Haverit.netSuomalainen parkkilaiva Ruhtinas (kapt. Gronberg) oli matkalla Shieldsistä Adeniin kun se joutui vuotavana hakeutumaan turvasatamaan Galloperiin. (Barkskeppet Ruhtinas på grund – 1868 16.I fat n:o 12) (Skeppolycka: Ruhtinas – 1868 13.I hd n:o 9) (Ruhtinas, kapt. Granberg, på grund – 1868 2.III hd n:o 51) (Skeppet Ruhtinas från Björneborg, kapt. Fontell, förlust – 1868 11.IX […]
Laiva Ruhtinas (kapt. Söderholm) kaatui kyljelleen kolme peninkulmaan Odessan kaupungista. Sanomia Turusta 7.7.1865 no 27
Helsingistä kotoisin ollut laiva Rosa (kapt. F. Sjöman) joutui englantilaisen höyrylaivan päällepuskemaksi, jonka johdosta Rosa joutui menemään Doveriin korjattavaksi. Åbo Tidning 5.12.1889 no 331 (Skeppet Rosa fr. Hfors lidit skeppbrott – 1889 folkv n:o 288)
Suomalainen kuunari Rosa (232 nrt, kapt. J.D. Mattson) Ahvenanmaan Lumparlandista oli matkalla painolastissa Suttonbridgestä kotiin kun sen ajoi rannalle Helgborgissa ja jäi todennäköisesti hylyksi. Miehistö pelastui. Sjöhistoriska Årsskrift för Åland 2002-2003. Stiftelsen Ålands Sjöfartmuseum, Mariehamn 2003, s. 79 Åbo Underrättelser 15.11.1882 no 311 Åbo Posten 18.11.1882 no 269 (Skonerten Rosa, hemma I Mariehamn har strandat […]
Parkkilaiva Rosa joutui päälleajetuksi, mutta se saatiin korjattua Helsingörissä. Åbo Posten 28.10.1876 no 125 (Barkskeppet Rosa blef kullsegladt – 1876 26.X hd n:o 292)
Uponnut kaljaasi. Muutama päivä sitten upposi lähellä Förbytä Finbyssä kaljaasi Ros lastinaan kiviä. Kaljaasi, jonka omisti kippari Elis Andersson Finbyn Norbystä, oli saanut vuodon lastin terävistä kivistä. Lähdettyään lastaus laiturista vapaammille vesille oli alus uponnut nopeasti. Kippari oli joutunut jättämään aluksen. (1900 13.XII åu) Hangö 11.12.1900 np 109 Åbo Tidning 14.12.1900 no 340
Palanut alus. Kaljaas Jalo, joka oli ankkurissa Waskiluodon satamassa ja oli ottanut laiwasta Romance 450 tynnyriä osaksi petroleumia, osaksi kaasuöljyä lastikseen, syttyi eilen aamuna 7 aikana palamaan. Tuli pääsi irti kahwia keitettäissä. Laiwuri ja hänen waimonsa owat waarallisesti wahingoittuneet ja wiety sairashuoneesen. Kaljaasi ja lasti paloiwat tykkänään. Wahinko on laskettu 25,000 markaksi. Kaljaasi oli laiwurin […]
Höyrylaiva Rolandseckin (kapt. C.Fr. Wessels) höyrylaivan kone reistaili Vaasan edustalla jo toistamiseen. Åbo Tidning 24.10.1890 no 289 (Haveri. Ångaren Rolandseck utanför Wasa – 1890 wt n:o 164)
Höyrylaiva Roine sai potkurivaurion pohjakosketuksesta Sotkansalmessa ja joutui menemään Tampereelle korjattavaksi. Samassa paikassa Adolf Törngren koki saman kohtalon. Helsingfors Dagbladet 3.6.1876 no 149 Höyrylaivat Roine ja Adolf Törngren karilla – 1876 1.VI häm n:o 22)
Suomalainen priki Rocca al Mare (kapt. Frisk) oli ottanut viljalastin Kronstadtista Tukholmaan vietäväksi kun se koki totaalihaaksirikon 22.11.1867 Bläsen luona Gotlannissa. Hufvudstadsbladet 9.12.1867 no 287 Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289 (Sjöolyckor: Skonerten Joel från Kaskö; Skonerten Stora Finland fr. Åbo; briggen Rocca al Mare, kapt. Frisk; barkskeppet Ocean fr. Brahestad; fartyget Carl Johan, briggen […]
Rigel upposi 28.11.1966 sokerijuurikaslastissa matkalla Turkuun 15 mpk Utöstä lounaaseen keulaluukun murruttua. Alus oli 480 tonnin saksalainen lastialus, jonka turmasta pelastettiin kaksi henkilöä neljän todennäköisesti hukuttua. Vapalahti, Suomalaisia laivaonnettomuuksia 1953-1973, s. 102
Kolmimastoinen kuunarilaiva Richard. Tunnusmerkki VDLZ. Rauman laivarekisterissä n:o 230. Rakennettu v. 1886 tammesta, Tanskassa Bornholman saarella Rönnössä. Pituus 40,0 m, leveys 8,34 m, ruuman korkeus 3,38 m. Brutto 810,72 m³=286,47 rek.t. Netto 698,35 m³=246,77 rek.t. …Kaikki sujui aluksi aivan hyvin, kunnes alus oli lokakuussa tulossa Saksasta, Lybeckistä, suolalastissa. Määräsatamana oli Mäntyluoto, minne Richard ei milloinkaan […]
Kuunari Reinhold (115 lästiä, kapt. Carlsson) oli kotoisin Ahvenanmaalta. Alus oli matkalla myöhäissyksyllä 1864 Shieldsistä Tukholmaan kun se Bornholmin luona kolaroi toisen aluksen kanssa. Reinhold joutui korjauttamaan vahinkonsa ennen matkan jatkamista. Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138 (Sjöolyckor: finska skonerten Axel fr. Kristinestad, skonerten Reinhold från Åland – 1864 23.XI hd n:o 273) (Sjöolyckor: Skonerten Alexander […]
Joulukuussa 1939 Neuvostoliiton aloitettua Talvisodan huomasi SC 322 höyryaluksen läntisellä kurssilla Helsingin ulkopuolella. Kapteeniluutnantti Vladimir Polestsjuk antoi pysähtymiskäskyn, mitään ei tapahtunut. Höyrylaiva vain kiihdytti vauhtia. Kun välimatka oli pienentynyt alle 1000 m, hän ampui keulatorpedon. Se osui styyrpuurinpuolelle lähelle takamastoa ja upotti aluksen. Päällikkö ilmoitti upottaneensa 7 000 tonnisen aluksen. Saalis oli todellisuudessa saksalainen s/s […]
Porvoolainen parkki Regina (kapt. R. Hacklin) joutui merihätään Norjan rannikolla syksyllä 1875. Regina oli matkalla Kotkasta Dubliniin. Helsingfors Dagblad 4.10.1875 no 270 Åbo Posten 16.10.1875 no 121 Helsingfors Dagblad 19.10.1875 no 285 (Ang. barkskeppet Reginas haveri – 1875 13.X borgåbl n:o 81)
Raumalaisfregatti Raumo (kapt. Söderlund) oli lastannut kivihiiltä Englannin Bristolista kun se haaksirikkoutui kivihiiliräjähdyksessä Bristolinlahdella 3.3.1861. Osittain haavoittunut miehistö saapui Padstowiin. Raumo oli uusi alus ja oli rakennettu vasta edellisenä vuonna. Raumon vetoisuus oli 365 lästiä ja pituus 53,40 meriä. Papperslyktan 25.3.1861 no 12 (Freg. Raumo förolyckats – 1861 25.VIII papperslycktan n:o 12) (Fregattskeppet Raumo, kapten […]
Karille tarttui wiime tuorstaina parkkilaiwa Rauma katteini Grönblom, matkalla Tammisaaresta Reposaarelle wiime mainitun sataman suussa. (Uusi Suometar 26.5.1885 no 118) (Parkkilaiva Raumo sattunut karille lähellä Reposaarta – 1885 sat n:o 40) (Barkskeppet Rauma grundstött närä Räfsö – 1885 åu n:o 137, 138
Kemiöläinen kaljaasi Rauha, kipparina Gustaf Karlsson, tuhoutui myrskyssä kalkkilastissa matkalla Västlaxista Vaasaan. Onnettomuus tapahtui Kristiinankaupungin korkeudella heinäkuussa 1910. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel 5) Turun Lehti 12.7.1910 no 79
Parkkilaiva, 650 nrt, rakennettu Uudessakaupungissa 1857. Varustajat (1857) A.C.Blomin leski, (1869) Olof ja A.E.Blom. Haaksirikko 1881 Grislehamnin luona. Aura 24.6.1881 no 25 Uusi Suometar 28.6.1881 no 144 Aura 2.9.1881 no 35 Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 258, 558 Merenkyntäjiä Uudestakaupungista, s.108
(Sjöolyckor: barkskeppet Rauha fr. Åbo, Barkskeppet Ilma fr.Åbo, och briggen Suometar – 1864 7.I folkv. n:o 1)
233 rekisteri tonninen parkkilaiva. 1 heinäkuuta 1880 (29.6.1880?) rantautui sankassa sumussa lähellä Märkettiä parkkilaiva Rapide (kapt. Pettersson) ja jouduttiin jättämään hylyksi. Nauvolainen alus oli matkalla Lybeckistä Räfsöön [Reposaari], Kapteenina K.E. Pettersson. Riki ja varustus on pelastettu. Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel 3 Andersson Jan, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. […]
Houtskärissä 1857 rakennettu 35 tonninen kaljaasi Rapid tuhoutui lähellä Hankoa vuonna 1927. (Jan-Erik Börman : Slutseglat)
Höyrylaiva Rapid (kapt. Broberg) Turusta kolaroi kaljaasi Nordstjernan kanssa Suomenlinnassa Långörnssundissa [Långörn = Särkkä] sillä seurauksella, että jälkimainittu alkoi vuotamaan ja kapteeni miehistöineen joutui siirtymään pois uppoavasta aluksesta. Helsingfors Dagblad 5.7.1874 no 179 Morgonbladet 10.7.1874 no 156 (Ångaren Rapid fr.Åbo kommiet I kollision med galeasen Nordenstjernan – 1874 4.VII hfbl n:o 151) (Sjöförklaring af kapten […]
Kolmimastoinen kaljaasi Rakkaus. Tunnusmerkit VBLH. Rauman laivarekisterissä n:o 316. Rakennettu v. 1892 männystä, Kustavin Tjusholmin telakalla. Pituus 27,23 m, leveys 8,55 m, ruuman syvyys 3,3 m. Brutto 464,75 m³=164,223 rek.t. Netto 442,71 m³=156,44 rek.t. Rekisteröity Raumalle 5.21917. Poistettu rekisteristä 21.5.1921. Vuoden 1921 purjehduskausi alkoi uuden päällikön, Oiva Wasunnan, johdolla. Raskaassa parrulastissa Flensburgiin matkalla ollut alus […]
Kuunari Rakkaus menetti ankkurinsa Helsingin edustalla. Hufvudstadsbladet 22.11.1870 no 271 Wiborgs Tidning 26.11.1870 no 94 (Sjöolycka. Skonerten Rakkaus – 1870 21.XI hd n:o 270)
Priki Prividentia (kapt. Andersen) menetti matkalla Haminasta Dundeen osan kansilastistaan. Helsingfors Dagbladet 21.12.1867 no 298
212 lästin vetoinen Vaasasta kotoisin ollut alus Providence haaksirikkoutui joulukuussa 1869 Goodwinsannan [Goodwin Sands, UK] lähellä. Kapteeni, konstaapeli ja kajuuttavahti pelastuivat, perämies hukkui. 11 miestä, jotka lähtivät pelastusveneellä ovat tietämättömissä. Vaasan historia III, Anneli Mäkelä, Vaasa Oy 1985, s. 150 Hufvudstadsbladet 3.1.1870 no 1 Uusi Suometar 7.1.1870 no 2 Sanomia Turusta 7.1.1870 no 1 Suomalainen […]
Ahvenanmaalta kotoisin ollut kuunarilaiva Probus (kapt. Jansson) joutui 4.10.1880 pahaan myrskyyn Carlshamnin ulkopuolella ja sai pahan vuodon. Alus oli lautalastissa. Åbo Posten 19.10.1880 no 243 Suomalainen Wirallinen Lehti 21.10.1880 no 124 (Haverier. Skonerten Julia från Kimito.- Finska skonerten Telegraf på väg till P.borg.- Skonerten Probus från Åland, kapten Jansson – 1880 20.X hfbl n:o 244A).
Beriktigade af notisen I N.Pr. n:o 346 under rubrik ”Tullmål” ang. ångbåten Priroso haveri – 1886 n.pr n:o 347)
Karille ajanut ja uponnut hinaushöyryalus. Sunnuntaina ajoi karille Finska Ångfartygs ab:n hinaushöyryalus Primus lähellä Helsinkiä. Alus irtosi karilta omin voimin, mutta upposi välittömästi. Pelastushöyryalus Protector lähti eilen aamulla onnettomuuspaikalle. Primus oli matkalla Kotkasta Helsinkiin hinaten yhtä F. Å. A.:lle kuuluvaa proomua. (1912 8.X åu). Västra Nyland 10.10.1912 no 117 Hufvudstadsbladet 12.10.1912 no 279
Kemiössä 1875 rakennettu 113 lästinen, 209,3 (228) rekisteri tonnin kuunari. Aluksen osti viimeiseksi merenkulkija Isakson Pensarista. Kuunari makasi ankkurissa kotilahdellaan, kun koillismyrsky iski alukseen ja se ajautui rantaan Storpensarissa, Svartholmissa ja siitä tuli hylky. Primusta kutsuttiin väylänvarrella ”Isakssonin perheen viimeiseksi aarteeksi”. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel 3).
Vuonna 1878 uutisoitiin kahdesti tervaa Lyypekkiin kuljettaneen oululaisen laiva Primuksen karilleajoista. Jälkimmäisellä kerralla tapahtui lokakuussa Gottlannin rannikolla. Morgonbladet 12.10.1878 no 238 Finlands Allmänna Tidning 15.10.1878 no 240 (Skeppet Primus från Uleåborg på grund – 1878 15.X fat n:o 240) (Primus laiva Oulusta joutui karille – 1878 31.VIII kaiku n:o 35) (Primus laiva joutui uudestaan karille […]
Suomalainen priki Primus (kapt. Sjövall) oli tulossa puutavaralastissa Porista kun se 2.7.1868 oli pyrkimässä Antverpenin uuteen satamaan ja ruhjoi kylkensä niin pahoin, että siitä tuli lopulta korjauskelvoton. Finlands Allmänna Tidning 14.7.1868 no 160 (Briggen Primus, kapt. Sjövall fr. Björneborg – 1868 15.VII folkvännen n:o 29)
Suomalainen priki Preciosa (kapt. Carl Gustaf Lindström) oli tuomassa suolalastia Torreviejasta Gevleen kun se tuulessa joutui 7.6.1873 karille Fårön kohdalla. Kaksi ruotsalaista tykkivenettä pääsivät haaksirikkoisen avuksi ja hinasivat sen Slitehamnin suulle. Aluksen saamat isot vauriot vaativat korjaamista paikan päällä. Preciosa oli rakennnettu 1847 ja sen vetoisuuus oli 124 lästiä. Oulun Wiikko-Sanomia 28.6.1873 no 26 (Strandning. […]
Turusta kotoisin ollut priki Preciosa (kapt. U. Bergenheim) joutui loppusyksystä 1865 Itämerellä niin kovaan myrskyyn, että aallot vyöryivät yli kannen ja veivät mennessään mm meries Åbergin, joka hukkui. Halikon Pyhän Birgitan keskiaikaisessa kivikirkossa on priki Preciosa votiivilaivana. Tähti 1.12.1865 no 48 (Haaksirikko. Priki Preciosa Turusta – 1865 24.XI st n:o 47) (Priki Preciosa, Turusta, onnettomuus […]
Suomalainen kuunari Port Kunda (kapt. J. Essi) haaksirikkoui Ruotsin rannikolla 17.10.1874. Kuunari oli painolastissa matkalla Raahesta Riikaan kun se koki haaksirikon Grassgrundetilla Holmö Gaddin luona. Voimakkaassa etelänpuoleisessa tuulessa kuunari ajelehtinut kiville, jossa se murskautui ja lopulta upposi. Helsingfors Dagbladet 16.11.1874 no 313 Morgonbladet 16.11.1874 no 266 (Finska skonerten Port Kunda från Brahestad förolyckats – 1874 […]
Turkulaisvarustamo Åbo Nya Ångfartygsaktiebolag tilasi vuonna 1863 Tukholmasta Bergsundin telakalta 150 jalkaa pitkän ja koneteholtaan 100-hevosvoimaisen potkurialuksen. Alus, joka valmistui seuraavana vuonna sai nimen Porthan. Se liikennöi linjalla Turku-Helsinki-Lyypekki ja myöhemmin lisäksi rannikkolinjalla Oulu-Pietari. Höyrylaiva Porthan (kapt. G. Mattsn) otti lastin Luupekistä myöhäissyksyllä 1882 ja lähti tuomaan sitä Suomeen ennenkuin purjehduskausi jäiden takia loppuisi. Matkalla […]
(Ångf.Porthan stött på grund – 1869 22.VIII hfbl n:o 193)
Reittiliikennettä Turku-Pori ajanut höyrylaiva Porthan sai uudemman kerran pohjakosketuksen Aurajoessa. Helsingfors Dagbladet 28.10.1864 no 251 (Ångf. Porthan stött på grund I Aura – 1864 25.X åu n:o 126) (Orsaken till ångf. Porthans påstötning – 1864 29.XI åu n:o 141)
Lähellä Relandersgrundin majakkalaivaa Rauman ulkopuolella saksalainen sukellusvene UB 36 pysäytti suomalaisen höyrylaiva Pehr Brahen (500 brt) 2.8.1916. Luutnantti Kurt Albrecht määräsi miehistön (16) pelastusveneisiin ja upotti hyvin tähdätyillä laukauksilla aluksen vesilinjaan. Miehistön pelasti ruotsalainen höyrylaiva Öland , joka vähän aiemmin tarkastettiin sukellusveneen toimesta. (Per-Olaf Ekman, Havs vargar). Tukholmassa Bergsunds Mekaniska Verkstad oli 1864 rakentanut raudasta […]
(Höyrylaiva Pehr Brahe joutunut karille Nornholman luona – 1890 st n:o 89)
(Ångf. Pehr Brahe grundstött utanför Hangö Tulludd – 1883 å.td n:o 129, n:o 131) (Ångf. Pehr Brahe grundstött på Hangö-vesterfjärden I närheten af Skjälstens grund – 1883 åu n:o 129)
(Höyryalus Pehr Brahe karille – 1878 23.XI st n:o 94) (Ångaren Pehr Brahes grundstötning – 1878 21.XI åu n:o 317) [Haveripaikkaa hakiessa: Jos sama hl Pehr Brahe kuin alla, niin kävi karilla monta kertaa ja upposi vasta 1916 sukellusveneen tykkitulella: http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/pehrbrahe/laiva.html Ostettiin keväällä 1876 varustamo Pehr Brahelle Turkuun hintaan 100.000 Skr, nimeksi Pehr Brahe, ryhtyi ajamaan […]
(Yhteentörmäys Pehr Brahe laivan kanssa Oulun satamassa – 1878 1.X swl n:o 117)
(Ångb. Per Brahe grundstött – 1876 18.V åu n:o 114) (Om ångf. Pehr Brahes grundstötning – 1876 22.V åu n:o 117) (Ångaren Pehr Brahe stött på grund utanför Hangö – 1876 16.VI n:o 137, n:o 138). (Ångbotskollision med ångbåtarna Björneborg och Pehr Brahe – 1876 6.IX åu n:o 206) (Om kollision mellan ångb. Björneborg och […]
Parkki Pegasus haaksirikkutunut 9.9. 1912 Märketillä. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri Nelimastoinen norjalaisparkki ajoi kahdesti karille Märketin vesillä. Ensimmäisen kerran se tapahtui Märketskallanilla 9.9.1912, jolloin miehistö jätti laivan ja hakeutui turvaan majakkasaarelle. Työn aikana alkoi varsianinen myrsky, joka irroitti haveristin karilata ja alus lähti ajelehtimaan. Lopulta se päätyi Norra Sankanille, jossa se joitui uudestaan karille. […]
(Ångf. Patria stött på grund vid Brandö – 1883 wt n:o 65) (Genmäle till Å.T. I anl. Af uppsatsen I n:r 247 ang. Patrias haverireglering – 1886 åt n:o 272)
Parkki Patria (kapt. F. Muller) sai pohjakosketuksen Drogdenissa, mutta pääsi jatkamaan matkaa, Oulun Wiikko-sanomia 14.10.1865 no 41
Suomalainen laiva Paradox kärsi huomattavia vahinkoja Ranskan rannikolla, menettäen koko kölinsä sekä sai runkoonsa useita vuotoja. Paradox oli tuomassa puutavaralastia Ruotsin Skellefteåsta kun se hinauksen yhteydessä upposi Sainte Marie-majakan luona Marseillessa. Åbo Tidning 20.11.1890 no 316 Åbo Tidning 21.11.1890 no 317 Åbo Tidning 24.11.1890 no 320 Åbo Tidning 27.11.1890 no 323 (Wasa rederibolag tillhöriga barkskeppet […]
Rovenista Pietariin matkalla ollut norjalainen priki Pan haaksirikkoutui Suomenlahdella ja hinattiin myöhemmin Helsinkiin. Aluksen ja lastin pelastamisen korvaamisesta käytiin myöhemmin kiistaa. Helsingfors Dagbladet 18.10.1873 no 284 Uusi Suometar 22.10.1873 no 124 Helsingfors Dagbladet 27.10.1873 no 293 Folkwännen 29.10.1873 no 44 (Norska fartyget Pan drifvid till H.fors – 1873 14.X m.bl n:o 238)