Haverit.netHeinäkuun 30 p 1914 parklilaiva Cedia Wårdöstä Ahvenanmaalta, kapteeni Lindeman, määräpaikkana Aarhus, tavatiiin ajelehtimassa Södermanlannin rannikolla. Miehistö, johon kuului 11 miestä, oli jättänyt laivan. Heidän kohtalostaan ei ole tietoa. Laiva, jota on hinattu maihin, on maanantain myrskyssä tehnyt haaksirikon. Rauman Lehti 6.8.1914 no 86 Uusi Suometar 1.8.1914 no 206
17 päivänä syyskuuta 1914 Logskärin luona karille ajaneen, tiihiililastissa olleen höyrylaivan ”Talabotin” miehistöstä on 10 miestä pelastettu tänään Maarianhaminaan. Muut 7 miestä purjehtivat aamulla Söderarmiin. Talabotin matkan määränä oli Gefle. Talabot kuului eräälle laivanvarustajayhtiölle Tönsbergistä ja oli rakennettu 1881 Newcastlessa, sekä oli 805 netto reg. tonnin vetoinen. Talabotin uutisoitiin uponneen. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. […]
Uudenkaupungin 1700-luvun lopun laivaluetteloiden mukaan siellä oli Vassbuk -niminen jahti, joka teki haaksirikon Ahvenanmerellä vuonna 1803. Tenho Hella – Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet New Print 2001, s. 58
Haaksirikko. Täällä kerrotaan, että Kuiwalahdelta kotoisin olema kuunari Ihana on toissa sunnuntaina ajautunut Utö’n edustalla karille ja joutunut kokonaan hylyksi. Miehistö on saanut 3 wuorokautta olla karilla, ennenkuin hätämerkki huomattiin ja osattiin tulla pelastamaan. (Rauman Lehti 5.11.1892 no 89 Vuonna 1884 Eurajoella rakennettu 131,72 nrt:n kuunari, pituus 26,27 m. Ostettiin Kustaviin vuonna 1889. Haaksirikkoutuu Kalkskärin luona […]
Vuonna 1868 Siipyyssä rakennettu 190 nrt:n (107,7 lästiä) kuunari, pituus 91,5 jalkaa. Uuteenkaupunkiin Wänskapen ostettiin 1875. Vuonna 1881 kuunari koki haaksirikon Ledsundin luona Ahvenanmaan saaristossa. http://www.wakkanet.fi/~karij/laivat/uki/wanskapeku1.htm
Magnus Stenbock, ex. Haakon Adalsten, kapt. Schreil, haaksirikkoutui puutavaralastissa 9.10.1891 myrskyssä ajettuaan karille Märketshällarnalla. Yhdeksänhenkinen miehistö pelastautui Understenin majakalle. Hylky ajelehti Svenska Grundetille, Gräsön edustalle. Åland 31.10.1891 no 61 Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 100 Dyk & Hav (Fyris 1891-10-26) [hylky Ruotsin puolella, Gräsössä]
Landskronasta kotoisin ollut priki Otto haaksirikkoutui painolastissa matkalla Sundvalliin 23.4.1885 karille Töllingarnan kaakkoispuolella, Eckerössä. Miehistö pelastui. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 102 [Toinen lähde kertoo samalla merialueella haaksirikkoutuneesta toisesta samannimisestä aluksesta. Saattaa olla kyse samasta haaksirikosta: ”Otto (1883) – kuunari”]
90 lästiä / rakennettu 1836. Haaksirikkoutui Ahvenanmaan itäpuolella lokak. 1836. Kapteeni ja 8 miestä hukkui, 2 jätettiin lääkärinhoitoon Ahvenanmaalle. Tämän jälkeen alus talvehti Ahvenanmaalla 1836-37 ja asetettiin korjattuna uudelleen liikenteeseen. Haaksirikkoutui lopullisesti Hollannissa luultavasti vuonna 1845. Raahen purjelaivat ja niiden päällystöt 1800-luvulla. Koonnut Kai Snellman. Raahen museon julkaisuja nro 8. Kolmas painos 2006, s. 86
Vuosi 1915. Venäläisen miinanlaskija Ilmen Pohjanlahden suojaksi laskemiin miinoihin tuhoutui Lågskärin luona kaksi ruotsalaista ja yksi tanskalainen höyrylaiva. Helge Heikkinen, Tuntematon merimies Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 27, 185 Wiborg Nyheter 26.5.1915 no 117 Västra Finland 27.5.1915 no 58 Wiipuri 29.5.1915 no 120 Västra Finland 3.6.1915 no 61 Västra Finland 29.6.1915 […]
Hälsingborgilainen Rederi AB Kärnan omistama vuonna 1903 rakennettu höyrylaiva Centric, ex Ellaston, kapt. K.G.Andersson, ajoi miinaan hiililastissa matkalla Gefleen 26.4.1915 Flötjanin majakan länsipuolella ja upposi. Venäläisen miinanlaskija Ilmen Pohjanlahden suojaksi laskemiin miinoihin tuhoutui Lågskärin luona kaksi ruotsalaista ja yksi tanskalainen höyrylaiva. SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i åländska vatten; Marcus Lindholm Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies Itämeri […]
Talvisodan puhjettua asetettiin Punalipun Itämeren laivaston yhdeksi tehtäväksi Suomen meriyhteyksien katkaiseminen. Kolmestakymmenestä palveluksessa olleesta sukellusveneestä sotaan osallistui noin tusina. Näiden saalis jäi 105 sotapäivän aikana perin laihaksi; sukellusveneet upottivat Talvisodassa vain viisi höyrylaivaa, joista näistäkin kaksi kuului puolueettomille maille ja kaksi silloiselle liittolaiselle, Saksalle. Talvisotavaiheen meriliikenteemme kykeni turvaamaan kansan elämälle välttämättömän materiaalin samoin kuin sotamateriaalin […]
SC (Štšuka)-luokan (tyyppi V-bis = pituus 58,5m) sukellusveneet olivat keskikokoisia ja kaksirunkoisia sukellusveneitä, joiden aseistukseen kuusi torpedoputkea ja niihin 10 torpedoa. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 86 kappaletta, joista ensimmäinen laskettiin vesille vuonna 1930. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä. Järjestyksessä kolmannelle retkelleen SC-305 lähti Kronstadtista lokakuussa -42. Aluksi sen oli määrätty hakeutumaan Gotlannin […]
S-tyypin (pituus 77,7m, uppouma pinnalla 840tn) sukellusveneet olivat kaksirunkoisia, keskikokoisia sukellusveneitä. Ne oli kehitetty ennen sotaa yhteistyössä Saksan laivaston kanssa. Niiden aseistukseen kuului kuusi torpedoputkea ja 12 torpedoa. Ensimmäiset sukellusveneet vesille vuonna 1935. Tätä tyyppiä rakennettiin yhteensä 41 kappaletta. Vuoden 1942 sotakesänä NL menetti yhteensä 12 sukellusvenettä. S-7 osallistui ensimmäiseen ja kolmanteen ryhmään, jotka lähtivät […]
Vuosi 1915. Venäläisen miinanlaskija Ilmen Pohjanlahden suojaksi laskemiin miinoihin tuhoutui Lågskärin luona kaksi ruotsalaista ja yksi tanskalainen (=Ely) höyrylaiva. Helge Heikkinen ; Tuntematon merimies Itämeri 1914-1921, Mirko Harjula. Book on Demand GmbH, s. 185
Gråskärin pookin luona nähtiin rantaan ajautuneen purjealuksen hylky 9.11.1866. Höyrylaiva Neptunut lähti paikalle tutkimaan tilannetta, mutta ei löytänyt mereltä mitään jälkiä haaksirikosta. Kapteeni arveli aluksen uponneen ja miehistön toivon mukaan päässeen jonkun aluksen kyyttin. Åbo Underrättelser 15.11.1866 no 134 [Gråskär: luultavasti Ahvenanmaa, myös Paraisiltä löytyy saman niminen saari]
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Paltenin luodolla, Märketistä 1,5 NM koilliseen vuonna 1939. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. Lastista jouduttiin heittämään mereen 1400 tonnia paperimassaa. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Tanskalainen moottorialus selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1960. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan merivartioaluksen avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Hollantilainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla vuonna 1957. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Inre Borgenin luona luona vuonna 1957. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Liettuasta kotoisin ollut höyrylaiva Nida ajoi karilla Märketshällarnilla 10.11.1939. Alukselta pelastettiin yli 50 henkeä Märketille. Alusta yritettiin pitkään irrottaa pelastusalusten avulla karilta siinä onnistumatta. Hylky oli karilla kaksi vuotta kunnes jää irroittivat aluksen ja se upposi syvempään veteen. Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 102 Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan […]
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1939. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ahvenanmaalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla vuonna 1938. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan pelastusalusten avittamana karilta. Suurin osa lastina olleesta puulastista jouduttiin heittämään yli laidan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Norjalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin luona vuonna 1937. Alus saatiin myöhemmin pelastusalusten avittamana irtoamaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanin majakan luona vuonna 1937. Alus saatiin myöhemmin irtoamaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura, s. 300) Aamulehti 4.11.1937 no 298
Suomalainen moottorilaiva ajoi karille Heligmanin satamassa 5.12.1936 kun se oli alkanut laahata ankkuriaan kovassa tullessa). (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300) [Legendan mukaan Signilskär on saanut nimensä englantilaisen prinsessan tai kuningattaren mukaan, jonka tuuli ajoi rantaan. Mukanaan hänellä oli tarun mukaan pyhä mies, eli kyseessä on ollut ristiretki. […]
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märkkallornalla luoteeseen Högstenistä marraskuussa 1936. Kun suuri osa kansilastista oli heitetty yli laidan saivat pelastusaluksen hinattu haveristin irti ja hinattua Turkuun. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Saksalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Höggrundin luona vuonna 1935. Kun osa kansilastista oli heitetty yli laidan saatiin laiva irtaantumaan karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Suomalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketskallanilla heinäkuussa 1934. Alus pääsi irti omin voimin. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen höyrylaiva ajoi karille Gisslanin Södra Grynnanilla. Osa hiililastista heitettiin mereen, jonka jälkeen pelastusalukset saivat hinattua aluksen takasin vesille. Kivelleajo sattui vuonna 1934. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Virolainen kuunarilaiva ajoi karille Yttre Borgenin lähellä vuonna 1933. Miehistö pelastettiin. Myrsky irrotti aluksen myöhemmin ja se saatiin hinattua Maarianhaminaan. Vauriot olivat kuitenkin niin pahat, että alus tuomittiin hylyksi. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Saksalainen kolmimastoinen moottolilaiva selvisi karillea Yttre ja Inre Borgenin välillä. Alus pääsi irti omin voimin. Kivelleajo sattui vuonna 1931. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Gisslanilla pelastusalusten avuttamana. Kivelleajo sattui vuonna 1929. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Norjalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Märketillä pelastusalusten avuttamana. Kivelleajo sattui vuonna 1926. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Yhdysvaltalainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Inre Borgenin luoteispuolella ruotsalaisen pelastusaluksen avuttamana. Kivelleajo sattui vuonna 1926. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Englantilainen höyrylaiva selvisi karilleajosta Norra Sankanilla päästyä kahden päivän yrittämisen jälkeen itse irti karilta. Kivelleajo sattui vuonna 1926. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 300)
Ruotsalainen Göteborgistä kotoisin ollut moottoorikaljaasi oli yksi niistä lukemattomista aluksista, jotka ovat ajaneet karille Märketkallanin luodoilla. Svenin lastina oli sammuttamatonta kalkkia. Alus ei selvinnyt 11.10.1925 sattuneesta haverista, myös kuusihenkinen miehistö menehtyi. Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 138 Åländska Sjökatastrofer. Marcus A. Lindholm. SFV Kalendern 1996, s. 106 Åland […]
Englantilainen höyrylaiva pääsi lopulta irti omin konein ajettuaan kivelle Norrgrynnanilla vuonna 1925. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Norjalainen höyrylaiva saatiin lopulta pelastettu karilleajon jälkeen Märketin kaakkoisella niemellä vuonna 1924. Pelastuksessa apua antoivat pelastusalukset Freja ja Protektor. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ruotsista kotoisin ollut moottorikuunari ajautui maihin Signilskärissä syyskuussa 1923. Alus oli niin pahasti vaurioitunut, että miehistö jätti sen. Alus kuitenkin pelastettiin paikallisten toimesta ja viimeiset vuotensa se seilasi Linda-nimisenä. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Kaksimastoinen venäläinen kaljaasi saatiin pelastettu sen ensin ajettua karille Märketillä lokakuussa 1913. Kansilastia jouduttiin keventämään ennen kuin alus saatiin irti ja hinattua Svartklubbenille. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ruotsalainen höyrylaiva saatiin lopulta pelastettu sen ensin ajettua karille Norrgrynnanilla toukokuussa 1913.Aluksesta piti heittää mereen 80 tonnia hiiltä ennen kuin pelastusalukset saivat haveristin irti karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Koko miehistö menehtyi kun puutavaralastissa Porista englantiin matkalla ollut höyrylaiva Belliver upposi Norra Sankanilla 10.9.1911. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015) Suuri englantilainen höyrylaiva Belliver, kapt. F.E.Maysey, katosi lähdettyään Reposaaresta 8.9.1911 puutavaralastissa matkalle Plymouthiin. Laiva väkeen kuului kapteeni, hänen vaimonsa ja kaksi poikaa sekä 13 miehistönjäsentä. Ruotsalainen höyrylaiva löysi 12.9. […]
Myös ruotsalainen Arthur höyrylaiva oli yksi niistä monesta aluksesta, joka ajoi karille Märketskallanin vaarallisilla vesillä. Kun ensin oli heitetty 200 standardia lastina ollutta puutavaraa yli laidan saivat pelastusalukset haveristin irrotettua ja se voitiin hinata Tukholmaan. Tapahtumavuosi oli 1909. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Myös saksalainen höyrylaiva oli yksi niistä monesta aluksesta, joka ajoi karille Märketskallanin vaarallisilla vesillä. Kun osa kansilastista oli majakkamestari J.V.Eriksonin johdolla heivattu yli laidan saatiin alus taas syvään veteen. Tapahtumavuosi oli 1909. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ahvenanmaalainen kuunarilaiva Evelina saatiin pelastettu sen ajettu ensin karille Märketskallanilla vuona 1906. Pelastusalus hinasi haveristin Maarianhaminaan, mutta siellä todettiin, että alusta ei voi korjata ja se julistettiin hylyksi. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Suomalaisparkki selvisi karilleajosta Märketskallanilla toukokuussa 1906 pelastusalus Beloksen saatua vedettyä alauksen pois karilta. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Ahvenanmaalainen kaljaasi Rurik selvisi lopulta vuonna 1903 sattuneesta toukokuisesta karilleajosta Storbrottenilla. Haveristi irtosi jossain vaiheessa karilta ja lähti ajelehtimaan, mutta Märketin majakanvartijat saivat hinattua aluksen Hellmanin satamaan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)
Hollantilainen höyrylaiva ajoi karille Mjölskärskallanilla Märketin koillispuolella syksyllä 1901 (19.10.1901). Aluksi alusta pyrittiin pelastaa Neptun-yhtiön pelastusaluksella, mutta vallinnut myrsky oli kuitenkin liikaa ja alus upposi. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015) Belgialainen höyrylaiva l’Esperance (389 t) haaksirikkoutui painolastissa matkalla Kööpenhaminasta Poriin 19.10.1901 Mjölskärissä. (SFV kalender 1996, Sjökatastrofer i Åländska vatten; […]
Ruotsalaisparkki saatiin irrotettua karilta Märketshällarilla syyskuisen haverin jälkeen vuonna 1900. Osa kansilastista jouduttiin heittämään yli laidan ennen kuin hinaaminen Tukholmaan kyettiin aloittamaan. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015)
Pelastusalus Poseidon auttoi karilta ranskalaisen höyrylaivan Märketin luona kesäkuussa 1900. (Jan Andersson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomen Majakkaseura 2015, s. 299)