Haverit.netKapteeni Sundberg oli viemässä alustaan Öregrundista Kännäsbrukiin (Männäs bruk?) Linlandalissa kun se ajoi karille ja upposi avoimella merellä kallioiden ja kivien keskellä kovassa kelissä Ahvenanmaan Lemlandin eteläisessä saaristossa 22.5.1783. Lastina oli rautamalmia. Miehistö menehtyi. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 365 Mikko […]
Kapteeni Mats Mattsson oli lähtenyt Suomesta kohti Tukholmaa kun hänen aluksensa haaksirikkoutui Ahvenanmaalla läntisessä Eckerössä ”Eckerön kappelin aluella” 22.9.1779. Aluksen lastina oli halkoja ja silakkaa. Miehistön kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 365 Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa […]
Wiljam Fountainin komennossa ollut alus lähti Ruotsin Västerbottenista määränpäänä Liverpool kun se koki haaksirikon Pohjanlahdella Fingrundetilla. [Ahvenanmaalla on kuusi “Finngrundet” nimistä paikkaa, joista yksi on Pohjois-Ahvenanmaalla Getassa]. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Kauppias Isaac Nagelin alus tuhoutui Ahvenanmaan pohjoisessa saaristossa 10-11.10.1776 sen ollessa matkalla Kristiinankaupungista Tukholmaan. Lastina oli mm tervaa (tjärä och victualie varor). Koko miehistö hukkui, maihin saatiin hieman tervaa ja takilan osia. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 111 Ahvenanmaa, […]
Kapteeni Isaac Hildenin komennossa ollut jahti haaksirikkoutui Ahvenanmaan Jomalassa (uti södra kanten af Jomala socknets skiären på Åland) vuonna 1765 sen ollessa tulossa Turkuun Tukholmasta. Alus pystyi auttamaan itseään ja matka pääsi lopulta jatkumaan. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 1862-63
Alus, jota komensi Johan Svanberg haaksirikkoutui 26-27.9.1762 (19.10.1762?) Ahvenanmaan Eckerössä ”wid Eckerö Post Contoirn på Åland”. Alus oli vilja- ja suolalastissa pyrkimässä Tukholmasta pohjoiseen Forsmarkin ruukille. Viljalasti saatiin pelastettua. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar, s. 1437-38 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 365
Uudeltamaalta kotoisin ollut kreijari (kapt. Johan Pakalinin (Takalen?)) haaksirikkoutui Ahvenanmaalla Lågskärin pookin luona 14.8.1759. Alus oli lähtenyt koivupuulastissa Uudeltamaalta ja sen määränpää oli Tukholma. Osa takilasta saatiin pelastettua. Kapteeni ja miehistö pelastautui Lågskärille. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Lotskontoret Dykerihandlingar Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 110 […]
Olof Skärgårdin komentama alus haaksirikkoutui Ahvenanmaan Degerbyssä vuonna 1759 sen ollessa matkalla Helsingistä Tukholmaan. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter)
Norjalaisen Hans Jørgen Simonssenin komennossa ollut alus haaksirikkoutui Torengrundissa Föglössä Ahvenanmaalla 3.4.1756. Alus oli matkalla Bergenistä Tallinnaan, lastina silliä ja kapakalaa. Kapteeni ja hänen miehistönsä onnistuivat pelastautumaan asumattomalle luodolle (Hästöholmen?), jolla he joutuivat viettämään kaksi vuorokautta ennenkuin heidät pelastettiin. Osa lastista saatiin pelastettua turvaa. Mikko Huhtamies: Ruotsin sota-arkistossa olevat sukelluskomppanian sukellusraportit (Dykeri- och bärgningraporter) Åländska […]
Höyrylaiva Aulis oli rakennetty 1937 Savonlinnassa. Sen uppouma oli 300 dwt ja pituus 30,90 m. Myöhemmin aluksen kotisatama vaihtui ensin Porvooseen ja sitten Raumalle, josta alus ostettiin takaisin Porvooseen. 1953 aluksen höyrykone vaihdettiin dieselmoottoriin. Auliksen ollessa 19.9.1959 paluumatkalla Ruotsista se sai vuodon ja upposi Ahvenanmerellä vain puolentoista meripeninkulman päässä Nyhamnista. Porvoolainen Marianne upposi Ahvenanmerellä. Nelihenkinen […]
Todennäköisesti Lemlandista kotoisin ollut kaljaasi Hjorten ajoi kivelle ja upposi 6.10.1805 Rödhamnin lähistöllä Ahvenanmaalla. Miehistö pelastui Rödhamnille. Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 366
Hattujen Sodan aikaan 19.7.1742 upposi Ahvenanmaan Lemlandissa, Pungön lähistöllä Tukholman laivueeseen kuulunut puolikaleeri Näsvis. Samaan aikaan tuhoutui myös toinen armeijan alus Flink & Färdig. Miehistö saatiin pelastettua. Hylky mahdollisesti paikannettiin vuonna 1973. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 102 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 364
Heinäkuussa 1914 tavattiin Ahvenanmerellä miehistön hylkäämä vuotava kaljaasi Sinemi. Kaljaasi oli ollut halkolastissa matkalla Tukholmaan. Turun Lehti 1.8.1914 no 86 Sosiaalidemokraatti 4.8.1914 no 84
Lankkulastissa etelään pyrkivä ruotsalainen kuunari Robert koki haaksirikon Tukholman edustalla Singössä marraskuussa 1848. Hylky ajelehti kohti Ahvenanmaata ja karahti matalaan Eckerössä (vid Storby grunden). Hylystä pelastettua laivairtaimistoa huutokaupattiin 8.2.1850 Eckerön meritullikamarilla. Miehistö pelastui turmasta. Westerdahl, Christer: 1987. Norrlandsleden II. Beskrivning av det maritima kulturlandskapet. Arkiv för norrländsk hembygdsforskning XXIII, Härnösand, s. 152 Åländska Sjökatastrofer. Marcus […]
Helsinkiläinen (turkulainen?) sluuppi Sex Bröder oli lastannut tervaa ja lasitavaraa ja lähtenyt Oulusta viemään sitä Helsinkiin. Alus kuitenkin haaksirikkoutui Hästgrundissa Eckerössä 10.11.1850. Osa lastista ja miehistä saatiin pelastettua. Sluuppi oli rakennettu 1844. Vrak och Sjöolyckor vid Västerbottens kust. Kurt Boberg, Alf Öhman. Västerbottens läns Hembygdsförening, Umeå 1983, s. 115 Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV […]
Kajaasi Tärnan, kotipaikka Jomala, Björnsby. Haaksirikkoutui todennäköisesti elokuussa 1850 Getan tai Hammarlandin pohjoispuolella. Kaljaasi lähti 8. elokuuta matkalle Länsipohjasta puutavaralastissa Saksaan, eikä siitä kuultu ennenkuin joulukuussa, jolloin miehistön jäsenen ruumis löydetiin Äppelön rannasta Hammarlandissa. Nelihenkinen miehistö menehtyi. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring, s. […]
Sumppu Tärnan, kotipaikka Sottunga. Paiskautui maihin Skejtevikenissä talvella 1900 voimakkaassa myrskyssä ja jäi hylyksi. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring, s. 108
Antti Engblom, Kalle Isaksson ja K.Bastman omistivat kaljaasi Tre Syskon. Alus haaksirikkoutui Ahvenanmerellä vuonna 1827. Aluksen kotipaikka oli Kristiinankaupunki. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 39
Arkistovihjeen perusteella Kökarista lounaaseen on toisen maailmansodan aikainen hylky. Hylyn pitäisi olla Kålbodan-Syndersbådan lähellä. Henrik Roseniuksen raportti sukellusleiriltä 27.7-1.8.1963
Kuunari St Olof, kotipaikka Lysekil. Haaksirikkoutui miehineen kaikkineen luultavasti Stora Skivgrundin ja Västerkläpin välillä joulukuun alussa 1845. Hylkytavaraa huuhtoutui rantaan pitkin Gottbyn kylän rantoja Jomalassa. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 106
Jahti Sophia (kapt. Olof Pehrsson), kotipaikka tuntematon. Rantautui ja jäi hylyksi 25. syyskuuta 1795 Ahvenenmaan luoteissaaristossa. Alus oli matkalla Porista Tukholmaan lastinaan rautaa ja polttopuuta. Lasti ja takila onnistuttiin pelastamaan. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. […]
Tämän saaristossa suusta suuhun periytyneen kertomuksen paikkansapitävyys on vähintäänkin kyseenalainen. Samalla se on ilman muuta erittäin mielenkiintoinen. Kerrotaan, että tanskalainen kaapparilaiva Sancta Nicolaus olisi ollut ankkurissa Kökarin länsipuolella valvomassa Hamnön satamaan tulijoita. Alus on ollut pienehkö, mutta tykein ja entrausvälinein varustettu. Alueen saaristolaiset saivat laivan piilopaikasta vihiä ja hetken tuumiskeltuaan päättivät hankkia hiukan aineellista hyötyä […]
Kaljaasi Räven, kotipaikka Vårdö. Hms Zephyrin miehistö poltti kaljaasin 22. heinäkuuta 1854 Bomarsundin ulkopuolella. Miehistö päästettiin maihin. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 105
Kolmimastoinen fregattilaiva Phoebe, kotipaikka tuntematon. Laiva löydettiin rantautuneena ja hylättynä Signilskärin länsipuolella 25. lokakuuta 1798. Pelastetun laudoista ja lankuista koostuvan lastin huutokauppa pidettiin Tukholmassa 8-9. lokakuuta 1799. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, […]
Kaljaasi Lovisa (kapt. Matts Persson), kotipaikka tuntematon. Rantautui ja jäi hylyksi Lemlandin Rödhamnissa 29. syyskuuta 1805 matkalla Turusta Tukholmaan. Kaljaasilla oli lastina 550 tynnyriä ruista, 33 tynnyriä ohraa ja 8 tynnyriä kauraa valtion (kruunun) omaisuutta. Lasti pelastettiin, samoin miehistö. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle […]
Kaljaasi Lovisa (kapt. Matts Persson), kotoisin Ahvenanmaalta rantautui ja jäi hylyksi Ahvenanmaan saaristossa 11. lokakuuta 1803 matkallaan Fredriksforsin ruukilta [Ulvilassa, suom.huom.] Tukholmaan lastinaan 165 tankoa rautaa, 20 syltä polttopuuta ja 2 tynnyriä ruista. Osia lastista ja takilasta pelastettiin keväällä 1804. Miehistö pelastettiin. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs […]
Moottorikutteri M.P. 105, kotoisin Turusta. Merivartiokutteri, joka sai vuodon ja upposi 9. tammikuuta 1932 Kihdillä Kumlingen ulkopuolella. Kutteri oli hinauksessa Brändöstä Föglön Degerbyhyn. Haaksirikko aiheutui, kun jää leikkasi reiän M.P. 105:n keulaan. Miehistö pelastui. Vapaus 9.1.1932 no 3 Suursavolainen 9.1.1932 no 2 Västra Nyland 9.1.1932 no 2 Uusimaa 9.1.1932 no 2 Sjökatastrofer i åländska vatten, […]
Kristiinankaupunkilainen kuunari Margaretha upposi yhteentörmäyksessä Ahvenanmaan eteläkärjen kohdalla Föglössä vuonna 1846. Alus oli vasta toisella matkallaan. Miehistö pelastui. Purjeiden kaupunki, Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Christer Norrvik, Oy Fram Ab, Vaasa 1999, s. 95 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 370
Kaljaasi Maria, kotoisin Köpingistä. Kaljaasi oli rakennettu 1783 Köpingissä mälarjahdiksi ja muutettu 1841-42 kaljaasiksi. Upposi syksyllä 1843 Eckerön ulkopuolella. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Sumppi Maria (kapt. Viktor Rosenblad), kotoisin Kumlingesta. Haaksirikkoutui 28. lokakuuta 1881 Långön ja Rödön välisessä salmessa Rödhamnin saaristossa sen ollessa matkalla Degerbystä Rukholmaan. Miehistö pelastui. Turkulainen sukelluskerho Nautic on tehnyt hylystä raportin vuonna 1994. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura […]
Ruotsin St Annan pitäjästä kotoisin ollut kuunari Marie (kapt. F.A. Vidgar) oli rakennettu vuonna 1965. Marie tuhoutui 1.10.1913 miehineen päivineen Eckerön ulkopuolella Ahvenanmaalla ollessaan matkalla Limhamnista Gävleen. Tarkempi haaksirikkopaikka on tuntematon. Aluksen lastina oli mm 1504 säkkiä sementtiä. Kapteenin ruumis löytyi myöhemmin 21.10 Borgön lahdesta. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 100 […]
Kristiinankaupunkilainen kuunari Mercurius menetettiin yhteentörmäyksessä Ahvenanmerellä syksyllä 1843. Alusta kuljetti kapteeni Eric Henric Nordström. Merkurius oli rakennettu Siipyyssä vuonna 1834. Sen kantavuus oli 65 lästiä. Purjeiden kaupunki, Kristiinankaupungin merenkulku vuoden 1809 jälkeen, Christer Norrvik, Oy Fram Ab, Vaasa 1999, s. 615 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 370
Kaljaasi Meriaura, kotoisin Hammarlandin Bredbolstadista. Haaksirikkoutui 16. kesäkuuta 1935 noin 6-7 meripeninkulmaa Sälskärin majakan pohjoispuolella. Kaljaasi sai vuodon ja upposi kovassa säässä matkalla Merikarvialta Tukholmaan koivuhalkolastissa. S/s Ligul pelasti miehistön. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, […]
Raumalainen troolari Mitzy upotettiin Bogskärin eteläpuolelle marraskuun kolmas päivä 1988.Mitzy ajelehti myrskyssä kytkinvian takia Hiidenmaan tasalla. Tuuli myrskysi 15-30 m/s idän ja kaakon suunnilta. Vartiolaiva Tursas haki troolarin hinaukseen, tarkoituksena viedä se Utöseen. Hinausköysi oli kiinnitetty Mitzyn keulapollariin ja mastoon. Keulapollarin irrottua mastoon kiinnitetty köysi veti troolarin poikittain. Mitzyn päällikkö Janne Hiljanen yritti katkaista hinausköyttä, […]
Höyrylaiva Nora (kapt. H. Jørgensen), kotoisin Esbjergistä. Haaksirikkoutui 13. syyskuuta 1907 luodolle, joka sijaitsee noin kolme kilometriä Björkörsin luotsipaikan lounaispuolella, todennäköisesti Längnornan ja Tvillingarnan välillä. Alus jäi aluksi karille, mutta myöhemmin siirtyi ja upposi näkyvistä. Alus oli matkalla Turkuun painolastissa. Pelastusyrityksestä luovuttiin 21. syyskuuta sen jälkeen, kun hylky valui luodolta mereen. Miehistö pelastui. [Jerry Wilhelmson: […]
14.10.1879 vallitsi Ahvenanmerellä voimakkaat myrskyt, jotka vaativat useita haaksirikkoja. Ruotsalainen Vätöstä kotoisin ollut kuunari Venus (kapt. O. Eriksson) oli painolastissa matkalla Furusandista Skellefteån kun se ajoi rantaan koilliseen Saggön luotsipaikasta. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 108 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 374 Helsingfors Dagblad 3.11.1879 no 299
Lokakuussa 1919 vallinneessa hurrikaanimaisessa myrskyssä ruotsalainen kuunari Daga täyttyi vedellä. Lopulta Daga kaatui noin 30 km Sälskärin majakasta pohjoiseen. Laivan kaatuessa hukkui jungman Charles Östberg ja myöhemmin kokki Knut Gross. Välittömän vaaran aikana päällikkö kapteeni K. Bjömstedt yhdessä jäljellä olevan miehistön kanssa onnistui pelastautumaan maihin Eckeröön. Kuunari Daga, jonka vetoisuus oli vain 69 reg. tonnia, […]
5.5.1872 rantautui englantilainen priki Odessa Paquet (kapt. James Young) eräälle Lågskärin majakkasaaren lähikivelle, aluksen arveltiin jäävän hylyksi. Åbo Underrättelser 13.5.1872 no 72 Helsingfors Dagblad 15.5.1872 no 131 Helsingfors Dagblad 28.5.1872 no 143
Kolmimastokaljaasi Planet olit tulossa Tanskasta kun se joutui haaksirikkoon 1.11.1922 Ahvenanmaalla Rödhamnissa. Planet oli kotoisin Paraisilta. Sosialisti 7.11.1922 no 258 Västra Finland 7.11.1922 no 127 Suomen Työmies 8.11.1922 no 259 Vapaa Sana 10.11.1922 no 176
Ahvenanmerellä haaksirikkoutui Hedvig Eleanora Stenbockin laiva vuonna 1722. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s. 32
Höyrylaiva Erling, kotipaikka Kristiania, Norja. Haaksirikkoutui tuntemattomassa paikassa Getan ulkopuolella Västra Finngrundetilla 13. lokakuuta 1895. Suuri määrä hylyn palasia löytyi pitkin Getan, Saltvikin ja Hammarlandin pohjoisrantoja, joukossa myös laivan lokikirja. Erling oli matkalla puutavaralastissa Skellefteåsta Plymouthiin. Miehistö menehtyi onnettomuudessa. Åbo Underrättelser 22.10.1895 no 287 Åland 26.10.1895 no 86 Åbo Tidning 28.10.1895 no 293 Åbo Underrättelser […]
Kuunari Elisabeth, kotipaikka Gävle (Ruotsi). Rantautui syksyllä vuonna 1849 Eckerön länsipuolella ja jäi hylyksi. Hylky myytiin huutokaupassa 14. helmikuuta 1850 talonpoika Anders Westerlundille, Eckerön Torppiin. Alus on mahdollisesti ollut rautatankolastissa. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm, SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. […]
Kaljaasi Christina Wilhelmina (kapt. Mats Kuhlström), kotipaikka Tukholma. Haaksirikkoutui 22. lokakuuta vuonna 1800 Ahvenanmaan saaristossa matkallaan Tukholmasta Porvooseen suola- ja sillilastissa. Lasti ja takila pelastettiin. Miehistön kohtalo tuntematon. Sjökatastrofer i åländska vatten, Marcus Lindholm Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 366 SFV kalendern 1996, Ekenäs Tryckeri Aktiebolag, Ekenäs 1996, Redigering Olle Spring
Ahvenanmaalta uutisoitiin lokakuussa 1856: Ruotsalainen alus Junior meni hukkaan ja wäki lähti weneissä Ruotsiin. Sanomia Turusta 25.11.1856 no 48 Sanomia Turusta 12.12.1856 no 50
Höyrylaiva Neptun lähti havaitulle onnettomuuspaikalle Ahvenanmaan saaristossa. Föglön uloimpien karien luota löydettiin murskaantuneen aluksen jäänteet. Alus oli ollut parkki ja sen arveltiin olleen nimeltää Wellamo Porvoosta, joka oli lähtenyt matkaan 12.12.1867 määränpäänään Kööpenhamina, mutta aluksesta ja sen miehistöstä ei oltu kuultu sen koommin. Folkwännen 22.1.1868 no 4 Folkwännen 5.2.1868 no 6 Finlands Allmänna Tidning 14.5.1868 […]
Suomalainen purjelaiva Abiina haaksirikkoutui 1.9.1940 Kihdin selällä. Alus oli kooltaan 65 brt. Hylkyjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä, Vaheri-Hyvärinen-Saari, Karisto Oy, Hämeenlinna 1996, s.239
Perniöstä kotoisin ollut laiva upposi myrskyssä Ahvenanmerellä vuonna 1794. Vain yksi mies pelastui. Kohti syvyyksiä, Hannu Konttinen, Teredo Navalis, Nurmijärven Sanomat Oy, Nurmijärvi 1992, s.38
Höyrylaiva Alfhild, kotipaikka Tukholma, pituus 30,3 m, leveys 6,88 m ja materiaali rauta. Alus (kapt. Wennberg) sai vuodon ja upposi 18. lokakuuta vuonna 1916 kovassa säässä Grindaran pohjoispuolella Getan luoteispuolella. Kahdestatoista miehistön jäsentä kuusi hukkui pelastusveneen kaaduttua ja kaksi henkilöä menehtyi kylmään ja uupumukseen ennen kuin neljä selviytynyttä pääsi Understenin majakalle. Sjökatastrofer i åländska vatten, […]
Visbystä kotoisin ollut kuunari Minerva joitui päälleajetuksi 6.9.1866 (4.9.1866?) Märketin läheisyydessä. Minerva (kapt. J. Granström) oli puutavaralastissa matkalla Tanskaan. Hylky ajehti Hamnskärin eteläisimäpään niemeen Saltvikissä, lasti saatiin pelastettua. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 101 Ahvenanmaa, merivaltakunta. Suomen Majakkaseura ry. Livonia Print 2025, s. 372 Åland 29.7.1891 no 91 Åbo Underrättelser 18.9.1866 […]
Ruotsin Brantevikistä kotoisin ollut kolmimastoinen kaljaasi Jenny (kapt. J. Persson) päätyi lumisessa hirmumyrskyssä Märketin kallioille myöhäisellä syksyisellä purjehduksellaan 19.11.1901. Aallot pyyhkivät yli laivan, mutta miehistön onnistui pysytellä aluksessa. Seuraavan aamun koettaessa haveristi irtosi ja ajelehti ohjauskyvyttömänä Långörenille Björkön saaristossa, jossa se lopullisesti haaksirikkoutui. Kovia kokenut miehistö pelastui. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. […]