Haverit.netPyhämaan Kaunissaaresta kotoisin olewa kaljaasi Suomi, päällikkö Frans Nieminen, läksi marrask. 1 p:nä Waasasta suoraan kotimatkalle. Mutta sen jälleen ei ole mitään aluksesta enempää kuin sen miehistöstäkään 3 miestä kuulunut. Luultawinta siis on, että kaljaasi kotimatkallaan on Pohjanlahdella tuhoutunut miehistöineen palloineen. Turun Lehti 10.1.1907 no 4
Merionnettomuus. Wiime sunnuntaina tapasimat höyrylaiwat Norden, Suomi ja Eckerö meressä ajelehtimassa etelään päin Vaasasta ison joukon petroliastioita. Selwille on saatu, että nämä öljyastiat omat niitä, joita kaljaasi Sanna läksi wiemään täältä Turusta toiminimi Gardberg ja Kumppanin öljymarastosta Kristiinaan. Kaljaasi Sanna, jonka päällikkönä oli laiwuri Jansson ja jolla oli lastina 350 petroleumitynnyriä, läksi Turusta t. k, […]
Rakennettu 1899 Skotlannissa, 3055 dwt, pituus 85,21 m. Ostettu Suomeen 1936. Lastattua rautamalmia Luleåsta Stettiniin vietäväksi lähti Helen viimeiselle matkalleen. Se ajoi miinaan ja upposi Rügenin ulkopuolella paikassa 54.45N 13.49E. Yhdeksän miehistön jäsentä pelastettiin yhdentoista menettäessä henkensä. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2016-2017. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2017, s. 35 Åländsk Sjöfart med Maskindrivna Fartyg, Justus […]
Rakennettu 1885 Kielissä, 665 dwt, pituus 51,10 m. Ostettu Suomeen 1894. Hebe oli kappaletavaralastissa matkalla Torniosta Kemiin kun se haaksirikkoutui 8.10.1901 Kemin ulkopuolella. wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?240174 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/995 Turkusteamers.com: http://www.turkusteamers.com/ Uusi Suometar 15.10.1901 no 240 Heben haaksirikko. Waasan Pohjanmeren osakeyhtiön höyrylaiwa Hebe, kapteeni Burman, joka, kuten tiedetään, wiime myrskyssä joutui karille Kemin edustalla, on nyt uponnut […]
Merionnettomuusko? Joulukuun 11. pnä 1907 läksi Kotkasta norjalainen höyrylaiwa Munin lastattuna puutavaroilla ja päämääränään Gent. Aluksesta ei ole kuitenkaan sen koommin mitään kuulunut eikä se ole saapunut määräpaikkaansa, jonne sen jo aikoja sitten olisi pitännyt ehtiä. Sähköteitse on Kotkasta tiedusteltu kadonnutta höyrylaivaa. Otaksutaan san kärsineen haaksirikon. Alusta kuljetti kapteeni A. Utme ja nousi sen miehistö […]
Haaksirikko Suomenlahdella. Mikkeliin laiwan omitsjalle saapuneen sähkösanomatiedon mukaan on rahtihörylaiva Koitto uponnut maanantaina aamulla tahi edellisenä yönä Krasnaja Gorfin luona lähellä Kronstadtia. Miehistö ilmoitetaan pelastetuksi. Laiva oli matkalla Mikkelistä Pietariin. Laiwan, jonka runko oli puinen ja kooltaan noin 100 rek. tonnin kantoinen, omistaa kauppias T. Pulkkinen. (Uusi Aura 7.10.1908 no 231A)
Rakennettu 1914 Sunderlandissa. 5700 dwt, pituus 106,70 m. Ostettu Suomeen 1934. Sotavuonna 1942 Gertrud oli matkalla helmikuussa Savannahista Antwerpeniin tupakka-, kumihartsi-, vilja- ja tärpättilastissa kun saksalainen sukellusvene torpedoi Gertrudin paikassa 49.00 N / 6.33 W. Hollantilaishöyry pelasti miehistön Havannaan. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/22
Rakennettu UK:ssa 1881, 1627 grt, pituus 81,80 m. Ostettu Suomeen 1925. Kesäkuussa 1934 matkalla pelkäsä painolastissa Mancesterista Helsinkiin vallitsi aamulla 1. pv sankka sumu. Langton Pointin luona Stroma Islandin luona Skotlannin pohjoispuolelle Gertrud ajoi karille. Koko 22 henkinen miehistö saatiin turvaan. Myöhemmin päivällä alus katkesi kahtia ja upposi. wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?60739 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/28 Hellsmouth Diving, Scotland: http://www.hellsmouth.com/gertrud.html
Haaksirikko. Toissapäivänä klo 5 ajoissa ajoi ruotsalainen höyrylaiva Carl karille Marjaniemen luona Oulun edustalla. Laiwa lienee mennyttä kalua. (Vakka-Suomi 28.10.1909 no 123) Carl irtosi karilta pelastusalus Mercuriuksen avustamana ja pääsi Oulun satamaan. Kansan Tahto 28.10.1909 no 248
Haaksirikko. Kun höyrylaiva Walhall. kapt. D. Tharaldsen, oli matkalla Blythistä Wiipuriin kiwihiililastissa, huomattiin laiwalla noin 1 englannin pf. päässä Jalsteran majakasta, että tanskalainen Dragöristä kotoisin olewa kaljaasi Emilie oli nostanut hätälipun. Tämän takia ohjasi kapteeni heti kulun apua pyytäwän aluksen luo, joko pyysi tulla kuljetetuksi lähimpään satamaan. Mutta ennen kuin ehdittiin ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin, meni […]
Rakennettu 1872 Lemlandissa, vetoisuus 340 nrt. Kotipaikka Lemlandissa Ahvenanmaalla. Tuhoutui 2.10.1909 avomerellä Merenkurkussa ollessaan puutavaralastissa matkalla Oulusta Lyypekkiin. Kalastuslaiva Nautilus hinasi haaksirikkoutuneen aluksen Ykspihlajan satamaan. Miehistö oli poistunut laivasta. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794 Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 81 […]
Rakennettu Turussa 1964. Aluksella syttyi tulipalo 1990 sen ollessa matkalla Turusta Bayonneen. Alus muutettiin tämän jälkeen proomuksi. Sitä oltiin hinaamassa kesäkuussa 1995 hiekkalastissa Klaipedaan kun se upposi Liettuan rannikolla. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1258
Rakennettu 1880 Saksassa, 557 GRT, pituus 51,10 m. Samana vuonna 1902 kuin Flora ostettiin Suomeen lähti laiva aivan loppuvuodesta Bremeniin takaisin Helsinkiin tuomaan jauholastia. 17 mailia Jussaröstä alus haaksirikkoutui 3.12.1908 lähellä Bogaskärin luotsipaikkaa paikassa 59.33N 23.35E. Yksi miehistön jäsen kuoli. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna […]
Parkkilaiva Finlandin haaksirikosta. Perjantaina tammik. 20 p:nä aamulla lewisi kaupungissa salaman nopeudella huhu, että eräs kolmimastoinen laiwa oli ajautumaisillaan karille Vois-Rose-kallioiden luona, aiwan lähellä sataman suuta. Huhu olikin tosi. Tuhansittain riensi ihmisiä rannalle. Meri kuohui, aallot wyöryiwät waahtopäisinä; se oli hirwittäwä näky. Laiwa heiskui kuin kaarna ärjywissä aalloissa ja ennen pitkää törmäsi se weden pinnassa […]
Kaksi wiikkoa takasin lähti koiwistolainen kaljaasi Orion Tallinnasta Viipuriin, lastina pari tuhatta säkkiä ruisjauhoja. Laiwaa ei ole kuulunut wieläkään perille saapuneeksi, eikä mitään tietoa sen muihinkaan satamiin joutumisesta. Kuu laiva näin kauwan on ollut tietymättömissä, epäillään sen joutuneen haaksirikkoon. Mukana olewa jauholasti on wakuutettu. (Vaasa 10.9.1910 no 104)
Wiime lauantaina ajoi ruotsalainen priki Fennewille Kalmarista karille Siipyyn edustalla Fladan sataman wäylällä wastapäätä Yttergrundin majakkaa. Laiwa jäi karille kokonaan kiinni, eikä sitä saanut irti paikalle saapunut hinaajalaiwa Skaftung. Priki jäänee luultavasti kokonaan hylyksi ja »vahingot owat tuntutuwat. (Vaasa 29.9.1910 no 112)
Keskiwiikkona saapui Porin satamaan parkkilaiwa Nordstjärnan tuoden mukanaan pelastamansa 4-henkisen miehistön kalkkialus Martnesta, joka sanottuna päiwänä oli joutunut haaksirikkoon noin 15 minuutin matkan päässä N.N.O-.suuntaan Kopparstenin johtoloistosta Porin edustalla. Kowassa myrskyssä oli alus saanut wuodon, ja kun sen lastina oli 970 hehtolitraa sammuttamatonta kalkkia, sytytti sisäänvirtaawa wesi tämän heti palamaan tehden kuunari Martinen perikadon warmaksi. […]
Haaksirikko. Geflestä ilmoitetaan, että Uudestakaupungista kotoisin oleva suomalainen kuunari Siwiä, matkalla Reposaaresta Rendsburgiin, on wiime keskiwiikkoyönä tehnyt haaksirikon awomerellä Harnös-lahdella, joutuen täydelleen hylyksi. Miehistö ja kapteeni owat pelastetut Härnäsin satamaan. (Satakunta 15.11.1910 no 130) [Haveripaikkaa hakiessa: Harnäs on pieni rannikkokaupunki 5 km Gävlestä kaakkoon. Paikka 60.650 17.363. Risto Sajaniemi]
Suuri haaksirikko. Norjalainen höyrylaiva karille ja uponnut. Höyryl, ”Mäntyluoto”, joka maanantaiaamulla saapui Waasaan, toi tiedon siitä että suuri tuntematon, nähtäwästi rautamalmilla lastattu höyrylaiva ollessaan matkalla etelään päin sunnuntaina 110 puoli 6 aamulla oli ajanut karille Snipanista luoteeseen. Höyrylaiwan pohja meni nähtäwästi rikki siitä päättäen, että se kulki taaksepäin ja ehdittyään kääntyä ympäri tuulen mukaan waipui […]
Taistelu elämästä ja kuolemasta Ahvenanmerellä. T. k. 2 p:vää vastaan yöllä joutu ahwenanmaalainen kaljaasi ”Anna” Ahwenanmerellä haaksirikkoon. Yöllä klo 12 aikaan puhkesi merellä hirveä myrsky. Ensin joutui puomi epäkuntoon. Peräsin ei totellut. Miehistö, kapteeni ja 2 matruusia rupesivat heti purkamaan mereen puulastia. Mutta kaljaasi täyttyi yhä vedellä. Hyökyaallot pyyhkäisivät koko kansilastin mereen. Lopuksi kaljaasi kaatui. […]
Surullinen haaksirikko Ahvenanmaan saaristossa. Laiva kappaleiksi ja kolme miestä hukkunut. Wiime kuun 28 p:nä lähti Raumalla kuunari ”Aino” puutawaralastissa Aarhusiin Tanskassa. Heti merellä se sai ankaran tuulen. Purjeita ei voitu pitää auki, joten laiva joutui tuulen ajeltavaksi. Ankarassa aallokossa ajelehti laiva ilman mitään kurssia. Wiime lauantai-aamuna oli laiwa sitten lähellä Getaa Ahvenanmaan pohjoisrannikolla. Koetettiin ohjata […]
Haaksirikko Suomenlahdella. 4 miestä ja 1 nainen 21 tuntia meressä ilman mitään suojaa. T.k. 19 pnä klo 12 aikaan lähti Dagöstä kotoisin olewa kaljaasi ”Pauline” kotipaikastaan Tallinnaan lastinaan 100 syltä haltopuita. Ankara myrsky oli kuitenkin kaatanut laivan Asman-saaren luona. Miehistö, johon kuului neljä miestä, sekä mukana olewa nainen, jouti aluksi meren valtaan, mutta pelastui sitten […]
Parkki Suomi (395 nrt) oli rakennettu Pyhtäällä 1856; sen kotisatama Ahvenanmaalla oli Lumparland. Merionnettomuus. Wiime sunnuntaisessa myrskyssä teki parkkilaiwa ”Suomi”, kotoisin Lumparlandista Ahwenanmaalta ja ollen matkalla Kotkasta Wismariin, haaksirikon Itämerellä. Yksi miehistöstä hukkui, muut, yhteensä 9 henkeä, pelastuiwat höyrylaiwaan ”Lassen”, joka wei heidät Helsingöriin. (Turun Lehti 14.9.1911 no 103) Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, […]
Haaksirikko Suomenlahdella. Tämän luun 26 pnä huomattiin Haapasaaren tunnuspuokista puolen päimän aikaan erään höyryn pysähtyvän noin 15 kilometriä Haapasaarelta etelään ja toimiman jotakin veneiden kanssa ympäri laivan, samoin huomattiin muutaman tammiolaisen jahdin, jota oli Wiroon matkalla, sanotulla paitalla pysähtyvän ja kiinnittämän jahtinsa jahonkin esineeseen. Tapahtumasta oli ilmoitettu Kotkaan, josta ”Assistant” pian saapui paikalle. Ehtoolla oli […]
Viime keskiwiikkoiltana haaksirikkoutui Pyhämaan rannikolla Pujon perukassa pyhämaalainen kaljaasi Muisto, kuljettaja ja omistaja A. Imppu. Kaljaasi oli lähtenyt Pyhämaasta lastina lähemmä 100 syltä halloja matkalle Ruotsin puolelle, mutta ankarassa tuulessa täytyi sen palata takaisin etsimään tyynempää vettä. Kuljettaja luottaen paikan tuntemiseensa laski pimeästä huolimatta hywää wauhtia, mutta yhtäkkä alus törmäsi 7 a 8 solmun nopeudella […]
Kaljaasi Kronan haaksirikosa on sen päällikkö Karl Johan Johansson antanut seuraavan meriselityksen: Sitten kun me Koskärin satamasta Merikarvian pitäjästä olimme laivanvarustajayhtiön laskuun ottaneet täyden ja mukavan halkolastin hyvin varustettuun laivaamme, läksimme me sieltä heinäk. 31 p. määränpäänä Tukholma. Matkaa suosivat vaihtelevat tuulet ja kaunis ilma yöhön elokuun 3 p:vää vasten asti, jolloin Enskärin johtoloiston luona […]
Valmistunut 1882 Englannissa, 2150 dwt, pituus 79,02 m. Ostettu Suomeen 1935. Vuonna 1939 Elsie lähti Helsingistä Zaandamiin puutavaralastissa kun se haaksirikkoutui Terchellingissä Alankomaiden edustalla ja myöhemmin upposi 12.11.1939. Åländsk Sjöfart med Maskindrivna Fartyg, Justus Harberg. Mariehamn 1995, Ålandstryckeriet, s. 63, 209-210 Huvudstadsbladet 14.11.1939 no 308 Vasabladet 14.11.1939 no 263 Åland 16.11.1939 no 132 Tammerfors Aftonbladet […]
Valmistunut 1882 UK:ssa, 2300 dwt, pituus 80,93 m. Hankittiin Suomeen 1938. Lähti maaliskuussa 1940 Bergenistä saattueessa määränpäänä Methilin Brittein Saarilla. Matkalle osui saksalainen sukellusvene U-38, joka torpedoi Signen paikassa 58.52N 01.31 W 2.4.1940. Koko 19 henkinen miehistö menehtyi. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2013-2014. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2014, s. 87-97 Åländsk Sjöfart med Maskindrivna Fartyg, […]
Rakennettu 1924 Ruotsissa, 360 dwt, pituus 29,88. Ostettiin Suomeen 1937. Ollessaan matkalla tiililastissa Tvärminnestä Kemiin heinäkuussa 1946 upposi Kemin ulkopuolella. Yhdeksän miestä pelastui Veitsiluotoon. Wrecksite.eu Äänimeri Laatokka 31.7.1946 no 173 Perämeri. 500 vuotta meritietä pohjoiseen. Suomen Majakkaseura rt, Livonia Print 2022, s. 312
Valmistunut 1889 Sunderlandissa, 2600 dwt, pituus 85,50 m. Ostettu Suomeen 1898. Elokuun.23. päivä 1941 laiva ajoi miinaan rautamalmilastissa matkalla Oxelösund-Danzig ja upposi Puolan luoteisrannikolla sijaitsevan Kolbergin itäpuolella Itämerellä. Edellä kulkenut höyrylaiva pystyi pelastamaan yön pimeydessä 10 haaksirikkoista. Hukkuneita oli 11 miehistön jäsentä. Äänimeri
Rakennettu 1883 UK:ssa, 2800 dwt, pituus 83,82 m. Ostettu Suomeen 1935. Upposi vaikeissa jääolosuhteissa Oulun ulkopuolelle 30.12.1939. Perämeri. 500 vuotta meritietä pohjoiseen. Suomen Majakkaseura rt, Livonia Print 2022, s. 275 Äänimeri wrecksite.eu
Rakennettu 1899 Newcastlessa, 3450 DWT, pituus 91,60 m). Ostettiin vuonna 1939 Suomeen. 30.8.1942 alus lähti Kemistä puutavaralastissa määränpäänä Norresund Ålborgin liepeillä Tanskassa. Lähellä määränpäätä alus ajoi miinaan, muttei uponnut. Aamulla kaksi saksalaista troolaria alkoi hinata laivaa kohti Limfjordin vuonoa. Alus juuttui kuitenki matalikolle Svitringenin luona, jonne myöhemmin sitten upposi. Äänimeri Vragguiden.dk
Vuonna 1918 Tukholmassa rakennettu 300 DWT moottorilaiva, pituus 32,40 m. Ostettiin Viipuriin 1928. Hansa oli matkalla 30.9.1947 Paraisilta Kemiin sementtilastissa kun Nahkiaisten kohdalla havaittiin konehuoneessa tulipalo ja miehistön oli jätettävä alus. Seuraavana aamuna alus räjähti ja upposi. Kahdella pelastusveneellä lähdettiin pyrkimään Nahkiaiseen, jonne vain toinen vene selvisi. Toisen mukana katosi neljä miehistön jäsentä. (Tulipalo laivassa […]
Berny on aluksia, joka on uponnut kahdesti. Ollessaan rekisteröity Ahvenanmaalle Bergö-nimisenä se upposi Oulun Hailuodon luona sementtilastissa 2.12.1954. Seuraavana keväänä se nostettiin ja kunnostuksen jälkeen nimettiin uudestaan Bernyksi. Moottorialus oli valmistunut vuonna 1950 Hollannissa, 820 dwt, pituus 57,41 m, tilattiin ahvenanmaalaiselle varustamolle, jolloin se sai nimekseen Bergö. Uudella nimellään Berny oli 16.2.1961 matkalla Skulskäristä Mancesteriin […]
Vuonna 1950 rakennettu 593 grt moottorialus Berny. Upposi 2.12.1954 matkalla Paraisista Toppilaan sementtilastissa Hailuodon Marjaniemen kohdalla. Alus nostettiin ja kunnostettiin seuraavana vuonna ja sitä samalla pidennettiin. Samassa yhteydessä alus uudelleenkastettiin Bernyksi. Alus koki toisen kohtalokkaaksi muodostuneen haaksirikon 16.2.1961 kun se oli matkalla Skutskäristä Mancasteriin. Berny törmäsi panamalaiseen höyrylaiva TYNEen Læsøn lähellä Kattegatissa. Miehistö pelastettiin. Åländsk […]
Heinäkuun 30 p 1914 parklilaiva Cedia Wårdöstä Ahvenanmaalta, kapteeni Lindeman, määräpaikkana Aarhus, tavatiiin ajelehtimassa Södermanlannin rannikolla. Miehistö, johon kuului 11 miestä, oli jättänyt laivan. Heidän kohtalostaan ei ole tietoa. Laiva, jota on hinattu maihin, on maanantain myrskyssä tehnyt haaksirikon. Rauman Lehti 6.8.1914 no 86 Uusi Suometar 1.8.1914 no 206
17 päivänä syyskuuta 1914 Lågskärin luona karille ajaneen, hiilililastissa olleen höyrylaivan ”Talabotin” (kapt. Olsen) miehistöstä on 10 miestä pelastetettiin Maarianhaminaan; muut 7 miestä purjehtivat Söderarmiin. Sodan syttymisen johdosta Långskärin majakanvalo oli sammutettu. Talabot oli tulossa Grangemounthista ja matkan määränä oli Gefle. Talabot kuului eräälle laivanvarustajayhtiölle Tønsbergistä ja oli rakennettu 1881 Newcastlessa, sekä oli 805 netto […]
Kun porvoolainen hinaajahöyry Forsby hinasi parkkilaiva Finlandia, mikä oli talvehtinut Helsingissä, Walkkoon Loviisan edustalla, ajoi Finland Porvoon edustalla karille niin, että se joutunee hylyksi. Karilleajo tapahtui nim. avoimelle merenkäynnille ja tuulelle alttiilla paikalla ja on laivasta yksi masto ja puolet kannesta jo veden alla. Finland on kotoisin Ahvenanmaalta. Kulkuväylä oli viitoittamaton. Finland oli rakennettu Raumalla […]
Syyskuun 19 p:nä 4-mastoinen ahvenanmaalainen rautainen parkkilaiva ”Åland” on hiililastissa ollessaan tehnyt täydellisen haaksirikon Uuden Caledonian rannikolla. Miehistö on pelastunut. Åland oli vetoisuudeltaan 1.960 nrt ja rakennettu 1887 Glasgowssa. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 440, 796 Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 1992-93. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 1993, s. 85-94 Vaasa 22.9.1914 no 107 […]
26.5.1914 teki maarianhaminalainen kuunari Uumajan lähellä haaksirikon. Wiipuri 24.5.1914 no 117
Rakennettu 1897, 533 grt ja pituus 49,5 m. Ostettu Suomeen v 1913. Maaliskuussa 1916 Ariel murskaantui jäihin ja upposi. Miehistö pelastui myös jäihin juuttuneeseen ss Lapponiaan. Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/526 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?31276 [Haveripaikkaa hakiessa: Paikka 61 50 19 36 on keskellä Selkämerta, Merikarvian korkeudella, 10 km rannikolta merelle. Risto Sajaniemi]
Rakennettu 1889, 1102 grt, pituus 63,9 m. Argo oli pellavansiemen, hamppu ja öljykakkulastissa kun se haaksirikkoutui lumipyryssä 6.1.1891 Bornholmin lähellä. Kolme miehistön jäsentä hukkui. Äänimeri wrecksite.eu Suomalainen 8.1.1891 no 3 Waasan Lehti 10.1.1891 no 3 Waasan Lehti 21.1.1891 no 6
Rakennettu vuonna 1903, 2365 grt, pituus 91,1 m. Ostetu Suomeen Antti A Wihurille 1932. 12.3.1941 Rainer lähti koksirahdissa Emdenistä määränpäänään Tukholma Kahden päivän päästä brittiläinen pommikone upotti Rainerin koilliseen Norderney-saaresta. 23 henkisen miehistön pelasti ruotsalaisalus. Äänimeri wrecksite.eu
Rakennettu vuonna 1948, 491 GRT. Tuhoutui myrskyssä 10.4.1953 matkalla Larnesta Goolen painolastissa. Onnettomuuspaikka on Frisand Rock, Island of Coll, Skotlannin länsirannalla. wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?11474 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/983
Rakennettu Britteinsaarilla 1872. 605 grt, pituus 54,6 m. Ostettu Suomeen tanskalaiselta varustamolta vuonna 1912. Vuonna 1933 rahtilaiva oli lähtenyt puutavaralastissa Leningradista kohti St. Helieriä / Jersey kun se haaksirikkoutui Amelandissa, Hollannin edustalla. Ei henkilöstötappioita. Länsi-Suomi 11.1.1933 no 8 wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?618 Äänimeri: https://www.aanimeri.fi/piwigo/index.php?/category/1087
Rakennettu 1912 Rotterdamissa. 5250 dwt, pituus 102,96 m. Agnes oli matkalla hiililastissa Danzikista takaisin kotimaahan kun NL:n sukellusvene SHCH-406 torpedoi laivan 12 nm Rixhöftistä pohjoiseen pisteessä 54°58,0′ P/18°19,0 I. 26 miehistön jäsenestä neljä kuoli. Åländsk Sjöfart med Maskindrivna Fartyg, Justus Harberg. Mariehamn 1995, Ålandstryckeriet, s. 218-19, 322 Suomalaiset sukellusveneet jatkosodassa, Antti Valkonen. Ketterät Kirjat Oy […]
Else oli vuonna 1900 rakennettu 1446brt höyrylaiva, jonka pituus oli 75,7 m. Else tuhoutui ajettuaan miinaan 24.8.1942 Tanskassa. Else oli viemässä puutavaralastia Turusta Koldingiin, mutta upposi lähellä Verborgin saaren rantaa Tanskassa. Teräsrunkoinen 748,63 rt:n höyrylaiva rakennettiin vuonna 1900 Saksan Stettissä ja se oli varustettu 750 hv:n koneella. Vuonna 1940 laiva ostettiin Raumalle. Elettiin vaarallista sota-aikaa […]
Joulukuussa 1913 joutui kovassa lumimyrskyssä maarianhaminalaiskuunari Agda karille Kotkan lähellä. Alus oli tiililastissa matkalla Ruotsista Helsinkiin. Sakeassa lumisateessa alus eksyi ja kulki pitkän matkan ohi Helsingin. Ollen uppoamistilassa päätettiin laiva suunnata maihin. Laivan miehistö, kymmenen miestä, pääsi maihin eräälle saarelle, missä he saivat vilusta värjötellä 10 tuntia ennen kuin Kotkasta lähtenyt hinaajahöyrylaiva Luppi saapui paikalle. […]
New Castelesta kotoisin oleva höyrylaiva on vajonnut ajettuaan karille Pohjanlahdella Kalajoen suulla. Höyrylaivan miehistön pelasti tanskalainen höyrylaiva Betty. Lappeenranta 11.10.1913 no 118 Tornion Lehti 10.10.1913 no 80
Vuonna 1883 perustetun Finska Ångfartygs Aktiebolaget (FÅA) ensimmäiset myös ulkomaanliikenteeseen tarkoitetut talviliikennehöyrylaivat olivat Astrea ja Urania, jotka tilattiin Englannista. Yhtiölle kuulunut matkustajahöyrylaiva Urania kulki reittillä Hanko-Kööpenhamina-Hull. Ollessaan matkalla Suomeen Kattegatissa Urania teki haaksirikon vuonna 1913. Laiva, joka oli yhtiön vanhimpia laivoja, upposi, mutta kaikki matkustajat saatiin pelastetuksi. Uppoaminen johtui yhteentörmäyksestä erään norjalaisen höyrylaivan kanssa. Yhteentörmäys […]