Haverit.netVuonna 1868 Siipyyssä rakennettu 190 nrt:n (107,7 lästiä) kuunari, pituus 91,5 jalkaa. Uuteenkaupunkiin Wänskapen ostettiin 1875. Vuonna 1881 kuunari koki haaksirikon Ledsundin luona Ahvenanmaan saaristossa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/wanskapeku1.htm
Vuonna 1881 Porissa rakennettu 44 jalkainen kaljaasi. Vetoisuudeltaan 24 nrt / 13 lästi-Aluksi Ahti oli kustavilaisomistuksessa, mutta myytiin useaan otteeseen eteenpäin. Vuonna 1918 kaljaasi upposi Pyhämaan kirkonkylän rantaan (Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 145) Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 356, 569 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/ahtikal.htm
Merikarvialla vuonna 1836 rakennettu ja kokonaan katettu 106 lästinen kaljaasi. Kaljaasi rakennettiin uudelleen vuonna 1846. Vuonna 1856 ajautui kiville Kalmarin lähellä. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 145 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/albinuka.htm
Pyhämaalla vuonna 1842 rakennettu 85 lästinen priki, pituus 88 jalkaa. Ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1846. Alkaja (kapt. Swanström) haaksirikon Gottlannin edustalla vuonna 1863 sen ollessa matkalla Kristiinankaupungista Marseilleen lankkulastissa. Åbo Underrättelser 22.12.1863 no 151 Sanomia Turusta 24.12.1863 no 52 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/alkaja2.htm
Vuonna 1840 Siipyyssä rakennettu 108 lästinen parkki, pituus 94 jalkaa. Krimin sodassa alus osittain poltettiin, mutta rakennettiin uudelleen vuonna 1857, jolloin kantavuus nousi 116 lästiin. Vuonna 1864 Charlotta haaksirikkoutui Dragön luona. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/charlott.htm [Haveripaikkaa hakiessa: Löytyy vain tanskalainen rannikkokaupunki Dragör. Kastrupin eteläpuolella, Öresundissa. Paikka 55.586 12.665. Risto Sajaniemi]
Närpiössä rakennettiin 55 lästinen kuunari vuonna 1841, jolle annettiin nimi Delfin. Pituutta kuunarilla oli 78,7 jalkaa. Uuteenkaupunkiin alus ostettiin 1845. Krimin sodassa englantilaiset polttivat alusta, mutta sodan jälkeen se korjattiin liikennöintikuntoon. Delfin haaksirikkoutui 1882 matkalla Kööpenhaminasta Uuteenkaupunkiin. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/delfin.htm Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 555, 260 Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo […]
Uudestakaupungista kotoisin ollut kaljaasi koki haaksirikon Tanskalle kuuluvan Bornholm-saarella Gudhemissä. Kaljaasi oli viemässä puutavaralastia Saksaan. Kuusi miehistön jäsentä hukkui, ainoastaan kapteeni C. Österman selvisi turmasta. Dygden mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1834. Vetoisuudeltaan se oli 29 lästiä. Haaksirikon kaljaasi koki Bornholmin edustalla 22.5.1840. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 145 Åbo […]
Siipyyssä vuonna 1863 hongasta ja kuusesta rakennettu 110 lästinen kuunari, jonka pituus oli 93,5 jalkaa. Emmy myytiin Pyhämaalle 1903 ja jo seuraavana vuonna se haaksirikkoutui Tanskan rannikolla. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 555 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/emmy.htm
Rakennettu 1836, kantavuus aluksi 81 lästiä (myöhemmin 125 lästiä) ja pituus 92 jalkaa. Rakennettu uudelleen Uudessakaupungissa vuonna 1857. Vuonna 1883 Freden sai vuodon Pohjanlahdella ja jäi hylyksi. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/fredenku.htm
Rakennettu 1863 Brunsvikissa, 108 lästiä, pituus 100,8 jalkaa. Alus ostettiin v 1875 Uuteenkaupunkiin. Koki haaksirikon vuonna 1880 Hollannin rannikolla. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 262, 556 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/helene.htm
Mainittu ensimmäisen kerran 1832. 40 lästinen kaljaasi. Krimin sodassa vihollisen osittain polttama, rakennettu uudestaan Uudessakaupungissa vuonna 1856. Kärsii haaksirikon Tanskan Själlannissa Karrebacksminden luona. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/hoppetka2.htm
Uudessakaupungissa Hartmanin ja Kräkin varvilla vuonna 1864 rakennettu fregatti. Alus oli rakennettu hongasta, oli raudalla ja kuparilla vahvistettu ja pohja oli peitetty kuparilla. Aluksen vetoisuus oli 511 lästiä ja mitta 52,06 metriä, joka teki siitä tiettävästi Suomen toiseksi suurimman laivan. Aluksen viimeinen matka Atlantin yli New Yorkiin oli täynnä vastoinkäymisiä. Paluumatkalla maissilastissa alus sai kovassa […]
1838 rakennettu 60 lästinen kuunari, joka ostettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1853. Krimin sodassa se joutui osittain vihollisen polttamaksi. Vuonna 1860 Johanna haaksirikkoutui Skånessa, Trelleborgin luona. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/johanna.htm
Taivassalossa rakennettiin vuonna 1848 76 nettorekisteritonnin 76 nrt:n kaljaasi. Uuteenkaupunkiin kaljaasi ostettiin vuonna 1883. Viis vuotta tämän jälkeen Johannes koki haaksirikon v 1888 Merikarvian saaristossa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/johanneska4.htm
376 lästinen (720,0 rt) parkkilaiva Lycka Till rakennettiin vuonna 1847 Norjassa, sen pituus oli 155,7 jalkaa. Alus ostetiin uuteenkaupunkiin v 1879. Muutama vuosi tästä parkkilaiva koki haaksirikon Espanjan Vigossa vuonna 1883. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 264, 557 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/lyckatil.htm
Ruotsissa vuonna 1856 rakennettu 295 nrt:n priki, joka ostettiin v 1897 Uuteenkaupunkiin. Priki koki haaksirikon lokakuussa 1901 Öölannin rannikolla, Näsin luodon luona. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 146 Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätö 1987, s. 64 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, […]
Vuonna 1818 Uudessakaupungissa rakennettu 58 lästinen kreijari. Laiva takiloitiin v 1846 uudestaan parkiksi, jolloin sen kantavuuttakin kasvatettiin 84 lästiin. Lokakuussa 1864 kapteeni Enrothin komennossa, jolloin alus viemässä tervalastia Hulliin, jouduttiin mastot kaatamaan ja vuotavana se pääsi turvasatamaan. Myös 118 tynnyriä tervaa jouduttiin heittämään yli laidan Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/mariakre.htm
Uuskaupunkilainen kaljaasi mainittu ensi kerran v 1810. Kaljaasi, 46 lästiä. Haaksirikkoutunut Kuurinmaan rannikolla elokuussa 1837. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/mars1.htm
Vuonna 1841 Korppoossa rakennettu 77 lästinen kaljaasi. Alus siirtyi Uudenkaupungin rekisteriin v 1851. 1858 haaksirikko Merikarvian saaristossa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/miljama.htm
Merikarviassa vuonna 1836 rakennettu 126 lästinen parkki. Siirtynyt jossain vaiheessa uusikaupunkilasiomistukseen. Tehnyt haaksirikon Pohjanmerellä 8.1.1848, jolloin päällikkö ja neljä miehistön jäsentä kuolivat nälkään ja viluun. Maamiehen Ystävä 1.7.1848 no 28 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/minerva.htm
Vuonna 1846 Siipyyssä rakennettu 61 lästinen kuunari. Krimin sodassa osittain vihollisen polttama, rakennettiin uudestaan Uudessakaupungissa vuonna 1864, jolloin kantavuus nousi 88 lästiin. Kapt.Grönroosin komennossa kuunari kolaroi tanskalaisen kuunari Talisin kanssa, jonka jälkeen se ajautui hylkynä rantaan 21.10.1874 lähellä Sprogea, Gotlannissa.. Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, toim. Niilo Jussila. Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö 1981, s. 147 Tenho Hella – […]
Mainessa (USA) tammesta ja Oregonin männystä rakennettu, raudalla ja kuparilla kiinnitetty fregatti, jonka pohja oli peitetty yellow-metallilla. Vetoisuus 1102 tonnia, pituus 51,60 m.Uuteenkaupunkiin alus hankittiin vuonna 1891. Sitä ennen alus oli muutettu parkiksi. Pohjanmerellä 4.2.1898 aluksen ruumassa oli vettä 11 jalkaa ja perämies ja miehistö päättivät poistua aluksesta paikalle tulleen kalastusaluksen kyytiin. Kapteeni jäi yksin […]
Siipyyssä vuonna 1842 rakennettu 124 lästinen parkki. Krimin sodassa vihollisen polttamam mutta rakennettu uudelleen vuonna 1856 Uudessakaupungissa. Vuonna 1868 Ocean koki haaksirikon Suomenlahdella. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/ocean1.htm
Vuonna 1840 Turussa rakennettu 79 lästinen kuunari. Aluksen takila muutettiin peruskorjauksen yhteydessä 1842 prikiksi. Uuteenkaupunkiin alus ostettiin 1872. Vuonna 185 Olga haaksirikkoutui Visbyssä. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/olgapr3.htm Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 258, 558
Vuonna 1857 Merikarvialla rakennettu 116 lästinen kuunari. Vuonna 1868 Onni koki haaksirikon Pohjanlahdella. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/onniku1.htm
Perniössä 1859 rakennettu 58 lästinen kuunari. Akus siirrettiin Uuteenkaupunkiin, jossa se peruskorjattiin 1872. Vuonna 1879 Onni haaksirikkoutuu Tanskassa Randersin sataman sisääntuloväylällä. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/onni3.htm
Kanadan Nova Scotiassa vuonna 1880 rakennettu fregatti. Rakennettu tammesta ja kovasta puusta, raudalla ja kuparilla kiinnitetty, polja peotetty yello-metallilla. Vetoisuus 1487 brt / 1430,30 nrt, pituus 61,48 m. Ostettu Suomeen 1895. Fregatti oli elämänsä aikana varsin huono-onninen ja joutui useita kertoja onnettomuuksiin.Viimeisen kerran näin kävi kohtalokkaasti kun se lähti Barbadokselta kohti Mobilea. Matkalla fregatti purjehti […]
Norjassa puusta rakennettu parkkilaiva, jonka vetoisuus oli 949 brt / 874 nrt sekä pituus 56,90 m. Maarianhaminaan alus ostettiin syyskuussa 1913. Seilaaminen Venäjän lipun alla ennen itsenäistymistä koitui monen suomalaisen aluksen kohtaloksi Atlantilla, jossa saksalaiset sukellusveneet vaanivat vastustuskyvyttömiä syvänmerenkulkijoita. Saksalainen U-70 upotti suomalaisparkin tykkitulella 4.1.1917 80 NM Scillys-saarilta länteen. Miehistön pelasti japanilainen höyrylaiva. Sama saksalainen […]
Kanadan Nova Scotiassa vuonna 1873 rakennettu parkkilaiva. Laiva oli rakennettu puusta ja oli raudalla sekä kuparilla kiinnitetty, pohja oli peiteyty yellow-metallilla. Aluksen vetoisuudet olivat 925,28 brt / 883,13 nrt sekä pituus 53,55 m. Ahvenanmaalle parkki hankittiin v 1907. Parkki ajautui maihin West Hartlepoolissa ollessaan koksilastissa matkalla Englannista Tukholmaan 9.1.1910. Miehistö pelastui, mutta alus jäi hylyksi. […]
Skotlannissa vuonna 1877 rakennettu kolmimastoinen rautaparkki, jonka vetoisuudet olivat 1013,27 brt / 878,82 nrt ja pituus 69,40 m. Maarianhaminaan parkki ostettiin vuonna 1925. Siitä jo muutaman vuoden päästä parkki menetettiin Selkämerellä vaikeissa jääolosuhteissa. Parkki oli ottanut puutavaralastin Uumajan luota Ruotsista, joka oli määrä viedä Lontooseen. 18.11.1927 ahtojäät tuottivat parkille ongelmia ja jäänmurtaja Voima otti aluksen […]
Porvoon Hamarin telakalla vuonna 1869 puusta rakennettu parkki, jonka vetoisuus oli 428 lästiä. Skotlannin länsirannikolla Scarban saarten luona vallitsi myrsky huhtikuussa 1874, joka koitui parkin tuhoksi. Parkki oli tuomassa suolalastia Portugalista Porvooseen. Kovassa kelissä laskettiin ulos kolme ankkuria, mutta ne menetettiin ja alus ajautui perä edellä vasten saaren kallioita. Päällikkö ja 14 miehistön jäsentä hukkuivat […]
Englannin Sunderlandissa vuonna 1874 rakennettu rautafregatti, jonka vetoisuudet olivat 1156 brt / 1080,73 nrt, pituus 64,20 m. Turkuun alus hankittiin vuonna 1896. Viimeiselle matkalleen alus otti elokuussa 1898 kivihiililastin Australiasta ja lähti viemään sitä Chileen. Aluksessa oli 22 hengen miehistö, joka katosi jälkiä jättämättä aluksen mukana. Ei ollut tavatonta, että vaaralliseksi osoittautunut kivihiili syttyy itsestään […]
Skotlannissa vuonna 1875 rakennettu kookas rautafregatti, jonka vetoisuudet olivat 1503,16 brt / 1446,31 nrt, pituus 78,90 m. Vaasaan fregatti ostettiin 1897. Viimeiseksi jääneelle matkalleen fregatti lähti puutavaralastissa Floridan St.Andrew Baysta. Se menetti rikinsä myrskyssä ja hylättiin 31.5.1914. Miehistön pelasti saksalainen höyrylaiva. http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_Triton.htm Wrecksite.eu: https://www.wrecksite.eu/wreck.aspx?154769
Kanadan Nova Scotiassa vuonna 1879 rakennettu parkkilaiva. Alus oli rakennettu puusta ja raudalla sekä kuparilla kiinnitetty, pohja oli peitetty yellow-metallilla. Vetoisuudet olivat 1250,25 brt / 1175,84 nrt, pituus 59,70 m. Ahvenanmaalle parkki ostettiin tammikuussa 1899. Viimeiselle matkalleen alus lähti 2.10.1905 lastattuaan ruuman täyteteen puutavaraa USA:n Savannahista ja määränpäänä oli Englanti. Matkalla puhkesi kova myrsky, joka […]
Englannissa vuonna 1886 rakennettu kookas rautafregatti, jonka vetoisuudet olivat 2076,26 brt / 1977,39 nrt sekä pituus 82,53 m. Maarianhaminalaisomistuksen fregatti hankittiin lokakuussa 1912. Seilaaminen Venäjän lipun alla ennen itsenäistymistä koitui monen suomalaisen aluksen kohtaloksi Atlantilla, jossa saksalaiset sukellusveneet vaanivat vastustuskyvyttömiä syvänmerenkulkijoita. Saksalainen UC-17 torpedoi aluksen Ushantista lounaaseen Biskajan lahdella 2.12.1917, vain neljä päivää ennen kuin […]
Amsterdamissa vuonna 1882 rakennettu komposiittiparkki, jonka rakentamiseen oli käytetty tammea ja teakiä. Galvanisoiulla raudalla ja kuparilla kiinnitetty sekä yellow-metallilla peitetty. Vetoisuudet olivat 1011,18 brt / 953,81 nrt sekä pituus 59,41 m. Gustaf Erikson osti parkin laivastoonsa tammikuussa 1898. Laiva upposi yhteentörmäyksessä Hollannin rannikolla troolarin törmättyä siihen 22.8.1925. Päällikkö hukkui. Åland 2.9.1925 no 70 Åland 19.9.1925 […]
Skotlannissa vuonna 1873 rakennettu rautafregatti, jonka vetoisuudet olivat 1869,38 brt / 1781,95 nrt sekä pituus 76,90 m. Maarianhaminalaisomistukseen fregatti siirtyi syyskuussa 1905. Seilaaminen Venäjän lipun alla ennen itsenäistymistä koitui monen suomalaisen aluksen kohtaloksi Atlantilla, jossa saksalaiset sukellusveneet vaanivat vastustuskyvyttömiä syvänmerenkulkijoita. Saksalainen U 35 upotti suomalaisfregatin tykkitulella 11.6.1915 n 40 nm lounaaseen Old Head of Kinsalesta. […]
Skotlannissa vuonna 1883 rakennettu teräsparkki, jonka vetoisuudet olivat 840 brt / 750 nrt sekä pituus 60,8 m. Alus ostettiin Turkuun vuonna 1913 (R.A.B. Septa). Aluksen viimeisestä matkasta tiedetään, että se lähti 7.5.1914 pellavansiemenlastissa Buenos Airesista määränpäänään Falmout. 17´4-henkinen miehistö, päällikkö ja alus katosivat tällä matkalla jäljettömiin. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och […]
Saksan Vegesackissa vuonna 1847 rakennettu fregatti, rakennettu puusta, raudalla ja kuparilla kiinnitetty, pohja peitetty kuparilla (640 lästiä). Vetoisuudet 938 nrt (640 lästiä), pituus 50,29 m. Fregatti ostettiin Kristiinankaupunkiin vuonna 1880. Fregatin ollessa pelkässä painolastissa Pohjois-Atlantilla se sai kovassa myrskyssä vuodon 21.4.1888. Miehistö saatiin turvaan paikalle tulleeseen matkustajalaivaan. Fregatti jouduttiin hylkäämään. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden […]
Amsterdamissa vuonna 1876 rakennettu komposiittiparkki, pohja yellow-metallilla vuorattu. Parkin vetoisuus oli 910,51 brt / 866,34 nrt, pituus 51,60 m. Ahvenanmaalle parkki hankittiin heinäkuussa 1896. Aluksen matka päättyi vuonna 1913 sen purjehtiessa karille lumipyryssä Svinbådan luona, lähellä Helsingborgia. Alus oli tuolloin matkalla Kristianaiasta Kotkaan. Miehistö pelastui. http://www.kolumbus.fi/jamikko/Purjelaivat_Slamat.htm Iltalehti 14.4.1913 no 84 Työ 15.4.1913 no 85 Den […]
Rautaparkki oli rakennettu Englannissa vuonna 1876 ja sen vetoisuudet olivat 751,03 brt / 677,11 nrt sekä pituus 58,00 m. Hankolaiselle varustamolle alus hankittiin vuonna 1928. Alus oli lastannut puutavaralastin Ruotsin Piteåsta vietäväksi Lontooseen kun se sakeassa sumussa purjehti Norrskärin luona karille 24.10.1930. Onnettomuudessa mastot kaatuivat ja runko katkesi. Parkki upposi, mutta miehistö saatiin onneksi turvaan. […]
Kanadan Quebeqissä tammesta ja männystä rakennettu parkkilaiva, raudalla ja kuparilla kiinnitetty sekä pogja peitetty yellow-metallilla. Parkin vetoisuudet olivat 785,75 brt / 748,37 nrt sekä pituus 52,00 m. Ahvenanmaalle parkki hankittiin v 1895, josta se myytiin ensin Tanskaan, mutta ostettiin takaisin kotimaahan Kotkaan. Rock City haaksirikkoutui Tanskan länsirannikolla lähellä Hornin majakkalaivaa viedessään puutavaralastia Kotkasta Englantiin marraskuussa […]
Upea fregatti Primus rakennettiin Kemiön Strömman varvilla siten, että sen vesillelasku oli 19.5.1878. Sen vetoisuudet olivat 1227 brt ja 1185 nrt, pituutta aluksella oli 59,18 m. Se oli rakennet puusta, raudalla ja kuparilla kiinnitetu sekä sen pohja oli peitetty yellow-metallilla. Turkulaisomistuksessa se seilasi monissa kaukomaiden satamissa. Primuksen matka päättyi Suomenlahdella kun se ajoi 22.9.1896 karille […]
Fregatti oli rakennettu USA:n Massachusettsissä tammesta ja männystä vuonna 1866. Se oli raudalla ja kuparilla kiinnitetty ja sen pohja oli peitetty yellow-metallilla. Fregatti oli vetoisuudeltaan 1227 brt / 1185 nrt, pituudeltaan se oli 59,18 m. Maarianhaminaan alus ostettiin 1893. Joulu 1895 koitui alukselle kohtalokkaaksi. Laiva ajautui Dublinin lahdella Kingstownin edustalla matalikolle vaikka molemmat ankkurit olivat […]
Saksan Brevemshavenissa vuonna 1905 rakennettu teräsparkki, jonka vetoisuus oli 2019,41 brt / 1742,86 nrt sekä pituun 87,13m.John Nurminen hankki aluksen Raumalle vuonna 1920. Penang seilasi maailman merilä moniin kaumaiden satamiin ja koki monia vastoinkäymisiä ja vahinkoja. Penangin matka päättyi samalla tavalla kuin toisen suomalaisen parkki Killoranin; Saksa, jonka kanssa Suomi ei ollut sodassa, upotti Penangin […]
Skotlannissa vuonna 1874 rakennettu fregatti (takila muutettiin myöhemmin parkiksi), jonka rakentamiseen käytettiin tavallista puuta, tammea ja teakiä. Se oli kiinnitettu raudalla ja kuparilla sekä pohja peitetty yellow-metallilla. Fregatin veroisuus oli 1221,05 brt / 1163,03 nrt sekä pituus 68,65 m. Ahvenanmaalle alus ostettiin vuonna 1900 lokakuussa. Viimeiselle matkalleen alus lähti Länsi-Australiasta lastattuaan sieltä yarrahwood-puutavaralastin, joka oli […]
Olivebank oli varsin kookas Skotlannissa 1892 rakennettu nelimastoinen teräsparkki. Sen vetoisuus oli 2794,81 brt / 2426,83 nrt ja pituus 102,45 m. Purjepinta-alaa sillä oli 4 023 m2. Parkki ostettiin legendaarisen ahvenanmaalaisvarustaja Eriksonin laivastoon lokakuussa 1924. Viimeiselle matkalleen Olivebank lähti painolastissa elokuussa1939 Walesin Barrystä määränpäänään kotisatama. 8.9 sen tielle osui kavala miina. Päällikkö ja 13 merimiestä […]
Skotlannissa vuonna 1873 rakennettu 3-mastoinen rautaparkki, jonka vetoisuus oli 1323,51 brt / 1239,11 nrt, pituus 64,68 m. Parkki ostettiin Ahvenmaalle joulukuussa 1898. Parkki kärsi haaksirikon 4.11.1911 matkatessaan painolastissa matkalla Dublinista määränpäänä Norjan Moss. Edellisenä päivä raivonnut myrsky oli vienyt laivan mastot ja ohjauskyvyttömän se ajautui Skotlannissa Islayn saaren länsirannikolla Kilchieranin rantaan. Rannalla runko katkesi kahteen […]
Skotlannissa vuonna 1888 rakennettu nelimastoinen teräsparkki, jonka vetoisuus 2242,86 brt / 2136,06 nrt. Parkki oli varsin kookas sen pituuden ollessa 87,35 m. Turkuun parkki ostettiin marraskuussa 1912. Saksalainen sukellusvene koitui tämänkin kookkaan purjealuksen kohtaloksi samaten kuin monien muidenkin suomalaisten syvänmerenkulkijoiden 1. maailmansodan aikana. Saksalainen sukellusvene U-20 torpedoi ohralastissa olleen al 8.7.1915 n 40 NM Irlannin […]
Skotlannissa vuonna 1889 rakennettu nelimastoinen teräsparkki, jonka vetoisuus oli 1873,23 brt / 1781,52 nrt. Parkin oli varsin kookas ja sen pituus oli 80,25 m. Maineikas ahvenanmaalaisvarusta G.Erikson osti parkin laivastoonsa helmikuussa 1910. Saksalainen sukellusvene U-48 torpedoi aluksen n 90 nm Irlannin pohjoispuolella 17.5.1917. Miehistö pelastettiin. Sama sukellusvene tulee upottamaan heti toisen suomalaisen parkin, Lyntonin neljä […]