Parkki Arviota oltiin luotsaamassa ulos Haapsaaresta kun se kävi kivellä. Syynä oli, että alus ei totellut ruoria. Sanomia Turusta 7.9.1889 no 209 (Karille joutui Raumalainen laiva Arvio – 1889 rauman l n:o 72)
Tekijä: Jukka Sulku
Arvio (1877) – ?
Raumalainen laiva Arvio oli palaamassa kotiin suolanhakureissulta. Pohjanlahdella ajelehtivien jäämassojen takia kapteeni päätti käyttää saariston suojassa olevaa reittiä. Lyökin kohdalla laiva ajoi matalaan, vaikka kannella oli luotsi. Arviosta piti heittää mereen 80 tynnyriä suolaa ja siirtää toiset 300 paikalle tuotuun proomuun. Tämän jälkeen Arvio pystyttiin hinaamaan Reposaareen. Länsi-Suomi 2.6.1877 no 16 (Raumo skeppet Arvio grundstött […]
Arvio (1871) – ?
Uudessakaupungissa rakennettu laiva Arvio oli ensimmäisellä purjehduksellaan, joka oli suunniteltu tehtävän Luulajasta Englantiin. Bornholmin kohdalla suomalaisaluksen päälle ajoi tuntematon toinen alus. Arvion piti mennä satamaan korjauttamaan saamansa vauriot. Sanomia Turusta 20.10.1871 no 42
Arvid (1873) – parkki
Oululainen parkki Arvid (kapt. A.A. Junnelius) oli saanut merkittäviä vaurioita; mastot olivat kaatuneet, aluksella oli vuoto ja osa miehistöstä oli hukkunut. Miehistö hylkäsi aluksen Atlantilla. Pohjois-Suomi 28.8.1878 no 69 Åbo Posten 29.8.1873 no 200 Finlands Allmänna Tidning 30.8.1878 no 201 Oulun Wiikko-Sanomia 31.8.1878 no 35 (Barkskeppet Arvid har gjort haveri – 1878 29.VIII u.t n:o […]
Aron (1863) – priki
Englantilainen priki Aron (kapt. Bulmer) lähti lokakuun loppupuolella 1867 Riikasta Englantiin tammilastissa. Päästyään Itämerelle se joutui lounaismyrskyyn, joka kuljetti sen Suomen-lahden suulle. Alus luovi alas reivattujen märssypurjeiden avulla, kunnes 31.10 päivällä kello13 korkea merenkäynti heitti sen luotojen väliin. Törmäyksen jälkeen alus täyttyi vedellä ja ajelehti lahteen lähellä Hankoa. Myöhemmin iltapäivällä, kun myrsky oli hieman asettunut, […]
Ariel (1861) – parkki
Raahelainen laiva Ariel (kapt. Hellman) haaksirikkoutui ensimmäisellä matkallaan vuonna 1861 Merenkurkussa Snipanin niemellä, tarkemmin ns Hevosenkenkäniemellä, jossa lukuisat muiden alusten tiedetään kokeneen saman kohtalon. Arielin täystuhosta nostettiin 9.000 ruplan vakuutuskorvaukset. Oulun Wiikko-Sanomia 1.11.1862 no 44 Oulun Wiikko-Sanomia 9.11.1861 no 45 Oulun Wiikko-Sanomia 7.12.1861 no 49 Sanomia Turusta 13.12.1861 no 50 Parkki 229 lästiä / rakennettu […]
Argo (1942) – höyrylaiva
S/s ARGOn torpedointi. Viidestä ahvenanmaalaishöyryaluksesta, jotka sotatuhoutuivat vuonna 1942 oli Gustaf Eriksonin Argo ensimmäinen, joka tuhoutui torpedoinnissa pohjois-Itämerellä 16 kesäkuuta. Yhdeksän miehistön jäsentä menehtyi, mukaan luettuna varustajan poika Gustaf-Adolf Erikson. Meriselitys: Koska aluksen kaikki asiakirjat menivät sen mukana syvyyteen saa allekirjoittanut päällikkö ss Argon No.891 O.F.C.D. noin 2 512,6 brt ja kotoisin Maarianhaminasta, antaa muistista […]
Argo (1871) – parkki
Suomalainn parkki Argo (kapt. Bengelsdorff) oli matkalla Helsingistä Cadiziin viemään sinne puutavaralastia. Alus ajoi karille Goodwin Sandsissä, mutta pääsi jatkamaaan matkaa. Helsingfors Dagblad 25.11.1871 no 321
Argo (1865) – priki / parkki
Uppouma 258 lästiä, pituus 131 jalkaa. Rakennettu Oulun Toppilassa 1857. Argo lähti 7.1.1865 Liverpoolista matkalle Välimerelle, mutta jo 14 päivänä tammikuuta laiva tuhoutui Park Pointin (Holyhedin) lähellä Carnarvonin lahdessa (Wales). Miehistö pelastui. Sanomia Turusta 3.2.1865 no 5 Oulun Wiikko-Sanomia 4.2.1865 no 5 (Haaksirikko. Priggi Ilma ja laiva Argo Oulusta – 1865 10.II tähti n:o 6) […]
Arbutus (1864) – parkki
Englantilainen parkkilaiva Arbatus (kapt. French) oli ottanut talkkilastin Kronstadtista Lontooseen vietäväksi kun se ajoi karille Porkkalan Rönnskärissä. Höyrylaiva Suomi auttoi haveristin kiveltä irroittamisessa. Helsingfors Tidningar 12.11.1864 no 264 (Skeppbrott: Barkskeppet Arbutus – 1864 14.XI ht n:o 265) (Haaksirikkoon joutunut Arbutus niminen laiva otettu ylös. Sukellusseura – 1865 3.I suometar n:o 2)
Appolonia (1805) – skuutti
Korppoolainen skuutti Appolonia rantautui Ahvenanmaan saaristossa marraskuussa 1805 lankkulastissa matkalla Tukholmaan. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm
Appellina (1867) – kuunari
Kuunari Lamargienan kapteeni kirjoitti Kööpenhaminasta, että hän oli tavannut suomalaisen kuunari Apellinan miehistön hylkäämänä ja yksin ankkureidensa varassa Itämerellä. Miehistön oli ottanut turvaan toinen hollantilainen kuffi. Helsingfors Dagblad 21.12.1867 no 298 (Skonerten Appellina förolyckats – 1867 24.XII fat n:o 300) (Sjöolyckor: Skonerten Apellina och Providentia från Fredrikshamn – 1867 21.XII hd n:o 298) (Sjöolyckor drabbat […]
Apparance (1802) – priki / brikantiini
Priki. 96 lästiä, rakennettu 1800 Oulussa. Purjehti 1800 Pohjanmerelle. Haaksirikkoutui 1802 Dagerortissa P.W. Snellman, Skepp och skeppare I Uleåborg 1765-1815, s. 28
Apolonia (1865) – kaljaasi
Tenholan pitäjästä kotoisin ollut kapteeni Erik Victor Rehn päätti kaataa komentamansa kaljaasin mastot Tallinnan edustalla estääkseen aluksen maihin ajautumisen. Helsingfors Tidning 18.9.1865 no 216
Apollina (1861) – kuunarilaiva
Suomesta kotoisin ollut kuunarilaiva Apollina (kapt. Nylund) oli matkalla New Castlesta Tukholmaan kivihiiltä viemässä kun se ajoi karille Ruotsin rannikolla. Monia vauroita saanut alus selvisi lopulta satamaan korjattavaksi. Åbo Underrättelser 28.11.1861 no 140 Wiborg 3.12.1861 no 95 (Haaksirikko, laivat Seura ja Apollina – 1861 2.XII sjs n:o 92)
Anton (1867) – kuunari
Uusikaupunkilainen kuunari Anton joutui myrskyssä merihätään 20.11.1867 Ruotsissa Skutskärin edustalla, mastot katkaistu, pelastettu. Åbo Underrättelser 5.12.1867 no 144 Huvudstadbladet 6.12.1867 no 285 (Sjöolyckor: Skonerten Anton från Nystad – 1867 6.XII hfbl n:o 285) (Sjöolyckor: Skonerten Anton från Nystad, en skonert fr. Åland, Skonerten Stora Finland, kapt. Anderson, fartyget Usko, kapt. Enlund, skonerten Aina, Justitia o. […]
Anto (1873) – ?
Haaveri. 30.11. 1873 lähti Turusta alus Anto, kapteeni Wilen, kotoisin Tammisaaresta, ohralastissa ja määränpäänä Englanti. 4 joulukuuta, silloin vallinneessa kovassa luoteismyrskyssä, se oli ankkurissa Wandrockin salmessa, noin kolme mailia täältä, mutta myrsky ajoi sitä kohti maata, joka voitiin estää vain katkaisemalla mastot. Alus makaa vahingoittuneena paikallaan Wandrockin salmessa. (1873 9.XII åu n:o 190).
Anto (1868) – ?
Laiva Anto (kapt. Bamström) oli matkalla Cardiffistä Havannaan kun se joutui poikkeamaan satamassa rikkoutuneen ruorin johdosta. Finlands Allmänna Tidning 4.2.1868 no 28 (Skeppet Anto, kapt. Ramström – 1868 3.II hd n:o 27)
Antaja (1864) – parkki
Kristiinankaupunkilainen parkki Antaja joutui syksyllä 1864 haaksirikkoon 2 nm Furusandista (Söderarm). Hylky myytiin Tukholmaan, jonne se myöhemmin hinattiin telakalla kunnostettavaksi. Antaja oli rakennettu vuonna 1855 Kristiinankaupungissa ja oli vetoisuudeltaan 254 lästiä. Purjeiden kaupunki. Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Norrvik Christer. Kristiinankaupungin kaupunki 1999, s. 609 Åbo Underrättelser 22.11.1864 no 138 Suometar 15.5.1865 no 111 (Haaksirikkoja. […]
Ansio (1890) – kuunari
Kuunari Ansio joutui viettämään joitain aikoaj telakalla korjattava saatuaan merellä vahinkoja Åbo Tidning 16.11.1868 no 312 (Från Hangö. Haverister I massa. (Barkskeppet Tähti och skonerten Ansio – 1890 hangö n:o 56, 57, 59)
Ansio (1876) – höyrylaiva
Kun höyryvenhe Ansio oli tulossa Iisalmesta ajoi se karille, josta se kuitenkin saatiin taas syvään veteen. Tapio 15.7.1876 no 29 (Laiva Ansiolle tapahtunut vahinko – 1876 23.VI tapio n:o 26)
Anni (1924) – moottorikuunari
Brakesta Saksasta kotoisin ollut moottorikuunari Anni rantautui lähellä Skarvenia Eckerössä 22.10.1924 myrskyssä vaurioituneen ruorin takia. Maarianhaminassa pidettiin 4.4.1825 huutokauppa pelastetusta varustuksesta. Miehistö pelastui onnettomuudessa. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Kolmimastoinen saksalaismoottorilaiva Anni ajoi karille Skarvenilla 22.10.1924 silloin vallinneessa luoteesta puhaltaneessa hirmumyrskyssä. Karilleajoa ei voinut välttää, koska alus oli ohjauskyvytön ruorin rikkouduttua. […]
Anna W (1942) – ?
Venäläinen sukellusvene S-13 tulitti 18.9.1942 nw Kaskisilta hollantilaista m/s Anna W (290 brt.) Kun torpedo oli mennyt ohi, ammuttiin alus tuleen ja jätettiin oman onnensa nojaan. Se rantautui hylättynä lähelle Strömmingbådaan Bergöstä länteen Vaasan saaristossa. Kalastajat löysivät Anna W:n 23 .9, aluksen miehistöstä kaksi kuoli. (P-O Ekman, Havs vargar)
Beendamista Hollannista kotoisin ollut priki Anna Margaretha rantautui 14.10.1879 lähellä Finbon luotsipaikkaa Eckerössä. Priki oli matkalla Örnsköldsvikistä Amsterdamiin lankkulastissa. Finbon luotsit pelastivat miehistön. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Lokakuun 14-15.1879 päivinä vallitsi ankarat purjehduskelit Ahvenanmerellä, jolloin yhdeksän alusta haaksirikkoutui Märketin ja Getan vesillä. Yksi näistä oli hollantilaispriki, joka ajoi karille Rönnskärin ja Finbon lähistöllä […]
Anna (1923) – kaljaasi
Västanfjärdiläinen kaljaasi Anna ajoi karille ja upposi 21.11.1923 Brandholmenin riutalle Vargskärs fjärdenillä Föglössä. Anna oli dolomiitti lastissa matkalla Taalintehtaalle. Miehistö pelastui haaksirikossa. Hylky löytyi 1988. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm)
Anna (1920) – kaljaasi
Syyskuussa 1920 löydettiin Bengtskärin läheltä kaljaasi Annan hylky. Alus oli kotoisin Björköstä, se oli mastoton ja täynnä vettä. Hylystä löydettiin muutamia kanistereja pirtua ja pari pulloa konjakkia. (Allan Gustafsson, Vinden bär hem).
Anna (1890-) – ?
Vuodesta 1890 Lemlantilaisten omistama Kemiössä 1867 rakennetun kuunarin hylky on Flaka-lahdella Lemlandissa. (Allan Gustafsson: Åbolänsk bygbesjöfart under segel)
Anna (1879) – parkki
Norjalainen Mossista kotoisin ollut parkkilaiva Anna ajoi karille ja upposi 14.10.1879 lähellä Hamnötä, Saggön Saltvikissa. Anna oli matkalla Sundsvallista Roueniin lankkulastissa, miehistö pelastui onnettomuudessa. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm) Helsingfors Dagblad 3.11.1879 no 299 Helsingfors 3.11.1879 no 255
Anna (1863) – parkki
Turkulainen parkki Anna (322 lästiä) koki totaalisen haaksirikon Lemvikissä (Harboöre) Juutlannin rannikolla syksyllä 1863. Laiva oli kapteeni A Brunströmmin komennossa onnettomuushetkellä. Onnettomuudessa 10 miehistön jäsentä hukkui. Lasti – 5.000 tynnyriä suolaa – oli vakuuttamaton. Anna oli rakennettu vuonna 1856 Uskelassa ja sen pituus oli 136 jalkaa. Åbo sjöfarts historia II:1-2, segelsjöfarten 1827-1926. Åbo Tryckeri och […]
Angela (1884) – kuunarilaiva
Angela oli Lemlandissa 1883 rakennettu 255 rtn:n kuunarilaiva, kotipaikka Lemland. Tuhoutui marraskuussa 1884 Vlissingenissä Hollannin rannikolla. Åbo Tidning 3.11.1884 no 299 Nya Pressen 10.11.1884 no 307 Åbo Tidningen 17.11.1884 no 313 Åbo Underrättelser 21.12.1884 no 348A Sanomia Turusta 10.11.1884 no 263 Oulun Lehti 12.11.1884 no 91 Nya Pressen 15.11.1884 no 312 Åbo Tidning 31.12.1884 no […]
Angela (1881) – kuunari
1863 rakennettu kuunarilaiva oli Ahvenanmaan laivarekisterissä ja kotoisin Sundista 1874-1881. 15.11.1881 tuhoutui alus painolastissa kotimatkallaan Ranskan Rouenista lähellä Rankoskäriä. (Allan Gustafsson, Åbolänsk bygbesjöfart under segel) Sundista kotoisin ollut kuunarilaiva Angela ajoi karille ja upposi 15.11 1881 vedenalaiselle karille Rankgårdenin länsipuolella lähellä Maarianhaminaa. Jomalan Kungsöstä kotoisin ollut kalastaja pelasti miehistön. Kim Åström Dk Nautiluksesta löysi hylyn […]
Andreas (1843) – kuunari
Ruotsalainen kuunari Andreas tuhoutui elokuussa 1843 Eckerön edustalla. Erilaista laiva kamaa ajautui rannoille syyskuussa, koko miehistö meni aluksen mukana. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm
Amphitrite (1890) – parkki
Hangosta. Joukoittain haaksirikkoisia. Eilen klo 12 päivällä nähtiin Hangon ulkopuolella suurehko purjelaiva, jolla ei ollut purjeita ylhäällä, höyrylaivan hinattavana. Kiikarin avulla kyettiin erottamaan alus parkiksi, jolla oli raa’ankannattimet valtoimena ja muutamat purjeenriekaleet lepattivat tuulessa. Kokkapuu oli lisäksi palanut ja alus oli niin kallellaan, että otaksuttiin sen olevan vedentäyttämä. Hinaaja oli isokokoinen ja näytti olevan kansallisuudeltaan […]
Amphion (1871) – ?
Raahesta kotoisin ollut 262 lästinen laiva Amphion (kapt. G.W. Rein), joka lähti Oulusta syyskuussa 1871 kohti Liverpoolia lautatavaralastissa haaksirikkoutui alkumatkasta Ruotsin rannikolla Ratan-nimisellä paikalla. Lasti saatetaan saada pelastettua. Suomalainen Wirallinen Lehti 30.9.1871 no 116 (Laiva Amphion Raahesta rantautunut 20 p. syysk. – 1871 23.IX ows n:o 38) Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, […]
Amazon (1853) – kuunari
Suomalainen kuunari Amazon (kapt. Häggström) oli viemeässä puutavaralastia Marseillesiin ja se oli määräsataman edustalla odottamassa luotsia laivaan. Luotsia ei kuulunut ja lopulta aluken köli törmäsi kiveen. Voimaksa tuuli paino alusta yhä pahemmin kiville. Amazon ehti saada vaurioita ennenkuin se saatiin hinattua satamaan. Finlands Allmänna Tidning 18.3.1853 no 64
Amanda (1884) – kuunari
Kuunari Amanda (kapt. F. Markoff) joutui kaatamaan mastot Helsingörin redillä välttääkseen tuhoutumasta seillä raivonneessa myrskyssä. Nya Pressen 10.11.1884 no 307
Amanda (1878) – parkki
22. tammikuuta 1878 päivätty kirje on viimeinen mitä kuultiin parkkilaiva Amandasta (kapt. P. Åhman). Parkkilaiva lähti Pensacolasta kohti Marseillesia. Morgonbladet 8.7.1878 no 155 (Barkskeppet Amanda förmodas hafva örlist – 1878 6.VIII borgåbl n:o 54)
Amanda (1865) – kuunari
Suomalainen kuunari Amanda (kapt. Gallen) lähti 1.8.1865 Windausta [Ventspils, Latvia] kohti Flensburgia rautalastissa. Kuunari ajoi rannalle seuraavana päivänä ankarassa myrskyssä. Miehistö pelastui turmasta. Folkwännen 30.8.1865 no 35 (Skonerten Amanda strandat – 1865 30.VIII folkv n:o 35). (Haaksirikko. Kuunari Amanda – 1865 25.VIII tähti n:o 34)
Alma (1900) – kuunari
Eckeröläinen kuunari Alma upposi Ahvenanmerellä painolastissa kotimatkallaan Lybeckistä 12.11.1900. Kapteeni ja kaksi miestä hukkui, neljä pelastui. (1900 27.XI åu) Åland 28.11.1900 no 115
Alma (1887) – kaljaasi
Kotimatkallaan Ruotsista törmäsi kaljaasi Alma, Finströmiläisen Eriksonin omistama ja päälliköimä, kauniilla kelillä kotirannassaan matalikolle Äppelön ja Storskärin välissä. Riki pelastettu, alus hylky. Åbo Underrättelser 19.9.1887 no 315
Alma (1885) – parkki
Getalainen parkkilaiva Alma kaatui ja upposi 20.12.1885 kotisatamassaan lähellä Isaksötä. Aluksen keulaportti (keulassa oleva luukku, josta voitiin lastata pitkää puutavaraa ruumaan) oli jätetty auki ja yllättäen noussut myrsky upotti aluksen. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Åbo Tidning 13.1.1886 no 11
Alma (1884) – kuunari
Suomalainen kuunari Alma (kapt. M.W. Mattson) joutui yhteentörmäykseen toisen aluksen kanssa marraskuussa 1884. Nya Pressen 10.11.1884 no 307
Alma (1871) – priki
Suomalainen´Turusta kotoisin ollut priki Alma (kapt. Isaksson) oli matkalla Kielistä Sundsvalliin painolastilla kun se Gottlannin eteläpuolella 1.10.1871 sai vuodon. Isomasto täytyi hakata poikki. Laiva hinattiin Kalmariin, jossa hylky huutokaupattiin. Suomalainen Wirallinen Lehti 7.10.1871 no 119 Sanomia Turusta 20.10.1871 no 42 Suomalainen Wirallinen Lehti 31.10.1871 no 129
Alma (1871) – kuunari
Kuunari Alma selvisi vuotavana turvaan Visbyn satamaan. Folkwännen 18.1.1871 no 3
Alma (1867) – ?
Suomalainen laiva Alma (kapt. Wickman) oli matkalla Loviisasta Grimsbyhyn Ruotsissa kun se joutui kovan merenkäynnin aiheuttamia vauriota korjauttamaan satamassa. Helsingfors Dagblad 30.12.1867 no 303
Alma (1864) – priki
Elokuussa 1864 vallinneissa myrskyissä joutui suomalainen priki Almakin (kapt. Ericsson) rannalle heitetyksi Gotlannissa. Lastia jouduttiin purkamaan paikalla ennenkuin priki saatiin toimitettua satamaan korjattavaksi. Helsingfors Tidningar 10.9.1864 no 210
Alma (1864) – kuunari
Haaksirikko. Kuunari Alma, kapteini Sten, Porwoosta kotoisin, on marraskuun 14 p. myrskyssä hukkunut Dporton kaupungin edustalla Portugalin rannalla. Kapteini ja laiwamäki pelastettiin. (Sanomia Turusta 23.12.1864 no 51) (Skonerten Alma från Borgå förlist – 1864 13.XII hd n:o 290) (Skeppbrott: Skonerten Alma fr. Borgå – 1864 13.XII ht n:o 290)
Alli (1912) – kaljaasi
Björkköläinen kaljaasi Alli tuhoutui 7 lokakuuta 1912 vastaisena yönä. Alus ajautui rantaan lähellä Kyröniemeä yön pimeydessä ja myrskyssä. Kaljaasi ja sen 2,000 säkin jauholasti olivat vakuuttamattomia. (1912 8.X åu) [Haveripaikkaa hakiessa: Kyröniemi löytyy Kuolemajärveltä, Seivästön pohjoispuolelta. Vanhassa lehdessä oli vinkki. Seivästön pohjoispuolella on vanhassa kartassa Muuralan kylä, jonka kalastajasatama oli Kyröniemi. Koordinaatit noin 60.270 28.901. […]
Alli (1876) – ?
(Laiva Alli laski karille – 1876 17.VI savonl n:o 11)
Alli (1863) – ?
Alli-niminen alus (kapt. Rydberg) oli kotoisin Helsingistä. 31.12.1862 se joutui merellä vallineen myrskyn johdosta vaikeuksiin sen olleessa tulosta Aleksandriasta ja matkalla Yarmouthiin. Alus ajoi matalaan Hasbro Sandsissa ja upposi. Miehistö pelastui. Sanomia Turusta 20.2.1863 no 8