Haverit.netKuunarilaiva Hilda. Tunnusmerkit VDJL ja OHPR 1.2.1934 alkaen. Rauman laivarekisterissä n:o 159. Rakenettu vuonna 1904 Luvian Laitakarissa, männystä. Pituus 35 m, leveys 8,65 m, ruuman syvyys 3,8 m. Brutto 788,8 m³=278,5 rek.t. Netto 749,66 m³=264,87 rek.t. Hilda rekisteröitiin Raumalle vuonna 1919 ja poistettiin rekisteristä marraskuussa 1936 edellisessä kuussa Eckerössä sattuneen haaksirikon seurauksena. …Vuonna 1934 päälliköksi […]
Turkulainen priki Hilda, 281t (kapt. Westman) haaksirikkoutui lautalastissa matkalla Pietarsaari-Glyckstadt karille myrskyssä 7.11.1896 Kalskär Smattornan pohjoispuolella, Saggön itäpuolella ankkuriketjujen katkettua. Miehistö, riki ja osa varusteista pelastettu. Hinattu Karlskäriin. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; Marcus Lindholm Rauhan meri, Eka Metsävuori. Suomen Urheilusukeltajain liitto ry Kauppa ja Laivaliike. Tullilaitos 1896 Åland 14.11.1896 no 91 Rauman […]
Parkki Hilda oli rakennettu 1865 Sundissa ja se oli vetoisuudeltaan 374 nrt. Kotipaikka Sund. Pääisännät G. Danielsson ja M. Mickelsson. Tuhoutui Björkön saaristossa 1901. Sanomia Turusta 23.11.1901 no 274 Åbo Underrättelser 29.11.1901 no 323 Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Parkki Hilda haaksirikkoutunut 20.11. 1901 Ledsundissa. Erkki Metsävuori : Rauhan meri Lemlantilainen […]
Kaljaasi Hilda oli rakennettu 1864 ja oli vetoisuudeltaan 43 lästiä. Kotipaikka Vårdö ja pääisännät olivay K.A. Sundman ja M. Matsson. Merivahinko 1881. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Sundilainen kaljaasi Hilda tuhoutui 15.10. 1881 Långögrundetilla Rödhamnin ulkopuolella. Kaljaasi ajoi kivelle Långön ulkopuolella 14-15. 10 välisenä yönä navigointi virheen takia ja siitä tuli […]
Tukholmasta. Kaljaasi Hilda, Andersson, on haapapuulastissa rantautunut saareen Ahvenanmaan puolella ja kokonaan tuhoutunut. Miehistö pelastettu. (1871 30.XI åu) Helsingfors Dagblad 1.12.1871 no 327
Siipyyssä 1855 rakennettu kuunari Hilda (35 lästiä) haaksirikkoutui 14.10. 1857 Isokarin majakan luona. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 613
Rantautunut alus. Hbl kirjoittaa 21 tätäkuuta. Suuri englantilainen höyryalus, tullut Kronstadtista ja lastina viljaa, hamppua ja puutavaraa eilisen vastaisena yönä rantautunut lähellä Porkkalaa. Höyryalus ”Neptun”, joka ei kauan aikaa sitten osallistui siellä norjalaisen aluksen pelastamiseen toi kaupunkiin englantilaisen miehistön ja aloittanee tämän uudenkin onnettomuus aluksen pelastamisen.(1873 24.XI åu) Englantilainen höyryalus ”Hidalgo”, joka oli onnettomuudessa lähellä […]
Amerikkalainen priki Hero kapteeninaan Coldrey tuhoutui Hästö-Busössä syyskuun lopulla 1862. Alus oli matkalla Kronstadtista New Yorkiin. Osa lastista ja varusteista saatiin pelastettua. (A.Gustafsson: Åboländsk bygdesjöfart under segel) Åbo Underrättelser 25.11.1862 no 136 Helsingfors Tidningar 3.12.1862 no 281
Englantilainen hl Vulcan jätti Helsingborgiin suomalaisen priki Hermodin kapteenin ja kymmenhenkisen miehistön, jotka britit olivat pelastaneet Pohjanmereltä 28.11.1889. Turkulainen priki Hermod (kapt. Johansson) oli ollut matkalla Lontoosta kotiin kun alus sai vuodon, jota pumput eivät jaksaneet hoitaa ja alus alkoi täyttyä vedellä. Nya Pressen 9.12.1889 no 335
Kanadan Nova Scotiassa vuonna 1879 rakennettu kolmimastoinen parkki. Alus rakennettiin kovapuusta, raudalla ja kuparilla kiinnitetty sekä pohja peitetty yellow-metallilla. Parkin vetoisuus oli 982,53 brt / 936,22 nrt, pituus oli 54,86 m. Suomalaisomistukseen laiva siirtyi v 1908 kun se oli saapunut korjauksia varten Helsinkiin Tallinnasta. 29.9.1912 alus oli lähtenyt matkaan Torniosta Lontooseen kun se kovassa myrskyssä […]
Rantautunut moottoriproomu. Moottoriproomu Hermes Kristiinan-kaupungista rantautui myrskyssä lähellä Gåshällania. Aluksesta tulee todennäköisesti hylky. (1912 8.X åu) Vasabladet 8.10.1912 no 121 Syd-Österbotten 9.10.1912 no 81 Länsi-Suomi 10.10.1912 no 115 Finlands Allmänna Tidning 29.10.1912 no 251
Uponnut laiwa. Kapteeni Jansenin johtaman tästä kaupungista kotoisin olemaa prtiki Hermes, joka painolastilla oli kotomatkalla Englannista, kohtasi eräänä päiwänä wiimekuluneena marraskuun lopulla Pohjanmerellä tuuliaispään tapainen myrsky, jolloin laiwa sai wuodon ja alkoi upota. Miehistö otettiin uppoawasta laidasta (ruumassa oli seitsemän jalkaa wettä) erääseen ohikulkewaan höyrylaiwaan, joka wei haaksirikkoiset maihin Helsingborg’iin, josta miehistö näinä päiwinä on […]
Uudestakaupungista kotoisin ollut kuunari Herkules (153 lästiä), rakennettu 1854. Kuunarin omistaja oli Lindroth. Kärsi haaksirikon alkuvuodesta 1854 Yvican luona (?) Keski-Merellä [Välimeri] Finlands Allmänna Tidning 20.3.1854 no 66 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12 Morgonbladet 23.3.1854 no 24 http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/herkules.htm
Kevään korvilla kaatui Turun satamassa talvehtinut haminalainen kuunari Herkules. Åbo Tidning 6.5.1851 no 34 (Helsingfors. Isförhållanden. Sjöfarten. Skonerten Herkules kantrat genom stormen – 1851 30.IV ht n:o 34)
11.9. –42 venäläinen sukellusvene S 13 tapasi 38 M NW Getasta (Ahvenanmaa) yksinäisen höyryaluksen itäisellä kurssilla ja valot palaen. Ensimmäinen laukaus meni ohi, alus nousi pintaan ja lähti aluksen perään. Höyrylaiva sammutti valot ja kurvasi paapuuriin. Tykki miehitettiin, viiden minuutin ammunnan jälkeen lopetettiin tuli. Kaksi torpeedoa keskilaivaan lopetti höyryaluksen. Saalis oli suomalainen s/s Hera (1 […]
Hollannista Harlingenista kotoisin ollut parkkilaiva Henriette tuhoutui Klovaskärin ulkosaaristossa 21.10. 1880 ajettuaan kolarin kelluvan hylyn kanssa Lågskärin eteläpuolella. Alus oli painolastissa matkalla Delfziljistä Sundsvalliin. Miehistö pelastautui Klovaskäriin. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Åbo Posten 3.11.1880 no 256 Suomalainen Wirallinen Lehti 4.11.1880 no 130
Kuunari Henrietta (kapt. Antman) oli puutavaralastissa matkalla Helsingistä Cadiziin kun se haaksirikkoutui Tanskan Læsøn luona. Helsingfors Dagblad 12.12.1871 no 338 Åbo Underrättelser 18.12.1871 no 196 Hufvudstadsbladet 19.12.1871 no 295A Wiborgs Tidning 20.12.1871 no 99 Wikingen 27.12.1871 no 52 (Strandat, skonerten Henrietta d. 7 dec – 1871 17.XII hd n:o 343)
Höyrylaiva Hengist oli lähdössä normaalille reitilleen Lyypekkiin Aurajoesta kesäkuussa 1853 kun se ajoi matalaan ja joutui korjattavaksi. Helsingfors Tidningar 22.6.1853 no 48 (Ångf. Hengist fastnat på grund – 1853 17.VI åu n:o 47) (Upplysningar angående ”Hengist’s” påstötning – 1853 28.VI åu n:o 49)
Myyty aluksenhylky. Höyrylaiva Helsingforsin hylky, joka noin kaksi vuotta sitten tuhoutui lähellä Bengtskäriä, on myyty perjantaina huutokaupalla Hangon tullikamarissa 401 mk:lla kauppias Carl Staudingerille. (1906 14.X åu)
Parkki Helsingforsiin oli lastattu 3.000 tynnyriä jauhoja, ryynejä ja kauraa, joita oltiin toimittamassa Venäjän kruunun sotatarpeiksi. Helsingfors oli ankkurisa Rönnskärin rannaassa kun myrskyssä ankkurit pettivät ja alus haaksirikkoutui rantakiviin. Åbo Underrättelser 14.11.1863 no 135 Helsingfors Tidningar 14.11.1863 no 135 Helsingfors Dagblad 21.11.1863 no 271 (Myrsky. Laivat Sofia Adelaida ja Helsingfors Helsingistä hukkuneet. Laiva Grefve Berg […]
Höyrysluuppi ajoi kivelle Loviisan ja Porvoon välillä. Borgå Tidning 13.8.1851 no 64 Helsingfors Tidningar 13.8.1851 no 64 (Ångslupen Helsingfors förolyckats – 1851 13.VIII bt n:o 64, 16.VIII n:o 65) (Ångslupen Helsingfors stött på grund – 1851 11.VIII mbl n:o 60)
Raumalaisen kauppiaan omistama laiva Helmi joutui Irlannin rannikolla, lähellä Queenstownia täydelliseen haaksirikkoon 2.3.1881. Laiva menetettiin, mutta miehistö pelastui. Sanomia Turusta 10.3.1881 no 28 Åbo Posten 10.3.1881 no 57 Aura 11.3.1881 no 10 (Haaksirikko. Laiva Helmi Raumalta – 1881 2.IV häm n:o 26)
Höyrysluuppi Helmillä oli vaikeuksia hörypannunsa kanssa. Åbo Underrättelser 5.8.1874 no 178 (Målet emot befälh. På ångf. Hangö och ångslupen Helmi ang. sammanstötningen – 1874 17.VIII hd n:o 222)
Suomalainen priki Helmi (kapt. Ramström) törmäsi englantilaisen höyrylaivan kanssa. Helmi jouduttiin vaurioituneena hinaamaan Cuxhaveniin. Suomalainen Wirallinen Lehti 2.11.1871 no 130 (Sjöskada: Briggen helmi d.26 okt. – 1871 1:XI hd n:o 297)
Raumalta kotoisin ollut priki Helmi (kapt. P.C. Ramström) joutui merionnettomuuteen vuonna 1867 ja oli telakalla sen johdosta korjattavana. Helsingfors Dagblad 11.3.1868 no 59 (Skeppbrott: briggen Helmi, kapt. Ramström fr. Raumo – 1867 30.XI hd n:o 280) (Sjöolycka drabbat briggen Helmi – 1867 2.XII n:o 281)
Elokuussa 1866 suomalainen höyrysluuppi Helmi kolaroi toisen höyrylaiva, Samuel Owen. Helmi sa törmäyksessä vaurioita. Åbo Underrättelser 28.8.1866 no 100 (Åbo. Sammanstötning emellan ångsluparne Helmi o. Samuel Owen – 1866 28.VIII åu n:o 100)
Hietalahden telakalle otetulla parkki Helioksella syttyi tulipalo, jota sammuttamaan jouduttiin kutsumaan palakunta. Uusi Suometar 10.10.1890 no 235 Östra Nyland 14.10.1890 no 78 (Eldsvåda på barkskeppet Helios fr. Lovisa I Helsingfors – 1890 n.pr n:o 274)
Bremeniläinen s/s Helgoland ajoi matalikolle 30.1.1942 lähellä Bogskärin majakkaa. Aluksella oli lastina sota tarvikkeita ja ajoneuvoja Saksan armeijalle Suomeen. Alus pysyi matalikolla seuraavaan marraskuuhun, kunnes myrsky lakaisi sen syvemmälle. Miehistö pelastui. Helgoland (3.664 grt) oli rakennettu 1922 ja sen pituus oli 112,7 m. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Wrecksite.eu
Suomalainen kuunari Helena (kapt. Grönvall) oli tulossa syyskuussa 1863 rautalastissa Helsingistä kun se haaksirikkoutui Riianlahdella. Miehistö pelastui, ja lasti arvioidaan voitavan pelastaa. Helsingfors Dagblad 17.9.1868 no 216 Hufvudstadsbladet 18.9.1868 no 217
Suomalainen kuunari Helena (kapt. Antto) oli matkalla Haminasta Riikaan kun sen haaksirikkoutui 25.7.1868 Tallinnan luona. Folkwännen 12.8.1868 no 33
Helena niminen jahti (kapt. Nils Sandbeck) rantautui 13.11.1800 Ahvenanmaan saaristossa. Alus oli matkalla Bergenistä Turkuun tiililastissa. Miehistö pelastui. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111
1967 upposi Heinrich Quast Sälskärin pohjoispuolelle 29.12 paikassa 6030 N, 1942 I. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri) Länsi-Saksalainen moottorialus Heinrich Quast ajoi karille ja tuhoutui 29.12. 1967 lähellä Yttre Märrgrundia Getassa. Aluksella oli lastinaan sahattua puutavaraa. Miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm wrecksite.eu Shipspotting
Föglöläinen kuunari Heinrich Jäde/ Heinrich Gerde haaksirikkoutui 2.12. 1887 Klovskärin saaristossa. Hylky hinattiin Svedjeholmiin Föglön kirkkosalmeen, missä puutavara lasti pelastettiin. Miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Marraskuussa 1867 joutui suomalainen kuunari Hedwig (kapt. Öhrbom) hakeutumaan turvasatamaan vuotavana ja menetettyään myrskyssä purjeitaan. Folkwännen 4.12.1867 no 49 (Skeppolyckor. Skonerten Hedvig, kapt. Öhrbom; briggen Fursten, kapt. Grönlund – 1867 3.XII hd n:o 282) (Sjöolyckor: Skonerten Hedvig, kapten Öhrbom, briggen Fursten, kapten Grönlund, skonerten Maria, kapten Andersson – 1867 4.XII hfbl n:o 283)
Seuraava haaksirikko koettiin Heben haaksirikon myötä. Laiva ajoi keväällä 1904 Kaskisista pohjoiseen n.k. Häggblomin matalalle täydellä vauhdilla ja upposi. Alus jäi hylyksi (Riimala, Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta, s. 53). Turun Sanomat 2.4.1905 no 77 Satakunta 17.5.1904 no 54 Vaasa 21.5.1904 no 58 Turkusteamers.com Dyk & Hav
Höyrylaiwa Hebe joutui perjantaina pohjoisesta päin Turkuun tullessaan karille lähellä Kiwimaata. Noin tunnin kuluttua pääsi se kuitenkin tukalasta asemastaan, sittekun osa lastia oli muutettu toiseen paikkaan laiwassa. (Lounas 28.5.1889 no 42) (Laiva Hebe karilla Turun ja Rauman välillä – 1889 raumanl n:o 62)
Fregatti. 111 lästiä, rakennettu 1798 (1797?). Purjehti vuosina 1798-1799 Pohjanmerelle. Otti syyskyyn alussa 1800 Oulusta lastikseen tervaa, pikeä ja puutavaraa ja purjehti Pohjanmerelle, mutta ajoi tuntemattomalle kivelle jo 5. syyskuuta Keskiniemessä Karlön ulkopuolella tuhoutuen kokonaan. Alus ja lasti olivat vakuuttamattomat. P.W. Snellman, Skepp och skeppare I Uleåborg 1765-1815 s. 26 Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. […]
1837 rakennettu 46 tonnin kaljaasi Havsgudinnan, päävarustaja E.A. Erikson Bolaxista. Rantautui kovassa myrskyssä Uudenmaan rannikolla1854. Aluksella oli kahden hengen miehistö, kippari hukkui. (Bolax: Ernst Lindroos)
Malmöläinen rautaparkki ajoi karille ja tuhoutui 21.10.1896 Äggörarnalla Brändön pohjoispuolella. Miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Turusta kotoisin ollut laiva Harpa (kapt. Lindberg) haaksirikkoutui Hollön majakan läheisyydessä Ruotsin rannikolla 21.10.1864. Harpa oli tuomassa kivihiiltä Shieldsistä Tukholmaan. Kapteeni, perämies ja viisi muuta miehistön jäsentä hukkui, neljän onnistui pelastautua. Helsingfors Dagblad 5.11.1854 no 258 Åbo Underrättelser 5.11.1854 no 131 Folkwännen 9.11.1854 no 45 Helsingfors Posten 12.11.1854 no 11 (Haveri. Skeppet Harpa fr. Åbo […]
Hälsingborilainen höyrylaiva Harding ajoi karille ja tuhoutui 23.12.1954 Norra Sankanin matalikolla Märketin koillispuolella. Aluksi alusta yritettiin irrottaa karilta, mutta yrityksissä ei onnistuttu ja se jouduttiin lopulta jättämään hylyksi. Miehistö pelastui. Andersson Jan, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015 SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm dykohav.se Wrecksite.eu
Bergenistä Norjasta kotoisin ollut s/s Harald Haarfager upposi ajettuaan matalikolle 9.9. 1891 lähellä Nätgrundia Utön lounaispuolella. Alus oli matkalla Javalta Turkuun sokerilastissa. Koko miehistö pelastui. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Aura 15.9.1891 no 74 Aura 29.9.1891 no 78 Uusi Suometar 15.9.1891 no 213
Höyrylaiva Hans Cristopher ajoi Kaskisten luona 24.12.1943 matalikolle ja jäi hylyksi. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri)
Naantalilainen moottorialus Hanna Marjut, ex. Pöseldorf I, ex. Kerstin Mathiesen, upposi 17.10. 1985 Kihdillä lähellä Gustaf Dahlénin majakkaa. Uppoamis syyn arvellaan olleen ylikuorma ja avoimet lastiruuman luukut kovassa merenkäynnissä. Koko nelihenkinen miehistö hukkui onnettomuudessa. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Wrecksite.eu
Parkkilaiva Hanna Maria (kapt. M.F. Ekqvist) ajoi matalaan Tanskan Drigdenissa loppuvuodesta 1875. Osa kansilastista jouduttiin heivaamaan mereen ennenkuin alus saatiin taas syvään veteen. Sukeltaja tutki pohjan ja lausui, että alus voi jatkaa matkaa. Åbo Posten 2.11.1875 no 128 (Barkskeppet Hanna Maria, fördt af kapt. Ekqvist, stött på grund vid Drogden – 1875 30.X borgåbl n:o […]
Parkkilaiva Hanna Maria (kapt. Ekqvist) oli lähtenyt 19.12.1874 Porvoosta, mutta pakotettu poikkeamaan Santanderin satamassa Espanjassa korjaamassa myrskyvautioitaan. Pietarin Lehti 14.12.1874 no 50 Åbo Underrättelser 26.2.1887 no 55 (Barkskeppet Hanna Maria stött på grund – 1874 – 23.XII folkv n:o 51) (Hafveri; Barkskeppet Hanna Maria kapt. Ekqvist – 1874 19.XII borgåbl n:o 53)
Loppuvuodesta 1880 priki Hanna oli palaamassa Bordeauxista lastiruumassa sieltä tuotavaa viiniä. Syysmyrskyt riepottelivat prikiä lähellä kotisatamaa ja priki joutui hakemaan hätäsatamaa Porkkalasta. Tarvittiin pelastushöyryn apua saada myrskyn uhri hinattua satamaan. Helsingfors 15.11.1880 no 265
Haaksirikko. Helsinkiin tulleen sähkösanoman mukaan on höyrylaiwa Hangö kapteini O. W. Andston, matkallansa Helsingistä Pietariin toissa yönä joutunut karille Haapasaaren edustalla. Lastiruuma on täynnä wettä. Lastina on rautaa. (Turun Lehti 3.11.1883 no 87) (Höyrylaiva Hangö joutunut karille Aspön majakan luona – 1883 aura n:o 139) (Ång. Hangö stött på gund vid Aspö fyrbåll belägen mellan […]
(Ångf. Hangö utsatt för drifis – 1882 21.IV hd n:o 106)
Höyrylaiva Hangön karilla käynti Degerbyn edustalla ei aiheuttanut höyrylaivalle suurempia vaurioita. Finlands Allmänna Tidning 10.10.1879 no 235 (Ångf. Hangö grundstött I närheten af Degerby vid Flisölandet d.21 Sept. – 1879)