Haverit.netHaaksirikko. Täältä kotoisin olewa parkkilaiwa Rosa, kapt. Johansson, on t. k. 5, p:nä joutunut haaksirikkoon Hollannin rannikolla, Miehistö on pelastunut. Laiwa oli wakuutetu meriwakuutusyhtiössä Suomessa 30,000 markan arwosta sekä rahti toisessa meriwakuutusyhtiössä 10.000 markasta. (Uudenkaupungin Sanomat 9.2.1894 no 6) Rauman Lehti 14.2.1894 13A Porvoossa vuonna 1858 rakennettu 387,88 rt parkkilaiva, pituus 41,06 m. Uuteenkaupunkiin parkki […]
Vuonna 1873 Vironlahdella rakennettu 22,66 rt kaljaasi, pituus 14,55 m. Uuteenkapunkiin alus ostettiin 1890, josta se myytiin Pyhärantaan 1907. Alus tuhoutui myrskyssä Kukolanlahdella ja poistetiin rekisteristä 1918. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 266 [Haveripaikkaa hakiessa: Rauman eteläpuolella Rihtniemessä on Kukolan kylä. Merialue sen edessä on Kukolanlahti. Paikka 61.055 21.405. Risto […]
Vuonna 1876 Uudessakaupungissa rakennettu fregatti, joka oli suurin Suomessa vuoteen 1932 mennessä rakennettu purjelaiva. Vetoisuus 1396 nrt (754 lästiä), pituus 65,0 m. Vuonna 1879 alun myytiin fregatin vaatiman suuren miehistömäärän johdosta kannattamattomana Turkuun. Se koki haaksirikon Corkin salmessa Etelä-Irlannissa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 263-264 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/jalo.htm http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_Jalo.htm
Vuonna 1863 Sidebyssä rakennettu 205,12 rt kuunarilaiva. Alus tilattiin Uuteenkaupunkiin. Emmy haaksirikkoutui Tanska rannikolla 1905. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 255
Uudenkapupungin telakalla rakennettiin vuonna 1920 puurunkoinen 456,89 rt moottorialus, joka oli varustettu 440 hv:n dieselmoottorilla. Alus ostettiin Raumalle 1944. Alus haaksirikkoutui Itämerellä syyskuussa 1948. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 224 Wikipedia
Vuonna 1901 Englannissa rakennettu 1361,25 rekisteritonnin teräsrunkoinen höyrylaina ja varustettu 1200 hv:n koneella. Pituus 95,3 m. Alus ostettiin Suomeen koivistolaisen yhtiön lukuun, josta se siirtyi Talvisodan jälkeen raumalaisomistukseen. Sarmatian kohtaloksi tuli saksalaisen sukellusveneen torpedoimaksi tuleminen Pohjois-Atlantilla. Alus oli saanut määräyksen Liverpoolissa ollessaan noutaa selluloosalasti Kanadasta. Matkalle lähdettiin 16.6.1940. Parin päivän matkanteon jälkeen perään ilmestyi saksalainen […]
Puisen reposaarelaisen parkin raportoitiin tuhoutuneen vuonna 1919 todennäköisesti miinanajon seurauksena matkalla Karlskronasta Westhartlepooliin. Kaksi miehistön jäsentä menetyi onnettomuudessa ja yksi haavoittui. Wiborgs Nyheter 19.9.1919 no 214 Wiborgs Nyheter 20.9.1919 no 215 Åland 20.9.1919 no 74 Åbo Underrättelser 22.9.1919 no 255 Wrecksite.eu: https://wrecksite.eu/wreck.aspx?211683
Nauvossa vuonna 1875 rakennettu 225,74 nrt:n kuunari, pituus 33,07 m. Alus ostettiin Raumalle 1899. Aluksen omistus vaihtui Raumalla melkein vuosittain. Viimeisen omistajan J.O. Grönroosin komennuksessa lähdettiin viimeiselle puutavaran viestimatkalle Kieliin vuonna 1910. Tällä matkalla tämäkin alus koki tavanomaisen lopun eli haaksirikon. Åland 12.10.1910 no 82 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, […]
Uudenkaupungin 1700-luvun lopun laivaluetteloiden mukaan siellä oli Vassbuk -niminen jahti, joka teki haaksirikon Ahvenanmerellä vuonna 1803. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 58
Vuonna 1919 Uudessakaupungissa rakennettu kuunarilaiva. Vetoisuus 282,9 nrt ja pituus 42,42 m. Uudessakaupungissa kuljetti pääasiassa puutavaraa Janhuan sahalta Eurooppaan. Myytiin Ahvenanmaalle Gustaf Eriksonille vuonna 1933, jolloin myös varustettiin apumoottorilla. Vuonna 1939 alus siirtyi takaisin Uuteenkaupunkiin. Toisen maailmansodan aikana väistäessään saksalaista miinakenttää ajoi matalikolle Hollannin rannikon edustalla. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]
Vuonna 1880 Raumalla rakennettu 399 nrt:n parkki, jonka pituus oli 154 jalkaa. Alus oli ensimmäisen maailmansodan puhjetessa 13/25 osuudella John Nurmisen omistuksessa. Sodassa saksalainen sukellusvene U-62 pysäytti parkin 8.3.1917 Irlannin lähellä ja kehotti miehistöä poistumaan aluksesta. Kapteeni oli vielä aluksessa kun sukellusvene avasi tykkitulen. Uppoamispaikka on 50.43N 12W. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print […]
Vuonna 1922 Tanskassa tammesta rakennettu nelimastoinen kuunari. Aluksen vetoisuudet olivat 269 nrt ja pituus 43,40 m. Aluksessa oli myös 120 hv moottori. Seuraavana vuonna alus ostettiin keskentekoisena Ahvenanmaalle, josta se päätyi muutamien omistajien kautta lopulta vuonna 1955 Raumalle. Täällä siihen asennettiin uusi 320 hv:n moottori. 3.10.1957 alus haaksirikkoutui myrskyssä Pohjanmerellä. Alus upposi, mutta miehistö pelastui […]
Glasgowssa vuonna 1876 rakennettu suuri nelimastoinen rautafregatti. Sen vetoisuudet olivat 1718 brt / 1640 nrt ja pituus 81,12 metriä. Alus ostettiin Raumalle vuonna syyskuussa 1905, jolloin se kastettiin uudelle nimelleen. Alus haaksirikkoutui puutavaralastissa kovassa tuulessa Kanadan rannikolla Prinssi Edwardin saaren rannikolla 5.11.1906. Myrskyssä mastot menivät yli laidan ja laivan runko katkesi kahtia. Kymmenen miestä hukkui […]
Vuonna 1876 Perniössä rakennettu 140 nrt:n kuunari, pituus 96 jalkaa. Vuonna 1891 alus ostettiin Raumalle. 1894 tapahtui kuunarin haaksirikko Gotlannin luona, jolloin kaksi miestä hukkui. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/remu.htm Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 543-544 Uudenkaupungin Sanomat 18.5.1894 no 20 Sanomia Turusta 26.5.1894 no 121 Turun Lehti 22.5.1894 no 58 Turun Lehti 10.5.1894 no 53
Vuonna 1892 Pyhärannan Santtiossa rakennettu 316 nrt:n kuunarilaiva, jonka pituus on 38 metriä. Alus koki kovia monien omistajiensa aikana ja viimeksi alus myytiin 1917 Hagö Rederille. Tämä teki konkurssin ja alus myytiin seuraavaksi Skokby Sawmill:lle. Nykyisin alus makaa hylkynä Lappohjassa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/pyhamaat.htm Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 543
Vuonna 1875 Norjassa rakennettu 407 nrt:n parkki, jonka pituus oli 39 metriä. John Nurminen oli hankkimassa alusta Raumalle vuonna 1909. samana vuonna parkki kokee haaksirikon Gotska Sandön luona, väestö pelastuu. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/progress.htm Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 172, 550
Vuonna 1918 San Franciscossa rakennettu kolmimastoinen ja kaksirunkoinen moottoripurjelaiva. Aluksen vetoisuuus oli 638 nrt ja pituus 55 m. Alus ostettiin Helsinkiin vuonna 1920, josta se siirtyi raumalaisomistukseen 1926. Palavan loppu oli poikkeuksellisen huono-onninen, se haaksirikkoutui kolme kertaa. 14.7.1932 sen lastiruumassa syttyi tulipalo Russarön majakan lähellä. Aluksen perä paloi vesilinjaa myöten, mutta keula säilyi paremmin. Seuraavaksi […]
Vuonna 1889 Raumalla rakennettu 269 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 123 jalkaa. Raumalle alus ostettiin 1891. Seuraavana vuonna se haaksirikkoutui Norjan rannikolla. Åbo Tidning 25.10.1892 no 290 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/onni.htm Wrecksite.eu Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 543
Vuonna 1889 Skotlannissa rakennettu 1619 nrt:n fregatti, jonka pituus oli 74,5 metriä. Alus ostettiin Suomeen v 1896. Vuoden 1900 lopulla alus otti hiililastin Hampurista ja lähti viemään sitä Kiinaan. Joulukuun 11. päivänä havaittiin, että hiililasti oli syttynyt tuleen. Viikon päivät paloa yritettiin saada sammumaan siinä onnistumatta. Lopulta alus oli hylättävä lähellä Fidzi-saaria. Palanut hylky myytiin […]
Vuonna 1873 Helsingborgissa rakennnettu 460 nrt:n parkki, jonka pituus oli 168 jalkaa. Vuonna 1896 alus hankittiin Raumalle. Vuonna 1902 alus teki puutavaralastissa ollessaan täydellisen haaksirikon Englannin rannikolla matkalla Merikarvialta Englantiin. Kuusi miehistön jäsentä menehtyi kun laiva sai kallistuman ja lopulta kaatui. Haveristi hinattiin Fredrikshavniin. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/nore.htm Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä Newprint Oy 2001, s. 162, 543, […]
Vuonna 1868 Kemiössä rakennettu 153 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 88 jalkaa. Alus ostettiin Raumalle ja se haaksirikkoutuu Ruotsin rannikolla 1894. Åbo Underrättelser 29.5.1894 no 126 Äbo Tidning 29.5.1894 no 142 Åbo Underrättelser 7.8.1894 no 211 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/nanny.htm Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Tenho Hella, Newprint Oy 2001, s. 543
Vuonna 1891 Rauman mlk:n Hanhisissa rakennettu yksimastoinen sumppu, jonka vetoisuudeksi on ilmoitettu 25 nrt ja pituudeksi 50 jalkaa. Alus vaihtoi omistajaa useita kertoja ja jossain yhteydessä se myös muutettiin jahdiksi. Alus oli haaksirikkoutunut joskus ennen vuotta 1915, jolloin se poistettiin rekisteristä Hirslahden Naperonpuhdissa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/nalle.htm
Lefve oli rakennettu 1884 Raumalla, vetoisuus 229,15 rt, pituus 34,29 m. Pääisäntä G.Granlund. Rauman rekisteritunnus R13. Vuonna 1884 Raumalla rakennettu 113 lästinen kuunari, pituus 116 jalkaa. Vuonna 1897 kuunari lähti vielä lokakuussa Saksan matkalle. Se lähti paluumatkalle Lyypekistä 11.marraskuuta. Lefveä ruvettiin odottelemaan palaavaksi kotisatamassaan. Levottomuutta lisäsi Selkämerellä tuolloin vaikuttanut harvinaisen kova myrsky. Kuuskajaskarin rannasta löytyi […]
Tanskassa vuonna 1896 rakennettu 265 nrt:n kuunarilaiva, pituus 39,32 metriä. Raumalle alus hankittiin 1930. Saman vuoden marraskuussa alus haaksirikkoutui Mecklenburgin lahdella. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/janne.htm Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s.197, 548 Rauman viimeiset purjelaivat – Raumalaisen purjelaivaston historiaa Tuomo Varhon muistiinpanojen pohjalta, Oy Länsi-Suomi, Rauma 1987, s. 97-99
Vuonna 1868 Sunderlandissa rakennettu 328 nrt:n kuunarilaiva, pituus 35 metriä. Alus ostettiin Raumalle vuonna 1903. Vuonna 1904 Ingeborg kävi karilla Ahvenanmerellä Storbrottenin lähellä. Paikalle hankitulla hinaajalla kuunarilaiva saatiin kuitenkin irrotettua. Lopullisesti Ingeborg haaksirikkoutui muutamaa vuotta myöhemmin 1908 lähellä Svenska Högarnaa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 548 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/ingeborg.htm
Haminassa vuonna 1874 rakennettu 206 nrt:n kuunari, pituus 32 metriä. Kuunari oli useilla länsirannikon varustajien omistuksessa kunnes se päätyi 1899 Raumalle. Vuonna 1901 kuunari haaksirikkoutuu marraskuussa Lyø, Faaborgissa Tanskassa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 162, 542 Uljaksen vanavedessä, John Nurmisen Säätiö, Helsinki 2006, s. 284 Rauman merenkulun historia, Hannu […]
Tanskassa vuonna 1917 tammesta rakennettu nelimastoinen kuunari. Vetoisuudet 342,76 brt / 265,60 nrt, pituus 42 metriä. Alus kiersi todella usean maan omistuksessa kunnes kymmenes maa, johon kuunari myytiin oli Suomi ja siellä Rauman kaupunki vuonna 1939. 5.10.1941 kuunari oli ankkurissa Kalmarin lähellä kun yöllä saksalainen höyrylaiva ajoi aluksen päälle sillä seurauksella, että Hertta upposi; vain […]
Vuonna 1873 Rostockissa rakennettu 322 nrt:n priki, jonka pituus oli 34 metriä. Vuonna 1905 alus ostettiin Raumalle John Nurmisen tonnistoon 1/10 osuudella. Vuonna 1908 priki kaatui ja alkoi vuotaa Öölannin lähellä. Miehistön pelasti tanskalainen höyrylaiva. wrecksite.eu Uusi Aura 21.5.1908 no 56 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 547 Uljaksen vanavedessä, […]
Vuonna 1890 Luvialla rakennettu 242 nrt:n kuunari, jonka pituus oli 32 metriä. John Nurminen hankki aluksen 2/48 osuudella 1920. Seuraavana vuonna Hebe ajoi Itämerellä miinaan Hiidenmaan ja Gotska Sandön välillä. Räjähdyksessä koko laivan peräpää hajosi, jolloin ruorimies ja toinen miehistön jäsen menettivät henkensä. Muu miehistö siirtyi pelastusveneisiin ja muutaman tunnin kuluttu ruotsalainen kuunari otti heidät […]
Vuonna 1866 Raumalla rakennettu 455 nrt:n parkki, pituus 140 jalkaa. Vuonna 1898 Arvio kärsi haaksirikon Rauman edustalla. Alus oli odottanut luotsia Relandersgrundin läheisyydessä, josta myrsky sen oli painanut Santakarin rantaan, jossa alus tuhoutui täysin. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/arvio.htm
Vuonna 1919 Kokkolassa rakennettu 254 nrt:n kaljaasi, pituus 42,5 ,. Alukseen oli aennettu myös apumoottori. Vuonna 1925 kaljaasi ostettiin Raumalle. Vuonna 1933 kaljaasi haaksirikkoutuu Viron rannikolla. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/rauma/anders.htm Rakennettu vuonna 1919 Ykspihlajassa ja varustettu 150 hv:n moottorilla. Alus ostettiin Raumalle 1925. Syysmyrskyt koituivat tämänkin aluksen kohtaoksi. 17.9.1939 se joutui myrskyn painamana matalikolle Narvan lahdella juuttuen hiekkasärkälle […]
Vuonna 1875 Paraisilla rakennettu 482,66 nrt:n parkki. Parkki oli kustavilaisomistuksessa kun se haaksirikkoutui vuonna 1912 kun sitä oltiin hinaamassa Lontoon satamaan. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 355, 573 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/kustavi/veljekseku.htm
Vuonna 1872 Hollannissa rakennettu 77,78 nrt:n kuunari. Vuosina 1872-79 aluksen omisti kustavilainen A. Rosenberg. Vuonna 1879 Tarkka haaksirikkoutui Iniön aukolla. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/kustavi/tarkka.htm
Vuonna 1870 Englannissa rakennettu 275 nrt:n priki. Alus hankittiin Latviasta Kustaviin 1875. Kolme vuotta myöhemmin Naima haaksirikkoutuu Englannin rannikolla. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 353, 571 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/kustavi/naimaku.htm
Vuosina 1865-66 Taivassalossa rakennettu 353,15 nrt:n parkki, jonka pituus oli 38,31 m, josta siirtyi kustavilaisomistukseen. Vuonna 1885 parkki myytiin Korppooseen, jossa sen hylky on lähellä Pensaria edelleen osittain pintahylkynä. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/kustavi/kaitainen.htm
Vuonna 1876 Taivassalossa rakennettu 193,67 nrt:n kuunari. Laiva oli kustavilaisomistuksessa kun se haaksirikkoutui 1890 Kihdillä, mahdollisesti Iniön aukolla. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 355, 570 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/kustavi/ilmaku.htm Åbo Underrättelser 1.12.1890 no 327, s. 3
Haaksirikko. Täällä kerrotaan, että Kuiwalahdelta kotoisin olema kuunari Ihana on toissa sunnuntaina ajautunut Utö’n edustalla karille ja joutunut kokonaan hylyksi. Miehistö on saanut 3 wuorokautta olla karilla, ennenkuin hätämerkki huomattiin ja osattiin tulla pelastamaan. (Rauman Lehti 5.11.1892 no 89 Vuonna 1884 Eurajoella rakennettu 131,72 nrt:n kuunari, pituus 26,27 m. Ostettiin Kustaviin vuonna 1889. Haaksirikkoutuu Kalkskärin luona […]
Vuonna 1858 Saksan Swinemundessa rakennettu 346 nrt:n parkki, joka ostettiin ensin Uuteenkaupunkiin ja sieltä Pyhämaahan. Vasaborg (kapt. Henrikson) kärsi haaksirikon 18.11.1897 Hauruksen sataman edustalla Uudenkaupungin ja Rauman välillä Närvenkarin rannassa, jossa hylky edelleen lepää. Haaksirikkoja. Pyhämaalainen parkki Wasaborg, kapteeni Henriksson, joutui matkalla Maarianhaminasta Pyhämaahan haaksirikkoon Haurusten satamassa Uudenkaupungin ja Rauman keskiwälillä arwatenkin hirmumyrskyssä yöllä tiistaita […]
Vuonna 1870 Raumalla rakennettu 273 nrt:n kuunarilaiva, jonka pituus oli 123 jalkaa (36,61 m). Alus oli ensin raumalaisessa ja sitten uusikaupunkilaisessa omistuksessa. Marraskuussa 1901 Urho kokee haaksirikon Utön ja Gotlannin välillä. Miehistön onnistuu pelastaa turkulainen hinaaja. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/urho.htm Kunnarilaiwa Urhon haaksirikosta on Kansalaiselle muuan sanotun laiwan miehistä kertonut seuraawaa: T. k. 4 p:nä oli laiwa, jonka kapteeni on […]
Vuonna 1874 Uudenkaupungin Edväisissä rakennettu 271 nrt:n kuunari. Kuunari oli pyhärantalaisomistuksessa kun se haaksirikkoutuu vuonna 1880 Pohjanmerellä. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 450 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/suosiopy.htm
Vuonna 1888 Vehkalahdella rakennettu 369 nrt:n kuunarilaiva, pituus 37 m. Vuonna 1904 kuunarilaiva rekisteröitiin Raumalle ja siitä jo kahden vuoden päästä Pyhämaahan. Samana vuonna kuunarilaiva Suomi haaksirikkoutuu Suomenlahdella. Se oli Koivusaaresta Uuraan edustalla kyytiin 26.00 kuutiojalkaa parruja Lyypekkiin vietäväksi. Väkijuomia nauttineen luotsin ohjastaman alus lähti matkaan päätyen kapteenin varoituksista huolimatta kivelle niin pahoin, että alkoi […]
Vuonna 1902 Säkkijärvellä rakennettu kolmimastoinen 275 nrt:n kaljaasi. Kaljaasilla purjehdettiin pitkiä matkoja Espanjaa myöten. Ensimmäisen maailmansodan aikaan kaljaasi takavarikoitiin Saksaan ja kapteeni Jalonen joutui viettämään lähes vuoden vankina Saksassa. Vuonna 1919 alus jäi hylyksi ajettuaan karille Snygghukin majakan luona. [Haveripaikkaa hakiessa: Löytyy Smygehukin majakka Skoonen etelärannalta, Trelleborgista itään. Paikka 55.338 13.352. Risto Sajaniemi]
Vuonna 1880 (tai 1882) Pyhämaalla rakennettu 246 nrt:n kuunari. Sulo koki haaksirikon Pohjanmerellä Hollannin rannikolla. Miehistö, kapteeni ja hänen vaimonsa pelastettiin. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/sulo.htm Rauman Lehti 5.10.1911 no 113 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 269-270
Kovin pitkään ei Prinssi kerinnyt meriä kyntää. 280 nrt:n kuunari rakennettiin Pyhämaan Pitkäluodossa. Prinssi haaksirikkoutui neitsytmatkallaan Kajakulman lähellä. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 447, 582 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/prinssi.htm
Vuonna 1923 Porvoossa rakennettu kolmimastokuunari, jonka vetoisuus oli 196 nrt ja pituus 38,85 m. Vuonna 1936 alus rekisteröitiin Raumalle. Vuonna 1951 Prinsessan kokee haaksirikon Bornholmin lähistöllä. Miehistö pääsi turvaan, mutta alus menetettiin. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 437-441 Rauman viimeiset purjelaivat – Raumalaisen purjelaivaston historiaa Tuomo Varhon muistiinpanojen pohjalta, […]
Vuonna 1899 Pyhärannassa rakennettu 23 nrt:n kaljaasi. Alus vaihtoi useasti omistajaan päätyen viimeksi Santtioon vuonna 1920. Seuraavana vuonna Neitto joutuu hylyksi Santtion edustalla Pihlajakarin luoteispäässä. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 417, 446 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/neitto.htm
Vuonna 1905 Pyhärannassa rakennettu pieni 23 nrt:n kaljaasi. Ostettiin Pyhärantaan, jossa kaljaasiin asennettiin 35 hv:n moottori. 28.7.1920 kaljaasi koki haaksirikon Kursilan Karhunmaan rannassa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 446 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/kaleva.htm
Vuonna 1863 Merikarvialla rakennettu 205 nrt:n kuunari, oli Pyhärantalaisia aluksia. Kärsi haaksirikon vuonna 1904 Tanskan rannikolla. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/emmapy.htm
Vuonna 1903 Ruotsissa rakennettu 86 nrt:n kaljaasi. Ostettiin samana vuonna Pyhämaahan. Tuhoutui 1908 Maanpään matalikolla ollessaan matkalla Tukholmaan. Tarkempi onnettomuuspaikka on Isoputta Vanhapullakallioluodot. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/pmaa/albionpy.htm Länsi Suomi 22.8.1908 no 108 [Haveripaikkaa hakiessa: Rihtniemen ulkopuolella on Vanhanpudanmatala 61.015 21.180. Toisessa linkissä mainitaan ”Isoputta ja Wanhaputta kallioluodot”. Siis ”Vanhapullakallioluodot” onkin ”Vanhaputta kallioluodot”! Risto Sajaniemi]
Vuonna 1873 Lokalahden Varanpään varvilla rakennettu 117,97 lästinen kuunari. Gefinalla oli maine hyvänä purjehtijana ja vahvana aluksena. Syksyllä 1875 tuntematon alus ajoi yön pimeydessä sen päälle Riian lahdella, jonka seurauksena mastot kaatuivat ja riki tuhoutui täysin. Alus ajautui maihin ja tuhoutui sinne hylyksi. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 374, […]