Haverit.netVuonna 1886 oli ruotsalaisella Rederiaktiebolaget Södra Sverigellä suora matkustajalaivayhteys Tukholman ja Helsingin välillä. Yhtiön vuonna 1884 rakennetut alukset Aeolus ja Zephyr kulkivat linjaa Tukholma-Helsinki-Pietari. Zephyr upposi 10.12.1886 Smögenin luona, Lysekillin pohjoispuolella, Länsi-Ruotsissa. (Laiva saapui Helsinkiin, s. 39). Uusi Suometar 12.12.1886 no 289 Fakta Om Fartyg.se Riksantikvariämbetet Fornsök
(Sjöolyckor: Briggen Suometar fr. Wiborg. Skonerten Aina fr. Borgå, barkskeppet Alice fr. Uleåborg, skonerten Joel från Kaskö, skeppet Zaar Peter fr. Kristinestad – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) Helsingfors Dagblad 22.11.1867 no 286 Åbo Underrättelser 10.10.1867 no 146 (Sjöolyckor: Skeppet Zaar Peter fr. Kristinestad – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) (Sjöolyckor: Skonerten Joel, kapt. Ekblom, […]
Fregatti. Kantavuus 274 lästiä. Rakennettu Oulussa 1838. P.119j.5t. L.32j.4t.. 17-miehinen miehistö… Matkoja: Kesäkuussa 1844 teki Abr. Ravander matkan Kööpenhaminaan, jolta kotiuduttuaan hän purjehti Lontooseen ja sieltä takaisin Ouluun1845. Samana vuonna laiva lähti Oulusta viimeiselle matkalleen, jolloin se haaksirikkoutui. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s 35, 73 Skepp och skeppare i Uleåborg 1765-1815, s. 73
Fregatti. Kantokyky 150 lästiä (ajoittain ilmoitettiin 167:ksi). Rakennettu Oulussa 1825. Miehistöön kuului korkeintaan 16 miestä… Matkoja: …Laiva ilmoitetaan haaksirikkoutuneen 29/5 1843. P.W. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875 s. 35,47 Suomalainen alus (kapteeni Lars Neumann ja 16 miehistön jäsentä) haaksirikkoutui matkalla Setúbalista Riiaan 17.05.1843 karille lähellä Sõrven niemimaata, Saarenmaalla, Virossa. Skepp och skeppare i Uleåborg […]
Suomalainen kuunari Xenia joutui matkallaan Porista Kieliin puutavaralastissa Itämerellä vaikeuksiin vallinneessa myrskyssä. Alus menetti rikinsä ja miehistön pelasti Visbyyn englantilainen höyrylaiva. Pelastusalus Neptun sai hinattua haveristin Kappelshamniin. Åbo Tidning 21.9.1888 no 256 (Finska skonerten Xenia strandat – 1888 hd n:o 167) (Om skonerten Xenias fr. Raumo skeppbrott vid kusten af Gottland – 1888 n.pr n:o […]
Xenia, kotoisin Lappväärtistä, hävisi kivihiililastissa syksyllä 1878 matkalla Ruotsiin. Folkwännen 24.12.1878 no 92 Åbo Underrättelser 24.12.1878 no 350 (Fartyget Ellidas hafveri. Skeppet Xenia från Lappfjerd försvunnit. Fregattskepp Syskonens sammanstötning – 1878 23.XII hd n:o 350)
Höyrylaiva Ystävä törmäsi 15.8.1875 yksi peninkulma Puumalasta etelään veturihöyry Törnuddin kanssa. Väistäminen epäonnistui ja Ystävän kokka törmäsi Törnuddin kylkeen niin pahasti, että jälkimmäinen upposi melko pian. Miehistö pelastui Ystävään paitsi kapteenin vaimo, joka löydettiin myöhemmin hukkuneena vedestä. Pietarin Lehti 9.8.1875 no 32 Ångfartygen Törnudd o Ystävä I kollision – 1875 17.VIII vbg.t n:o 95)
Suomalainen kuunari Ystävä oli painolastissa matkalla Lontoosta Shieldisiin kun se ajoi karille 11.11.1870. Sittemmin laiva saatiin hinattua satamaan. Helsingfors Dagblad 21.11.1870 no 270 Wiborgs Tidning 26.11.1870 no 94 Suomalainen Wirallinen Lehti 26.11.1870 no 140 (Sjöolycka. Skeppet Ystävä – 1870 25.XI hd n:o 274)
Klåfskärissä haaksirikkoutuneen englantilaisen höyrylaiva Yorkin kapteeni ja miehistö on jättänyt aluksen kohtalonsa varaan. Koska mitään ei ollut tehtävissä Yorkin pelastamiseksi poistui pelastusyhtiön höyryvene Hermeskin paikalta. Alus nostettu ja korjattu Ruotsissa. (Åbo Underrättelser 15.11.1884 no 312) DM Sjöhistoriska Museet
Saksalainen sukellusvene upotti höyrylaivan matkalla Ruotsista Suomeen pohjanlahdella lastinaan sotatavaraa elokuussa 1916. (Per-Olaf Ekman, Havs vargar) Vuoden 1916 loppupuolella Pohjanlahden meriliikenne muuttui varsin vaaralliseksi, sillä saksalaiset sukellusveneiden aloitettua siellä syysoperaationsa ne toimivat hyvin aktiivisesti, varsinkin elokuun alussa. Silloin upotettiin ruotsalaiset höyrylaivat Hudiksvall, Bror Oscar ja Värmland. (Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies) Västra Finland 8.8.1916 no […]
Kuunari, joka oli kotoisin Houtskäristä kapteeninaan F. Hamberg, rantautui ja tuli hylyksi lähellä Hankoniemeä vuonna 1869 matkalla Viipurista puulastissa Bandholmiin Hollantiin. Enskilda arvioi vahingoksi 6.000 markkaa ja maksoi ennakolta 1.700 mk. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygdesjöfart under segel 3). Åbo Underrättelser 9.11.1869 no 174
Porilainen priki Wänskapen (kapt. Sundvik, 74 lästiä) oli tuomassa kappaletavaralastia Amsterdamista kun se haaksirikkoutui syksyllä 1852. Äbo Underrättelser 19.10.1852 no 82 (Stormen den 3. Okt. Fartyget Vänskapen kapten Sundvik förolyckats – 1852 20.X fat n:o 244) (Yöllä lokak. 2 ja 3 p. välillä myrsky: Laiva Wänskapen, kapt. Sundvik, hukkui Öresund’issa. Kapt. Lindfors’in laiva Minerva vahingoittuu […]
Höyrylaiva Wäinämöinen lähti 1.9.1874 Savonlinnasta kohti Joensuuta kun se kokemattoman ruorimiehen syystä ajoi reimarin väärältä puolelta ja sai pohjakosketuksen. Suomalainen Wirallinen Lehti 8.9.1874 no 107 Ångb.Wäinämöinen strandat – 1874 4.IX hd n:o 240) (Om ångf.Wäinämöinens på grund stötning – 1874 8.IX wbg.t n:o 105)
Kristiinalainen 33 lästinen kuunari Wäinämöinen oli rakennettu kotikaupungissaan vuonna 1849 rakennus mestari C.F. Hannuksen johdolla. Kuunari tuhoutui miehistöineen 28/29.10.1851 vallinneessa myrskyssä Selkämerellä. Alus oli paluumatkalla Tukholmasta Kristiinaan rautalastissa. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s 124, 619 Ilmarinen 10.1.1852 no 3 (Kaskö. Skonerten Wäinämöinen förlists – 1852 10.I ilmr […]
Tästä laivasta ei ole muita tietoja, kuin että sen päällikkö Hans Holmström marraskuussa 1834 Oulun merimieshuoneelle suoritti säädetyt maksut 13 merimiehestä. Merkinnässä puhutaan tuhotusta laivasta (skepp). P.W. Snellman, Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875, s. 34
Kolmimastoinen moottoripurjehtija Vågen Paraisilta, rakennettu 1916 Vehkalahdella ja Axel A. Mickelsson Mielisholmasta varustama ja ohjaama alus, tuhoutui kovassa myrskyssä pohjoisella Ahvenanmerellä 6.9.1931. Viisihenkisestä miehistöstä kaksi kuoli kansilastin alle aluksen kaatuessa. Kolme henkiin jäänyttä pelastui luodolle, jossa he joutuivat olemaan pari päivää ennen kuin eräs kalastaja huomasi ja kuljetti heidät Öregrundiin. Alus oli 118 nrt. mittainen. […]
Suojellakseen Suomenlahtea venäläiset jatkoivat vuonna 1916 eteen työnnetyn puolustuslinjan vahvistamista. Pohjoisosassa oli jo 1915 laskettu 745 miinaa linjan Bengtskär-Russarö eteläpuolelle, mutta keskiosassa oli vain vanha, syksyllä 1914 laskettu Deutschland-sulku. Eteläosa oli vielä suojaton. Sinne lähetettiinkin miinalaivat Amur, Volga, Svir ja Lena, jotka huhtikuun 8.-18. päivänä laskivat 1 070 miinaa. Lisäksi toukokuun 27.-30. päivänä viisi miinalaivaa […]
Suomalainen kuunari (kapt Anders Mårtensson) oli tulossa Oravaisista Riikaan lastinaan rautapalkkeja joulukuussa 1871. Ajelehtivat jäämassat alkoivat työntää alusta ja se joutui vuotava hakeutumaan Hiidenmaalle, jossa miehistö pääsi rantaan turvaan. Laivan irtaimistoa huutokaupattiin maaliskuussa 1873 pidetyssä huutokaupassa. Helsingfors Dagbladet 20.12.1871 no 346 Sanomia Turusta 21.2.1873 no 8 Sanomia Turusta 29.12.1871 no 52 Kuunari Wuojoki haaksirikkoutui rautalastissa […]
Lokakuussa 1882 kolaroivat höyrylaivat Vulcan ja Wasa, jonka seurauksena ensimainittu joutui hinaamaan jälkimmäisen Turkuun. Morgonbladet 23.10.1882 no 246 (Åbo. Ångfartyget Vulcan I kollision – 1882 åp n:o 245)
10 marraskuuta vastaisena yönä 1910 rantautui venäläinen kuunariparkki Wostok Vänö Kalkskäriin lumituiskussa. Alus oli lastattu 13.000 ”pud ? ”suolattua kuivakalaa Murmanskista Pietariin, sen seitsemän miestä pelastettiin seuraavana päivänä Vänöseen. Wostok upposi niin syvälle, että vain mastojen huiput pilkistivät vedestä. (Allan Gustafsson, Vinden bär hem) Lumipyryssä 10 marraskuuta 1910 vastaisena yönä rantautui venäläinen kuunariparkki Wostok lähellä […]
Raumalainen parkki Wolga joutui myrskyn runtelemaksi Pohjanmerellä ja joutui Norjaan korjaustelakalle. Wolga oli rakennettu edellisenä vuonna ja sen pituus oli 30,50. Päävarustaja oli Paul Isak Salmen. Åbo Underrättelser 16.8.1859 no 62 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 187
22.8.1874 sai pieni höyrypursi Wladimir pohjakosketuksen. Åbo Underrättelser 26.8.1874 no 196 (Ångb.Wladimir stött på grund – 1874 22.VIII hd n:o 227)
Närpiöläinen sluuppi Wivi oli ottanut voi- ja lihalastin Kaskisista viedäkseen lastin ja 13 matkustajaa Gevleen. Selkämerellä sluuppi joutui merihätään ja laivuri ja neljä miehistön jäsentävaväki joutui siirtymään päättivät pelastautua apuun rientäneelle norjalaisalukselle turvaa. Sluuppi ja loput laivaväestä hylättiin oman onnensa nojaan. Nämä saivat lopulta ohjattua haveristin turvasatamaan. Sanomia Turusta 29.9.1871 no 39 Helsingfors Dagbladet 2.10.1871 […]
Höyrylaiva Wiriä vaurioitui laskun yhteydessä ja joutui korjattavaksi. Helsingfors Dagbladet 27.5.1873 no 142 (B:borg. Ångf. Wiriäs haveri – 1873 6.VIII b:borgs t n:o 62) (Ångskeppet Wiriä öfverraskats af jordbäfning – 1873 11.V hd n:o 126)
(Ångb. Wirilä på grund I närh. Af Raumo – 1872 4.IX hd n:o 241) [Kävi kivellä 29.8.1872, rikkoi potkurinlavan ja jatkoi matkaansa]
Englantilainen Harlepoolista kotoisin ollut priki William Watson, kapt. Andrew Wilson, haaksirikkoutui 16.6.1869 painolastissa matkalla Swinemunde-Gevle Lågskärin eteläpuolelle. Kapteeni oli luullut Lågskärin majakkaa Svenska Björniksi, jota ei oltu vielä tuotu paikalleen talven jälkeen. Alus irrotettiin karilta ja hinattiin kunnostettavaksi Maarianhaminaan. Alus myytiin elokuussa huutokaupassa 14.000 mk Helsinkiläiselle hr. Rohdelle. Aluksen uusi nimi on Antoni. (SFV kalender […]
Ruotsalainen parkkilaiva William, kapt. P.Swensson, haaksirikkoutui 14.10.1890 karille Somerin majakan itäpuolella, Suomenlahdella. Miehistö pelastettu. (Ruotsalainen parkkilaiva William joutunut haaksirikkoon Jonnekin majakan läheisyydessä Suomenlahdessa – 1890 us n:o 243) (Ruotsalainen parkkilaiva William joutunut haaksirikkoon Jonnekin majakan läheisyydessä Suomenlahdessa – 1890 us n:o 243) (17.10.1890 Wiipurin Sanomat no 241) (05.11.1890 Kotkan Sanomat no 45)
Kuunari Wilkas (kapt. Holjersson) oli joulukuussa 1867 rapsilastissa matkalla Trelleborgista Tukholmaan kun se ajoi karille. Helsingfors Dagbladet 7.1.1868 no 4
18.11 vastaisena yönä rantautui jahti Wilhelm, kipparina Brunström, Storbyn pohjoisniemeen Eckerön saaristossa lastinaan 430 tynnyriä ohraa. Pelastustoimet käynnissä, suurin osa lastista vahingoittunut. Miehistö pelastettu, alus jäänee hylyksi. (1856 16.XII åu) Jahti Wilhelm, kippari Brunström, rantautui matkalla Rigasta Kristiinankaupunkiin 18.11.1856 vastaisena yönä Storbyn pohjoisniemeen Eckerön saaristossa lastinaan 430 tynnyriä ohraa. Pelastustoimet käynnissä, suurin osa lastista vahingoittunut. […]
Laiva Viktor (kapt. Strandberg) oli matkalla Ipswichistä Baltimoreen kun se ajoi karille 24.1.1874. Åbo Posten 3.3.1874 no 25 (Skeppet Viktor från Åbo strandat den 10.febr – 1874)
Höyrylaiva Victoria oli lähtenyt kohti Pietaria kun sen kone särkyi ja kapteeni joutui soutuveneellä kaupunkiin hakemaan apua. Höyrylaiva Suomi hinasi raajarikon aluksen takaisin satamaan. Suomalainen Wirallinen Lehti 7.7.1870 no 79
Heinäkuussa rantautui turkulainen parkki Victoria Gottlannin rannalle, mutta paikallisten avun turvin alus saatiin toimitettua korjattavaksi. Helsingfors Dagbladet 13.7.1867 no 160 (Sjöolycka drabbat barkskeppet Victoria, kapt.Bergenheim, skonerten Olga från Fiskars – 1867 2.VII åu n:o 77) (Skeppet Victoria, kapt.Bergenheim, drabbats af sjöolycka – 1867 18.VII åu n:o 84) (Parkkilaiva Viktor Turusta, joutunut karille – 1867 5.VII […]
Höyrylaiva ajoi kivelle Kotkan edustalla ja sai vuodon. Helsingfors Dagbladet 29.5.1866 no 121 Helsingfors Dagbladet 30.5.1866 no 122 (Om ångfartyget Victorias grundstötning. Passegerare på Victoria – 1866 29.V fat n:o 121). (Ång.Victorias olycka – 1866 29.V hd n:o 121) (Ångf.Victoria på grund – 1866 28.V ht n:o 120) (Höyrylaiva Victoria törmännyt karille lähellä Loviisan kaupunkia […]
Vesi oli poikkeuksellisen alhaalla elokuussa 1864, jolloin tutulla reistillään ollut hl. Viktoria sai vuodon pohjakosketuksesta Trångsundin pookin kohdalla. Höyrylaiva pääsin omin voimin jatkamaan matkaa Pietariin. Wiborgs Tidning 27.8.1864 no 67 (Ångf. Viktoria stöttfamman med ett annat fartyg – 1864 17.X fat n:o 241) (Ångf. Victoria stött på grund utanför Wiborg – 1864 27.VIII hd n:o […]
(Kollision. Ångf. Viktoria o. briggen Ystävä – 1863 15.V åu n:o 56).
Brändön sataman lähellä on kolme suurta norjalaista alusta joutunut merihätään. Aluksista yksi on uponnut, toinen kaatanut mastonsa ja ajautunut karille ja kolmas saanut vaurioita myrskyssä. (1879 19.X åu) Norjalainen parkkilaiva Viktor (406,38 rt) oli kotoisin Arendalesta, sen kapteeni oli D. Terjesen. Alus oli painolastissa matkalla Lillesandista Norjasta Nordmalingeen, kun se rantautui 14.10.1879 myrskyssä Groskärsgrundille Brändön […]
(Hangö. Tullbåtarna Wikingen och Nordvakten I kollision I följd af storm – 1882 h:fors n:o 47) (Tullbåterne Wikingens och Nordvaktens kollision I Hangö: genom storm – 1882 h:fors n:o 48)
22-vuotias Victoria niminen kaljaasi, jonka omisti kippari Bernt Gustafsson, ankkuroi yöksi lähelle Hangon tulliniemeä. Alus oli kalkkikivilastissa ja sen piti jatkaa matkaa seuraavana aamuna. Päivän valjettua nousi kuitenkin myrsky. Luotsit näkivät aluksen ongelmat ja kävivät kahteen otteeseen aluksella ja jälkimäisellä kerralla miehistö siirtyi maihin. Myrsky yltyi koko yön ja aamulla kello 03 kun alkoi taas […]
Kuunari Victoria (kapt. Mowallsson), kotoisin Sundista Ahvenanmaalta, on haaksirikkoutunut Marön luona Gottlannissa. Miehistö pelastunut maihin, mutta kapteeni jäi haaksirikkoutuneen aluksensa luo. Folkwännen 11.12.1867 no 50 (Sjöolyckor drabbat skonerten Stora Finland kapt. Andersson. Skonerten Koetus, kapten Lindström. Fartyget Carl Johan. Skonerten Victoria fr. Åland. Barkskeppet Ocean fr. Brahestad. Usko, kapt. Enlund – 1867 11.XII folkvännen n:o […]
Helsingistä kotoisin ollut kuunari Victoria oli lastannut Tukholmasta kappaletavaralastin, jota se ei saanut toimitettua perille. Alus koki haaksirikon 13.11.1850 Naissaaren pohjoiskärjessä. Miehistö selvisi onnettomuudesta, mutta alus jäi hylyksi. Finlands Allmänna Tidning 26.11.1850 no 276 (Skeppbrott. Skonerten Victoria kapten Nysten, fr. Helsingfors – 1850 23.XI ht n:o 93) (Apparence och Victoria Helsingistä haaksirikkoutuneet – 1850 30.XI […]
Kristiinalainen ja siellä vuonna 1839 rakennettu 228 lästinen priki Victoria (kapt. J. Holmudd) tuhoutui Porin luona syksyllä 1840. Alus oli palaamassa Välimereltä. Miehistö pelastui, mutta alus jäi hylyksi. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 72, 619 Wasa Tidning 24.12.1840 no 52
Kristiinalaisten kauppiaiden Hans Björklund ja Eric Widlundin omistama 32 lästinen laiva tuhoutui Raahen edustalla 8.11.1809. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 619
Kuunari Wiborg Paquet oli tuomassa Viipuriin lastinaan kalliita koneita Lontoosta kun se haaksirikkoutui Helsingin edustalla. Lasti saatiin pääosin turvaan, mutta itse alus jäi hylyksi. Ilmarinen 23.11.1850 no 93 Finlands Allmänna Tidning 25.11.1850 no 275 Åbo Underrättelser 13.12.1850 no 100 Ilmarinen 14.12.1850 no 99 (Skeppbrott. Skonerten Wiborgs Paquet kapten Widgren. Fartyget Delphin – 1850 27.XI ht […]
Höyrylaiva Wiborg oli jäissä talvehtimassa Uuraan salmessa kun jokin läpivienti todennäköisesti pettänyt ja alukseen pääsi vettä, jonka johdosta se upposi. Tampereen Sanomat 21.2.1884 no 22 (Ångb. Wiborg sjunkit I Frångsund – 1884 ö.f n:o 41) [Haveripaikkaa hakiessa: Ilmeinen painovirhe, p.o. Trångsund. On sama kuin Uuras Viipurista etelään. Myös Ravansaari. nykyisin Malyi Vysotski. Paikka 60.617 28.553. […]
Ilman miehistöä ollut priki Vest rantautui 11.11.1881 Siipyyssä ja upposi. Finlands Allmänna Tidning 8.12.1881 no 284 (Briggen Vest från Vätö strandat – 1881 3.XII vasabl n:o 96) Paikallisen siipyyläisen (Harry Utter) mukaanYttergrundin majakan lähistöllä pinnalle näkyvä hylky olisi nimenomainen Vest, ks Hylyt.net
1865 rakennettu parkkilaiva, 154 lästiä, 309 rt, mutta lastauksen yhteydessä 1881 Porissa mainitaan 490 rt ja kapasiteetti 150-154 stds. Vesta tuhoutui lähellä Sebbskäriä 27.9.1892. Kapteeni Jansenin Porissa antamassa meriselityksessä kerrotaan Vestan purjehtineen 8. Syyskuuta Vlissingenistä. 26. Syyskuuta ohitettu Märket ja samana päivänä kello 10 illalla saatu Sebbskär näkyviin. Majakka oli peittynyt utuun ja kello 11.30 […]
Viipurin läänistä Kuolemanjärveltä kotoisin ollut kuunari Westa (kapt. Äyräwäinen) oli palaamassa Ranskasta painolastissa kun se myrskyssä koki haaksirikon Hollannin rannikolla 15.10.1881. Östra Nyland 16.11.1881 no 66 (Finska skonerten Westa förlist – 1881 12.XI wbg.t n:o 132)
Closlethista kotoisin ollut kuunari Vesta, kapteeni Rydens (Kückens?), ajoi karille 4.10.1879 vastaisena yönä lähellä Stenskärin majakkaa Kotkan ulkopuolella. Aluksen lastina oli 1200 tynnyriä öljyä (1200 fat bomolja) . Alus oli matkalla Messinasta Pietariin. (1879 8.X åu) Morgonbladet 10.10.1879 no 235 (Skonerten Vesta strandadt I närheten af Stenskärs fyr – 1879 9.X hd n:o 276) (Skonerten […]
Porilainen parkkilaiva Veritas sai Reposaaressa runkoonsa vahinkoja, jotka jouduttiin korjauttamaan telekalla. Sanomia Turusta 24.2.1880 no 22 Porilainen parkkilaiva Veritas rikkoutunut – 1880 24.II st n:o 22)
Sunnuntaina 26 lokakuuta 1919 rantautui ruotsalainen kaljaasi Vera Vänö Kalkskäriin ja hakkautui rikki. Miehistö pelastautui Gåsharulle, siellä he joutuivat olemaan tiistaihin saakka, jolloin he paremman kelin salliessa jatkoivat matkaa suuremmalle saarelle, jossa yöpyivät. Aamulla he jatkoivat matkaa ja tulivat Tunhamniin, siellä he majoittuivat kyläläisten luo ja nauttivat paikallisesta vieraanvaraisuudesta ja jatkoivat matkaa Jungfrusundiin. Alus , […]