Loviisan tullialueen partiosluuppi upposi 23.11.1883 Löfön riutan länsipuolella olevalle matalalle. Alus joutui kovaan merenkäyntiin Löföstä lähdettyään. Kapteenina toimi Anders Blomqvist.Alus myytin seuraavana vuonna huutokaupalla, se on todennäköisesti nostettu. Öster Nyland 1.12.1883 no 95 Åbo Underrättelser 4.12.1883 no 330 Luotsi- ja Majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1883Östra Nyland 1.12.1883, 12.6.1884/Peter Helenius
Kategoria: A (Viipuri-Helsinki)
Kategoriat
M 413 (1944) – raivaaja
Saksalainen raivaaja M 413 upotettiin 21.7.1944 Kotkassa. World War II Database Suojattu merenkulku elinehtonamme, Miinoitusten ja miinanraivauksen vaikutukset meriliikenteeseen vuosina 1939-1950, Arvo Komulainen, Suomi Merellä-Säätiö, 2000, s. 345Sukellusvenesotaa Itämerellä, Per-Olof Ekman, Merikustannus Oy Helsinki 1986, s. 365
Majborg oli 40 metriä pitkä apukoneella varustettu puurakenteinen purjealus. Se oli rakennettu Sipoossa vuonna 1950. Omistajana oli John Viktor Engvald Sundberg ja aluksen kotipaikka Sipoo. Majborg poistettiin liikenteestä 1971 ja se upotettiin Helsinkiin 1973. Suomalaiset rahtilaivat 1970–1980 osa 2: L-Ö, Hannu Vapalahti, Judicor Oy, 1996, s. 7 ÄänimeriMajborg Suomen kauppalaivastotietokannassa
Kaljaasi Margareta upposi 19.6.1921 matkalla Pietarista Lyypekkiin rautalastissa Haapasaaren tuntumassa. Luultavasti sen yli purjehdittiin. Alus oli kotoisin Bergkvarasta, Ruotsista. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Gävleläisen laivurin Mikael Burmaisterin laiva upposi syyskuussa 1722 karikolle Helsingissä Santahaminan edustalla. Meriselitys annettiin syyskuun 22. päivä. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 32Sukellus Helsingin historiaan, Timo Karkola, Helsinki 1988Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Kategoriat
Minerva (1774) – fregatti
Fregatti Minerva (komentaja kapt. luutnantti Novikov) oli lähetty kuljetusaluksena Tallinnasta Kronstadtiin. Klo 5 11. lokakuuta 1774 haaksirikkoutui Pernajassa, Orrengrundin lähellä olevalle Enskärille. Tuuli oli lännen puolelta ja aluksen kurssi oli koilliseen. Hiljaiset laiva Suomen Urheilusukeltajain liitto ry 1988 Raoul Johnsson, s. 134 Letopis krusheni i poshzarov cydov Ryskova Flota 1713-1853, Al. Sokolov. Pietari 1855, s. […]
Kategoriat
Moskva (1713) – linjalaiva
Venäläiset linjalaivat Moskva ja Vyborg olivat purjehtimassa idästä länteen päin. Ruotsalaisen laivasto-osaston linjalaiva Ösel oli ollut tiedustelemassa ja tarkkailemassa Pellingin alueen vesillä. Öselin johtaman osaston ja venäläisten linjalaivojen välillä syntyneessä taistelussa Öselin tykistöylivoima yllätti Moskvan ja käydyssä kahakassa Moskva upposi ja Vyborg juuttui hiekkasärkkään ja poltettiin. Miehistöt joutuivat kokonaisuudessaan ruotsalaisten vangeksi. Myöhemmin alusten päälliköt tuomittiin […]
Kategoriat
Obsidian (1918) – höyrylaiva
Englantilaisten höyryalus Obsidian toimi huolto-aluksena Helsingissä. Se oli yksi niistä Englannin laivaston aluksista, jotka olivat Helsingin satamassa saksalaisten lähestyessä Tallinnasta kohti Helsinkiä. Ainoaksi mahdollisuudeksi englantilaisille jäi tuhota aluksensa niin, etteivät ne joutuneet vihollisen haltuun. Huolto-alus Obsidian upotettiin Bändaren lounaispuolelle 10.4.1918 samaan aikaan huolto-alus Cicero kanssa. Samoihin aikoihin upotetut muut alukset olivat sukellusveneet E1, E8, E9, […]
Kategoriat
Hewson (1865) – priki
Priki Hewson (kapt. Ramshald) oli matkalla puutavaralastissa Haminasta Westhartlepooliin kun se 31.8.1865 ajoi karille Kalbådagrundilla. Alus jatkoi matkaa, mutta alkoi täyttyä vedellä, jolloin miehistö joutui jättämään aluksen. Lopulta alus onnistuttiin hinaamaan Tammisaareen. Wiborgs Tidning 2.9.1865 no 68 Helsingfors Tidningar 18.9.1865 no 216 Finlands Allmänna Tidning 21.9.1865 no 219 Helsingfors Dagblad 2.10.1865 no 228
Kategoriat
Wendla (1865) – kuunari
Syyskuun 11-12 päivinä 1865 vallitsi poikkeuksellisen kova myrsky. Björköstä kotoisin ollut kuunari Wendla (kapt. Antti Pönni) haaksirikkoutui Pappenwikissä. Alus oli halkolastissa. Miehistö pelastui, mutta alus jäi hylyksi. [ks myös ”Wendla 1896”; onko kyse samasta aluksesta?] Helsingfors Tidningar 18.9.1865 no 216 Helsingfors Dagblad 19.9.1865 no 217 Sanomia Turusta 22.9.1865 no 38 Wiborgs Tidning 23.9.1865 no 74
Kategoriat
Herkules (1854) – priki
Priki Herkules (kapt. Grönberg) oli viemässä lankkuja Porista Marseillesiin kun se haaksirikkoutui 5.1.1854 Ahokadan / Ahocado (?) rannalla, Ivican (?) länsipuolella. Väki saatiin pelastettua. Åbo Tidningar 31.1.1854 no 8 Sanomia Turusta 21.3.1854 no 12
Kategoriat
Koophandel (1875) – kuunari
Hollantilainen kuunari Koophandel (kapt. I Bisser) oli tulossa Hollannista Pernoon kun se ajoi karille 15.5. vuonna 1875 Loviisan Kejvsalön lähellä Störensgrundin kohdalla. Alus myytiin Hansonille, joka korjasi sitä ja vaihtoi nimen Amandaksi. Finlands Allmänna Tidning 23.5.1875 no 142 Hufvudstadsbladet 23.5.1875 no 116 Navis Fennica I-IV, Erkki Riimala, WSOY, Juva 1993-1994 Borgåbladet 20.10.1875/Peter Helenius Hylkyjä Suomenlahdella […]
Kategoriat
Lappland (1900) – höyrylaiva
Saksalainen höyrylaiva Lappland upposi 22.5.1900 kappaletavaralastissa Haminan ulkopuolella Sommarön (Someri) kohdalla. Laiva oli kooltaan 979 brt. Syynä Rotterdamista Pietariin matkanneen laivan onnettomuuteen oli sumu. Kotkan Uutiset 24.5.1900 no 40 Wiborgs Nyheter 26.5.1900 no 121 Nya Pressen 27.5.1900 no 139A Nya Pressen 27.5.1900 no 140A Nya Pressen 28.5.1900 no 141 Borgåbladet 30.5.1900 no 42 Wuoksi 31.5.1900 […]
Tykkivene Uusimaa havaitsi 30.8.1941 vaurioituneen neuvostoaluksen laivaston ruudussa 15557 Kaunissaaren ja Velpukarin välimaastossa. Hylkyä lähestyttiin tarkoituksena hinata se Kotkaan, mutta pian havaittiin aluksen uppoavan. Heikki Moision henkilökohtaiset arkistot Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Carl Clayhillsin ja Johan Frederik Sceelen Lyypekistä ostettu alus Kruunattu Murjaani haaksirikkoutui 17.9.1729 Haminan sisääntuloväylän suulle tulomatkallaan Lyypekistä. Alus oli 80 lästin kantoinen ja sen kotipaikka oli Porvoo. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Kuutsalon kohdalla jäihin juuttuneet ruotsalaiset sotalaivat Pommern, Freden, Jaramus, prikanttiini Castor ja yksi tiedustelualus upotettiin polttamalla helmikuussa 1742 ilmeisesti kenraali Löwendahlin komennuksesta. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Kategoriat
Seura (1867) – kaljaasi
Pyhtäältä kotoisin ollut kaljaasi Seura (kapt. Eskola) lähti Pietarista 7.10.1867 otettuaan ruumantäydeltä ruisauhoja, jonka jälkeen kaljaasista ja sen miehistöstä ei ole mitään kuulunut. Folkwännen 27.11.1867 no 48 Hufvudstadsbladet 27.11.1867 no 277 Wiborgs Tidning 30.11.1867 no 96
Kategoriat
Toivo (1851) – kaljaasi
Marraskuussa 1851 iski Suomenlahdelle poikkeuksellisen raju myrsky, joka aiheutti myös lukuisia onnettomuuksia merellä. Yksi näistä lukuisista myrskyn upottamista aluksista pelkästään Haminan ja Tammisaaren välillä oli kaljaasi Toivo (kapt. Pitkepas), joka oli viemässä jauhoja Turkuun. Alus jäi myrskyn jälkeen makaamaan korkealla luodolle. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88
Kategoriat
Jakob (1851) – kaljaasi
Marraskuussa 1851 iski Suomenlahdelle poikkeuksellisen raju myrsky, joka aiheutti myös lukuisia onnettomuuksia merellä. Yksi näistä lukuisista myrskyn upottamista aluksista pelkästään Haminan ja Tammisaaren välillä oli kaljaasi Jakob (kapt. J. Pohjola), joka oli tuomassa jauhoja Kristiinankaupunkiin. Alus makaa vesilastissa. Åbo Tidningar 14.11.1851 no 88
Helsingin edustalle, vielä silloin tuntemattomalle karille ajoi puutavaralastissa Espanjaan matkalla ollut alus (kapt. Gust. Helsing) Friedrichshamn 26.10.1753 (3 mil i siön utan Helsinfors boken). Kari oli todennäköisesti Äransgrund. Ankkuria laskematta alus hylättiin ja tuulen noustessa se ajelehti tuntemattomaan paikkaan. Alus tavattiin seuraavan kerran Liivinmaa rannikolla. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi […]
Kaksi haaksirikkoa tapahtui 1750-luvulla Gråskärsbådar-karin edustalla. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Tallinnasta palaamassa ollut Heikinpoikien laivan haaksirikkoutui Tammion luona 1650-luvulla. Laivaväki pelastautui, mutta laivan mukana meni rahat ja omaisuus. Tapahtunutta haveria käsiteltiin 12. – 13.1.1654. Pelastuneen laivaväen majoitti Eerikki Tuomaanpoika Kiiski Tammiosta. Hannu Konttinen; Kohti Syvyyksiä, Teredo Navalis ry 1992, s. 30
Venäläinen laiva haaksirikkoutui Helsingin edustalla lokakuussa 1763. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 36
Kaksi luodolle pelastautunutta henkilöä menehtyi kylmään onnettomuudessa, jossa virolainen lotja upposi marraskuussa 1751. Alus ajoi päin luotoa Helsingin edustalla. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 34
Kaksi tuntematonta purjelaivaa tiedetään uponneen 1700-luvulla Isosaaren redille Helsingissä. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996, s. 230
Helsingin lähistöllä sattui onnettomuus venäläiselle kaljaasille lokakuussa 1794. Alus ajoi karille ja myöhemmin rannassa siitä riisuttiin takila. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 38
Kaksi venäläistä kaljuuttia ajautui karille 24.10.1783 Helsingin lähistöllä ja jäivät hylyiksi. Pietarista Riiaan matkalla olleiden alusten miehistöt pelastuivat. Sukellus Helsingin historiaan, Timo Karkola, Helsinki 1988, s. 24 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 37 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996
Kategoriat
Toimi (1863) – priki
Priki Toimi (kapt. Hakulin), kotoisin Haminasta ja tulossa Lyypekistä painolastissa upposi 28.7.1863 törmättyään englantilaisen höyrylaiva Cronstadtin kanssa. Yhtä lukuunottamatta miehistö pelastui. Åbo Underrättelser 11.8.1863 no 94 Helsingfors Tidning 25.8.1863 no 195
Kategoriat
Törnrudd (1875) – höyrylaiva
Höyrylaiva Ystävä törmäsi 15.8.1875 yksi peninkulma Puumalasta etelään veturihöyry Törnuddin kanssa. Väistäminen epäonnistui ja Ystävän kokka törmäsi Törnuddin kylkeen niin pahasti, että jälkimmäinen upposi melko pian. Miehistö pelastui Ystävään paitsi kapteenin vaimo, joka löydettiin myöhemmin hukkuneena vedestä. Pietarin Lehti 9.8.1875 no 32
Latvian Liepajasta kotoisin ollut Anna Sirius upposi 3.11.1910 Haminan tullikamaripiirin alueella Sommarön lähellä saatuaan myrskyssä ja ankarassa aallokossa vuodon. 119 tonnin alus oli malmilastissa matkalla Pietarista Libauhun [Liepaja]. Kuusi ihmistä hukkui. Turun Lehti 10.11.1910 no 131 Vakka-Suomi 10.11.1910 no 128 Haminan Lehti 10.11.1910 no 127 Suomalainen Wirallinen Lehti 9.12.1910 no 285 Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen […]
Kategoriat
Etinerent (1857) – priki
Haapasaaren tuntumassa upposi englantilainen priki Etinerent kapteeni Cartisin komennossa 9.9.1857 puuttuneen merimerkin takia. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto, Hämeenlinna 1996, s. 231 Ulla-Maija Sievinen, Haapasaari 180 vuotta
Venäläinen kaljuutti Fjodor haaksirikkoutui 10.10.1794 Helsingin Mjöllandetin rantaan ankkureiden petettyä. [Risto Sajaniemi: Mjölö on Isosaari. Tämä haveri on kahteen kertaan täällä.] Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 38
Kategoriat
Freden av Borgå (1835) – ?
Freden av Borgå valmistui vuonna 1815 Hahmarissa. Se oli senaikaisista porvoolaislaivoista suurin, 134 lästiä. Alus hylättiin kahdenkymmenen aktiivivuoden jälkeen Porvoon Hamarin redille, jonne se lahosi ja upposi. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996 Navis Fennica, osat I-IV , Erkki Riimala, WSOY, Juva 1993-94, s. 256
Suomalainen kaljaasi Ellida upposi 29.5.1885 Helsingin luotsipiirin alueella Brandön saaren lounaispuolelle tuntemattomasta syystä, painolastissa tulomatkalla Karjaalta Helsinkiin. Laivan kapteeni oli J. A. Bäckros. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1885
Kategoriat
Elo (1904) – jahti
Suomalaisjahti Elo paloi 21.9.1904 Loviisan tullikamaripiirin alueella, Våtskärin luona Eckorhällenin ja Ormskärin välillä. 44 tonnin jahti toi bensiinilastia Pietarista Helsinkiin. Suomen virallinen tilasto. Suomen kauppa- ja laivaliikenne Venäjän ja ulkovaltojen kanssa sekä tullilaitoksen ylöskanto vuonna 1904. 14. Ilmoitus karille-ajatumisista ja haaksirikoista Suomen rannikoilla vuonna 1904 Veckobladet 24.9.1904 no 56 Wasa-Posten 25.9.1904 no 51
Kategoriat
Enigheten (1747) – ?
Enigheten ajoi karille syyskuun 9.päivänä 1747 Loviisasta neljän meripeninkulman päästä. Tämä Loviisan porvareiden omistama alus oli 210 lästinen ja palaamassa Espanjan Setubalista 4180 tynnyrin suolalastissa. Kolme Loviisaa meren aalloilla, toim. Ilmari Elo, Itä-Uudenmaan Paino Oy, Loviisa 1996, s. 3 Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33 HKA, MP 26.9.1747 […]
Kategoriat
Borelia (1877) – parkki
Norjalainen laiva Borelia upposi 16.9.1877 Kalbådagrundilla Söderskärin majakan ulkopuolella matkalla Kronstadtista Vestersjöhön puutavaralastissa. Päällikkö oli H. A. Thoresen. Syynä olivat sumu, kompassin virhenäyttämä ja erehdys majakoista. Myöhemmin hinattiin Helsinkiin ja myytiin huutokaupalla. Östra Finland 21.9.1877 no 110 Helsingfors Dagblad 21.9.1877 no 257A Helsingfors Dagbladet 11.10.1877 no 277 Luotsi- ja Majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkoilmoituksia vuodelta […]
Kategoriat
Castor (1742) – brikantiini
Kuutsalon kohdalla jäihin juuttuneet ruotsalaiset sotalaivat Pommern, Freden, Jaramus, prikanttiini Castor ja yksi tiedustelualus upotettiin polttamalla helmikuussa 1742 ilmeisesti kenraali Löwendahlin komennuksesta. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, NurmijärvenSanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Kategoriat
Jaramus (1742) – sotalaiva
Kuutsalon kohdalla jäihin juuttuneet ruotsalaiset sotalaivat Pommern, Freden, Jaramus, prikanttiini Castor ja yksi tiedustelualus upotettiin polttamalla helmikuussa 1742 ilmeisesti kenraali Löwendahlin komennuksesta. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, NurmijärvenSanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Kategoriat
Freden (1742) – sotalaiva
Kuutsalon kohdalla jäihin juuttuneet ruotsalaiset sotalaivat Pommern, Freden, Jaramus, prikanttiini Castor ja yksi tiedustelualus upotettiin polttamalla helmikuussa 1742 ilmeisesti kenraali Löwendahlin komennuksesta. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, NurmijärvenSanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Kategoriat
Pommern (1742) – sotalaiva
Kuutsalon kohdalla jäihin juuttuneet ruotsalaiset sotalaivat Pommern, Freden, Jaramus, prikanttiini Castor ja yksi tiedustelualus upotettiin polttamalla helmikuussa 1742 ilmeisesti kenraali Löwendahlin komennuksesta. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, NurmijärvenSanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Suomalainen kaljaasi vajosi syvyyksiin 23.9.1900 halkolastissa Loviisan tullikamaripiirin alueella Boistön lähellä ohjattuaan väärin. Alus oli matkalla Kotkasta Helsinkiin. Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1900
Kaljuutti Christina haaksirikkoutui syksyllä 1741 Helsingin satamassa. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33 Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996) Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 33
Norjalainen kuunari Constitution upposi 11.10.1838 Porvoon sisääntuloväylän suulla 800 tynnyrin sillilastissa matkallaan Pietariin. Syysmyrsky heitti sen ulkosaariston karikoihin. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä,Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s. 230 Navis Fennica I-IV, Erkki Riimala, WSOY Juva 1993-1994) Borgåtidningen 24.10.1838 no 84 Helsingfors Tidningar 3.11.1838 no 87
Kategoriat
Danmark (1881) – höyrylaiva
Ruotsalainen höyrylaiva Danmark upposi 14.1.1881 Hangon majakalta kolme englantilaista mailia kaakkoon. Se oli tulossa Tukholmasta ja todennäköisesti matkalla Baltischportiin. Kovassa myrskyssä laivan kansille ja takilaan muodostui vahva jääkerros, jonka paino lopulta edesauttoi keinahtamista nurin. Yksi miehistön jäsen kuoli. Aluksen päällikkönä oli J. Schalin. (Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallituksen karilleajo- ja haaksirikkotilasto vuodelta 1881) Åbo Posten 26.1.1881 […]
Kategoriat
Örnsköld (1860) – höyrylaiva
Haaksirikko. Höyrylaiwa Örnsköld on wiime tiistain iltana käynyt kiween eli karille eli kallioon 1½ peninkuman päässä Haminan kaupungista ja mennyt, kuin rannempana pääsi, niin pohjaan että waan wähän kokkapuolta jäi näkywiin. Ihmiset on kuitenki kaikki pelastettu. Itse aluksen hylkyä ja siitä pelastettua irtaimistoa huutokaupattiin myöhemmin loppukesästä 1860. Otawa 21.7.1860 no 4 Suomen Julkisia Sanomia 30.8.1860 […]
Kategoriat
Ocean Queen (1862) – parkki
Joulukuun 20. Pv 1862 törmäsi suurempi englantilainen parkkilaiva Ocean Queen kariin ½ peninkulmaa Busön luotsipaikalta Tammisaaressa. Laiva oli lastattu lankuilla ja laudoilla. Ainakin kolme mieshistön jäsentä löydettiin hukkuineina. Åbo Underrättelser 27.12.1862 no 149 Sanomia Turusta 2.1.1863 no 1 Sanomia Turusta 30.1.1863 no 5
Kategoriat
Sowinto (1867) – ?
Haaksirikko. Yöllä wiime keskiwiikkoa wasten joutui laiwa ”Sowinto” kapteeni W. Withman, lähellä Porkkalan nientä karille. Oli lähtenyt Kronstadtista wiemään Wenäjän kruunun jauhoja y. m. Amur-maakuntaan Itä-Aasiassa. Suurin osa lastia 3,000 kulia jauhoja saatanee korjatuksi, jos ilmat pysywät myötäisinä. Suomalainen Wirallinen Lehti 15.10.1867 no 83: Suomalainen Wirallinen Lehti 22.10.1867 no 85 Suomalainen Wirallinen Lehti 29.10.1867 no […]
Kategoriat
Cicerone (1868) – priki
Englantilainen priki Cicerone kaatui Hamskärin luona Loviisan saaristossa. Seuraavana keväänä huutokaupattiin aluksesta pelastettua tarpeistoa. Huvudstadsbladet 5.12.1868 no 284 Suomalainen Wirallinen Lehti 20.2.01869 no 22
Kategoriat
(nimetön) (1871) – ?
Virolainen vene oli jo saanut kotirantansa näkyviin kun tuuli kääntyi vastaiseksi ja ajoi veneen takaisin Mjölö-saaren [Isosaari] kohdalle, jossa se murskautui rantakiviä vasten. Kaksi virolaista hukkui, mutta kolmas selvisi kallioille. Onnettomuus tapahtui 3.11.1871. Suomalainen Wirallinen Lehti 14.11.1871 no 135