Haverit.netMatkalla Turusta Uuteenkaupunkiin höyrylaiva Thekla sai koneeseensa vikaa ja jouduttiin hinaamaan toisella aluksella takaisin lähtösatamaansa. Sanomia Turusta 1.7.1864 no 26 (Åbo. Uppgifter om Theklas haveri – 1864 28.VI n:o 75)
150 nrt. kuunari, rakennettu Finbyssä 1865. Talvella 1902-02 myytiin Tesvär Lumparlundiin 2.500 ja taas 1903 Tukholmaan. Marraskuussa seuraavana vuonna kuunari tuli hätäsatamaan Torsholmaan Hammarlandiin villissä myrskyssä. Riki kaadettiin ja mastoton alus iskeytyi maihin Bornholmissa. KobbaKlintanilta lähtenyt luotsi kutteri pelasti miehistön, samassa myrskyssä luotsikutterikin tuli maihin. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel) Kuunari Teever haaksirikkoutunut 4.11.1904 […]
Kuunari Telegraf (kapt. Carlsson) selvisi hätäsatamaan Gotlannissa rikkinäisin purjein ja vuotavana. Suomalainen Wirallinen Lehti 21.10.1880 no 124 Östra Finland 22.10.1880 no 129 (Finska skonerten Telegraf kapten Carlsson, haft missöde – 1880 20.X h:fors n:o 243) (Haverier. Skonerten Julia från Kimito.- Finska skonerten Telegraf på väg till P:borg.- Skonerten Probus från Åland, kapten Jansson – 1880 […]
Taimi oli suomalainen 134 grt höyrylaiva, jonka upotti Rauman edustalle saksalainen sukellusvene U-22 8.11.1916. Taimi kuului viipurilaiselle J.Rantalalle. U-22 oli tehnyt tuhojaan kapteeni Hans Rosen komennossa jo viikon ajan Selkämerellä. Se oli upottanut suomalaisen kuunari Vanadiksen 2.11, seuraavana päivänä ruotsalaisen rahtilaiva Fransin ja Ägirin sekä vallannut samoin ruotsalaisen höyrylaiva Runhildin. Nyt oli viiden päivän päästä […]
Kristiinankaupungista kotoisin ollut fregatti Syskonen (kapt. Reutervall) kolaroi Englannin rannikolla Brimsbyssä höyrylaivan kanssa. Åbo Posten 28.12.1878 no 302 (Skeppet Syskonens från Kristinestad sammanstötning – 1878 27.XII hd n:o 352) (Fartyget Ellidas hafveri. Skeppet Xenia från Lappfjerd försvunnit. Fregattskepp Syskonens sammanstötning – 1878 23.XII hd n:o 350)
Kuunari Syphide (kapt. Sundström) oli tuomassa Helsinkiin kahvilastia Riosta kun se kaatui Atlantilla ja miehistö joutui aluksensa hylkäämään. Helsingfors Tidningar 4.6.1851 no 44 Åbo Tidningar 6.6.1851 no 43 Åbo Tidningar 11.7.1851 no 52 (Skeppbrott. Skonerten Sylphide – 1851 31.V fat n:o 124) (Skeppbrott (Skonerten Sylphide) – 1851 4.VI n:o 44) (Närmare underrättelse om skonerten Sylphide’s, […]
Puisen höyrykuunari Sylvian oli rakentanut vuonna 1857 vaasalainen varustamo. Sylvia (42 lästiä, kapt. Theodor Withander) joutui marraskuiseen myrskyyn ollaessaan palaamassa vuonna 1868 Tukholmasta Kristiinankaupunkiin ja Vaasaan. Tukholmasta oli lastattu puuvillapaaleja, kahvia ja Vaasan VPK:lle paloruisku. Pyhämaan edustalla tapahtui pahin ja laiva koki siellä haaksirikon. Vaikeuksiin jouduttua pyrittiin hätäsatamaan Uuteenkaupunkiin. 20.11. aamuyöllä iskeytyi laiva ensin karille […]
Parkki Sverre Uudestakaupungista upposi rautalastissa Lågskärin majakan pohjoispuolelle 7.11. 1941. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri). Kolmimastoinen parkki Sverre. Tunnusmerkki OHUH. Rauman laivarekisterissä n:o 534. Rakennettu v. 1872 uudessakaupungissa, hongasta ja tammesta rautakaarilla. Laiva rakennettiin uudelleen Ruotsiisa Kalmarin telakalla. Pituus 47,7 m, leveys 8,27 m, ruuman syvyys 3,39 m. Brutto 1141,59 m³=403,37 rek.t. Netto 935,06 m³=330,60 […]
(Ångb. Sven Dufva stött på grund – 1876 25.IX åu n:o 222) [Vaaraton karilla käynti]
Höyrylaiva Sveden, joka viime viikolla rantautui Pihlajasaarenmutkaan, makaa samassa paikassa, pelastaminen tulee liian kalliiksi. (ed lehdistä, aluksen pohjassa 30*2 jalkaa suuri repeämä, alus oli kivihiililastissa Vaasan kehräämölle ja sähkölaitokselle.I.J. (1893 31.X åu) Höyryalus Sveden tulee talvehtimaan Pihlajasaarenmutkassa. Miehistö on jo viikko sitten matkustanut kotiin Englantiin ja kaiken irtaimen pelastus työt ovat käynnissä. Talven aikana toivotaan […]
Kaljaasi, rakennettu Biskopsössä Erik Blomqvistin toimesta 1880-luvun alussa. 110,16 lästiä. Alus riisuttiin lähellä vuosisadanvaihdetta Västanfjärdissä ja myytiin proomuksi Förbyhyn. Alus upposi myöhemmin lähellä Tvärminneä. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel)
Pieni höyrylaiva Svalan liikennöi säännöllisesti Salon ja Hangon väliä. Kesäkuussa 1889 se sai pohjakosketuksen Westlaksissa Kemiössä. Teijon tehtaiden höyrylaiva joutui auttamaan haaksirikkoisen irroittamista kiveltä Åbo Underrättelser 3.6.1889 no 148 (Passagerare ångb. Svalan stött på grund I Hangö – 1889 lördagsqvällen n:o 39)
Lokakuun alun myrskyssä 1921 hakkautui jahti Svahn Föglöstä rikki Korppoon Galtbyn laiturin ulkopuolella. (Allan Gustafsson, Vinden bär hem) Myrskyssä lokakuun alkupuolella 1921 iskeytyi jahti Svahn kotoisin Föglöstä rikki kallioon Galtbyn laiturin ulkopuolella Korppoossa. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel 5)
Suomalainen kuunari Surutoin (kapt. Tengström) vaurioitui jäissä joulukuussa 1867 Helsingörin edustalla, jonne se joutui menemään korjattavaksi. Folkwännen 8.1.1868 no 2 (Skeppolycka: Surutoin, kapt. Tengström – 1868 2.I hd n:o 1)
Kuunari Suomen onnettomuus. Alus kuului Raumalaisille merimiehille Oskar W. Ekroosille ja Emil Ringbomille.Aluksen päällikkönä oli Raumalainen kippari Ramstedt, Ekroos toimi perämiehenä. 29 lokakuun aamuna, kun Ekroos nukkui, oli kapteenilla kansivahti. Kun Ekroos kello 8 heräsi, hän kysyi kapteenilta joko Isokarin majakka näkyisi, johon vastattiin sekä majakan että reimarin näkyvän. Samassa merimies Euren, joka seisoi ruorissa, […]
Tullihöyrylaiva Suomi joutui karille kaksi peninkulmaa itään Pellingin salmesta 4.8.1885. Seuraavan vuonna kapteeni Rob Cornelius von Rehausen tuomittiin korvausvastuullisena syyllisenä karilleajoon. Suomalainen Wirallinen Lehti 14.8.1885 no 186 Nya Pressen 5.2.1886 no 34 Målet rörande tullångaren Suomis grundstötning (Kapten v. Rehausens svaromål) – 1886 n.pr n:o 96)
Porista kotoisin ollut fregatti (kapt. F.W. Riedell) oli matkallaan Schieldistä Genovaan hiilistissa 13.12.1874 joutunut ankaraan myrskyyn Espanjan rannikolla ja tuli hylyksi lähellä Santanderia. Vakuutusyhtiö korvasi haverista 60.000 markkaa. Sanomia Turusta 31.12.1874 no 53 Sanomia Turusta 7.11.1878 no 87 Åbo Posten 13.3.1875 no 31 Helsingfors Dagbladet 18.12.1874 no 345 Helsingfors Dagbladet 7.11.1876 no 87 Äbo Posten […]
Haaksirikko. Sanan lennättimellä on tullut tieto, että parkkilaiwa Suomi, kapteeni I. E. Nyberg, toukok. 29 p. kokonaan on hukkunut Hullin kaupungin edustalla. Wäki pelastettiin kuitenkin. Laiwa, joka oli apteekari H. W. Hjeltin y. m. tästä kaupungista, oli rakettu w. 1866, 300 lästin wetoinen ja wakuutettu. (Sanomia Turusta 2.6.1871 no 22) Parkki Suomi (300 lästiä) oli […]
Höyrylaiva Suomi sai potkurivaurion matkallaan Turusta Helsinkiin 16.8.1870. Suomalainen Wirallinen Lehti 14.8.1885 no 186 (Ångf. Suomis missöde – 1870 25.VIII åu n:o 131)
Yarmounthista sähkötettiin, että suomalainen laiva Suomi oli tullut sinne kärsittyään vaurioita merellä. Helsingfors Dagbladet 13.2.1869 no 36 (Skeppet Suomi och Aino skadade – 1869 13.II hd n:o 36)
Höyrylaiva Suomi koki akselivaurioita ja jouduttiin korjaamaan. Helsingfors Fagbladet 29.6.1865 no 147 (Haaksi-vahingoita. Kuunari Ilma Raumalta. Kuunari Johan Henrik. Höyrylaiva Suomi – 1865 23.VI st n:o 25)
(Ångf. Suomi grundstött – 1859 21.VI åu n:o 47)
Kuunari. Vetomäärä 50 lästiä. Rakennettu Haminassa 1842. .. Matkoja: kapteeni Sundström toi 1847 laivan Ouluun, josta se 1/11 purjehti Itämerelle, mutta haaksirikkoutui jo saman marraskuun 17 päivänä Lyypekin matkallaan Uudenkaarlepyyn edustalla ”Häll Båk” nimisen majakan lähellä Thorsön ulkopuolella jääden hylyksi. Aluksen lastina oli voita, tervaa ja potaskaa. Lastin arveltiin voitavan pelastaa, mutta alus jäänee hylyksi. […]
Haaksirikko. Laiwa Suometar Raumalta kapteeni Daniel Laurein johdolla, on nisulastilla matkalla Bernjanstadista [Berdyans’k, Ukraina], sumun ja myrskyn tähden wiime joulukuun 8 päiwää wastaan yöllä joutunut haaksirikkoon lähellä Kertsch’in [Kerch] kaupunkia. — Laiwan wäki on pelastunut ja tulee kentiksi maitse kotia. (Sanomia Turusta 17.2.1871 no 7) Folkwännen 18.1.1871 no 3 Finlands Allmänna Tidning 21.1.1871 no 17 […]
Priki Suometar (kapt. F.F. Fagerström) joutui merionnettomuuteen vuonna 1867 Nieuve Diepissä ja joutui korjattavaksi. Helsingfors Dagblad 11.3.1868 no 59 (Sjöolyckor: Briggen Suometar fr. Wiborg. Skonerten Aina fr. Borgå, barkskeppet Alice fr. Uleåborg, skonerten Joel från Kaskö, skeppet Zaar Peter fr. Kristinestad – 1867 11.XII folkvännen n:o 50) (Sjöolyckor: Fartyget Usko, kapt. Enlund, briggen Suometar, kapt. […]
Priki Suometar (kapt. F. Fagerström) lähti Viipurista marraskuussa 1863. Pohjanmerellä priki joutui myrskyn runtelemaksi ja joutui menemään hätäsatamaan korjauttamaan vaurioitaan. Helsingfors Tidningar 19.1.1864 no 14 Helsingfors Tidningar 4.1.1864 no 2 (Sjöolyckor: barkskeppet Rauha fr. Åbo, Barkskeppet Ilma fr.Åbo, och briggen Suometar – 1864 7.I folkv. n:o 1) (Briggen Suometar, tillhörig hr Gadd och Alfthan lidit […]
(Priki Suomalainen käynyt karille Fagerholman tulliaseman luona – 1885 st n:o 196)
Höyrylaiva Ilmalta, joka oli matkalla Porista Turkuun 18.5.1884 havaittiin ankkureiden varassa ollut kaljaasi, jonka miehistö oli jättänyt. Kaljaasi oli vesilastissa. Åbo Underrättelser 19.5.1885 no 135 Helsingfors Dagbladet 21.5.1884 no 137 (Merivahinko: Galeassi Suoja Porista – 1884 st n:o 117) (Haverist. Galeasen Suoja från Björneborg – 1884 åu n:o 135)
Suomalainen priki Sulo, joka oli matkalla Porista Englantiin löydettiin 24.6.1873 englantilaisen kalastusaluksen toimesta hylättynä Horns Reefin luota ja hinattiin sieltä Helgolandiin ja sieltä edelleen Saksan Cuxhaveniin. Helsingfors Dagbladet 6.7.1873 no 180
Kauppaneuvos Sundman Helsingistä omisti priki Storfursten Constantinin, joka kesäkuussa 1869 joutui täydelliseen haaksirikkoon Englannin kanaalissa. Laivan väestö saatiin pelastettua. Uusi Suometar 3.6.1869 no 44 (Sjöolycka. Briggen Storfursten Constantin från H:fors 1869 9.VI folkvännen n:o 23) (Sjöolycka. Briggen Storfursten Constantin – 1869 2.VI hfbl n:o 124)
Turkulainen parkki (587 rek.t) Storfusten (kapt. Petrell) ajoi karille Gaddenin majakan luona Gotlanninnissa. Vauriot eivät olleet isoja, mutta apuun tullut höyrylaiva vaati 23.000 kr pelastuspalkkiota. Parkki oli rakennettu 1857 ja sen omistivat Nystedt ja Spoof. Åbo Posten 7.11.1879 no 259 Folkwännen 12.11.1879 no 46 Riksantikvariämbetet Fornsök (Turkulainen laiva Storfursten on Gottlannin lähellä joutunut karille – […]
Helsinkiläinen höyrylaiva Storfursten ja itävaltalainen parkki Nina kolaroivat Ruotsin rannikolla. Ensimainittu tuomittiin syylliseksi ja korvauksiin. Åbo Tidning 20.3.1884 no 78 (Dom I kollisionsmålet mellan Helsingfors ångaren Storfusten o. österrikiste barken Nina – 1884 å.td n:o 78)
(Ångf. Storfursten stött på grund – 1880 10.IX hd n:o 245)
Hl. Storfursten ajoi 18.6.1851 kivelle lähdettyään Tukholmasta kohti Turkua. Alusta saatiin kevennettyä ja lopulta irti karilta. Morgonbladet 3.7.1851 no 49 Ilmarinen 5.7.1851 no 53 (Ångfartyget Storfursten, kastadt på en sandbank – 1851 3.VII m:bl n:o 49) (Åbo. Ångfursten råkat på grund – 1851 20.VI åt n:o 47)
(Ångf.Storfursten har stött på en klippa I Pargas skärgård – 1848 7.VI ht n:o 44, 10.VI n:o 45) (Höyryalukset Furts Menschikoff ja Storfursten joutuneet luodolle – 1848 17.VI my n:o 24) (Höyryalus Strorfursten päässyt irti luodolta – 1848 23.VI my n:o 25) (Ångfartyget Storfurtsen stött på grund – 1848 8.VI m:bl n:o 43) (Åbo. Ångfartyget […]
(Några ord till Morgonbladet I anledning af dess uppgift ang.orsaken till ångf.”Storfurstens” grundstötning – 1844 27.VII ht n:0 74) (Om ångf. Storfurstens grundstötning – 1844 27.VII n:o 59) (Helsingfors. Storfursten stött på grundd – 1844 1.VIII s n:o 31 (Storfursten stött på grund – 1844 27.VII åt n:o 59)
Majakkalaiva Storbrottenin päällikkö A.V. Kalen oli lomalla, sijaisenaan majakkalaivan ensimmäinen perämies Otto Åberg, kun sunnuntaina 17 syyskuuta 1922 luotsi Alfred Blomqvist ilmoitti hänelle puhelimitse, että majakkalaivan perän taakse köyden varaan oli asetettu ajomiina, joka oli tavoitettu merestä ohitse ajelehtimassa. Kapteeni Kalen ilmoitti heti tilanteesta luotsipiiripäällikölle eversti Hjeltille. Tämä kehoitti pitämään miinan paikallaan, kunnes se moottoriveneellä […]
Rakennettu 1859, vetoisuus 84 lästiä. Kotipaikka Lemland Ahvenanmaalla. Vuonna 1867 Stora Finland (kapt. Andersson) oli puutavaralastissa matkalla Luleåsta Rostockiin kun se sai vuodon ja upposi. Alus saatiin hinattua vuotavana ja lastinsa varassa kelluvana Visbyseen. (Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 794) Finlands Almänna Tidning 11.12.1868 no 289 (Sjöolyckor: Skonerten Anton från Nystad, en […]
Hl. Sten II oli rakennettu 1901 Varkauden telakalla raudasta. Sen päämitat olivat: pituus 30,95 m, leveys 7,10 m ja syvyys 3,16 m ja vetoisuus 227,16 brt. Konevoima 90 ind.hv ja nopeus 7 solmua. Ensimmäinen varustamo oli helsinkiläinen Finska Stenindustri A.B., mutta myöhemmin alus siirtyi Turkuun W. Johansson & Co:lle. Luultavasti laivaa oli alussa käytetty raskaiden […]
Loppuvuodesta 1889 teki porilainen kaljaasi haaksirikon Viron rannikolla. Kaljaasin omistivat merimies F. Sundström ja V. Grönman. Kaljaasi oli tuomassa jauholastia Pietarista. Westra Finland 11.12.1889 no 99 Westra Finland 20.11.1889 no 93 Nya Pressen 22.11.1889 no 318A Hufvudstadsbladet 22.11.1889 no 276 Åbo Tidning 23.11.1889 no 319 (Haveri gjorde galeasen Sovinto fr. Björneborg – 1889 b:borgs t […]
Tukholmasta. Kaljaasi Sovinto, A. Isaksson, on halkolastissa rantautunut Ahvenanmaan puolella ja kokonaan tuhoutunut. Miehistö pelastettu. (1871 30.XI åu) Hufvudstadsbladet 2.12.1871 no 281 Wiborgs Tidning 6.12.1871 no 95
Suomalainen parkki Sovinto (kapt. Ekqvist), joka oli matkalla Shieldsistä Cadiziin saapui 14.2.1869 Gravenesendiin vaurioituneena, jotka olivat vauriot olivat syntyneet yhteentörmäyksen seurauksena. Helsingfors Dagbladet 26.2.1869 no 47 (Sjöfartsnotiser. Sovinto och Delphin skadade – 1869 26.II hd n:o 47)
Uudestakaupungista kotoisin ollut kuunari Sovinto oli matkalla Lyypelliin kun se joutui vuotava hakeutumaan turvasatamaan Slitessä Gotlannissa. Finlands Allmänna Tidning 21.9.1876 no 219 Östra Finland 22.9.1876 no 111 (Skonerten Sovinto o. briggen Adonis lidit skeppbrott – 1876 21.IX fat n:o 219) (Skeppet Sovinto från Nystad lidit skeppbrott – 1876 19.IX åp n:o 108)
Suomalainen parkkilaiva Sovinto (kapt. Gustafsson) oli matkalla Lontoosta Cardiffiin joutui merellä vahinkoja kärsittyään hakeutumaan Doveriin. Helsingfors Dagblad 14.12.1867 no 292 (Sjöolyckor drabbat barkskeppet Ocean, fr. Brahestad, Sovinto, kapt. Gustafsson, skonerten Appellina, kapt. Eriksson, Aina, kapten Ahlroth – 1867 16.XII hfbl n:o 293)
Venäläinen sukellusvene, jonka yli 23.5 1916 ajoi ruotsalainen höyrylaiva Ångermanland Ahvenanmerellä ja upotti sen miehistöineen (18). Alus oli rakennettu 1904, se painoi 122 ton, sen nopeus oli 9 solmua pinnalla ja 6 solmua sukeltaen, siinä oli yksi torpeedoputki ja 37 mm tykki Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies Per-Olof Ekman, Havs vargar Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. […]
Höyrylaiva Solid ajoi karille Naantalin luona 7.5.1842, mutta oli jo irroitettu seuraavana aamuna. Helsingfors Tidningar 14.5.1842 no 37 (Ångfartyget Solide stött på grund – 1842 11.V åu n:o 36)
Helsingistä kotoisin ollut laiva Sofia Adelaine oli rantautunut lokakuun 1863 vallinneissa kovissa myrskyissä Marstrandin tykönä. Suomen Julkisia Sanomia 30.11.1863 no 92 (Myrsky. Laivat Sofia Adelaida ja Helsingfors Helsingistä hukkuneet. Laiva Grefve berg matkalla – 1863 9.XI hu n:o 89) (Haaksi-rikkoja: Helsingin laivat Sofia Adelaine ja Helsingfors – 1863 13.XI tähti n:o 34) (Förolyckade fartyg: Sophia […]
Myrsky teki kiusaa 23.11 ruotsalaiselle kuunari Sofialle. Lerhamnista kotoisin ollut alus oli matkalla Åhusista Lappoon Utöstä ottanut luotsin kyytiinsä, minkä jälkeen joutunut luovimaan kovaa pohjoismyrskyä vastaan. Myrsky oli niin voimakas, että molemmat ankkurit jouduttiin laskemaan lähellä Groharua, mutta kettingit katkesivat. Silloin kapteeni Nils Petter Hansson ja miehistö laskivat laivaveneen ja rantautuivat Groharu klippornalle. He joutuivat […]
Suomalainen kaljaasi Sofia oli viemässä viljalastia Ahvenanmaalta Tukholmaan kun se ajoi kivelle 9.11.1886, jolloin alus täyttyi vedellä. Söderarmin majakanvartijat pelastivat miehistön syksyiseltä mereltä. Åbo Tidning 17.11.1866 no 313
Hankoon matkalla ollut ruotsalainen postivene kärsi jäiden aiheuttamista vaikeuksista vuodenvaihteessa 1870-71. Hufvudstadsbladet 3.1.1871 no 2 (Postångaren Sofia fördröd – 1871 8.I hd n:o 6) (Postångaren Sofias resor, drifis – 1871 6.II hd n:o 35)