Haverit.netHöyrylaivat Cicero, Emilie ja Obsidia englantilaisten sukellusveneiden apualukset upotettiin Gråharan majakkapaikan ulkopuolella 4.4.1918. Myös englantilaisten sukellusveneet upotettiin siellä, mutta Hampurilainen firma Beckedorf Gebruder nosti ne ja myi romuksi 1953 (apualuksista ei puhuta mitään). (Per-Olaf Ekman, Havs vargar).
Priki. 92 lästiä, rakennettu 1786. Lähti 1786 Välimerelle. Saapui 1788 Kööpenhaminaan Alicantesta. Rantautui 1791 Holmön kohdalla Merenkurkussa (P.W. Snellman, Skepp och skeppare I Uleåborg 1765-1815 s. 23)
Tanskalainen kuunari Cgristian IX joutui haveriin Merenkurkussa Snipan majakkalaivan lähistöllä. Miehistö saatiin pelastettua Vaasaan. Fyrskepp Nr 9F Snipan oli majakkalaiva Vaasan edustalla vuosina 1885-1944. Åbo Posten 30.9.1876 no 113 Suomalainen Wirallinen Lehti 7.10.1876 no 118 (Wasa. Skonerten Christian IX, kapt. Boije strandat – 1876 28.IX hd n:o 264) (Wasa. Briggen Urania strandat. Ångb. Christian IX […]
Tukholmalainen kaljaasi Christiina Wilhelmiina tuhoutui 22.10.1800 Ahvenanmaan saaristossa matkalla Tukholmasta Porvooseen lastinaan suolaa ja silliä. Lasti ja riki saatiin pelastettua. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Kaljaasi Charlotta (kapt. P. Folander) ajoi karille 18.10.1803 Klovskärin ulkosaaristossa Föglössä. Hylky hinattiin sisemmälle saaristoon missä se upposi. Alus oli matkalla Rigasta Tukholmaan lastinaan hamppua. Riki ja osa lastia saatiin pelastettua, ne myytiin huutokaupalla. Miehistö pelastui. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 366
Caenista kotoisin ollut parkkilaiva Charles Edouard (kapt. Francois Lescock) tuhoutui 19.9.1879 ajettuaan karille lähellä Västra Halvania Klovskärin saaristossa Föglössä (Oxbrottenin ja Långskottenin välillä). Alus oli matkalla Caenista Skutskäriin painolastissa. Päällikkö, miehistö ja kaksi venettä pelastettiin onnettomuudessa. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 373 […]
Turusta kotoisin ollut laiva Catharina (kapt. Hellström) oli matkalla Turusta Barcelonaan kun se ollessa redillä Alankomaiden Hardingissa ajatui se 11.11.1863 rantaan. Åbo Underrättelser 24.11.1863 no 139 (Haaksirikkoja. Laivat Landtdagen, Catharina, Ines Kokkolasta ja Carolina – 1863 27.XI tähti n:o 36)
Porilaissluuppi Catharina haaksitikkoutui Windaun [Ventspils, Latvia] redillä. Finlands Allmänna Tidning 4.2.1853 no 28 Åbo Tidningar 11.2.1853 no 12 (Hafveri. Slupen Catharina fr. Björneborg – 1853 4.II fat n:o 28)
Brittiläinen Poolesta kotoisin ollut höyrylaiva Castle Rising ajoi karille lähellä Svenska Björniä, missä miehistö hylkäsi aluksen. Alus irtosi karilta, katkesi kahteen osaan ja ajelehti 27.10.1890 Nyhamns Fjärdenille puutavaralastissa. Laivan etuosa rantautui myöhemmin lähelle Ledsundin pookia ja peräosa upposi lähelle Nyhamnin luotsipaikkaa. Etuosan lasti n. 200 standarttia lankkuja saatiin pelastettua. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska […]
Torstaina 12.10 kello 10.30 rantautui Rödskärissä venäläinen galliotti Castor, kipparina Grinom, matkalla Englannista Pietariin. Miehistö on pelastettu. (1893 21.X åu) Wiipurin Sanomat 18.10.1893 no 242 Östra Finland 20.10.1893 no 284 Åbo Tidning 21.10.1893 no 286
Saksan Fehrman-saaren rantaan 16.11.1867 haaksirikkoutuneesta suomalaispriki Carolinestä (kapt. Söderlund) saatiin lasti purettua, jonka jälkeen alus saatiin irrotettua vapaaseen veteen. Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289 (Sjöolyckor: Skonerten Joel från Kaskö; Skonerten Stora Finland fr. Åbo; briggen Rocca al Mare, kapt. Frisk; barkskeppet Ocean fr. Brahestad; fartyget Carl Johan, briggen Caroline, kapten Söderlund – 1867 11.XII […]
(Barkskeppet Carolina fr. Kristinestad på grund vid Enskär – 1879 20.X åu n:o 285)
(Briggen Carolina Lovisa, kapt. Hilchert? På grund – 1868 23.V hd n:o 118)
Hampurilainen laiva Carolina (kapt. Braxen) oli 9.11.1863 uponnut 15 sylen syvyyteen. Lastia ei päästy lainkaan pelastamaan. Helsingfors Tidningar 18.11.1863 no 268 Åbo Underrättelser 24.11.1863 no 139 (Haaksirikkoja. Laivat Landtdagen, Catharina, Ines Kokkolasta ja Carolina – 1863 27.XI tähti n:o 36)
Fjällbackasta Bohuslänistä kotoisin ollut parkkilaiva tuhoutui koillismyrskyssä 4.11.1904 Knattarnan pohjoispuolella Saltvikissa. Kalskäriläinen kalastaja Axel Lindroos löysi hylyn kymmenentenä päivänä, kun hän näki mastonhuippujen pilkistävän vedenpinnan yläpuolelle. Kaksitoista henkinen miehistö menehtyi onnettomuudessa. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Vasabladet 17.11.1904 no 138 Åbo Underrättelser 18.11.1904 no 315 Västra Finland 19.11.1904 no 92
Konstantinopolista kirjoitetaan, että suomalaisalus Carl Johan, joka oli tuomassa kivihiiltä Cardiffistä Odessaan, ajoi karille 20.11.1867, mutta saatiin irrotettua kahden höyryhinaajan voimin. Finlands Allmänna Tidning 11.12.1867 no 289 (Sjöolyckor drabbat skonerten Stora Finland kapt. Andersson. Skonerten Koetus, kapten Lindström. Fartyget Carl Johan. Skonerten Victoria fr. Åland. Barkskeppet Ocean fr. Brahestad. Usko, kapt. Enlund – 1867 11.XII […]
Kuunariparkki Carl, kapteeni Röman, Tammisaaresta, tuli, saatuansa matkalla Helsingistä Lybekkiin reijän, sunnuntaina Hankoniemeen. Yöllä toissapäiwää wasten katkesiwat Å. T:lle tulleen lennättimen mukaan, molemmat rautawitjat ja laiwa joutui haaksirikkoon Högholmenin koillispuolella. Laiwa, joka on ollut wakuutettu Aegir-yhtiössä, on nyt hylkynä. (Suomalainen Wirallinen Lehti 31.10.1884 no 255) (Skonertenbarken Carl fr. Ekenäs skadad – 1884 å.td n:o 295)
(Haveri. Skeppet Carl fr. Raumo – 1884 31.X ekenäs nbl n:o 88)
6.11.1867 raivonneessa myrskyssä ajoi suomalainen 52 lästinen kuunari Carl (kapt. Anders Fröberg) maihin Gottlannissa. Hufvudstadsbladet 29.11.1867 no 279 (Merivahingoita: kuunarit Carl ja Ilma Raumalta – 1867 15.XI st n:o 46) Rauman merenkulun historia, Hannu Vartiainen. Kustantaja Rauman Merimuseo. Printon Trükikoda AS 2013, s. 192
Suomalainen parkkilaiva Carl (kapt. Nylander / Gyllander?) oli matkalla Kristiinankaupungista Barcelonaan puutavaralastissa kun se 29.9.1865 ajoi sumussa Calaisin lähellä Cap Blanc-Nezissä Ranskassa. Miehistö pelastui onnettomuudesta. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 609 Folkwaännen 18.10.1865 no 42
Kuunari Carl, kipparinaan Store, kotimatkalla Lybeckistä Ouluun rantautui 30.10 1863 Kökarin lähellä. Miehistö on kokonaan pelastettu ja osa lastista uskotaan voivan pelastaa. (1863 7.XI åu). Oululainen 1840 rakennettu 40 lästinen kuunari tuhoutui 30.10.1863. Oulun laivoja ja laivureita 1816-1875. P.W.Snellman. Kirjapaino Kaleva 1974. s. 32
Parkkilaiva Capella, vetoisuus 284 nrt. Rakennettu Norjassa 1869. Varustajat Chr. Blom ja O. A. Färdig. 14.10. 1907 ruotsalainen lastihöyrylaiva ajoi sumussa Ahvenanmerellä Capellan keskeltä poikki. Kapteeni Davidsson ja 4 miestä hukkui, 4 miestä sai höyrylaiva pelastetuksi. (Niilo Jussila, Uudenkaupungin laivat). Kolmimastoinen parkkilaiva, 284 nettorekisteritonnia, rakennettu Norjassa 1869. 14.10.1907 ruotsalainen lastihöyrylaiva ajoi sumussa Ahvenanmerellä Capellan keskeltä […]
(Ångf. Capella grundstött vid Kalfholmen – 1888 finland n:o 128)
Tønsbergistä Norjasta kotoisin ollut kuunari Caesar (kapt. L.S. Knudsen) rantautui 14.10.1879 lähellä Sandskärshällarnaa Dånön luotsipaikkaa. Alus oli painolastissa matkalla Bremenistä Härnösandiin. Miehistö pelastettiin haaksirikossa. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 374 Morgonbladet 23.10.1879 no 246 Åbo Posten 23.10.1879 no 246 Björneborg Tidning 29.10.1879 […]
Kauppias P.A. Steniukselle kuulunut kuunari Bylgia sai vuoden Helsingistä lähdettyään ja joutui palaamaan lähtösatamaan. Helsingfors Dagblad 3.10.1872 no 270
Glasgowsta kotoisin ollut höyrylaiva Bussorah (kapt. H. Greenhalgh) oli matkalla Sundsvallista Mancasteriin kun se yön pimeydessä ajoi matalikolle Tartarusgrundenilla Sälskärin majakan pohjoispuolella 7.5.1903. Alukseen oli lastattu 650 standertia lankkuja ja lautoja sekä 300 tonnia rautaa. Osa lastista saatiin pelastettua ja myytiin myöhemmin huutokaupalla. Myös itse hylky purettiin pitkälti romuksi vuonna 1905. Miehistö saatiin onnettomuudesta turvaan […]
Saksalainen sukellusvene UB-20 upotti sen matkalla Ruotsista Suomeen pohjanlahdella lastinaan sotatavaraa elokuussa 1916. (Per-Olaf Ekman, Havs vargar). Vuoden 1916 loppupuolella Pohjanlahden meriliikenne muuttui varsin vaaralliseksi, sillä saksalaiset sukellusveneiden aloitettua siellä syysoperaationsa ne toimivat hyvin aktiivisesti, varsinkin elokuun alussa. Silloin upotettiin ruotsalaiset höyrylaivat Hudiksvall, Bror Oscar ja Värmland. (Helge Heikkinen; Tuntematon merimies). Uboat.net Wrecksite.eu
Kaljaasi Broder, omistaja E.H. Häggblom, kotoisin Finströmistä, matkalla Södertäljestä Raumalle lastina 650 hl (hekto litra ?) sammuttamatonta kalkkia, saapui 3. marraskuuta noin kello kuuden aikaan illalla Lillklintanin ankkuripaikalle Isokarin majakan eteläpuolelle ja ankkuroitui siellä. Noin kello ½ 3 seuraavana aamuna nousi voimakas WNW tuuli, joka myöhemmin kääntyi NW myrskyksi, joka katkaisi kaljaasin paapuurinpuoleisen ankkurikettingin; styyrpuurin […]
Sunderlandilainen höyrylaiva Brenton ajoi karille ja upposi 1.10. 1900 aiemmin tuntemattomalle vedenalaiselle kivelle Signilskärin länsipuolella. Alus oli matkalla Blythistä Luulajaan kivihiililastissa. Miehistö pelastettiin onnettomuudesta. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Norjalaiset laivan romuttajat pelastaneet lähellä Signilskärin majakkaa uponneesta aluksesta runkorautaa ja muuta metallia vuonna 1906. (1906 13.IX åu). Englantilainen höyryalus ”Brenttor” upposi […]
Brahe (II) (=Gamla Brahe) Fregatti / 247 lästiä / rakennettu 1860 / mitat 121′ x 32,40′ x 16,50’/18’8″. Syttyi tuleen tuntemattomasta syystä ja paloi täydellisesti 6.11.1876 Prins Edwardin saarella. Miehistö hylkäsi aluksen. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 27 Åbo Posten 29.12.1876 no […]
Höyrylaiva Bonus (ex. Tärnan) rakennettiin raudasta Motalan telakalla Göteborgissa 1871. Sen päämitat olivat : pituus 32,65 m, leveys 5,34 m, syvyys 2,75 m sekä vetoisuus 116,54 brt ja 75,47 nrt. Konevoima 30 hv. Johannes Blenner rekisteröi laiva Helsinkiin joulukuussa 1915. Upotuksesta aluksen päällikkö M.V. Malm antoi meriselityksen Rauman raastuvanoikeudelle 8.12.1915. Otettuamme täyden lastin Gävlessä minä […]
Kristiinalainen 23 lästinen kaljaasi tuhoutui lähellä Poria vuonna 1838. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 67, 609
Sotavahinko Ahvenanmerellä. Lokakuun 12 onnettomuusvuonna 1942 oli uudestaan vuorossa Gustaf Eriksonin alus: ss BONDEN torpedoitiin Ahvenanmerellä. Näin on aluksen toinen perämies, merikapteeni Börje Borenius, kirjoittanut tapahtumien kulusta. ”Me olimme matkalla Räfsöstä Lybeckiin sahatavara lastissa, jopa kansilastissa, ja jäimme ankkuriin Degerbyn redille odottamaan saattuetta yli Ahvenanmeren. Aluksen kapteeni oli Filip Johansson. Kello 10.00 jätimme luotsin Nyhamniin […]
10.12.1939 lähtivät saksalaiset höyrylaivat Bolheim ja Oliva painolastissa Mäntyluodosta, luottaen hakaristilippuihinsa, ulos NL:n julistamalta 20nm sulkuvyöhykkeeltä, jonka sisäpuolella olevat alukset olivat vapaata riistaa. Säpin (Sebbskär) kohdalla alusten reitit erosivat. Ulkona merellä 28 minuuttia SW majakasta- sulkuvyöhykkeen ulkopuolella- kohtasi Bolheim sukellusvene S1:n, joka ilman varoitusta antoi tykin puhua. Kranaatteja räjähteli vesilinjassa ja prykällä. Radisti kuoli, kapteeni […]
Syyskuun 15 päivä 1895 sai vuodon ja upposi Tulliniemen länsipuolella Finbyläinen kaljaasi Blomman, kipparina Bastman. Bromarfissa 1858 rakennettu kaljaasi oli kalkkilastissa matkalla Förbystä Helsinkiin. Alus oli 63,75 rt. vetoinen. Hanko-lehti kirjoitti aluksen uponneen yleiselle väylälle mastonhuiput vedenpinnan yläpuolella. Miehistö ehti hätäisesti pelastua mukaan otettuun veneeseen ennen kuin kaljaasi hävisi syvyyteen. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under […]
Siipirataslaiva Blixten rakennettiin Norrköpingissä Ruotsissa vuonna 1850. Se ostettiin Suomeen 1869. 1870-luvulla Blixten kulki matkustajaliikenteessä Helsinki-Viipuri-reitillä, ja lisäksi lehti-ilmoitusten mukaan se liikennöi vuosina 1874-75 Turusta Helsingin kautta Lyypekkiin. Laiva upposi kevättalvella 1877 Hietalahden telakan edustalla (Laiva saapui Helsinkiin, s. 32). Finlands Allmänna Tidning 28.2.1877 no 49 Helsingfors Dagblad 28.2.1877 no 57 (Ångf. Blixten sjunkit I […]
Brittiläinen priki Blenwood haaksirikkoutui syksyllä 1852 Föglön ulkopuolella. Pelastetun varustuksen huutokauppa pidettiin 27.7.1853 Degerbyssä. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
(Ångbotskollision med ångbåtarna Björneborg och Pehr Brahe – 1876 6.IX åu n:o 206) (Om kollision mellan ångb. Björneborg och Pehr Brahe – 1876 22.IX åu n:o 220) (Ångb. Björneborg grundstött I närheten af Lovisa – 1877 4.VI hd n:o 149) (Ångf. Björneborg grundstött I närheten af Lovisa – 1877 2.VI åp n:o 126) (Haveri I […]
Hinaajahöyry Björn kävi kivellä Kutsalön luona ja jouduttiin nostamaan slipille korjattavaksi. Östra Finland 25.6.1883 no 144 (Ångbåten Björn från Fredrikshamn stött på grund vid Kutsalö utanför Kotka – 1883 kotka n:o 25)
Turkulainen jahti Bjola (kapt. Gustafsson) joutui 4.11.1876 vallinneessa myrskyssä rantaan ajetuksi Tallinnan lähistöllä. Jahti oli painolastissa. Helsingfors Dagblad 3.12.1876 no 330 Morgonbladet 4.12.1876 no 282 Åbo Posten 5.12.1876 no 141
Kööpenhaminassa 1863 rakennettu 44 m pitkä, 6,5 m leveä, 2,5 m syvä ja 201 t laiva. Se oli loppukesällä 1915 Pori-Tukholma reitillä, vieden viljaa ja tuoden venäläisille erilaisia tuotteita. 6.11 Saksalainen sukellusvene U-10 pysäytti Birgitin ja saksalaiset nousivat alukseen tarkistaen sen. Miehistö sai 15 minuuttia aikaa siirtyä pelastusveneisiin. Tuskin veneitä oli soudettu 100 metriä kun […]
Lähdettyään Degerbyn rediltä 26.10. 1942 upposi porilainen Betty H. puolenpäivän aikaan noin 10 mailin päässä Nyhamnin majakasta. Aluksessa oli havaittu kaksi torpedovanat styyrpuurin puolella, mutta väistö yritys ei kokonaan onnistunut ja toinen venäläisen sukellusvene Sts 307 ampuma torpedo osui ja upotti aluksen. (Erkki Metsävuori : Rauhan meri). Saman varustamon Betty H lastasi Kotkassa lokakuussa 1942 […]
Hullin rannikolla oli raivonneet vuoden vaihtumisen jälkeen vuonna 1863 voimakkaat myrskyt, joiden tuhoista kantautui koko ajan uutta tietoa. Yksi myrskyn uhreista oli turkulainen alus Bethlehem (kapt. Weckman), joka oli ollut matkalla Lissaboniin. Alus katosi miehineen päivineen. Helsingfors Dagblad 17.1.1863 no 13 Finlands Allmänna Tidning 29.1.1863 no 23 (Turkulainen laiva Bethlehem hukkunut väestöineen – 1863 26.VI […]
Ahvenanmaalainen priki Bergö (kapt. Hamnström) oli lähtenyt Grimsbystä kohti Tukholmaa 28.11.1873. Sen jälkeen aluksesta ja sen miehistöstä ei ole kuultu. Pietarin Lehti 13.4.1874 no 15 Helsingfors Dagblad 17.4.1874 no 102 (Finska briggen Bergö strandat – 1874 17.IV hfbl n:o 87)
Cardiffista kotoisin ollut höyrylaiva Benjamin Whithworth (kapt. A. Matthew) upposi 2.11. 1889 ajettuaan karille lähellä Södra Stenbådarnaa Eckerössä lähellä Signilskäriä. Alus oli matkalla Gävlestä Kööpenhaminaan puulastissa. Ruotsalaisen Neptun yhtiön pelastushöyry Hermes pelasti lastin, mutta hylky jätettiin. Miehistö pelastui onnettomuudesta. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Andersson Jan, Märket – Majakkasaari kahden maan […]
Englantilainen höyrylaiva jouduttiin nostamaan pohjavaurioiden takia korjattavaksi. Åbo Tidning 20.8.1884 no 224 Nya Pressen 22.10.1884 no 288 (Orsaken till engelska ång. Benedikts strandning – 1884 å.td n:o 228)
Höyrylaiva Bengtskär uponnut kolme henkeä hukkui. Maanantaina kello 6 aamulla osui s/s Bengtskär vedenalaiselle kivelle lähelle Bergötä Hangon läntisellä selällä ja upposi alle 10 minuutissa. Vain aluksen keulakaide työntyy ylös vedestä. Onnettomuusmatkalla aluksella oli kyydissä 30 matkustajaa. Törmäyksessä matkustajat joutuivat paniikkiin. Kaikki ryntäsivät pelastusveneeseen niin että se kaatui ja veneessä olijat joutuivat veden varaan. Toisella […]
27.11.1917 upposi venäläinen torpedovene Bditelnyi (460 t) Mäntyluodon edustalla ajettuaan saksalaisten sukellusveneiden laskemaan miinaan. (P-O Ekman: Havs vargar). Vuonna 1917 Saksalaisten sukellusveneiden laskemat 66 miinaa upottivat Vaasan ja Rauman edustalla muutamia höyrylaivoja ja purjealuksia. Samoin ajoi miinaan kolme venäläistä miinanraivausalusta ja torpedovene Bditelnyi. (Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies). 27 marraskuuta 1917 ajoi venäläinen torpedovene miinaan […]
Öregrundilainen brikantiini, kapteenina Joh. Ekman ja omistajana Olof Bonde, haaksirikkoutui ja ajatui hylkynä syksyllä 1777 Ahvenanmaan läntiseen saaristoon sen oltua matkalla Skurnåsta(?) Leufstan ruukille. Osa rikistä saatiin pelastettua. Miehistö hukkui onnettomuudessa. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 365
Maarianhaminalainen kuunarilaiva Balder ajoi karille ja upposi 18.10.1928 Flötjanin majakalta koilliseen. Alus oli koksilastissa matkalla Kielistä Mäntyluotoon. Kapteeni Gideon Westerlund ja kolme muuta yhdeksänhenkisestä miehistöstä hukkui. Merivartiosto löysi hylyn 1990. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Svenska Pressen 20.10.1928 no 246 Wiborg Nyheter 22.10.1928 no 247 Laatokka 23.10.1928 no 122 Etelä-Suomi 23.10.1928 […]