15 peninkulmaa Odensholmasta [Osmussaari] suomalaisen kuuton Ellin perunlalastissa maaten partaaseen asti wedessä ja miehistön hylkäämänä. Komendööri luulee että se on tullut Hangosta ja ajelehtii Odensholmaan, kertoo N. Pr. (Aura 26.10.1893 no 126)
Maria (1848) – kuunari
Oulussa 1852 rakennettu kuunari, jonka vetoisuus oli 35 lästiä ja pituus 59 jalkaa. Pääasiassa alusta käytettiin Nybyn tehtaan ikkunalasin kuljetukseen. 9.11.1848 Maria lähti viimeiselle matkalleen Tukholmasta kohti kotisatamaansa. Matkalla kuitenkin kova syysmyrsky yllätti ja kuunari ajoi karille Bjurön luona Skellefteåm eteläpuolella. Alus upposi ja miehistö joutui siirtymään pelastusveneeseen. Viimeisenä laivaan jääneen kapteenin suuri aalto ehti […]
Hercules (1916) – parkki
Pietarsaarelaisen parkki Herculeksen tiedetään olleen ensimmäinen suomalainen laiva, joka purjehti maailman ympäri. Tämä tapahtui vuosina 1844-1847. Herculeksen hylky saattaa maata Porvoon Emäsalon lähellä, Rönnskärin rannassa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hercules_(parkki)
Ansio (1931) – kuunariparkki
Kolmimastoinen kuunari, joka oli rakennettu Virossa 1903 ja oli vetoisuudeltaan 319,89 rt, pituus 38,45 m. Kuului siganaalitunnuksella VBWD Uudenkaupungin laivastoon, jonne se hankittiin 1926. Haaksirikkoutui matkalla Hangosta Ouluun Merenkurkussa Lövön luona lähellä Uumajaa 4.11.1931. Syynä oli navigointivirhe. Haaksirikko oli vakava, sillä siinä hukkui kapteenin lisäksi seitsemän miehistön jäsentä. Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Tenho Hella, Newprint 2001, s. […]
Tor (1894) – höyrylaiva
Höyrylaiwa Tor haaksirikkoontunut. Matkalla Turusta Waasaan on hörylaiwa Tor wiime torstaina klo 6 aamulla kärsinyt haaksirikon n. k. Wargö Gaddarein luona. Laiwa syöksyi 9 solmuwälin nopeudella Nilstallan nimiselle kiwikarille, johon se pysähtyi. Heti tämän perästä laskettiin wene wesille. Luotsi-perämies ja 4 matruusia miehistöstä lähtiwät tällä apua hakemaan Strömmingsbådanista. Kun täältä erityisten asianhaarain tähden ei tumminkaan […]
Gordon (1894) – parkki
Haaksirikko. Parkkilaiwa Gordon, joka läksi wiime kuun alkupuolella Wirolahdelta propsilastissa kauppahuone A. Mäkelä nuor. ja M. (?), on Köpenhaminan seutuwilla tehnyt haaksirikon. Wäestö pelastui. Parkki oli 693 registeritonnin wetoinen ja matkalla Aberdeniin. (Uusi Suometar 12.7.1894 no 159)
Allida (1894) – kuunari
Haaksirikko. Kuunari Allida, jonka omistaa kapteeni R. Grandström, on tehnyt haaksirikon Gottlannin rannikolla. Wäki on pelastettu. (Rauman Lehti 17.10.1894 no 83) Päivälehti 20.10.1894 no 245
Louise (1895) – parkki
Suomalainen parkki Louise otti 19.12.1894 puutavaralastin Floridan Pensacolasta ja lähti ylittämään Atlantia vielä hyvän sään vallitessa. Atlantilla alus joutui kuitenkin hirmumyrskyn riepoteltavaksi. 13 henkinen miehistö taisteli toista kuukautta toivottoman tuntuisasti meren raivoa vastaan. Aluksen ollessa jo kelluva hylky havaitsi ohikulkeva höyrylaiva Assyrian hädässä olevat ja sai korjattua miehistön turvaan. Haaksirikkoon joutuneen Louise-laiwan miehistöstä saapui wiime […]
Hebe (1895) – kaljaasi
Haaksirikkoutuneen suomalaisen laiwan miehistö Tukholmasta. Höyrylaiwalla Oscar II saapui wiime perjantaina Tukholmaan Porista kotoisin olewan kaljaasin Heben kapteeni ja miehistö, joka 8 päiwää sitä ennen oli kärsinyt haasirikon Björnin majakan luona matkalla Englantiin. Laiwa särkyi kokonaan, ja perämies hukkui. Haaksirikkoiset owat Larl von Linne laiwalla lähtenet Poriin. Sekä kapteeni että miehistö, jotka Tukholmassa ollessaan pitiwät […]
Ursula (1895) – höyrylaiva
Kummallinen haaksirikko. Kuten muistettanee laski englantilainen höyrylaiwa Ursula, kapseeni Atkinson, t. k. 14 p:nä karille Ahwenkosken selällä ja upposi. Kapteenin antamasta meriselityksestä otamme seuraawat tiedot. Laiwa oli ottanut puutawaralta Uuraansalmesta, Sörnäisistä ja Brändholman höyrysahasta ja lähti wiimemainitusta paikasta matkalle klo 9.45 aamulla t. k. 14 p:nä. Luotsi oli mukana Boistöön luotsipaikasta. Kun luotsin komannon mukaan […]
Nikanor (1895) – kuunari
Kööpenhaminasta lokak. 14 p:nä. Tanskalainen höyrylaiwa Swend on pelastanut turkulaisen kuunarin Nikanorin miehistön, joka laiwa wettä täynnä oli ajelehtinut kuusi päiwää Itämerellä. Miehistö on tuotu maihin Kööpenhaminaan. (Aura 15.10.1895 no 239)
Arel (1895) – parkki
Haaksirikko. Äskeisissä kowissa myrskyissä meni Bremerhavenin kohdalla haaksirikkoon suomalainen parkki Arel. Yhdeksän henkeä sen miehistöstä pelasti kalastajahöyry Dora, sähkötetään Bremerhavenista. (Aura 17.12.1895 no 146)
Toivo (1878) – kuunari
Haaksirikko. Kuunari Toiwo, kapteeni Torkell, matkalla Torniosta Lybeckiin, on tämän kuun 24 p:nä joutunut haaksirikkoon Baltischportin [Paldiski] edustalla. Laiwawäki pelastettu. (Keski-Suomi 5.1.1878 no 2)
Ellida (1873) – kuunarilaiva
Rakennettu 1871 Jomalassa, vetoisuus 142 lästiä. Kotipaikka Jomala Ahvenanmaalla. Hävisi miehineen päivineen kun oli tuomassa hiiltä Hullista. Haaksirikkoutunut runko löytyi sittemmin Norjan rannikolta. Suomalainen Wirallinen Lehti 3.3.1874 no 26 Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 244, 774
Aurora (1868) – priki
Jomalassa 1863 rakennettu 146 lästinen priki. Kotipaikka Jomalassa Ahvenanmaalla. 10.1.1868 Aurora oli ankarassa talvisäässä tuomassa hiililastia Newcastelesta Tukholmaan, kun muut myöhemmin lähteneet kuunarit pääsivät perille eikä Auroraa ja sen yhdeksän henkistä miehistöä ei kuulunut. Omaiset joutuivat pitkään olemaan epätietoisuudessa kunnes Jyllannin luotsit raportoivat rantaan ajautuneesta ja rikkituhoutuneesta Auroran hylystä. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn […]
Rautaparkki Adolph Tideman oli rakennettu Skotlannin Glasgowssa 1862 ja oli vetoisuudeltaan 1128 nrt. Kotipaikka sillä oli Ahvenanmaan Vårdössä. Adolph Tideman oli viemässä hiililastia Rotterdamista Gonovaan, jossa alus oli sen jälkeen tarkoitus myydä paikalliselle varustamolle. Se katosi tällä retkellä jälkiä jättämättä 17.12.1908. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 296, 766 Huvudstadsbladet 19.12.1908 no 347 […]
Adolph / Adolf (1899) -parkki
Rakennettu 1868 Saksassa, vetoisuus 516 nrt. Kotipaikka Lemland Ahvenanmaalla. Lähti marraskuussa 1899 Floridan Apalachiocolasta määränpäänään Preston Britaniassa, jonne se ei koskaan saapunut vaan katosi miehineen päivineen. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 766 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?297563
Dione (1939) – kuunari
Nelimastoinen kuunari Dione rakennettiin puusta Jomalassa vuonna 1923. Vetoisuus 502 brt / 428 nrt, pituus 54,4 m. Kotisatama Maarianhamina. Haveri 14.7.1939 kun joutui yhteentörmäykseen tuntemattoman höyrylaivan kanssa Öölannin eteläpuolella. Dione oli matkalla Kemistä Aarhusiin ja oli puutavaralastissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 807 Åland 18.7.1939 no 80 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?240632
Regina (1935) – purjelaiva / aux
Rakennettu puusta Porvoossa 1919. Vetoisuus 681 brt / 545 nrt, pituus 182’0 jalkaa. Kotisatama Maarianhamina. Tuhoutui palossa 22.10.1935 Itämerellä Bornholmin pohjoispuolella. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 807 Hamari – Portti Merelle. Porvoon merenkulkua ja laivanrakennusta, Lea Nevanlinna, Hammars Ungdomsförening rf. Porvoo 1994, s. 81-82 Vaasa 24.10.1935 no 247 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?244432
Carmen (1934) – parkki
Rakennettu 1921, uppouma 850 dwt, pituus 176,1’ jalkaa. Åländskt Rederin omistukuksessa Ahvanenmaalla. Miehistö hylkäsi Itämerellä Bornholmin lähistöllä 2.9.1934. Saatiin pelastettua ja luovutettiin pelastajille. Helsingin Sanomat 3.9.1934 no 236 Etelä-Suomi 4.9.1934 no 99 Åland 5.9.1934 no 71 Åland 8.9.1934 no 72 Åland 12.9.1934 no 73 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 805
Wänskapen (1893) – parkki
Rakennettu Porvoossa 1866, vetoisuudeltaan 662 nrt. Kotipaikka Vårdö Ahvenanmaalla. Tuhoutui Lontoon ulkopuolella 22.11.1893. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796 Uusi Suometar 2.12.1893 no 281 Kaiku 6.12.1893 no 144
Viktoria (1861) – kuunari
Rakennettu 1847, vetoisuus 67 lästiä. Kotipaikka Jomala. Tuhoutui 1861, turmassa menehtyi viisi miestä. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Viktoria (1884) – kuunari
Rakennettu 1864, vetoisuus 130 nrt. Kotipaikka Lumparland. Tuhoutui 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Viktor (1864) – kuunari
Rakennettu 1838, vetoisuus 102 lästiä. Katosi syksyllä 1864 paluumatkalla Englannista. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Widal (1886) – parkki
Rakennettu Englannissa, vetoisuus 413 nrt. Kotipaikka Mariehamn. Katosi miehineen päivineen Amerikan matkallaan 1886. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796 Aura 17.7.1886 no 82 Uusi Suometar 16.7.1886 no 161 Helsingfors Dagbladet 27.7.1886 no 200
Wesselburn (1864) – kuunari
Rakennettu 1850, vetoisuus 180 lästiä. Kotipaikka Hammarland. Tuhoutui 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Wenus (1864) – priki
Rakennusvuosi tuntematon, vetoisuus 117 lästiä. Kotipaikka Eckerö. Tiedetään tuhoutuneen vuonna 1864. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Vega (1899) – kaljaasi
Kolmimastoinen kaljaasi Vega rakennettiin Hudiksvallissa 1882. Vetoisuus 99 nrt. Kotipaikka Lumparland. Tuhoutui 1899. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796
Maj (1949) – moottorikuunari
Lauantaina 15.1.1949 moottorikuunari m/s Maj (ent. Richard W. Clark) lähtee Mäntyluodosta määränpäänään Kööpenhamina. Vuorokauden vaihduttua kello 02.10 Maj saa peräsin/potkurivaurion ja jää ajelehtimaan ohjauskyvyttömänä myrskyisälle Selkämerelle.Vielä saman päivän aikana (16.1) kello 12.30 tapahtuu Maj`ssa räjähdys ja alus syttyy palamaan. Kapteeni ja neljä miehistön jäsentä jättävät Maj´n noin kello 14, yöpyvät Västerklobben luodolla, pääsevät asutulle Boxön […]
Vega (1914) – parkki
Rakennettu Hammarlandissa 1892, vetoisuus 558 nrt. Kotipaikka Hammarland. Haaksirikkoutui Arendalissa Norjassa 1914. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 796 Västra Finland 3.9.1914 no 100: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1343552?term=Vega&term=Arendal&page=4
Vallona / Walona (1907) – parkki
Kanadan New Brunswickissä vuonna 1884 kovapuusta rakennettu parkki. Vetoisuudet 795,20 brt / 749,51 nrt ja pituus 51,40 m. Alus hankittiin Ahvenanmaalle 1905.Joulukuussa 1907 painolastissa ollut parkki purjehti sumussa ja kovassa myrskyssä karille Norjan rannikolla. Karilleajo oli niin raju, että runko murtui kahteen osaan ja 14 miestä hukkui, vain laivapoika selvisi haaksirikosta. Den Ålandska segelsjöfartens historia […]
Tulo (1871) – kuunari
Rakennettu 1857. vetoisuus 74 lästiä. Kotipaikka Saltvik Ahvenanmaalla. Tuhoutui Kööpenhaminan matkallaan 1871. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794
Tilsit (1867) – kuunarilaiva
Rakennettu 1860 Lumparlandissa, vetoisuus 110 lästiä. Kotipaikka Lumparland. Tuhoutui myöhäissyksyllä 1867. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794
Onni (1872) – kaljaasi
Haveri. Ahvenanmaalainen kaljaasi Onni, joka oli matkalla Turusta Viipuriin, lastinaan Venäjän kruunun erilaisia esineitä, heitti torstaina aamulla voimakas myrsky maihin Harakalle. Alus sai vuodon; vaurioiden tulisi kuitenkin olla helposti korjattavissa. Helsingfors Dagbladet 16.6.1872 no 162
Thure (1872) – kuunari
Rakennettu 1854, vetoisuus 110 lästiä ja kotipaikka Lemland Ahvenanmaalla. Tuhoutui syksyllä 1872 Öregrundissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794
Stora Öland (1873) – kuunari
Rakennettu 1853, vetoisuus 59 lästiä. Kotipaikka Föglö, Lemland. Alus (kapt. M.Rosenberg) oli ollut painolastissa matkalla Hudiksvallista Ahvenanmaalle ja sen ollessa ankkuroituneena Olmsundissa ajautui kuunari telämyrskyssä Långörenin rantaan tuhoutuen siellä 11.11.1873. Åbo Underrättelser 13.11.1873 no 175 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794 Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv […]
Stadsman / Statesman (1889) – parkki
Rakennettu Furuholmassa Lumparlandissa 1885, vetoisuus 345 nrt. Kotipaikka Lumparland Ahvenanmaalla. Tuhoutui Skagenissa, miehistö pelastui. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 267, 792 Åbo Tidning 31.3.1889 no 87 Nya Pressen 2.4.1889 no 89 Finland 8.4.1889 no 82 Åbo Underrättelsen 31.3.1889 no 87
Skandia (1895) – kuunarilaiva
Rakennettu Kemiössä 1868, vetoisuus 230 nrt. Kotipaikka Vårdö Ahvenanmaalla. Tuhoutui puutavaralastissa Englantiin vuonna 1895 Gotlannissa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 67-69 Wiipuri 2.11.1895 no 88 Sanomia Turusta 3.11.1895 no 256 Rauman Lehti 6.11.1895 no 89 Wrecksite.eu
Seura (1875) – kuunari
96 lästinen kuunari Seura oli rakennettu 1857. Ahvenanmaalla sen kotisatama oli Eckerössä. Seura tuhoutui Skellefteåssa Ruotsissa vuonna 1875. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 792 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 57
Serena (1883) – parkki
Rakennettu Getassa 1868, vetoisuus 414 nrt. Kotipaikka Geta. Sanotaan tuhoutuneen hiililastissa Kopervikissä Norjassa 1883. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Åbo Posten 3.2.1883 no 28 Helsingfors Dagbladet 2.2.1883 no 31 Östra Nyland 3.2.1883 no 9 Folkwännen 3.2.1883 no 28 Sanomia Turusta 5.2.1883 no 19
Sera / Ceres (1884) – kuunari
Rakennettu 1872 Lumparlandissa, vetoisuudeltaan 156 nrt. Kotipaikka Lumparland. Kaatui Itämerellä Christiansøn luona Bornholmin edustalla elokuun 1. päivänä 1884. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Åbo Tidning 7.8.1884 no 211 Nya Pressen8.8.1884 no 213 Nya Pressen 11.8.1884 no 216 Åbo Underrättelser 9.8.1884 no 214