Haverit.netRaumalaisparkki Into (kapt. F. Blomqwist) teki totaalihaaksirikon Länsi-Intianmerellä 4.3.1865. Miehistö pelastui. Into oli rakennettu vuonna 1863. Sen vetoisuus oli 210 lästiä ja pituus 38,70 metriä. Sanomia Turusta 28.4.1865 no 17 Helsingfors Tidningar 1.5.1865 no 99 Suometar 2.5.1865 no 100 Helsingfors Tidningar 29.6.1865 no 147 Hufvudstadsbladet 29.6.1865 no 147 Helsingfors Dagblad 30.6.1865 no 148 (Raumo-skeppet Into […]
Priki Ino (224 t) kotoisin Newhavenista Englannista päällikkönään kippari William Thomas Aiken, upposi 12.10.1877 vastaisena yönä. Alus oli painolastissa matkalla Wisbeach-Hernösand, kun se joutui myrskyn ja lumipyryn yllättämäksi pohjois-Itämerellä. Priki ajautui Kloffskärin (Klovskär) eteläiseen saaristoon Föglön pitäjässä ja upposi ajettuaan vedenalaiselle karille. Päällikkö ja miehistö pelastuneet. (1877 12.X åu) Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia […]
Purjealuksen (268 brt) upotti saksalainen sukellusvene UB-30 Rauman ulkopuolella lokakuussa 1916. Ingersoll (255,55 rt) oli rakennettu vuonna 1904 Ödmastessa ja oli 34,7 metriä pitkä. Sen turkulainen varustaja oli R.A.B. Trafik. Per-Olaf Ekman, Havs vargar Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och tidnings aktiebolag 1930, s. 226-227 Uboat.net
78,0 lästinen kuunari Ines (kapt. Alexander Möller) oli hankittu Kokkolaan 1859. Ines oli tulossa kotisatamaansa Riikasta lastina ruisjauhoja ja tupakanlehtiä kun se ajoi rantaan 31.10.1863 Malgrundetin, Holmön luona Merenkurkussa. Alus sai niin pahan vuodon, että kapteeni käski miehistön jättää aluksen. Åbo Underrättelser 24.11.1861 no 139 Tuhannen purjelaivan kaupunki. Kokkolan purjemerenkulun historia. Jari Ojala, Jyväskylä 1996, […]
Vanha höyrypursi Ilo upposi satama-altaaseen. Vain korsteeni ja ohjaushytin yläosa jäivät vedenpinnan yläpuolelle. Hufvudstadsblad 9.9.1876 no 209A (Ångb. Ilo sjunkit – 1876 9.IX hfbl n:o 209b)
Kun höyrylaiva Ilo oli palaamassa Kirkkonummelta se ajoi vedenalaiselle kivelle Svinösundin sillan lähettyvillä Espoossa. Vauriot jäivät vähäisiksi. Hufvudstadsblad 2.6.1870 no 125
Uudestakaupungista kotoisin ollut priki, 224 nrt., rakennettu 1875, varustaja W.A. Åkerblom, myöhemmin F.A.Palmros. Ilmatar (kapt. Wahnlund) joutui haaksirikkoon 10.10.1901 matkalla Kööpenhaminasta kotisatamaansa. Aluksella oli tuolloin pelkkä painolasti. Kallsön ulkosaarilta Föglöstä löydettiin hylkytavaraa ja puutavaralastia. Rannalta löytyi myös suuri nimikilpi ”Ilmatar”. Ilmatar oli joutunut haaksirikkoon Kallsön kylän eteläisessä saaristossa, josta vain kolme miestä yhdeksästä pelastautui Klovaskäriin. […]
Priki Ilmatar (kapt. Broman) oli tulossa Andorrasta kun se joutui Falmouthiin korjaamaan saamiaan vaurioita.menemään Åbo Underrättelser 2.4.1867 no 39 (Haaksirikkoja: parkkilaivat Dagmar ja Ilmatar – 1867 5.IV ilmarinen n:o 14)
Raumalta kotoisin ollut kuunari Ilma (kapt. Malm) oli tulossa Lyypekistä 14.6.1865 kun toinen raumalaiskuunari ajoi sen päälle. Kokkapuu ja mastot kaatuivat. Eräs venäläinen sotalaiva hinasi haveristin Degerbyn satamaan. Suometar 27.6.1865 no 145 (Haaksi-vahingoita. Kuunari Ilma Raumalta. Kuunari Johan Henrik. Höyrylaiva Suomi – 1865 23.VI st n:o 25) (Sjöfart o. handeln. Skonerten Ilma från Raumo påseglats […]
Suomalainen parkki ILma (kapt. Lindström) oli tulossa pelkässä painolastissa Englannista kun se vajosi Svenska Högarnen luona laitojaan myöten pohjaan. Morgonbladet 14.11.1874 no 265 (Finska barkskeppet Ilma strandat – 1874 12.XI hd n:o 309)
Turusta kotoisin ollut parkkilaiva Ilma (kapt. C.R. Sundström) joutui haaksirikkoon Gotlannin rannalla Flisån edustalla. Seuraavan vuoden Sanomia Turusta-lehdessä osattiin kertoa, että laiva tuli keväällä korjattuna takaisin Turkuun. Åbo Underrättelser 31.12.1863 no 154 Folkwännen 7.1.1864 no 1 Sanomia Turusta 29.4.1863 no 17 (Laiva Ilma täältä karille – 1863 31.XII st n:o 53) (Sjöolyckor: barkskeppet Rauha fr. […]
(Ångslupen Imatra, skeppet Dygden förlist – 1860 18.VI papperslycktan n:o 25)
(Skonerten Imatras hafveri I närheten af Åbo – 1875 11.X mbl n:o 235)
(Haaksirikko. Höyryalus Ilma – 1877 19.X karj no 42)
6.11.1867 raivonneessa myrskyssä ajoi suomalainen Ilma (kapt. H.I. Stålberg) -niminen alus hylyksi Gotlannin rannalla. Hufvudstadsbladet 29.11.1867 no 279 (Merivahingoita: kuunarit Carl ja Ilma Raumalta – 1867 15.XI st n:o 46)
Priki Ilma (kapt. Grönlund) ajoi karille lähellä Boulognen kaupunkia. 11 henkisestä miehistöstä hukkui yhdeksän. Sanomia Turusta 3.2.1865 no 5 (Haaksirikko. Priggi Ilma ja laiva Argo Oulusta – 1865 10.II tähti n:o 6)
Fregatti. 260 lästiä, 549 rek.to / rakennettu 1859 / mitat 133’17 x 34’83 x 17’/19’4″. Tuhoutui salaman aiheuttamasta tulipalosta Philadelphian satamassa 12.6.1879. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 42 Hufvudstadsblad 20.6.1879 no 141 Savo 27.6.1879 no 26 (Uppbrunnet finsk fartyg. Ilion från Brahestad […]
Kuunari Iduna, kapt. Wahlgren, matkalla Lybeckistä kotisatamaansa Ouluun, rantautui 30.lokakuuta 1863 Hundskall i Klåfskär- luodolle (5 peninkulmaa Degerbystä). Alus rikkihakkautunut, mutta miehistö uskomattomalla tavalla pelastettu. Alus oli lähtenyt purjehtimaan 29 lokakuuta Travemyndestä, lastinaan kappaletavaraa ja vähän ruista. (1863 7.XI åu). Kuunari. Uppouma 45 lästiä. Rakennettu Oulussa 1843 (uusittu 1861). P.72j.6t L. 20j.4t. (myöhemmissä mittauksissa P.73j.9t. […]
Tanskalainen kuunari tuhoutui miehineen kaikkineen Tallinnankiven ja Porkkalan välissä syysmyrskyssä 1890. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel 3). Åbo Tidning 16.9.1890 no 251 Åbo Tidning 18.11.1890 no 314 Nya Pressen 1.12.1890 no 327
Priki Ida oli rakennettu Saltvikissa 1867 ja oli vetoisuudeltaan 315 nrt. Kotipaikka Saltvik, Finström. Haaksirkkoutui Le Havren luona joulun aikaan 1888. Koko muu miehistö sai surmansa onnettomuudessa paitsi yksi mies. Den Ålandska segelsjöfartens historia, Mariehamn 1988, s 780 Surusanoma mereltä. Ahwenamaalainen laiwa Ida, kapteni Markoff, on äskeisin joutunut haaksirikkoon Havren kaupungin luona Ranskan rannikolla. Siinä […]
(H:fors. Galeasen Ida råkat I drift genom stormen, samt illa tilltygats – 1887 folkv n:o 155)
Porista lähtenyt kuunari Ida (kapt. Olsson) joutui törmäkseen merellä norjalaisen laivan kanssa. Molemmat haveristit joutuivat menemään Tukholmaan korjauttavaviksi. Åbo Posten 6.8.1881 no 178 (Skonerten Ida, förd. Af kapten Olsson och kommande från Björneborg blifvit öfverseglad – 1881 5.VIII hfors n:o 177) (Skonerten Ida kommande från Björneborg öfverseglad af ett norsk fartyg – 1881 5.VIII hd […]
Uudestakaupungista kotoisin ollut kuunari Ida joutui haaksirikkoon 4.10.1880 Gotlannin pohjoisrannalla. Höyrylaiva Ginerva löysi miehistön pelastusveneeseen pelastuneina ja toi heidät Reposaareen. Kuunari oli jouduttu jättämään lastinsa varaan kellumaan. Ida oli rakennettu 1858 ja oli vetoisuudeltaan 151,00 nrt. Pääisäntinä toimivat J.G. Ertman ja B. Färdig. Sanomia Turusta 12.10.1880 no 118 Kaiku 23.10.1880 no 43 (Skonerten Ida från […]
Uuskaupunkilainen kuunari Ida (kapt. Enroth) törmäsi tuntemattoman aluksen kanssa. Ida oli tulossa painolastissa Kööpenhaminasta ja matkalla kotiin. Helsingfors Dagblad 22.10.1871 no 287 (Skonerten Ida från Nystad skadats d.10 okt. – 1871 22.X hd n:o 287) (Skuunari Ida törmännyt yhteen – 1871 24.X swl n:o 126)
Laiva Vaasa on Saaristomerellä törmännyt parkkilaiva Idan (kapt. Schwarz) kylkeen sellaisella voimalla, että Ida upposi. Sanomia Turusta 20.10.1865 no 42
(Höyrypursi n:o 23 Turusta uponnut – 1882 st n:o 73).
Umeåsta kotoisin ollut kaljaasi Hämtare (kapt. Michel Nyström) oli 17.10.1869 ottamassa tuulisessa säässä luotsia Ahvenanmaan Brändöstä, mutta ei sitä sieltä onnistunut kyytiin saada. Matkaa oli pakko jatkaa, mutta myrsky yltyi yltymistään. Korsöristä onnistuttiin lopulta saamaan luotsi. Myrsky riepotteli alusta eri ilmansyyntiin ja lopulta Wallgrundlandetin luona oli laskettava ankkurit. Nämä eivät pitäneet ja alus murskautui kiviin. […]
Kuunari Hylki (kapt. Åkerberg) oli palaamassa Lyypekin matkaltaan kun hän epäonnekseen ajoi kivelle Ykspihlajan sisääntuloväylällä. Helsingfors Dagbladet 6.8.1883 no 211 (Skonerten Hylki stött på grund vid inloppet till Yxpila hamn – 1883 np n:o 31)
Maalahdella höyrylaiva Hurtigia oltiin siirtämässä kun se ajoi kivelle ja sai vuodon. Vuoto osoittautui pahaksi ja kolmehenkinen miehistä enneätti hätintuskin poistumaan vajoavasta aluksesta. Nya Pressen 21.11.1898 no 317 Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 613
Haaksirikko. Parkkilaiva ”Huntley Berner”, kotoisin Rostockista ja lähtenyt matkaan Swinemundesta Gefleen painolastissa on kokonaan tuhoutunut 13 tätä kuuta Lågskärin majakasta etelään. Haaksirikossa menehtyivät kapteeni, perämies ja kaksi miehistön jäsentä. 10 miehistön jäsentä pelastui. (1874 22.X åu) Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 373 Finlands Allmänna Tidning 24.10.1874 no 247 Wiborgs Tidning 27.10.1874 […]
Syyskuussa 1862 nälkävuosien aikana tiedettiin monen arvokkaita elintarvikkeita kuljettaneen aluksen tuhoutuneen Perämerellä, mm laiva P.O.H. Pepper ja kuunarit Georg, Mikael ja Hugo. Riikasta kotoisin ollut kuunari Hugo (kapt. Arnowitz) kävi karilla Luodon (?) vesillä, mutta pääsi satamaan. Oulun Wiikko-Sanomia 20.9.1862 no 38 Oulun Wiikko-Sanomia 4.10.1862 no 40 (Haaksirikko. Skuunarit Michael ja Hugo – 1862 3.X […]
Saksalainen sukellusvene upotti sen matkalla Ruotsista Suomeen pohjanlahdella lastinaan sotatavaraa elokuussa 1916. (Per-Olaf Ekman, Havs vargar) Vuoden 1916 loppupuolella Pohjanlahden meriliikenne muuttui varsin vaaralliseksi, sillä saksalaiset sukellusveneiden aloitettua siellä syysoperaationsa ne toimivat hyvin aktiivisesti, varsinkin elokuun alussa. Silloin upotettiin ruotsalaiset höyrylaivat Hudiksvall, Bror Oscar ja Värmland. (Helge Heikkinen, Tuntematon merimies) Tampereen Sanomat 8.8.1916 no 179 […]
Hovinsaari sahalle kuulunut hinaaja Hovinsaari oli yrittämässä jäiden seassa päästä ylösnostoslipille. Pian huomattiin, että vesi syöksyi konehuoneeseenja lopulta hinaaja upposi 14 jalan syvyyteen. Helsingfors Dagblad 3.12.1876 no 330 (Hfors. Bogserångaren Hovinsaari från Kotka grundstötte på det s.k. Kejsargrundet – 1886 hfbl n:o 190) (Hfors. Ångbåten Hovinsaari grundstötte på det s.k. Kejsargrundet – 1886 n.pr n:o […]
Raumalaisomistuksessa ollut ja kapteeni Fredriksonin ohjastama parkki joutui haaksirikkoon Juutinraumassa kesällä 1877. Hoppet oli rakennettu 1835 ja se oli vetoisuudeltaan 77 lästiä. Alus hinattiin Vaasaan. Sanomia Turusta 28.7.1887 no 58 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Tenho Hella – New Print 2001, s. 542 (Barkskeppet Hoppet från Raumo förolyckats – 1877 30.VII fat n:o 174) (Barkskeppet Hoppet […]
Parkki Hoppet (kapt. Holmberg) oli aikeissa lähteä Välimeren purjehdukselle kun se ajoi luotsien ollessa laivassa karille. Parkki oli tarkoitus viedä Vaasaan korjattavaksi. Oulun Wiikko-Sanomat 21.10.1876 no 42 (Finska barken Hoppet fr. Ijo och Jenny fr.Uleåborg strandat – 1876 24.X åp n:o 123)
Laiva Hoppet (kapt. Sjöholm) oli tulossa painolastissa Kööpenhaminasta Suomeen kun se ajoi 8.4.1874 matalaan Arconassa. Alus täyttyi vedestä ja miehistö pääsi turvaan. Helsingfors Dagblad 19.4.1874 no 104 Åbo Posten 25.4.1874 no 48 Morgonblad 27.4.1874 no 95 Åbo Underrättelser 27.4.1874 no 95
Merellä ilman miehistöä tavattu kuunari osoittautui suomalaiseksi Hoppetiksi (kapt. Mårtensson). Alus oli ollut matkalla Skellefteåsta Luleåån kun se todennäköisesti oli ajanut kivelle. Alus hinattiin lopulta Tukholmaan. Helsingfors Tidningar 17.8.1865 no 189 Helsingfors Dagblad 18.8.1865 no 190 (Sjöolycka. Skonerten Hoppet – 1865 17.VIII fat n:o 189)
Turun alus ”Hoppet”, jonka omistajat owat seppä Jernström Turussa ja kapteini Strömsten Helsingissä ja jonka johtajana oli laiwuri Eklund, matkalla Pietarista jauholastilla, on Kemiössä lähellä Dahlin pruukia ruwennut palamaan jouluk. 29 p. Laiwan-isäntä Jernström, joka päiwää ennen oli tullut paikalle, antoi läwistää aluksen, että se uppoi ja walkia saatiin sammumaan. Lasti oli herrain E. Julmin […]
Pieni 1854 Bolaxissa rakennettu 18 tonnin jahti. Varustaja Johan Grundström. Purjehti puutavaraa Helsinkiin. Ensimmäisenä vuotenaan teki 7 edestakaista matkaa. Toisena vuotenaan englantilaiset löysivät sen ja koska Kriminsota oli käynnissä, polttivat sen Hankoniemen pohjoispuolella. Miehistö pääsi maihin. (Bolax: Ernst Lindroos)
Fregatti. 113 lästiä, rakennettu 1809. Purjehti marraskuun alussa 1809 Oulusta Tukholmaan mukanaan lastia ja matkustajia. Rantautui kuitenkin 9.XI Marjaniemen ulkopuolella Karlössä, jolloin kaikki mukana olleet eli yhteenlaskettuna 23 henkilöä hukkuivat. Sara Wacklinin teoksessa ”Hundrade minnen” sisältää tapahtuneesta tarkempia tietoja (P.W.Snellman/Skepp och skeppare I Uleåborg 1765-1815). Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. […]
Parkki Holmestrand oli rakennettu Triestessa 1872 ja oli vetoisuudeltaan 576 nrt. Kotipaikka oli Lemland Ahvenanmaalla. Pääisännät J. Erikson ja I. Rostén. Haaksirikko 1903. Den Ålandska segelsjöfartens historia II, Mariehamn 1988, s 780 Parkki Holmestrand Lemlandista, kapteenina A.M. Danielsson on 4 tätä kuuta aamulla rantautunut Lågskärin lounaisniemelle lähellä Granskäriä Marsundin ulkopuolella. Aluksen uskotaan olevan hylky. ”Holmestrand” […]
Höyrylaiva Hispania, tulossa Trånsundista rantautui Öölannissa alkusyksystä 1888. Laivalla oli lastinaan Hollannista lastattuja palkkeja. Myöhemmin uutisoitiin, että alus saatiin irti kun osa sen lastista lempattiin mereen. Östra Finland 3.9.1888 no 205 Östra Finland 7.7.1888 no 209 (Ång. Hispania fr. Trängsund strandat vid Öland – 1888 n.pr n:o 237A)
Illalla 17.11. –42 oli s/s Hindenburg (7 878 brt.) ja s/s Ariadne, saattajanaan yksi troolari, matkalla kohti Utön majakkaa jatkaakseen sieltä saariston läpi Pohjanlahdelle, kun miina räjähti konehuoneen alla. Aluksella oli kyydissä noin tuhat venäläistä sotavankia, parisataa saksalaista sotilasta, kappaletavaraa, autoja, moottoripyöriä, jne. Troolari otti höyrylaivan hinaukseen tuodakseen sen saariston suojaan, sen jälkeen kun sotilaat […]
Helsingistä kotoisin ollut laiva Hilma (kapt. F.A. Lindblad) joutui haaksirikkoon 12.10.1852 Englannin kanaalissa. Hilma oli ollut kotimatkalla Helsinkiin kun se joutui yhteentörmäykseen hollantilaisen kuunari Prins Henrikin kanssa Queenstownin luona. Hollantilaisalus toi miehistön ja uponneesta aluksesta pelastettua tarpeistoa Irlannin Queenstowniin. Åbo Tidningar 5.11.1852 no 87 Finlands Allmänna Tidning 6.11.1853 no 259 Helsingfors Tidningar 10.11.1852 no 90 […]
ex Kennedy, kuunari, rakennettu Buvenäsissä Ruotsissa 1891, 200 brt. 280 dwtm varustettu apukoneella. Alus ostettiin Paraisille 1934 Nauvolainen H.V. Jansson päävarustajana. Hilkka tuhoutui myrskyssä lähellä Skälgrundia Kaskisten ulkopuolella 25 marraskuuta 1937. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel 3 Nauvolaisen merimies Hugo Janssonin omistama 200 tonninen M/S Hilkka, ex. Kennedy rak 1899, tuhoutui 25.11.1937 Kaskisten ulkopuolella. […]
Kuunari Hilja (kapt Ramström) oli kotoisin Raumalta. Vuoden 1865 alussa se haaksrikkoutui Biskajanlahdella Oleron [Oléron, Ranska?] rannikolla. Alus jäi hylyksi, mutta miehistö pelastui. Åbo Underrättelser 21.1.1865 no 9 Hufvudstadsbladet 25.1.1865 no 20 Helsingfors Posten 27.1.1865 no 4 Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192 Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. […]
Turkulainen priki Hilda, 281t (kapt. Westman) haaksirikkoutui lautalastissa matkalla Pietarsaari-Glyckstadt karille myrskyssä 7.11.1896 Kalskär Smattornan pohjoispuolella, Saggön itäpuolella ankkuriketjujen katkettua. Miehistö, riki ja osa varusteista pelastettu. Hinattu Karlskäriin, josta höyrylaivat Mariehamn ja Skärgården hinasi haaksirikkoutuneen aluksen kaupungin Länsisatamaan. [vrt Hylyt.net: Hilda, joka rakennettu Saltvikissä 1888, ja joka on hinattu haaksirikkonsa jälkeen Saltvikin Hammarsundetin lahteen. Saattaako […]
Parkki Hilda oli rakennettu 1865 Sundissa ja se oli vetoisuudeltaan 374 nrt. Kotipaikka Lemland. Pääisännät G. Danielsson ja M. Mickelsson. Hilda (kapt. K.A. Andersson) tuhoutui 20.11. 1901 Björkörin saaristossa Föglössä n. 2 mpk etelään Lågskärin pookista kun se oli painolastissa palaamassa Lyypekistä Maarianhaminaan. Alus oli ankkuroinut Rödhamnin eteläpuolelle ottamaan luotsia kun ankkuriketjut katkesivat ja alus […]
Sundilainen kaljaasi Hilda oli rakennettu 1864 ja oli vetoisuudeltaan 43 lästiä. Kotipaikka Vårdö ja pääisännät olivay K.A. Sundman ja M. Matsson. Hilda (kapt. J.E. Sundholm) tuhoutui 15.10.1881 Långögrundetilla Rödhamnin ulkopuolella navigointivirheen johdosta. Alus oli ollut matkalla polttopuulastissa Degerbystä Tukholmaan. Päällikön lisäksi nelihenkinen miehistö pelastui. Lasti saatiin pelastettua, mutta kaljaasi jouduttiin hylkäämään luoteeseen Lånön saaresta veden […]
Tukholmasta. Kaljaasi Hilda, Andersson, on haapapuulastissa rantautunut saareen Ahvenanmaan puolella ja kokonaan tuhoutunut. Miehistö pelastettu. (1871 30.XI åu) Helsingfors Dagblad 1.12.1871 no 327