Haverit.netMarraskuun 28. päivänä 1913 raivosi Lavansaaren merialueella ankara etelämyrsky ja lumipyry. Parkkilaiva Guido oli pyrkimässä Aspön ja Ranlön majakan välillä kohti Kotkaa. Tuulensuunnan muuttumisen johdosta täytyi purjehtijan jiigata purjeensa ja laskea molemmat ankkurit. Ankkurit eivät kuitenkaan pitäneet ja laiva oli ajautunut rannikolle Tiuholman rantaan tullen hylyksi. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen […]
Viipurista kotoisin ollut parkkilaiva Eunomia on kärsinyt puutavaralastissa haaksirikon matkalla Kristianiasta Tanskan Apenradeen. Parkki oli rakennettu v 1868 ja oli 329 rek.tonnin vetoinen. Kansan Tahto 8.12.1913 no 282
Lavansaarelainen kaljaasi Walve joutui haaksirikkoon Pohjanlahdella Rauman ja Porin välillä. Kaljaasi oli matkalla Pietarista Poriin ruislastissa. Miehistö pelastui. Myrsky repi aluksen purjeet riekaleiksi. Alus pyrki turvaan, mutta päätyi Reposaaren edustalla olevalle matalikolle ja upposi. Haminan Sanomat 14.4.1913 no 84 Käkisalmen Sanomat 29.10.1913 no 124 Haminan Lehti 30.10.1913 no 122
Lähellä Englannin rannikkoa joutui 21.11.1913 suomalainen parkkilaiva myrskyssä Kruus merihätään. Laiva menetti purjeensa ja pumput menivät epäkuntoon. Parin vuorokauden ajan parkki ajelehti päätyen Tanskan rannikolle Blaawandshusin (?) luo. Yhdeksän miehistön jäsentä pelastui kahden menettäessä henkensä, yksi oli kateissa. Parkkilaiva oli lähtenyt Kotkasta ja oli matkalla Lontooseen. Uusi Aura 21.11.1913 no 270 Uusi Aura 22.11.1913 no 136 Pohjalainen […]
Lokakuussa 1913 vallitsi Merenkurkussa ankara syysmyrsky. Vaasan edustalla tapahtui tuhoisa merionnettomuus kun höyrylaiva Westkusten upposi, 34 ihmistä hukkui ja vain yksi onnistui pelastautumaan. Westkusten oli kotoisin Halmstrandista Ruotsista. Laiva ajoi karille Rönskärillä Vaasan edustalla upoten heti niin, että vain mastot ja savupiippu jäivät veden pinnan päälle. Haaksirikossa menehtyi 14 matkustajaa ja 20 laivaväestöön kuulunutta henkilöä sekä […]
Kaksi henkeä hukkui moottori- ja purjevene N:o 75:n kaatuessa ja upotessa Ronnebyn edustalla. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Merionnettomuudet Ruotsin rannikolla vuonna 1910 [Haveripaikkaa hakiessa: Ronneby on kaupunki Ruotsin etelärannikolla, Karlskronan kunnassa. Paikka 56.206 15.275. Risto Sajaniemi]
Kun Degerhaminista kotoisin ollut jahti Emma upposi lähellä Utlänganin majakkaa toukokuun 9. päivänä 1911 vaati se kolme ihmisuhria. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Riksantikvariämbetet Fornsök [Haveripaikkaa hakiessa: Utlängan on ulkosaari ja majakka Ruotsin etelärannikolla, heti Karlskronan itäpuolella. Paikka 56.015 15.787. Risto Sajaniemi]
Kaksitoista ihmistä menetti henkensä ruotsalaisen Cedic-nimisen höyrylaivan karilleajossa joulukuun 12. päivänä 1911 Örskärin pohjoispuolella. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Örskärin majakka on Selkämeren eteläosassa Gräsön saaren pohjoispäässä. Paikka 60.527 18.369. Risto Sajaniemi]
Kun kuunari Emma ajoi 3.11.1911 karille Högbondenin ja Långskärin välillä hukkui yksi ihminen. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Högbonden-saari on Härnösandista noin 30 km koilliseen Höga Kustenilla. Paikka 62.865 18.475. Långskär ei lähistöltä löydy. Risto Sajaniemi]
Holmstadista kotoisin ollut priki Marian haaksirikossa 2.11.1910 Högbondenin majakkalaivan lähellä hukkui yksi ihminen. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Högbonden-saari on Härnösandista noin 30 km koilliseen Höga Kustenilla. Paikka 62.865 18.475. Majakkalaiva ollut lähistöllä? Risto Sajaniemi]
Bardowies-niminen purjelaiva ajoi karille 14.10.1911 Orskävin majatalon kohdalla Turmassa kahdeksan ihmistä sai surmansa. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Merionnettomuudet Ruotsin rannikolla vuonna 1910 [Haveripaikkaa hakiessa: Örskärin majakka, jota tarkoitettaneen, on Selkämeren eteläosassa Gräsön saaren pohjoispäässä. Paikka 60.527 18.369. Risto Sajaniemi]
Tukholmalainen proomu kärsi haaksirikon Finngrundetin lähellä 11.10.1910. Turmassa hukkui kaksi henkilöä. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Merionnettomuudet Ruotsin rannikolla vuonna 1910 [Haveripaikkaa hakiessa: Finngrundet on majakka Selkämerellä Ruotsin puolella. Paikka 60.984 18.606. Risto Sajaniemi]
Suomalainen kaljaasi Delfin joutui haveriin 20.7.1910 Höggrundetin ja Wässarön välillä keskellä kulkuväylää. Yksi henkilö hukkui. Onnettomuuspaikaksi ilmoitetaan 60 14 5 / 18 41 15. Hylyn pitäisi olla mastot pystyssä n 30 metrin syvyydessä. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 Riksantikvariämbetet Fornsök Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, […]
Tanskalainen kuunari kärsi tuntuvia vaurioita avoimella merellä 2.10.1910 Norström-nimisen karin läheisyydessä, jolloin kaksi ihmistä menetti henkensä. Rauman Lehti 28.10.1911 no 123 [Haveripaikkaa hakiessa: Norström ei heti osunut silmään mistään. Risto Sajaniemi]
Raumalta kotoisin ollut parkkilaivan (365 rekisteritonnia) lähti 5.9.1911 Uuraasta parrulastissa Saksaa kohden kun sen yllätti ankara luoteismyrsky Itämerellä lähellä Dagerötä, kapteenina oli D. Ringbom. Märssypurjeita oltiin juuri korjaamassa kun laivan pohjasta kuului ankara rysäys. Laiva alkoi kallistua, jolloin miehistö komennettiin pumppuihin, koska todettiin laivan saaneen suuren vuodon. Pumppaaminen osoittautui pian turhaksi ja laiva vajosi pohjaan […]
Rauha (signaalitunnus QTHS) oli rakennettu 1873 Virolahdella. Sen vetoisuus oli 183,03 rt ja pituus 29,75 m. Haaksirikko Tanskan rannikolla 1891. Tenho Hella, Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä, Newprint 2001, s. 558 Uuskaupunkilainen kuunari Rauha oli lähtenyt Kööpenhaminasta myöhäissyksyllä 1891 kun se ajoi puoli peninkulmaa Dragörin majakasta pohjoiseen karille. Höyrylaivan avulla on yritetty haaksirikoista turhaan irrottaa kiveltä. Turun Lehti […]
Norjalaisen höyrylaiva Oscarin kippari Hans L Bache tuntui nykymittapuun mukaan tehneen varsin karkean ja kohtalokkaan suuntimavieheen. Höyrylaiva Oscar oli tulossa myöhäissyksyllä 1891 painolastissa Honfleurista Ranskasta määränpäänään Narva. Aamulla klo 5 aikaan köli kolisi pahaa enteisesti kiville kun koneet kävivät täysillä eteen. Syy kivelle ajoon oli se, että kapteeni oli luullut suuntimaansa majakan valo Hiidenmaan majakaksi, […]
Norjalainen parkkilaiva Mizpa, kapt. E.B.Danielsen, haaksirikkoutui painolastissa 2.11.1911 myrskyssä Morgonlandetissa, Hangon edustalla. Koko miehistö menehtyi onnettomuudessa. Alkuperäinen juttu julkaistu ”Urheilusukeltaja” -lehdessä 1990-luvulla. Mizpasta esiintyvät aiemmat vähät maininnat löytyvät Metsävuoren kirjasta ”Satamia, joissa aallot eivät pauhaa” mm. sivulta 69, jossa on luettelo Hangon havereista, ja siinä yhdellä rivillä mainitaan tosin virheellisesti parkki MIZBA 2. marraskuuta Mårgonlandet. […]
Viipurilainen laiva (kapt. Antti Pönni) haaksirikkoutui puutavaralastissa Viroon Loksan rannalle. Miehistö pelastui turmasta. Loksa on Viron Harjumaalla. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen alus (kapt Gustav Bredenberg) lähti painolastissa Tallinnasta Suomeen 12.9.1865. Muutaman tunnin purjehdittuaan päädyttiin karille, josta osa takilasta ja purjeista voitiin pelastaa, mutta itse alus jouduttiin jättämään hylyksi. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen kuunari Toivo oli matkalla Pietarista Merikarviaan lastinaan ruis- ja vehnäjauhoja, kynttilöitä, puusepänliimaa, rouheita ja mannasuurimoita. Se lähti matkaan 5.11.1865. Jo alkumatkasta meri oli myrskyisä ja aallot korkeita. Koska epäiltiin kelin vielä nousevan päätettiin hakea turvasatama ensimmäisestä mahdollisesta satamasta. Tällaiseksi valittiin Erun lahti, jossa syvyys oli kuusi syltä. Voimakas pohjoinen myrskytuuli jatkui vielä seuraavinakin päivinä […]
Suomalainen kuunari Suosio (kapt E.Holstius) purjehti Englannin Portsmountista Riikaan myöhään syksyllä 1882. Saarenmaan kohdalla alus ajoi 25.10.1882 karille saaden siinä vakavia vaurioita. Alus tuomittiin tarkastuksessa hylyksi. Onnettomuuspaikka on Saarenmaan Säären niemimaan kärjessä, Karusteen kylän edustalla. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen kuunari Selma (kapt G.W. Hamberg) oli painolastissa Suomenlahdella kun se joutui myrskyn silmään lähellä Osmussaarta. Ankkurit laskettiin, mutta ne eivät pitäneet ja kuunari upposi lähelle Riguldia, Spithamin kylän liepeille. Kuusihenkinen miehistö pelastui. Selma oli rakennettu Raaseporin Öbyssä vuonna 1872 ja oli vetoisuudeltaan 119 tonnia. Aluksessa oli kuusihenkinen miehistö ja se kuului Tenholan laivarekisteriin upotessaan. […]
Suomalainen (kapt. Friedrich Montin) kuunari oli matkalla Bergenistä Helsinkiin lastinaan kuivattua turskaa ja silliä. Elokuussa 1845 Itämeren suulla vallitsi voimakas myrsky ja sumu. Saarenmaan ja Hiidenmaan välissä alus saa pohjakosketuksen ja alkaa vuotaa. Tarkastuksessa sen kunto havaittiin niin huonoksi, että korjaaminen todettiin epärealistiseksi. Alus vietiin turvasatamaan, mutta täällä sen ankkurit myrskyssä pettivät. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen parkki Koivisto oli painolastissa kapteeni Simon Hämäläisen komennossa matkalla Lyypekistä Viipurin. Alus oli saavuttanut Suomenlahden suun kun voimakas luoteismyrsky rikkoi purjeet ja ohjauskyvytön alus ajautui Riguldin rannalle Läänemaassa. Miehistö pelastui sekä takila pelastettua. Uusi Suometar 17.12.1873 no 148 Suomalainen Wirallinen Lehti 18.12.1873 no 150 Hufvudstadsblad 18.12.1873 no 294 Viron hylkyrekisteri
Fennia oli suomalainen 366 rt:n höyrylaiva, pituus 50,2 metriä. Alus ajoi tuntemattomalle matalalle 29.12.1888 Viron Suurrupin lähellä, jolta pääsi kuitenkin irti mutta ajautui tuuliajolla lounaaseen. Aluksen saamat vauriot olivat sen verran vakavat, että höyrylaiva upposi. Paikalle tuli pelastusaluksia, jotka palasivat miehistön kanssa Tallinnaan. Hylky makaa paikassa 59:27.006 N 24:10.980 E tasaisella merenpohjalla kaivautuneena jonkin verran […]
Painolastissa ollut suomalaisalus oli paluumatkalla Lyypekistä Helsinkiin kun se joutui Suomenlahdella pohjoismyrskyyn. Alus haaksirikkoutui 17.10.1829 ja kapteeni kahden miehistön jäsenen kanssa pelastautui Vaindloon saarelle, jossa he joutuivat odottamaan pelastusta kolme viikkoa. Viron hylkyrekisteri
Suomalainen alus oli matkalla Espanjasta Cadizista Loviisaan kun se haaksirikkoutui 17.10.1898 Suur-Pakrista länteen. Anna oli rakennettu Kemiön saarella vuonna 1874. Sjöfart och Skeppsbyggeri i Kimito, Wästanfjärd, Dragsfjärd och Hitis under hundra år. Sammanställd och utgiven av Waldemar Söderlund Viron hylkyrekisteri Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?291892
Suomalainen Amphion haaksirikkoutui Saarenmaan edustalle 4.10.1829. Kippari Eric Söderholmin ohjastama alus oli matkalla Ahvenanmaalta Tukholmaan. Viron hylkyrekisteri
Kapteeni Withfootin komentama uuskaupunkilainen laiva Toivo on haaksirikkoutunut syysmyrskyssä lokakuussa 1883 Vaasan Björkössä. Laiva on hakkaantunut rikki, mutta miehistä pelastui. Kuunari Toivo oli rakennettu 1876 ja sen vetoisuus oli 180,00 rt. Pääisäntänä UUdessakaupungissa oli N.I. Wittfooth. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 559 Nya Pressen 23.10.1883 no 288 Sanomia Turusta 13.10.1883 […]
Paraisilla vuonna 1904 rakennettu 21,94 kaljaasi, pituu 13,47 m. Ostettiin Pyhämaahan 1913. Haaksirikkoutui vuonna 1930 ajettuaan myrskyssä Kihlon rantaa. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 446, 588
Raumalainen parkkilaiva Hermes lähti 28.9.1909 Loviisasta Englantiin, mutta katosi matkalla. Utön luona havaittiin erään tuntematon purjelaiva, jonka koko riki oli meressä. Miehistöä ei aluksessa havaittua. Lehtitietojen mukaan aluksen hylkyä yritettiin hinata turvaan. Turun Lehti 23.10.1909 no 123
Närpiössä vuonna 1876 rakennettu 160,75 rt kuunari, pituus 28,8 m. Alus tuhoutui Wismarin lähellä lokakuussa 1893. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 443, 580
Rakennettu 1905 Kustavissa, vetoisuus 29,03 rt, pituus 15,68 m. Alus hankittiin sittemmin Pyhärantaan. Alus tuhoutui myrskyssä 1945 ja ajautui Uudenkartanon luodon rantaan. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 432, 584 [Haveripaikkaa hakiessa: Ei löydy rannikolla olevaa Uusikartanoa tai Uudenkartanoa. Hesarin Aikakonekaan ei tunne tapausta. Risto Sajaniemi]
Vironlahdella vuonna 1891 rakennetu 22,26 rt kaljaasi. Ostettiin Pyhärantaan 1907. Alus tuhoutui myrskyssä Kukolanlahdella ja poistettiin rekisteristä 1918. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 431 [Haveripaikkaa hakiessa: Rauman eteläpuolella Rihtniemessä on Kukolan kylä. Merialue sen edessä on Kukolanlahti. Paikka 61.055 21.405. Risto Sajaniemi]
Koivistolla vuonna 1913 rakennettu 53,27 rt kaljaasi, pituus 22,85 m. Pyhärantaan Lauri ostettiin vuonna 1931 Salosta, jonka jälkeen sillä kuljetettiin pääasiassa polttopuita Turkuun ja Paraisille, paluulastina usein oli kalkkia ja sementtiä. Tällaisella reissulla oltiin myös kesällä 1939 kun aluksen huomattiin ottavan vettä sisäänsä ja se ajettiin Hirslahden Kieronmaan rantaan, jonne se jätettiin hylyksi. Tenho Hella […]
Santtiolla vuonna 1879 rakennettu 39,32 rt kaljaasi. Kaljaasi oli Pyhärantalaisia aluksia, jonne se jäi täysin palvenneena olen hylkynä Santtiolla Vähä-Liikeen rannassa. Rekisteristä Weljekset poistettiin 1912. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 417
Luvialaisilla oli osuuksia myös naapurikuntien aluksiin. Yksi tällainen oli Ruotsissa rakennettu v 1939 Raumalle ostettu ha. Usko (1070,07 rt), pituus 80,7m. Höyrylaiva Oy:n omistama Usko tuhoutui toisessa maailmansodassa Stettin liittoutuneiden ilmapommituksissa 17.8.1944. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 400, 579 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?224709 Ääninen: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/403
Norjassa vuonna 1886 rakennettu 507,56 rt kuunari, pituus 46,17 m. Luvialaiset varustajat ostivat laivan 1913. Tästä jo muutaman vuoden kuluttua parkki tuhoutui Englannin kanaalissa Folkestownin edustalla 5.12.1915 matkalla Amerikasta Lontooseen. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 398-399, 579 Uudenkaupungin Sanomat 28.12.1915 no 147
Norjassa rakennettu 511,66 rt parkki, joka hankittiin Luvialle vuonna 1907. Onni kärsi totaalisen haaksirikon Englannin rannikolla 1914. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 398
Onni oli suomalainen 279 rt parkki, joka oli matkalla Viipurista Kööpenhaminaan kappaletavaralastissa kun sen miehistö joutui sen hylkäämään 13.10.1895 Gottlannin ulkopuolella. Lopulta Onni ajelehti Pohjois-Saarenmaan rantaa hajoten sinne hylyksi. Aura 24.10.1895 no 247 Aura 11.2.1896 no 16 Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?259080 Viron hylkyrekisteri
Hinaajahöyry Zanthos upposi 3.9.1909 Haukiputaan pitäjän Kellonkylän edustalla olevan Kropsu-nimisen saaren rantaan. Haaksirikossa hukkui hinaajan perämies ja kansimies. Zanthos oli lähtenyt hinaamaan Kemistä Ouluun petroleumlastissa olevaa Kaima-nimistä kaljaasia. Perillepääsyä varten todettiin tarvittavan luotsin apua ja luotsilippu nostettiin. Hinattava kaljaasi painui kuitenkin luotsia odotettaessa pois väylältä ja jäi kiinni pohjaan. Hinaaja lähti hakemaan tyhjää lastiproomua, johon […]
Vehkalahdella vuonna 1900 rakennettu 96,03 rt kaljaasi, pituus 25,75 m. Alus ostettiin Luvialle vuonna 1907. 7.10.1909 sakeassa sumussa ja ankarassa tuulessa Kaima ajoi karille Korsnäsin luona Vaasan edustalla. Kaljaasi oli tuomassa 200 tonnia kivihiiltä ja koksia Tukholmasta Vaasaan. Miehistö pelastui onnettomuudesta, mutta alus jäi hylyksi. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, […]
Luvian Laitakarilla vuonna 1901 rakennettu 297,60 rt kuunari, pituus 38,74. Rakentajayhtiössä oli 15 lähinnä luvialaisia osakkaita. Ennen itsenäistymistä suurruhtinaskunnan viime hetkinä lähes 20 suomalaista, venäjän lipun alla purjehtinutta alusta joutui saksalaisten sukellusveneiden upottamaksi. Tämä oli mysö Walppaan kohtalo; se tuhoutui saksalaisen sukellusvene U-91:n torpedoimana Irlannin rannikolla Fleetwoodin edustalla vuonna 1918. Tuolloin se tosin jo seilasi […]
Vuonna 1897-98 Laitakarin varvilla rakennettu 295,52 rt kuunari, pituus 37,95 m. Rakennuttajia oli 15, joita luvialaisia paitsi yksi Eurajoelta. Aluksella kuljetettu pääasiassa puutavaralasteja Itämeren, Pohjanmeren ja vieläpä Välimeren satamiin. Alus koki haaksirikon Irlannin rannikolla 10.10.1908 Rocke’s Point:ssa sen ollessa matkalla painolastissa Corkista Fowy:n. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 396, […]
Maarianhaminalainen kuunari Sela joutui haaksirikkoon 6.10.1908 Gotlannin pohjoispuolella. Laiva oli tulossa painolastissa Lyypekistä kotisatamaansa. Alus joutui kokonaan hylyksi, mutta miehistö pelastui. Alus oli vakuuttamaton. Kuunari Sela oli rakennettu Eurajoella 1889 ja oli vetoisuudeltaan 146 nrt. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 792 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. […]
Kronstadtin isolla redillä norjalainen höyrylaiva Usilan törmäsi suomalaiseen kaljaasi Ainon laitaa vasten joka ollen kivilastissa upposi heti. Ainon mastojen huiput jäivät veden pinnan yläpuolelle. Viipurin Sanomat 25.8.1913 no 97
Vuonna 1884 Luvialla rakennettu 37,51 rt kaljaasi, pituus 16,03 m. Kaljaasi kuului luvialaiseen tonnistoon kun se ajautui maihin Lyökin luona 26.10 1892. Onnettomuuspaikka on Löhdekari Lökön majakasta pohjoiseen. Miehistö pääsi lankkuja pitkin karille, jossa saivat odottaa pelastusta kolmatta päivää. Ainostaan ankkuri ja riki saatiin pelastettua, kaiken muun otti meri omakseen. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. […]
Vuonna 1894 Pyhärannassa rakennettu 245,63 rt kuunarilaiva. Alus (kapt. David Reinhold Pihlman) oli vehmaalaisessa omistuksessa. Alus tuhoutui marraskuussa 1890 Baltimoren lahdella USA:n rannikolla. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 383, 494-498 Talonpoikaislaivaston rakentajat. 1800-luvun suuren laivanrakennuskauden laivurit, laivanvarustajat ja laivanrakennusmestarit Vakka-Suomen rannikkopitäjissä. Juha Sahi, Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry, Newprint Oy […]
Vuonna 1887 rakennettu pieni 15,56 rt kustavilainen jahti. Uponnut Iniön aukolle vuonna 1900. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 366